- 02 : 2014 -

Työelämän uusi suunta

( Työelämä ) Työelämä on valtavan murroksen edessä, kun teollisen ajan työstä siirrytään uuteen tapaan työskennellä.

Lue lisää

Olli Rehn ja EU:n tulevaisuus

( Yhteiskunta ) "Tärkeintä on onnistua vahvistamaan elpyvää talouden perustaa ja vauhdittaa talouden kasvua", talous- ja raha-asiain komissaari ja eurovaaliehdokas Olli Rehn sanoo.

Lue lisää

 
 
( Pääkirjoitus )   Eeva Riittinen-Saarno

Robotti ei korvaa ekonomia

Robotit ovat täyttä totta maailmalla jo nyt, vaikka Suomessa niitä ei juuri vielä näy. Lähitulevaisuudessa robotiikan ennustetaan muuttavan työelämää radikaalisti. Robotteja on jo tekemässä niitä töitä, joita ihminen teki ennen ja myös töitä, joita ihminen ei ole koskaan tehnyt.

Robotiikka herättää helposti kauhukuvia tulevasta. Mieleen ovat jääneet scifi-elokuvat, joissa hyvistä rengeistä on tullut aggressiivisia ihmiskunnan vihollisia, kun robotit ovat alkaneet elää omaa elämäänsä luojastaan piittaamatta.

Muutosta on aina pelätty. Kun koneet alkoivat korvata ihmisiä pelloilla, eikä enää tarvittu miestä ja hevosta, täytyi löytää uusi tapa työllistyä. Tehtaissa koneet korvasivat ihmistyövoimaa, mikä pidemmän päälle johti uusien ammattikuntien syntyyn. Muutoksesta on syntynyt uutta.

Vaikka robotit korvaavat ihmisiä joissakin töissä ja toimialoilla, ihmistä tarvitaan edelleen hahmottamaan ja näkemään kokonaisuuksia, luomaan uutta ja myös johtamaan. Oxfordin tutkimuksessa turvatuimmat työt joidenkin ammattien kadotessa ovat HR-johtaja, koulutus- ja kehitysjohtaja, tietojärjestelmäanalyytikko, myyntijohtaja sekä markkinointijohtaja. Kun johtaminen ja esimiestyö tulevaisuudessakin ovat ihmisen työtä, ekonomeilla on kysyntää jatkossakin.

Mitä pidemmälle automaatio ja robotiikka etenee, sen enemmän ihmiselle jää aikaa kehittämiselle ja luovuudella, mikä lisää tuottavuutta.

Nähtäväksi jää, hoitavatko robotit tulevaisuudessa lapsiamme ja vanhuksiamme. Työskentelevätkö robotit jossain vaiheessa rinta rinnan tavallisten kuolevaisten kanssa? Millainenhan olisi robotti työtoverina? Paahtaisi duuniaan ilman lomia ja työaikoja, eläkettä odottamatta. Jos roboteilla ei ole sukupuolta, samalla väistyisi työelämän epätasa-arvo.

Media on julkaissut kauhutarinoita siitä, millaista hoitoa vanhuksemme saavat tai pikemminkin eivät saa. Jos valita saa, ottaisin kyllä mieluiten helläkätisen henkilön tukemaan henkilökohtaisella vessareissulla. Mutta parempi väkivahva robotti kuin olla yksin sänkyyn hylättynä.

Kirkastuvaa kevättä!

Eeva Riittinen-Saarno
päätoimittaja

Mistä aiheesta tai henkilöstä haluaisit lukea artikkelin Ekonomi-lehdessä? Anna vinkki toimitukselle.

Nimi (pakollinen)

Sähköposti (pakollinen)

Vastauksesi

Lue lisää

Liity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: SEFE LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.sefe.fi/jasenyys

Verkkokurssit tulevat

Maailmalla MOOC-verkkokurssit ovat saavuttaneet jo laajaa suosiota. Suomessa verkkokurssitarjonnan uskotaan lisääntyvän parin vuoden sisällä.

Suomalais-venäläistä yhteistyötä

Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa suomalaisia yrityksiä kaupan eri vaiheissa. Kauppakamarin Pietarin aluejohtajana toimii Tarmo Suomalainen.

Temperamentets fyra färger

När vi känner igen vårt eget och våra kollegers sätt att reagera, lyckas vi bättre samarbeta och stå ut med olikheter.

Suomen parhaat työpaikat julkistettu

Kahdenkymmenen parhaan joukkoon ylsi myös Suomen Svea, huolimatta viime vuoden yt-neuvotteluista ja irtisanomista.

