- 03: 2014 -

Vallankäyttö työpaikalla

( Työelämä ) Valta konkretisoituu aina kun ihmiset kohtaavat toisiaan. Työelämässä hyväksi vallankäytöksi koetaan se, että tehdään yhdessä ja annetaan vaikutusmahdollisuuksia.

Lue lisää

Rohkeus ja avoimuus – yrityksen tärkeät arvot

( Työelämä ) Rohkeus ja avoimuus ovat nousseet monen yrityksen arvotauluun. Miten ne näkyvät arjessa?

Lue lisää

 
 
( Pääkirjoitus )   Eeva Riittinen-Saarno

Mistä on ekonomit tehty?

Ekonomiliiton kevätliittokokouksen esityslistalla oli brändiuudistus. Sen osana oli melkoisen pitkän liittonimen Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund – SEFE ry:n muuttaminen muotoon: Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer ry. Liittokokous päätti uudesta nimestä ja siirtymisestä yksiselitteiseen ekonomi-teemaan.

Asiasta keskustelutti ja siitä äänestettiin. Hyvä niin. Brändin pitääkin herättää tunteita. Erityistä surua herätti SEFE-lyhenteestä luopuminen. SEFE on erityisesti kylterille tuttu. Prosessihan vasta käynnistyy ja sen myötä syntyvät tai synnytetään sekä englanninkielinen nimi että uusi lempinimi, jos sellaista tunnutaan tarvittavan.

Uudistuksen lähtökohta on ekonomi-teema, jota käytetty liiton koko pian 80-vuotisen historian ajan. Ekonomi pelittää edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa, ja jokaisella on jonkinlainen käsitys ekonomista.

Strateginen missiomme on menestyvä ekonomi. Menestys edellyttää, että ekonomi on tunnettu brändi. Ekonomius on myös osaamisen ja laadun tae.

Brändin kirkastus on investointi tulevaisuuteen. Brändiä vahvistamalla varmistamme jäsenen asemaa ja arvostusta työmarkkinoilla ja siten turvaamme ekonomin kilpailukyvyn. Vetovoimainen ja myönteisesti erottuva brändi lujittaa ekonomiyhteisöä ja sen yhtenäisyyttä sekä lisää yhteisön vaikuttavuutta.

Brändi pitää rakentaa tavoitteellisesti todellisten vahvuuksien ja arvojen perustalle. Se syntyy myös tavasta toimia ja sisältää lupauksen, joka on lunastettava jatkuvasti jokapäiväisessä toiminnassa. Suunniteltavalla brändistrategialla pidämme huolta sekä ekonomin että ekonomien yhteisön huomisesta ja siitä, että olemme väkevästi siinä maailmassa ja työelämässä, jossa jäsenemme elävät ja tekevät työtä. Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer on yhteisö, joka tunnetaan ja johon halutaan kuulua.

Kylteri-nimikeestä ei luovuta, vaan sitä käytetään sisäisesti ja kehitetään yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Brändityö on alussa ja siihen pyydämme kaikki mukaan, tavalla tai toisella.

Yhteistyöterveisin
Eeva Riittinen-Saarno
päätoimittaja

Mistä aiheesta tai henkilöstä haluaisit lukea artikkelin Ekonomi-lehdessä? Anna vinkki toimitukselle.

Nimi (pakollinen)

Sähköposti (pakollinen)

Vastauksesi

Lue lisää

Liity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: SEFE LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.sefe.fi/jasenyys

Miten lomapalkka lasketaan?

Lomapalkka on pääsääntöisesti samansuuruinen kuin se palkka, jonka työntekijä saisi työssä ollessaan.

Espoon seurakuntayhtymälle voitto paras työpaikka 50+ -kilpailussa

Kilpailussa nostettiin esiin työpaikkoja, jotka toimivat aktiivisesti työurien pidentämiseksi ja ikärasismia vastaan.

Millainen on hyvä myyntipuhe?

Myyntipuhekilpailun voittaja yhdisti puheessaan sekä huumoria että asiaa.

Asenne ratkaisee

Asenne työtä kohtaan on kohdallaan, kun ihmisellä on sisäinen motivaatio ja halu tehdä töitä.

Taru Keronen palasi Eckerö Linelle

"Laivalla pitää viihtyä, siihen olemme satsanneet paljon", sanoo Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen.

Vastavalmistuneena Australiassa

"Australiassa arvostetaan enemmän työkokemuksen tuomaa käytännön kokemusta ja itsevarmuutta kuin usean vuoden yhtäjaksoista opiskelua", kertoo Katja Soininen.

3 x uusi työ

Juha-Matti Heikkinen on nimitetty Soneralle Social Media Manageriksi.