Työttömyysturvalain muutokset

Työttömyysturvalakiin on tullut muutoksia tämän vuoden alusta.

Uusi ura

Muutosjohtaja Miika Lipiäinen vaihtoi korporaatiouran kotimaiseen ruisviskiin.

3 x uusi työ

Seija Raesola on nimitetty organisaatiokonsultiksi ja coachiksi Humapiin.

Ekonomeilla melko hyvät mahdollisuudet etätöihin

Tutkimuksen mukaan valtaosa ekonomeista pääsee halutessaan tekemään etätöitä.

Urapohdintoja Ecuadorin Andeilla

Anna-Leena Siliämaan käsitys urapolusta muuttui uudessa asuinmaassa Ecuadorissa.

Tunnista työyhteisön temperamentit

Työyhteisön jäsenet reagoivat asioihin eri lailla, temperamenttien tunnistaminen parantaa yhteistyötä.

Lapin Ekonomien johtoon Leila Auer

Uusi puheenjohtaja innostaa ekonomeja yrittäjyyteen.

Suomella vahvaa osaamista siviilikriisinhallinnassa

Suomi on väkilukuun suhteutettuna suurin siviilikriisinhallinnan tehtäviin kouluttava maa EU:ssa.

Russian business – One step forward, two steps backward

"I still belive that Finland’s economic future is tied to Russian growth on the long term", writes columnist André Noël Chaker.

SEFEn Naistenpäivä-tilaisuus sai väen koolle

Työelämän tasa-arvo ja naisten edellytykset edetä uralla puhuttivat tilaisuudessa.
( SEFEn blogissa )
Brändiä, sanoi ekonomi!

Kyllä teillä ekonomeilla on vaikeaa! Totesi eräskin arvostettu professori sparratessaan Ekonomiliiton brändityöryhmää siitä, onko ekonomi vai KTM parempi brändi kuvaamaan meitä ekonomeja. Teidän ongelmanne ovat toisille tavoitteita, hän jatkoi vielä päätään pyöritellen, kun kuunteli keskusteluamme hieman pidemmälle.

Jäin pohtimaan tuota sinänsä pientä, mutta merkityksellistä huomiota. Onko meillä syytä olla huolissamme ammatti-identiteettimme ja brändimme tilasta, sen uhkista ja uudistamisesta? Vai onko oikeastaan niin, ettei ekonomien brändiä pysty pilaamaan kukaan muu kuin me itse?

Liiton edellinen hallitus teki laajan strategiatyön, jonka pohjalta toimintaa uudistetaan ja terävöitetään. Strategiassa avataan missiomme, visiomme ja toimintamme kulmakivet, joista yksi on selkeä ja vahva brändirakenne.

 

Miten uutta brändiä on valmisteltu?

Edellisen hallituksen peruja tullut tahdonilmaisu brändityöryhmän perustamisesta ja nykyisen brändirakenteen tarkistamisesta on otettu todesta ja saatettu työn alle.

Tammikuussa uusi hallitus päättikin työryhmän kokoonpanosta ja sen toimeksiannosta. Työryhmä on työskennellyt hartiavoimin nyt neljä kuukautta ja edistynyt teeman valintaan. Asiantuntemusta työryhmässä on ollut koko laajasta ekonomiyhteisöstä: opiskelijoista senioreihin, pohjoisesta etelään ja ruotsinkielisistä suomenkielisiin. Onpa työskentelyssä kuultu myös paria kolmatta kotimaista pääkielenään puhuvaa. Kaikki näkökulmat ja mielipiteet ovat olleet edustettuina ja toimeksiannon tai työskentelyn kautta ei ole haluttu rajata mitään vaihtoehtoa automaattisesti pois.

Valmistelutyötä eivät siis ahdistaneet raamit, vaan korkeintaan aikataulu, sillä suosittua ketterää kehitysmallia (agile development model) noudattamalla halusimme edetä nopeasti valittuun suuntaan ja testata Ekonomi-teemaa reaalielämässä mieluummin nopeasti kuin hitaasti. Nykyisin sanotaan, että täydellistä ei tahdo tulla suunnittelemalla vaan tekemällä, maailma ympärillämme muuttuu niin vauhdikkaasti.

Työ ei ole vielä tehty, eikä pulkka ole maalissa – kaukana siitä. Olemme työstäneet Ekonomi-teemaa ja kytkeneet sen yhteisömme toimintaan. Olemme siis vasta valmistelleet niin sanotun strategisen imagoratkaisun: millaista mielikuvaa lähdemme tavoittelemaan. Lopullinen päätös tehdään ja operatiivinen brändinrakentamistyö alkaa vasta myöhemmin.