Työelämäkurssi kauppatieteiden opiskelijoille

Ekonomiliiton järjestämillä työelämäkursseilla käsiteltiin muun muassa rekrytointiprosessia ja työnhakumarkkinoilla erottautumista.

Miten ekonomi pärjää teknologia-alalla?

"Ekonomiksi valmistuneet pystyvät työskentelemään melkein missä ja millä alalla tahansa", sanoo STX:llä työskentelevä Riitta Hairisto.

Företagande under den spanska solen

Entreprenören Lasse Öhman vågade sig ut på okända vatten. Han grundade ett bolag som ordnade golfresor och hyrde ut lägenheter – i Spanien.

Doers and Talkers. A Finnish Dichotomy

"I think the world is made of three types of people. The doers, the talkers and those who get things done because people want to listen to them", writes André Noël Chaker.

Nooralotta Neziri veti Ekonomitreenit Porissa

Kauppatieteilijöiden jäsentapahtumassa treenattiin pika-aitajuoksua.
( SEFEn blogissa )
Jättekiva – voiko Ruotsista olla meille mallia työaikoihin?

Työurien pidentäminen on ajankohtainen aihe, johon liittyvissä keskusteluissa yhtenä ratkaisuna on esitetty työurien katkosten vähentämistä eläkeikien nostamisen ohella. Pohjoismaissa naiset ja miehet ovat yhtä usein työelämässä, mutta erityisesti naisten työura katkeaa väliaikaisesti lasten syntymän ja hoivan aikana.

Suomessa on yleisintä että äiti jää hoitamaan lasta kotiin, sen sijaan Ruotsissa etenkin isommissa kaupungeissa myös miesten osuus perhevapaiden käyttäjinä on merkittävä. Osa-aikatyö on yleisempää naisilla kuin miehillä, mutta osa-aikatyö myös ajoittuu osin samaan ajankohtaan kuin lastenhoito.

On arvioitu, että perhevapaaetuuksien ja osa-aikatyön sopivalla yhdistämisellä voitaisiin tukea naisten työhön paluuta ja työssä oloa lasten ollessa pieniä ja siten pidentää työuria jo työuran varhaisemmissa vaiheissa. Toistaiseksi tutkimustietoa on aiheesta varsin vähän ja etenkin tieto joka huomioisi miehet ja pitkäaikaiset vaikutukset (vuosia perhevapaiden jälkeen) on lähes olematonta.

 

Suomi ja Ruotsi – samanlaiset mutta erilaiset

Ruotsi on sekä järjestelmiltään että työelämältään mallimaa joustavasta työstä. Perhe- ja sairausvapaita voidaan käyttää osa-aikaisesti, mutta Ruotsissa tehdään myös paljon vapaaehtoista osa-aikatyötä ja etätyötä johtuen esimerkiksi perhetilanteesta tai kulkuyhteyksistä. Lisäksi ruotsalaisilla on mahdollisuus siirtää perhevapaita pikkulapsivaiheesta myöhemmäksi kunnes lapsi täyttää 8 vuotta tai menee 2. luokalle koulussa, vaikkakin päivähoitomahdollisuudet ovat hyvin samanlaiset kuin Suomessa.

Suomessa vuonna 2007 käyttöön otettu osasairausvapaa on askel Ruotsin mallin suuntaan, mutta toimiviin järjestelmiin on vielä matkaa, sillä sekä osa-aikaisen sairaus- että perhevapaan käyttö on Suomessa varsin vähäistä johtuen järjestelmien jäykkyydestä ja kriteereistä.

 

Syytetäänkö järjestelmää ja kadehditaan naapuria?

Asenteilla on iso merkitys eroissa Suomen ja Ruotsin välillä. Ruotsissa osa-aika- ja etätyö syystä riippumatta ovat kiinteä osa työelämää. Ei ole ihmeellistä jos Andreas on poissa keskiviikkoisin, pidetään siis yhteiset kokoukset muina päivinä.

Suomessa hurjimmillaan osa-aikatyön esteenä on ollut se, ettei palkanlaskentaohjelma hyväksy muuta kuin täyden tai puolikkaan työajan.Toisaalta Suomessa elää varsin sitkeästi epäluuloja etätyöläisen ajankäytöstä.

Mitäpä jos vain avoimella keskustelulla ja yhteisesti sopimalla otettaisiin osa-aika- ja etätyö tavaksi myös meillä?

 

Annina Ropponen
Erikoistutkija
Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen, Työterveyslaitos

12.09.2014
Sukella syvemmälle työnhaussa

Eikö uusi työ tunnu löytyvän? Lähetitkö juuri 53:nen hakemuksesi? Oletko käynyt jo ainakin tusinassa alkuhaastattelussa? Jäitkö hakuprosessissa hopeasijalle viidennen kerran? ”Kiitos hakemuksestasi. Valitettavasti et tällä kertaa tullut valituksi jatkoon..” Tuttua?

Mieti vielä. Oletko tehnyt kaikkesi?

Kolunnut kaikki mahdolliset polut, myös muut kuin Monsterin ja Oikotien julkiset paikkahaut? Oletko kartoittanut sinua aidosti kiinnostavat työpaikat? Mikä on kohdeyritystesi top 10? Tiedätkö, kehen siellä ottaa yhteyttä, löytänyt siis tulevan esimiehesi? Oletko hyödyntänyt vähintäänkin kymmenet LinkedIn kontaktisi? Tuntisiko joku heistä juuri oikeita tyyppejä? Tai olisi itse jopa se oikea. Unohtamatta lähiverkostoa, joka ei pyöri sosiaalisessa mediassa.

Sukella syvemmälle!

Sukeltaminen voi tuoda mieleen joko negatiivisia tai positiivisia asioita. Työkaverini mieleen se toi syvän valtameren ja pimeääkin pimeämmän Mariaanien haudan. Hui!

Ekaluokkalaiselle pojalleni Mariaanien hauta tuo ensimmäisenä mieleen äärettömän kiehtovan ja mielenkiintoisen, jopa hieman jännittävän ja vaarallisen paikan. Siitä pitää ehdottomasti saada tietää lisää. Niinpä kaivoimme YouTubesta esiin videolinkkejä, joissa elokuvaohjaaja James Cameron laskeutuu Mariaanien hautaan erikoisvalmisteisella sukellusveneellä.

 

Myös työnhaussa kyse on asenteeesta

Kysymys on asenteesta. Innostaako vai kauhistuttaako työnhaku, työnantajaehdokkaiden kontaktointi, itsensä ja oman ammattitaitonsa myyminen ja työpanoksensa tarjoaminen yrityksen käyttöön? Innostaako se ja osaatko tehdä sen?

Oletko itse tunnistanut omat vahvuutesi, osaamisesi, onnistumisesi ja lisäarvosi? Jos et, kuinka voit ajatella meneväsi kertomaan siitä vakuuttavasti tuiki tuntemattomalle työnantajalle?

Moni ura-asiakkaani kertoo, kuinka on hakenut työtä jo kuukausia. Seurannut julkisessa haussa olleita työpaikkoja, lähettänyt niihin kymmeniä hakemuksia, kontaktoinut jopa Suomen suurimmat suorahakukonsultit. Sitten iskee maratoonarin väsymys.

Työpaikkailmoitusten seuraaminen ja haettujen paikkojen määrä ovat molemmat hyviä asioita. Vielä määrääkin tärkeämpää on ymmärtää ja määritellä se, mitä itse haluaa, mistä on oikeasti kiinnostunut, mistä innostunut. Harva lähtee kuitenkaan tästä liikkeelle, vaan ensin lähetetään jopa kymmeniä CV:eitä eri paikkoihin ja jäädään sen jälkeen  odottamaan, josko työnantaja löytäisi CV:n tietokannasta ja innostuisi soittamaan.

 

Käytä verkostojasi!

Ole aktiivinen! Tällä tarkoitan työnantajalle päin soittamista tai sähköpostin laittamista, itsensä ja osaamisensa esittelemistä, hyvän ensivaikutelman antamista. Ja ennen kaikkea, suhdetoimintaa. Sitä, ettet jätä kontaktointia yhteen yhteydenottoon. Näytä, että olet tosissasi kiinnostunut yrityksestä, yksiköstä, tiimistä ja työtehtävästä.

Työnhaku, erityisesti niiden kuuluisien ja näkymättömien piilotyöpaikkojen haku, on ennen kaikkea suhdetoimintaa; asiakkaan – siis työnantajan – lämmittelemistä ja lämpimänä pitämistä.

Suhdetoiminta ja sinnikkyys kertoo siitä, että kyseinen yritys ja työnantaja ei ole sinulle vähäpätöinen tai yhdentekevä. Se kertoo siitä, että olet motivoitunut pääsemään yritykseen töihin. Ja että pysyt motivoituneena, kun se huonompi päivä tulee tai kun kaikki menee pieleen tai kun haasteita ja ongelmia kasaantuu.

Se kertoo paljon sinusta!

 

Suhdetoiminta ja sinnikyys palkitaan

Voin käytännön kokemuksesta sanoa, että tämä toimii. Olen ollut reilun vuoden ajan sparraamassa Ekonomiliiton jäseniä erilaisissa urakäänteissä ja työnhaussa, ja saanut asiakkailtani ihania viestejä, joissa he kertovat, kuinka kova työ, suhdetoiminta ja sinnikkyys on tuottanut lopulta toivotun tuloksen. Uuden työpaikan.