Kuulimme jäsenyhteisöjen hallitusten jäsenten palautetta brändistä Tallinnassa. Kevään liitokokouksessa tehdään päätöksiä sen mahdollisesta käyttöönotosta ensi vuonna huomioiden yhteisömme 80-vuotismerkkipaalu.

 

Mitä uutta Ekonomi-brändi toisi?

Nopeimmat ovat jo tässä vaiheessa kyselleet, että mitä uutta Ekonomi-teemassa on, sehän on ollut olemassa koko ajan. Niin onkin, mutta olemme tehneet hyvää työtä sen peittämiseksi ja hämärtämiseksi: on uutta ja vanhaa ekonomia, alempaa ja ylempää, on Ekonomiliittoa, joka tekee itseään tunnetuksi SEFEnä.

Tutkintonimikkeet ne meillä vasta kirjavia ovatkin: BSc. in BA, KTM, TTM, diplomiekonomi, EM, eMBA ja niin edelleen. Ei pysy helpolla laskuissa se kuuluisa Erkkikään, liekö sitten ollut edes ekonomi.  Nimistö on hajonnut vuosien saatossa ja elinvoimaa on huvennut näihin moniin haaroihin.

Ammatti- ja tutkintonimikkeistön jatkuva polarisaatio, englanninkieliset nimikkeet, monitieteelliset tutkinnot ja monialaiset yliopistot sekä AMK-tutkintojen rakentuminen YAMK-tutkinnoiksi ovat kaikki osaltaan haastamassa ammatti-identiteettiämme ja tekevät erottautumisen yhä vaikeammaksi.

Jos haluamme olla vahva ja elinvoimainen yhteisö myös seuraavat 80 vuotta, brändimmekin on oltava yhtenäinen ja houkutteleva. Ekonomin ammatin ja koulutuksen pitää houkutella uusien sukupolvien parhaimmistoa opiskelemaan ekonomeiksi ja luoda näin jatkumoa yhteisöllemme.

 

Brändin ulottuvuudet

Brändillä on oikeastaan vain kaksi keskeistä ja kehitettävissä olevaa ulottuvuutta: brändin tunnettuus, joka pitää sisällään arvostuksen, sekä brändin peitto halutuilla markkinoilla. Tässä asiassa työryhmä toteaa yhteen ääneen, että ei ole Ekonomi-brändin voittanutta!

Ekonomilla on pitkät perinteet ja sen arvostus on korkea – siihen liitetään jopa kadehdittavaa hohdokkuutta. Toisaalta ekonomin tuntevat kaikki: kadun mummokin tietää, että ekonomi on pankkiiri ja skeittarilta lohkeaa kommentti, että ekonomit ovat Excelin hajuisia pukuhemmoja. Totta tässä on se toinen puoli: moni meistä on finanssisektorilla töissä ja aika monelle meistä Excel on päivittäinen työväline.

Hyvään brändiin pitääkin sisältyä vahvoja mielikuvia, ennakkoasenteita ja sitä pitää voida sekä rakastaa että vihata. Ekonomissa on tunnettuutta ja sitä pientä särmää, jolla naapuri saadaan kateelliseksi ja maine kiirimään – ei olla turhaan tasetta ja neljää P:tä päntätty, juu ei!

 

Brändiä, tilasi ekonomi

Hyvät naiset ja herrat, hyvät ekonomit ja sellaiseksi aikovat, saanko esitellä uudistetun brändimme: EKONOMI.

Yksiselitteisesti, ilman sarvia ja hampaita, kautta linjan. Puhumme siis monoliittisesta rakenteesta, jossa kattona on ekonomiyhteisö, jossa kaikki olemme mukana opiskelijasta eläkeläiseen, yrittäjästä esimieheen. Kerromme saamastamme ekonomikoulutuksesta ja siitä, että olimme aikoinaan ekonomiopiskelijoita. Puhumme Suomen Ekonomeista, silloin kun puhumme Ekonomiliitosta ja toisella kotimaisella Finlands Ekonomer. Silloin kun puhun itsestäni tai sinusta yksilönä puhun ekonomista. Yksinkertaista ja kaunista!

Unohdetaan nyt SEFEt ja kolmikirjaimiset lyhenteet kun meillä on tämä hyvä yksiselitteinen nimi ekonomi. Brändiä, tilasi ekonomi ja tässähän sitä – olkaa hyvä!

 

Arto Käyhkö
Kirjoittaja on ekonomi ja SEFEn hallituksen jäsen.