Tässä lopuksi rohkaisua omaan työnhakuusi eräältä ura-asiakkaaltani. (Huom! Yritys X oli asiakkaani kohdeyritys, joka häntä aidosti kiinnosti ja johon hän oli halunnut mennä jo pidemmän aikaa, hakenutkin kerran aiemmin).

”Useamman haastattelun ja testin jälkeen minulle tarjottiin tätä Yritys X:n paikkaa ja aloitinkin viime viikolla unelmatyöpaikassani. Tunne on ollut mahtava. Odotus ja sinnikkyys taas kerran kannatti, vaikka usko hetkittäin meinasikin rakoilla matkan varrella. Tällä hetkellä asiat eivät juuri paremmin voisi olla. Haluan kiittää sinua tuestasi ja mahtavasta sparrauksesta menneiden kuukausien aikana. Apusi ja tukesi on ollut korvaamatonta. Suuri kiitos siitä!”

Kun mietit työnhakua, älä mieti liian kauan yksin, vaan varaa aika liittosi uraohjaajalta. Olemme täällä sinua varten.

Mainioita vinkkejä piilotyöpaikan löytämiseen à la Uranus: Löydä piilotyöpaikat.

 

Tiina Myöhänen-Astikainen
Asiantuntija, Ekonomiliiton urapalvelut

08.09.2014
Yrittäjyys – osa ekonomin työuraa

Ekonomeista on yrittäjiä hieman laskutavasta riippuen viitisen prosenttia. Jotkut ovat sitä suuresta halusta. Jotkut ovat ajautuneet yrittäjiksi työllistymisvaikeuksista johtuen. Joka tapuksessa yrittäjiksi ryhtyvien ekonomien joukko on koko ajan kasvussa. Niinpä Suomen Ekonomeissa onkin yhtenä missiona palvella kaikkia työikäisiä ekonomeja työ- ja urakysymyksissä: myös yrittäjiä.

 

Yrittäjyys tänään: huomisesta ei tiedä

Aiemmin työurat olivat paljon selkeämpiä. Yritykset olivat pysyvämpiä, samoin työtehtävät. Ammattien kirjo ja vaihtoehtojen määrä ovat nekin omalta osaltaan olleet myötävaikuttamassa työurien monimuotoistumiseen.

Ennen työurat kehittyivät hyvinkin ennustettavissa olevaa rataa edetään ja tulevaisuus oli jotenkin hahmotettavissa. Vaan kukapa tänään uskaltaa sanoa mitään varmaa huomisesta? Vaikka huomisesta jotain saattaisikin ounastella jopa vahvalla intuitiolla, niin varmaa ei voi olla mistään. Se tekee haasteita niin jokaiselle ekonomille kuin myös Suomen Ekonomeille, jotta kaikissa työelämän kysymyksissä pystytään jäsenistöämme  laadukkaasti palvelemaan.

Tämä työelämän monimuotoisuus, ennustamattomuus ja yllättävien tilanteiden eteen tuleminen vain on tätä päivää, eikä tilanne tulevaisuudessa ainakaan helpotu.

Tänään työurat eivät ole vain monimuotoisia. Lisäksi ne ovat monisäikeisiä. Edellinen tarkoittaa, että yksittäinen ekonomi voi työuransa aikana toimia mitä moninaisimmissa tehtävissä.

Ekonomitutkinnon moniosaajavalmius antaa tähän oivallisen perustan. Työuran monisäikeisyys näkyy mm. työmuotojen sekakäyttönä eli ihminen on välillä yrittäjänä ja välillä työsuhteessa. Lisäksi yhä useampi meistä on samanaikaisesti sekä-että -tilassa eli yht’aikaisesti työsuhteessa ja sivutoimisena yrittäjänä. Sekin vaihtelee, kumpi näistä työmuodoista on pääasiallinen. Tämäkin työmuotojen monimuotoistuva maailma on jatkuvasti lisääntyvä.

 

Suomen Ekonomit ekonomiyrittäjän oikea yhdistys

Monesti ekonomiyrittäjiltä kuulee seuraavan kysymyksen: ”kun minä nyt aloin yrittäjäksi, en minä enää voi kuulua Suomen Ekonomeihin.” Toinen samasukuinen kommentti on ilmaisu, ettei ekonomiyrittäjällä ole mitään syytä kuulua ekonomiyhteisön.

Kaikki tiedämme, mistä kommentit juontuvat. Jotkut näkevät Suomen Ekonomit leimallisesti akavalaisena työmarkkinatoimijana. Se on kuitenkin vain yksi nurkka siinä palvelupaketissa, millä pyritään edesauttamaan ekonomien työelämässä pärjäämistä.

Toinen näiden kommenttien taustalla oleva ajatus on, että järjestömme palvelut eivät ole leimallisesti yrittäjille kohdistuneet. Tämä kritiikki osuu kyllä maaliin. Tämä ei tarkoita, ettei palveluja ole, vaan leimallisesti ja painottuneesti niitä ei ole samassa määrin ollut kuin mitä niitä on ollut työsuhteisille ekonomeille. Tämä maailma on kuitenkin jäänyt taakse.

Jatkossa Suomen Ekonomit on tasapuolisesti kaikkien työelämäpalveluja tarvitsemiensa jäsenten koti. Tähän mahtuvat työsuhteisen palkansaajien rinnalle niin yrittäjät kuin eri alojen erikoisasiantuntijat kuten myös johtavassa asemassa toimivat. Ekonomitutkinto on keskeinen yhdistävä tekijä ja jokainen tutkinnon suorittanut jäsen on oikeutettu erinomaisiin hänelle toimiviin työelämäpalveluihin. Näin myös yrittäjät.

Olenkin varma, että se voimallinen työ, mikä  Suomen Ekonomeissa on menossa palvelujen kehittämisen suhteen, tulee näkymään myös paljon nykyistä laajempin ja parempina työelämän palveluina myös yrittäjille. Tavoitteenamme onkin olla Ekonomiyrittäjien paras kattoyhteisö, johon sekä kannattaa että on mukava kuulua!

 

Timo Rope
Yrittäjätyöryhmän puheenjohtaja

05.09.2014
Kesästä jäi aukko ansioluetteloon

Seurasin kevään ja kesän ajan läheisen, ekonomiksi opiskelevan nuoren tuskaa kesätöiden saamiseksi. Aikaisempina kesinä töitä oli aina löytynyt vähintäänkin vuokratyöfirman kautta. Vähän rahaa oli jäänyt säästöön talven pitkien kuukausien ajalle opintotukea täydentämään. Talvi oli käytetty tiukkatahtiseen opiskeluun, jotta opiskeluaika ei venyisi ja pääsisi oikeisiin töihin.

Tänä vuonna työnhaku alkoi tammikuussa ja päättyi elokuussa. Laihoin tuloksin. Toiveikkaana nuori ajatteli hakevansa ensisijaisesti ”oman alan töitä” – niitä, joista ehkä on erityistä hyötyä, kun sitten oikeita ekonomin töitä pääsee joskus tulevaisuudessa tekemään. Kesätyökokemusta oli kertynyt jo teollisuustyöstä, kuljetuspuolelta ja vähän toimistohommistakin.

Kaikkiin mahdollisiin yrityksiin lähti hakemus. Työvoimahallinnon sivuja seurattiin. Sanamuotoja sorvattiin ja mietittiin mitä ne hakijalta haluavat. Riittääkö että on hyvä tyyppi vai pitääkö olla erityistä osaamista? Enterin painalluksen jälkeen alkoi toiveikas odotus.

Odotus palkittiin ”kiitos mielenkiinnosta… hakijoita oli 350…valinta ei tällä kertaa kohdistunut sinuun”. Muutamaan haastatteluun kutsuttiin ja niihin tilanteisiin nuori valmistautui tosissaan. Hissipuhetta, vahvuuksia ja osaamisia kerrattiin. Joka kerta joku toinen oli kuitenkin hieman sopivampi.

Tämä läheltä seurattu nuori ei ole ainoa, jonka toiveet työkokemuksesta ja hieman leveämmästä talven leivästä kariutuivat. Samanlaisia tarinoita on muillakin lähipiirissä.

 

Miten välttää aukko cv:ssä ensi kesänä?

Kysymys ei kuitenkaan ole vain rahasta, vaan tarpeettomuuden ja kelpaamattomuuden tunteesta. Edes kassalle en pääse, mutta kylterikaveri työskentelee solmio kaulassa toista kesää. Ja mikä ikävintä, mielessä alkaa velloa epävarmuus omasta työllistymisestä ekonomi-tutkinnon jälkeen. Valitsinko sittenkin väärin?

Kieltämättä tulee vanhemmalle mieleen, että ”onko sitä yrittäjämäistä asennetta riittävästi kun ei töitä saa”? Muistiin palaa onneksi kesä 1993 omalta opiskeluajalta. Kesätöitä ei löytynyt, vaikka kokemustakin oli reilusti. Paitsi lyhyt pesti siihen tutkimusfirmaan, joka surutta käytti opiskelijatyövoimaa lähes ilmaiseksi. Kolmen viikon tili oli muutama satamarkkanen. Siinä tarvittiin yrittäjämäistä asennetta.