23.04.2014
Haaveena oma yritys – Start up on in!

Opiskelin Vaasan yliopistolla kansainvälistä johtamista ja valmistuin kauppatieteiden maisteriksi 2013 kesäkuussa. Suuri osa opiskelukavereista oli vaihto-opiskelijoita tai ulkomaalaisia tutkinnonsuorittajia, joista moni olisi halunnut jäädä Suomeen, mutta työllistyminen ilman Suomen kielitaitoa oli lähes mahdotonta.

Teki pahaa katsella sivusta, kun niin moni lahjakas kaveri joutui jättämään Suomen valmistumisen jälkeen. Osa tosin sinnitteli vuoden verran postinjakana tai siivoajana, kunnes uudet haasteet odottivat ulkomailla.

Reilu vuosi sitten aloimme porukassa ideoida, miten saisimme tuotua kansainväliset opiskelijat ja suomalaiset yritykset samaan pöytään. Mukana keskusteluissa oli useita ulkomaisia opiskelijoita. Kokoonnuimme säännöllisesti ideoimaan yhdessä porukassa, kunnes lopulta jäljellä oli kolme kaverusta, jotka halusivat ottaa seuraavan askeleen ja perustaa yrityksen.

Voisi melkein sanoa, että söimme, joimme ja nukuimme kaksi kuukautta yhdessä. Suunnittelimme yritykselle logot, esitykset ja käyntikortit. Esittelimme ideaamme Finnveralla, Vasekilla, Kauppakamarissa ja tapasimme yliopiston ja kaupungin edustajia. Usko omaan ideaan oli vahva.

Yhteen haaveilijoista olimme tutustuneet kesän aikana Vaasan yliopistolla. Hän oli käsittämättömän lahjakas PhotoShopin käyttäjä. Hänellä oli kuitenkin rahat vähissä ja opiskelulupa umpeutumassa. Tarjosimme hänelle yösijan ja ruokaa, lainasimme rahaa ja etsimme työpaikan. Halusimme perustaa yrityksen yhdessä hänen kanssa.

Olimme juuri päässeet pahimman yli, kun hän ilmoitti lähteneensä kotimaahansa ilman jäähyväisiä. Meitä oli enää kaksi jäljellä, mutta päätimme kaikesta huolimatta jatkaa kohti omaa unelmaamme. Vuoden 2013 alussa perustimme oman osakeyhtiön. me2we Finland Oy oli perustettu.

 

Mutkia matkaan

Yrityksen Facebook-sivut oli juuri saatu pystyyn, kun ystävämme muisti meitä viestillä. Viestissä ei lähetetty terveisiä tai kyselty kuulumisia, vaan entinen ystävämme uhkasi haastaa meidät oikeuteen.

Hänen mukaan meillä oli yhteisomistus yrityksen logoon ja markkinointimateriaaliin. Hän oli ne toki tehnyt, mutta hän oli tehnyt ne minun kotona ja minun tietokoneella. Amerikkalaisen viesti ei tietenkään lämmittänyt sydäntä, vaikka se sai veren kiehumaan. Viesti tuli ystävältä, jota olimme tukeneet kaikin mahdollisin tavoin.

Olimme juuri ehtineet tilaamaan yritykselle käyntikortit, paidat ja suunnitelleet kotisivut valmiiksi. Kysyimme neuvoa lakimieheltä, minkä jälkeen päätimme uusia yrityksen kaikki materiaalit. Hankimme samalla yrityksen uudelle logolle tavaramerkkisuojan.

Oma gradu oli valmis, yritys oli pystyssä ja tavaramerkki taskussa. Pääsin keskittymään me2we:n kehittämiseen ja päivätyöhön. Samoihin aikoihin yhtiökumppani sai mielenkiintoisen työtarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä. Meidän molempien kuviot monimutkaistuivat kertaheitolla.

Molemmilla oli intoa, mutta päivistä loppuivat tunnit kesken. Meillä oli paljon ideoita ja yritys, mutta toteutus jäi tekemättä. Kävimme yhtiökumppanin kanssa keskustelua yrityksen jatkosta ja päädyin lopulta ostamaan yrityksen osakkeet.

 

Uusi tiimi, uusi alku

Hyvä ystäväni Jussi hyppää remmiin ja mutkan kautta työhaastatteluun saapuu myös kokenut IT-ammattilainen Jyväskylästä. Taskut tyhjinä esittelemme Jaakko-Pekalle ideaamme ja tiedustelemme, olisiko hänellä intoa lähteä mukaan.