Verkon kautta kesätyön hakeminen on näennäisen helppoa, mutta tuottaako se tulosta kun massasta pitäisi erottua. Passivoiko se hakijaa odottelemaan liian pitkään? Miten konkreettisesti laittaa jalkaa oven väliin, jos rekrytoija on persoonaton yritys vailla ihmisen nimeä tai numeroa. Vai ovatko suhteet ja verkostot käytännössä ainoa keino saada töitä?

Mitä tästä sitten voisi oppia, ettei ensi kesästä jäisi aukkoa cv:hen?

Kenties työnhakualuetta pitää laajentaa rohkeasti, ja ottaa mukaan myös ulkomaiden mahdollisuudet. Kenties ekonomiopiskelijankin pitäisi hakeutua oman alan työharjoitteluun jo lukukauden aikana, vaikka se opintoja viivästyttäisi. Työkokemus ja kontaktit – ne suhteet ja verkostot – ovat kuitenkin käypää valuuttaa jatkossa. Suhteita voi rakentaa myös Ekonomiliiton riennossa.

Ja usko pois, tuleva ekonomi, et valinnut väärin. Jatkossa muistelet lämmöllä tätä opiskeluaikojesi kehnointa kesää. Eikä se kesänmittainen aukko ekonomin pitkässä ansioluettelossa enää harmita.

 

Heli Aaltonen
Hallituksen jäsen, Ekonomiliitto

04.09.2014
Eläkeneuvottelujen loppukiri on alkanut

Työmarkkinajärjestöt käyvät parhaillaan eläkeneuvottelujen loppurutistusta jonkinasteisessa uutissulussa eikä niiden edistymisestä tihku tietoja julkisuuteen. Valmista pitäisi tulla ”syksyn aikana”.

Julkisessa keskustelussa päähuomion on saanut pääministeri Vanhasen ”Rukan unelma” eläkeiän nostosta. Aihe on puhutteleva ja herkullinen, koska se koskettaa tavalla tai toisella jokaista työelämässä mukana olevaa.

Tosiasiallisesti eläkeikäkysymys on kuitenkin mielestäni sivujuonne. Iän suurin merkitys on lähinnä laskennallisena ja teoreettisena ”laskenta-arvona”, kun rating-yhtiöt arvioivat kalkyyleissään kansakunnan kokonaisvastuita osana luottokelpoisuusarvioita.

Eläköitymisiät ovat viime vuosina nousseet jo tehdyillä päätöksillä merkittävästi aiemmasta ja jo nyt lähestytään tavoiteikää. Tilastokeskuksen tuoreimpien selvitysten mukaan Suomessa eläköitymisikä on jo nyt korkeampi kuin monessa Euroopan maassa, vaikka niissä niin sanottu virallinen eläkeikä on Suomea korkeampi.

Eri kyselyissä saatujen vastausten perusteella näyttää, että jatkossa lähes puolet ihmisistä on valmiita jatkamaan työssäoloa 63 ikävuoden jälkeen, mikäli työtä heille on tarjolla. Varteenotettavaa ikäkysymystä tarkasteltaessa on myös se, että kyselyiden perusteella noin 20 prosenttia yrittäjistä olisi valmiita jopa laskemaan eläkeikää ja noin 40 prosenttia pitämään sen nykyisellään.

EK:n Kokkilakin kertoi viime keväänä julkisuudessa, että työnantajatahoilla ei ole omaa intressiä nostaa eläkeikää, mutta niiden olevan valmiita ”talkoisiin”, jotta kestävyysvaje voidaan nujertaa. Toki se tosiasia pitää tunnustaa, että ihmisten elinikä pitenee jatkuvasti ja, jotta huoltosuhde saadaan pysymään kohtuullisissa rajoissa, on eläkeikääkin tarkasteltava kriittisesti.

 

Matka katkeaa työuralla liian aikaisin 

Ongelma ei mielestäni ole kuitenkaan se, että eläkeikä on meillä 63 vuotta, vaan se, että ainoastaan noin 40 prosenttia työtekijöistä jää eläkkeelle normaalin vanhuuseläkkeen kautta. Nyt 60 prosentilla matka katkeaa jo ennen loppukiriä ja maaliviivaa.

Oleellisin tekijä kestävyysvajeen todellisen nujertamisen kannalta on niissä keinoissa, joilla työkykyisyyttä ja työssä jaksamista voidaan tukea läpi työuran. Näiden keinojen löytäminen onkin jo haastavampi hanke, kuin pelkkä ”juupas-eipäs” -kinaaminen eläkeiästä.

Taannoin pohdiskelin, moniko yritys tai muu työyhteisö olisi halukas hoitamaan asioita 80- ja 90-luvun tietojärjestelmillä, ilman että ohjelmistoja päivitetään. Ei muuten yksikään. IT-laitteisiin ja -sovelluksiin tehdään aina ylläpito- ja huoltosopimukset, mutta miten on ihmisten laita. Panostetaanko ihmisten tietotaidon ylläpitoon samalla tavalla, päivitetäänkö korvain väliä riittävän usein?

Eipä juuri, toki poikkeuksiakin on ja ne yhtiöt ovatkin menestyneet niin kotona kuin maailmalla suhdanteista riippumatta. Olisiko systemaattinen ihmisten henkisen pääoman ja osaamiskapasiteetin kartuttaminen (jatkuva täydennyskoulutus) yksi keskeisiä keinoja, joilla työssä uupumista voidaan vähentää poistamalla siten ihmisiltä riittämättömyyden tunnetta ja muutosten pelkoa?

Tuotantolaitoksissa tehdään laitteistoille suunnitellusti ennakkohuoltoja sekä säännönmukaisesti linjastojen vuosihuollot. Miten on ihmisten laita? Toki työterveyshuollossa tehdään vaihtelevasti ikäkausitarkastuksia 5-10 vuoden välein, mutta riittääkö se? Pitäisikö vuotuiset työhyvinvointikartoitukset ottaa osaksi normaalia työsuojelutoimintaa?

 

Työhyvinvointikartoitukset osaksi jokapäiväistä riskienhallintaa

Minun mielestäni kartoitukset olisivat oiva keino saada kuva vallitsevasta tilanteesta ja samalla ne antaisivat riittävän aikaisin signaaleja, jotta epäkohtiin voidaan puuttua ennen kuin ne aiheuttavat lopullista työkyvyn menettämistä, olipa sitten kyse työpaikan tai työyhteisön epäkohdista ja kuormitustekijöistä, kehnosta johtamisesta tai yksilöstä itsestään johtuvista syistä. Kartoitukset tukevat myös oivallisesti niin sanottua varhaisen puuttumisen käytäntöä, jolla negatiivinen kehitys voidaan katkaista ennen ”lopulliseen syöksykierteeseen” suistumista.

Työpaikkojen erilaisia fyysisiä ilmiöitä on työsuojelutoiminnassa seurattu vuosikymmenien ajan ja niille on annettu viranomaismääräyksillä selkeitä ja yksiselitteisiä raja-arvoja, joita ei saa ylittää. On mitattu melua, valaistuksen riittävyyttä, lämpötiloja, ilman epäpuhtauksia ja niin edelleen, mutta miten on psyykkisten kuormitustekijöiden laita?

Psyykkistä kuormittavuutta ei juurikaan mittailtu eikä ”harmituksen” määrälle ole olemassa raja-arvoja. Runsaat puoli miljoonaa ihmistä syö tänä päivänä säännöllisesti verenpainelääkitystä ja niiden ohessa osa myös psyykelääkkeitä. Kyseessä on uusi kansansairaus, jonka kokonaiskustannukset kansakunnalle lienevät satojen miljoonien, ellei miljardin euron luokkaa.

Usein taustalta löytyy työstressi, johon riittävän ajoissa puuttumalla taudin puhkeaminen olisi voitu estää. Myöhemmin, kun tauti kroonistuu on peli menetetty. Jos meluvamma voidaan todeta ammattitaudiksi, niin olisiko luotava mittaristo, jolla esimerkiksi työstressin aiheuttama verenpainetauti voitaisiin määrittää työolosuhteiden aiheuttamaksi ammattitaudiksi?

No mitäpä järkeä siinä olisi? Eipä muuta kuin se, että kustannukset kohdistuisivat työnantajalle ja silloin euro kyllä konsultoisi.

Työhyvinvointi- ja muut vastaavat kartoitukset tulisivat osaksi jokapäiväistä riskienhallintaa aivan kuin asiakkaista tehtävät luottotietoanalyysit ja vastaavat. Jatkossa työpaikoilla voitaisiin paremmin, jaksettaisiin ja oltaisiin ennen kaikkea tuottavia läpi työuran eikä ihmistä tuupattaisi kesken matkaa loppuun kulutettuna työkyvyttömyys- ja työttömyysputkeen.

Ryhdytään yhdessä talkoisiin paremman työelämän ja samalla ihmisen hyväksi, pidetään huoli toisistamme.

 

Aulis Töyli
Ekonomiliiton työelämätoimikunnan puheenjohtaja

26.08.2014
Loman rentous voi säilyä hyvinkin yksinkertaisin keinoin

Palaa siihen hetkeen, kun olit rento. Millaista se on? Missä ja miltä se tuntuu? Jos sait lomailtua rennosti, olotila oli ehkä helppo löytää. Lomalta palatessa aivot, keho ja mieli virittyvät työmoodiin parikin viikkoa. Tutkimusten mukaan lomaltapalaajat käyvät läpi neljä vaihetta: lomasta irrottautuminen, alkusopeutuminen, rutiinien rytmin löytyminen ja työn hallinta. Onko mahdollista sisällyttää työrutiiniisi jokin tapa, jolla virkistyt tai palaudut ihan koko vuoden?