Onneksemme Jami kiinnostuu ja haluaa lähteä mukaan. Vain kolme kuukautta tästä, olemme molemmat yrittäjiä ja teemme molemmat täysipäiväisesti töitä unelmamme eteen. Yksi haave on kuitenkin jo toteunut: Olemme yrittäjiä.

 

Petri ”Pete” Tuomela
Yrittäjä yrityksessä me2we.fi
SEFEn yrittäjäryhmän jäsen

 

Tutustu SEFEn tarjoamiin yrittäjäpalveluihin:

  • Työoikeudelliset neuvot
  • Osakassopimukset
  • Vuokrasopimukset
  • Yhtiöjärjestys
  • Yhtiökokouksen pöytäkirjat
  • Hallituksen kokouksen pöytäkirjat
  • Osakasannit
  • Työttömyysturvaneuvonta
  • Työttömyysturvasuunnittelua
  • Yhtiöoikeudelliset asiat

 

Näissä ja monissa muissa yrittäjäasioissa sinua palvelee:

Riku Salokannel
Lainopillinen asiamies, SEFE
0201 299 219
riku.salokannel@sefe.fi

 

Turvaa selustasi ja liity AYT kassaan.

Jokainen järkevä yrittäjä tiedostaa ja hallitsee riskit. Siksi suosittelen olemaan yhteydessä AYT:n aivan mainioon Pipsaan, joka kertoo teille tarkemmin, mistä AYT kassassa on oikein kysymys ja miksi siihen kannattaa liittyä. Minäkin olen mukana.

Pipsa Luodelahti
p. 0404873323
pipsa.luodelahti@ayt.fi

16.04.2014
Yrittäjä – ethän sinä tai perheenjäsenesi maksa jäsenmaksuasi turhaan?

Ansiosidonnainen työttömyysturva on yksi tärkeimmistä vakuutuksista palkansaajille. AYT-kassa tarjoaa samaa turvaa yrittäjille.

Työttömyyden osuessa omalle kohdalle, on tärkeää, ettei putoa Kelan maksaman perusturvan varaan. Kassajäsenyyden säilyttäminen vanhassa tutussa palkansaajakassassa (IAET-kassa) voi olla karhunpalvelus itselle, jos status on muuttunut palkansaajasta yrittäjäksi.

Päätoimisesta yritystoiminnasta työttömäksi jäävä voi saada päivärahaa IAET-kassasta ainoastaan työttömyyden alkaessa niin sanottuna jälkisuoja-aikana, joka on 18 kuukautta ja alkaa yritystoiminnan aloittamisesta. Tämän jälkeen palkansaajakassassa jatkava yrittäjä tipahtaa peruspäivärahan varaan, eikä maksetuista kassan jäsenmaksuista olekaan enää hyötyä.

Yrittäjän tuleekin olla tietoinen oman statuksensa muuttumisen vaikutuksista päivärahaan. Palkansaajakassan jäsenenä ansaittu päivärahaoikeus on mahdollista siirtää AYT-kassaan ilman katkoksia työttömyysturvaan, mikäli kassajäsenyyden siirtää AYT-kassaan välittömästi yritystoiminnan alkaessa.

Mitä pidemmäksi kassavaihdon siirtää, sitä pidemmäksi Kelan maksaman perusturvan piiriin kuuluminen venyy. Toisin sanoen: jäsenyyden siirtäminen (pääsääntöisesti) mahdollisimman pian yritystoiminnan alkamisesta AYT-kassaan kannattaa. Älä heitä hukkaan palkansaajakassan jäsenenä ansaitsemaasi turvaa lopettamalla kassajäsenyyden kokonaan, vaikka siirtyisitkin yrittäjäksi, siirrä näissä tilanteissa jäsenyytesi AYT-kassaan!

 

Yrityksessäsi työskentelevä perheenjäsenesi saatetaan katsoa myös yrittäjäksi

Myös perheenjäsenesi voi olla yrittäjä, jopa tietämättään. Jos omistat yli 50 prosenttia yrityksestä ja taloudessasi asuva puolisosi tai lapsesi työskentelee yrityksessä, on hän myös työttömyysturvajärjestelmässä yrittäjä. Näin siis on, vaikka hän olisi Tyel-vakuutettu, eikä omistaisi yrityksestä osakettakaan.

Tällaisen puolison tai lapsen on myös turha maksaa IAET-kassan jäsenmaksua, sillä työttömyyden kohdatessa edellä mainitun jälkisuoja-ajan jälkeen IAET-kassa antaa kielteisen päätöksen päivärahasta. Kassajäsenyys AYT-kassassa sen sijaan tuo turvan myös perheenjäsenyrittäjälle.