Uusi tapa ei synny pakottamalla – motivoidu itseäsi houkuttelevaan rutiiniin

Virkeyden tai rentouden löytäminen voi tapahtua hyvinkin yksinkertaisin ja nopein keinoin. Tässä alla muutama vinkki. Jos keino on uusi, anna sille aikaa muuttua rutiiniksi. Sanotaan, että lähes mistä tahansa tulee tapa päivittäisen toiston myötä noin kolmessa viikossa. Uusi tapa ei synny pakottamalla, toisaalta pelkkä keinon ajatteleminenkaan ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan tekoja ja toistoja. Parhaiten rutiini syntyy, kun olet motivoitunut siihen. Mikä yksi keino sinun olisi helpointa, houkuttelevinta ja realistisinta toteuttaa ihan käytännössä? Kirkasta itsellesi myös se, mitä hyvää tämän keino sinulle tuo pitkälläkin aikavälillä? Mikä saa sinut toistamaan sitä?

  • Lyhyt aikamatka takaisin rentoon lomatilaan
    Jätä kännykkään kuva leppoisimmasta lomamuistosta. Sopivassa hetkessä, vaikkapa taksissa, palaverin alussa tai aina kun istahdat aloittamaan uutta tehtävää, palaa tähän lomahetkeen. Katso kuvaa tai silmät suljettuina muistikuvaa siitä. Miltä silloin tuntui mielessäsi ja kehossasi? Mitä kenties maistoit tai liittyykö siihen tuoksuja? Entä ääniä? Anna tämän tunnelman elävöityä ainakin parin minuutin ajan ennen kuin jatkat töitäsi. Tee tätä vielä talvellakin.
  • Henkäise itsesi rennoksi
    Hengityksellä on suora yhteys stressihormoneihimme. Muutamakin syvä palleahengitys päivän mittaan rauhoittaa ja rentouttaa. Ota tavaksi hengittää 3 kertaa syvään vaikkapa ennen uuden sähköpostin kirjoittamista, autossa pysähtyessäsi punaisiin valoihin tai aina istahtaessasi. Opettele palleahengitys tai muita hengitysharjoitteita.
  • Kahviton virkistys
    Kehon pienikin liikuttaminen virkistää myös ajattelua. Paineen kasvaessa päässä nouse vähintäänkin tuolilta, suorista keho ja jaloittele hetki. Ota tavaksi kävellä portaat, nostella sopivan nopeassa rytmissä hartioita tai käsiä, ravistella koko keho tai hyppiä hetken tasajalkaa.
  • Ota käyttöön jokin ajanhallintatekniikka
    Onnistuisiko tänä vuonna lounastaukojen varaaminen kalenteriin? Entäpä heti iltapäiväksi sovittu uintireissu, metsäkävely, uusi harrastus, piknik perheen kanssa? Varaa näitä omia latautumishetkiä heti ensitöiksesi kalenteriin.
  • Lataa virittäytymismusiikki ja palautumismusiikki
    Musiikki vaikuttaa meihin tutkitusti ihan solutasolle asti. Mikä kappale sinut saa virittäytymään? Entä rentoutumaan? Mahdollista kappaleen kuuntelu työpäivänkin aikana. Lataa ne kännykkään viimeistään viimeisenä lomapäivänä.

Lisää vinkkejä ja tietoa aiheesta:
Töihin paluun ei tarvitse olla tuskaa (yle.fi)
Löydä uusi näkökulma työhön (ttl.fi)
Leiki hobbitia, riko rutiineja, soittolistavinkki (zef.fi)
Pala lomaa arkeen (agronomiliitto.fi)

Taija Kääriäinen
Uravalmentaja, Ekonomiliitto

31.07.2014
( Ajankohtaista )
Ekonomi uudessa työelämässä, Helsinki
 25.09.2014 
Tapahtumat
Monipaikkainen hajautettu työ – työn uudet muodot kasvokkain ja verkossa
 24.09.2014 
Tapahtumat
Lean start-up – tulevaisuuden toimintamalli
  
Tapahtumat
Ekonomi uudessa työelämässä, Mikkeli
  
Tapahtumat
Länsi-Suomen merivartiosto / rajavartiolaitos
 23.09.2014 
Tapahtumat
Ekonomi uudessa työelämässä, Vaasa
  
Tapahtumat
Ekonomen i det nya arbetslivet, Helsingfors
  
Tapahtumat
Onnistu monikulttuurisessa esimiestyössä
  
Tapahtumat
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013