Yrittäjä, varmista siis, että sinä tai perheenjäsenesi ette maksa jäsenmaksujanne turhaan. Jokaiseen yksilölliseen tilanteeseen saat vastauksen osaavalta henkilökunnaltamme AYT-kassan maksuttomasta palvelunumerosta 0800 -9- 0888.

 

Sami Aapro
Kassanjohtaja, Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT

08.04.2014
Kiintiönaiset raivaavat edelleen tietä

Vuonna 2014 elämme yhä todellisuudessa, jossa on kiintiönaisia. Tietoisena siitä, että joku saattaa repiä hameensa, näen kiintiöt hyvänä asiana. Sen, että niitä yhä aidosti tarvitaan, en niinkään.

Mutta kuten eräs pitkän uran tehnyt kauppakorkean naislehtori totesi: ”Jos sukupuolitasa-arvo olisi päättävissä elimissä itsekorjautuvaa, se olisi korjannut itsensä jo”. Lienee kaikille selvää, ettei tasa-arvo ole ollut kovin omatoiminen.

Kiintiönaisen ensimmäinen tehtävä valituksi tulemisen jälkeen on julistaa, ettei ole kiintiönainen. Ja että hänet on valittu puhtaasti kykyjensä perusteella. Kiintiöiden vastustajien tehtävä on epäillä tätä suureen ääneen. Ei sillä, etteikö väite olisi mahdoton, mutta ymmärtäähän kiintiönainen millaisia haasteita hänelle tästä siunaantuu, esimerkiksi sellaisia, joita vastustajat itse välittömästi suureen ääneen julistavat. Sosiaalinen media takaa tähän rajattomat mahdollisuudet.

Lähtökohtaisesti ei siis riitä, että nainen on riittävän hyvä päästäkseen hallitukseen vaan hänen on tehtävä kaksin verroin töitä osoittaakseen, että on kiintiönsä arvoinen ja enemmän. Hänen on oltava ryhmän keskivertomiestä parempi, häneen kohdistuu enemmän epäilyjä ja enemmän valokeilaa. Ei tokikaan siksi, että hän on nainen, vaan koska hän tuli kiintiössä, sanoo kiintiöiden vastustaja.

 

Törmäämmekö mekin lasikattoihin?

Itse olen usein tahtomattani kiintiönainen. En tee eroa miesten ja naisten välillä tiimipelaajina tai työkavereina, mutta usein päädyn vahingossa miesvaltaisiin tiimeihin ja tilanteisiin.

Otan sen kunnia-asiana. Olen aina ajatellut, että ainoana naisena minun täytyy näyttää, että naiset ovat yhtä hyviä, hauskoja ja vapaamielisiä, samalla aukoen ovia muille naisille. Luulin, että tämä oli kaikille sukupolveni edustajille selvää.

Sitten juonsin SEFEn suurinta opiskelijatapahtumaa Kylteripäiviä ja kutsuin yhtä puhujista kiintiönaiseksi. Nainen nauroi jälkeenpäin, ettei edes huomannut, eikä ottanut itseensä. Hän työskenteli miesvaltaisella alalla ja oli minun silmissäni tienraivaaja. Tarkoitin ’kiintiönaisen’ kunnianosoituksena, mutta tapahtuman Twitter-fiidi oli eri mieltä.

Sanotaan, että meidän sukupolvemme on edellisiä tasa-arvoisempi, mutta että niin edellinenkin oli neljäänkymmeneen ikävuoteen saakka. Sitten naiset alkoivat törmäillä lasikattoon. Miehet ajoivat ohi. Harmi, koska noina ikävuosina suurimpiin johtajanpaikkoihin vasta aletaan tehdä jakoja. Käykö meille samoin?

Kiintiönaisena ja hyvänä jätkänä ajattelin hoitaa näissä talkoissa oman osuuteni. Ajattelin tehdä omalla työskentelylläni kiintiöitä tarpeettomiksi, yksinkertaisesti työskentelemällä jatkossakin yhdessä miesten kanssa. Ja veljet, älkää huoliko, näen orastavat kaljut stilettojeni huipulta, mutta en kerro kenellekään.

 

Veera Iliev
Kylteriyhdyshenkilö, Turun kauppakorkeakoulu

04.04.2014
Työn ja yksityiselämän sopuisa rinnakkaiselo edellyttää luottamusta ja joustavuutta

Osana vuotuista Palkkatasotutkimusta SEFE kyseli viime syksynä ekonomijäseniltään mielikuvia erilaisista työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen kysymyksistä. Teema on erittäin ajankohtainen ja kiinnostava ennen kaikkea työssä jaksamisen ja johtamisen näkökulmista. Uskon vahvasti siihen, että työssään ja yksityiselämässään hyvinvoiva ekonomi on myös tuottava ja tehokas.

Tuloksista nousee esille useita kohtia, joita voi pitää huolestuttavina. Vain joka kolmas vastaaja ilmoitti palautuneensa hyvin työn aiheuttamasta kuormituksesta viimeisten kolmen kuukauden aikana. 30 prosenttia vastaajista ilmoitti joutuvansa tekemään enemmän ylitöitä kuin haluaisi.

Joka kuudennella puolestaan on vaikeaa pitää kaikki ansaitut loma- ja vapaapäivänsä. Kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti joutuvansa usein venyttämään työpäivää saadakseen työnsä tehdyksi.

Puolet vastaajista kokee jatkuvia aikapaineita työmääränsä vuoksi. Lähes kaksi kolmesta vastaajasta myös ajattelee usein työasioita vapaa-aikanaan ja joka kolmas tuntee laiminlyövänsä kotiasioita työnsä vuoksi.

Kun vielä joka neljäs on eri mieltä väittämän ”pystyy irrottautumaan työasioista vapaa-ajalla” ja joka kuudes väittämän ”voi käyttää työaikajoustoja riittävästi omien tarpeiden mukaan” kanssa, on helppo nähdä puutteita edellä mainitun teeman huomioon ottamisessa.

 

Aivot ja mieli tarvitsevat lepoa ja ”määräaikaishuoltoa” 

Asiantuntijaorganisaatioissa, joissa ekonomit työskentelevät, tulisi edelleen pyrkiä lisäämään luottamusta ja joustoja. Toisaalta on muistettava myös, että aivot ja mieli tarvitsevat lepoa ja ”määräaikaishuoltoa” toimiakseen moitteettomasti.

Olennaista olisi myös mitata  todellista työn tuottavuutta ja antaa asiantuntijoille lisää vapauksia organisoida työtään henkilökohtaisen elämäntilanteensa mukaan. Luovuutta, tuottavuutta ja tuloksellisuutta ruokitaan itsetarkoituksellisen sääntöviidakon ja vahtimisen karsimisella sekä luottamukseen ja positiiviseen työilmapiiriin panostamisella.

Työilmapiiri, työaikajoustot ja oman työn organisointiin liittyvä harkintavapaus myös korostuvat yhä enemmän tiedusteltaessa opiskelijoilta ja joitakin vuosia valmistumisensa jälkeen työssä olleilta heidän työpaikanvalintakriteerejään. Hyvä henkilöstöpolitiikka ja työnantajakuva kulkeutuvat viidakkorummussa tehokkaasti eteenpäin. Näissä asioissa hyvän maineen saanut yritys tai organisaatio houkuttelee motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä.

Olisiko siis syytä viimein ottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen haaste todesta ja ryhtyä tositoimiin tilanteen parantamiseksi? Kaikki voittavat jos vastaus on kyllä.

Juha Oksanen
Tutkimuspäällikkö, SEFE

03.04.2014
Uskoa ja uskomuksia työnhausta

On maanantain alkuilta Omenan kirjastossa. Kolmivuotias kuopukseni leikkii dinoilla, minä selaan kännykästä työviestejä. Ura-asiakkaalta on tullut viesti: ”Nyt kävi niin yllättävän onnellisesti, että allekirjoitin tänään työsopimuksen.” Lämmin läikähdys tuntuu sydänalassa ja saan jostain silmääni roskan.

Tässä kirjoittaa mies, joka muutamaa viikkoa aiemmin otti yhteyttä ja yritti vielä yhtä uutta keinoa löytää töitä. Mies, joka oli tehnyt jo mielestään kaiken mahdollisen: Verkostoitunut (myös somessa), käynyt työnhaun kurssit, liittynyt Otty:n (Omaehtoisen työllistymisen tuki Otty ry.) toimintaan, pitänyt hyvää huolta niin fyysisestä kuin henkisestä jaksamisestaan. Loppuu se usko jossain vaiheessa meistä vahvimmaltakin, sanotaan. Jos kuukaudet kuluvat ja tilaisuuksia tulee ja menee, mutta aina viimeistään kalkkiviivoilla kaatuu.

Ehdimme tavata uravalmennuksen merkeissä kerran. Muistan jännittäneeni tapaamista erityisen paljon. Mitä ihmeen uutta minä voisin tälle ihmiselle antaa? Ihmiselle, joka jo oli tehnyt kaiken ja kokeillut kaikkea. Muistan siteeranneeni itsekseni Ymmi Hinaajaa: ”Kuule en mä voi sulle tässä työpaikaksi muuttua..” No, ehkä en kokeile sitä kuitenkaan häneen.

Tapaamisemme oli oikein miellyttävä. Minua kätteli fiksu, urheilullinen, keski-ikäinen ekonomimies. Osaamis- ja työkokemustausta kunnossa, itse asiassa enemmän kuin kunnossa ja monta kovatasoista hakua takana.

Mutta, aivan kuten niin monella ennen häntä, tarpeeksi monen kompastuksen jälkeen alkaa meistä parhaimmallakin usko omaan itseen loppua. Tulee mieleen kaikenlaista.

Olenko liian nirso työpaikkojen suhteen, pitäisikö väljentää hakukriteereitä? Ottaa siis haulikko-strategia käyttöön kiväärillä tähtäämisen sijaan. Miksi pääsen aina haastatteluun mutta en koskaan siitä eteenpäin? Onko minussa tai ulosannissani jotain perustavanlaatuista vikaa vai olenko muuten vain ihan täysi nolla? Ketä ärsytän? Olenko väärän ikäinen, näköinen, hajuinen? Menikö ”parasta ennen” päiväykseni jo?

 

Työnhaussa tarvitaan rohkeutta ja energiaa sekä uskoa omaan itseensä

Työnhakumatkalla meistä jokainen on yksin. Jokainen meistä, ainakin hetkellisesti, miettii: Mikä minussa on vikana? Miksi en saa työpaikkaa? Ketä minulla on kilpailijoina? Ovatko ne toiset kaiken osaavia uraohjuksia, joilla ei ole lapsia, jotka ovat juuri oikean ikäisiä, jotka tekevät jatkuvasti erinomaista tulosta, jotka ovat aina ja joka tilanteessa korrekteja ja jotka päälle päätteeksi vielä näyttävätkin hyvältä?

Uskomukset, nuo työnhakijan arkkiviholliset, pääsevät voitolle juuri kriittisellä hetkellä ja lannistavat matkamiehen jo paljon ennen kuin maaliviiva alkaa häämöttää horisontissa. Silloin astumme esiin me, SEFE:n uravalmentajat. Me sisukkaat, osaavat naiset, jotka olemme itsekin kokeneet yhtä sun toista.

Me istutamme väsyneen matkamiehen tuoliin. Ja sitten me kuuntelemme, kyselemme ja kyseenalaistamme, neuvomme, saarnaamme, ravistelemme ja rohkaisemme. Teemme kaiken mitä suinkin keksimme ja olemme hyväksi kokeneet, jotta uskomukset ja epäilykset saataisiin ajettua takaisin oikeille paikoilleen, mielen kauimmaiseen sopukkaan.

”Kiitos hyvästä keskustelusta tänään”, aloitti viestinsä mies, joka juuri oli käynyt allekirjoittamassa uuden työsopimuksen. Kiitos hyvästä keskustelusta, uusista näkökulmista, väärien uskomusten ravistelusta, rohkeuden valamisesta, itsetunnon palauttamisesta, uudesta energiasta.

Tämä on sitä spontaania palautetta, jota me uravalmentajat päivittäin saamme. Sitä työn syvempää merkityksellisyyttä, jonka innoittamana me joka aamu heräämme, nousemme ylös sängystä ja lähdemme töihin.

Jos palkkaa ei oteta huomioon, mikä saisi sinut menemään aamulla töihin?

 

Tiina Myöhänen-Astikainen
Asiantuntija, SEFEn urapalvelut

02.04.2014
( Ajankohtaista )
Ledarskap för ekonomen – Närutbildning: via självkännedom till förändring, Helsingfors
 03.10.2014 
Tapahtumat
EkonomiEsimies-Lähikoulutus: Itsetuntemuksen kautta muutokseen, Tahkovuori
 02.10.2014 
Tapahtumat
Valtakunnallinen Ekonomigolf – Nationell Ekonomgolf
 06.06.2014 
Tapahtumat
Webinaari: Hajautetun tiimin johtaminen
 27.05.2014 
Tapahtumat
Monipaikkainen hajautettu työ – työn uudet muodot kasvokkain ja verkossa, Lahti
 22.05.2014 
Tapahtumat
Oman osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen, Tampere
 20.05.2014 
Tapahtumat
SEFEn sääntömääräinen kevätliittokokous (vain kutsun saaneille)
 17.05.2014 
Tapahtumat
Työelämän vallankumous – vanhat tavat romukoppaan, Helsinki
 14.05.2014 
Tapahtumat
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013