- 03 : 2017 -

Paremman maailman puolesta

( Yhteiskunta ) Tuottava kohde ei enää riitä: rahat halutaan sijoittaa myös vastuullisesti. Mitä vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa? Millaisia vaihtoehtoja piensijoittajalla on? Ja mistä tietää, onko yritysten ja rahastojen toiminta todella niin kirkasotsaista kuin markkinointipuheissa lupaillaan?

Lue lisää

Turha kilpailukieltosopimus on osaamisen pakkopaita

( Työelämä ) Kevein perustein laaditut kilpailukieltosopimukset vaikeuttavat niin yritysten kuin työntekijöidenkin elämää. Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.) haluaa selkiyttää villiintynyttä sopimuskäytäntöä muuttamalla lainsäädäntöä pohjoismaisten esikuvien mukaisesti.

Lue lisää

 
 
( Pääkirjoitus )   Hanna-Leena Hemming

Kerromme avoimesti ja sijoitamme vastuullisesti

Suomen Ekonomit on aikojen kuluessa osannut hoitaa omaisuuttaan niin, että pystymme kattamaan sijoitustoimintamme tuotoilla 40 prosenttia toiminnastamme. Se on mahtava asia, ja yritämme pitää huolta siitä, että näin on jatkossakin.

Hoidamme sijoituksemme ammattimaisesti. Hallituksen alaisuudessa toimii sijoitustoiminnan johtoryhmä, johon olemme onnistuneet saamaan alan ammattilaisia. Hallitus määrittää sille riskitason ja liittokokous sijoitustoiminnan periaatteet.

Hallitus seuraa myös sitä, että sijoitukset ovat riittävän hajautettuja.

Sijoitustoiminnan tulokset ovat luonnollisesti myös erittäin tarkassa seurannassa. Liittoa kiinnostaa erityisesti se kassavirta, joka siirretään toimintamme kulujen kattamiseen.

Näissä puitteissa sijoitustoiminnan johtoryhmä tekee pitkäjänteisiä sijoituksia, joista nyt kerromme niin jäsenistölle kuin sidosryhmillemmekin entistä avoimemmin. Salailu synnyttää vain spekulaatioita ja epäluuloja, joita kaltaisemme yleishyödyllinen yhteisö haluaa välttää. Kannattaa lukea näistä asioista myös toimintakertomuksestamme.

Lisääntynyt avoimuus ei ole ainoa asia, joka sijoitustoiminnassamme on muuttunut. Perusperiaatteisiimme on yhä vahvemmin tullut mukaan vastuullisuus. Käytämme jo nyt ensisijaisesti sellaisia sijoitusrahastoja ja varainhoitajia, jotka ottavat huomioon vastuullisuuteen liittyvät näkökulmat.

Tämä linja tiukentuu, sillä tehdessämme uusia sijoituspäätöksiä tai omaisuudenhoitosopimuksia vastuullisuus otetaan niissä aina huomioon. Tässäkin lehdessä käydään läpi erilaisia vastuullisen sijoittamisen tapoja. Me pyrimme siihen, että kaikki käyttämämme varainhoitajat ovat sitoutuneet noudattamaan YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita.

Tämä ei ole ristiriidassa tuottotavoitteiden kanssa, sillä pitkäjänteisessä sijoittamisessa vastuullisuus on osoittautunut myös taloudellisesti järkeväksi kriteeriksi.

Meille se on kuitenkin ennen muuta tapa rakentaa parempaa maailmaa.

Hanna-Leena Hemming

toiminnanjohtaja

Lue lisää

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

3 x uusi työ

Juuso Heinilä rahoittaa uudessa työssään Pohjois-Suomen kasvuyrityksiä ja matkailua.

Puolan luotsi

Vaikka Puolan nykyjohto on arvaamaton, maan talouskasvu voi olla pitkällä aikavälillä Euroopan nopeinta. Tässä aallokossa Tuomas Asunmaa luotsaa suomalaisyrityksiä Puolan markkinoille.

Suomen Ekonomit lahjoittaa puoli miljoonaa kauppatieteellisille yliopistoille

Toukokuun liittokokouksessa linjattiin myös vastavalmistuneiden jäsenmaksusta ja myönnettiin historian ensimmäinen Osaamisen kehittämisen palkinto.

Antti Suvanto: Miksi Ruotsi menestyy?

Ekonomisti Antti Suvanto pohtii, mitkä tekijät ovat avittaneet Ruotsin taloutta kukoistamaan.

Matkailualalla palvelu on jatkossakin arvossaan

Elämyskuluttamisesta siirrytään yhä enemmän merkityskuluttamiseen. Siihen huutoon on matkailualankin osattava vastata.

Omien kykyjen tunteminen avaa ovia

Palkkaneuvottelut ja uuden työpaikan etsintä helpottuvat, kun osaamisestaan osaa kertoa koulutusta ja nimikettä enemmän. Ammatillinen itsetuntokin yleensä kohenee.

Rohkealla ei ole tylsää

Kauppatieteilijä perusti opintojensa alkumetreillä startup-yrityksen. Vähitellen työnteko vei mennessään. Opintojen, työn ja yrittämisen limittyminen kuvaa ajan muutosta.

Tuoko talouskasvu hyvinvointia?

Mika Maliranta tutkii, luoko yritysten tuottavuuden kasvu myös talouskasvua. Kansantalouden ymmärrys on hänen mukaansa avuksi myös liiketaloudessa.

The Trials of a Finnish Wild Cat: Lynx

It is always interesting to see how new inventions have developed throughout global industrial history, says André Noël Chaker.

Yrittäjä – saatat tarvita osakassopimuksen

Osakassopimus kannattaa laatia jo yhtiötä perustettaessa. Valmiit pohjat voivat olla avuksi, mutta sellaisenaan ne ovat käyttökelpoisia vain harvoin.
( Ekonomien blogissa )
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
Kilpailukieltojen rajoittamisella potkua kansantalouteen

Momentouksen Pasi Natri keskittyy työssään ylimmän johdon suorahakuihin sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Natri kertoo kilpailukiellon hidastavan rekrytointiprosesseja, eikä siitä ole hyötyä työnantajalle eikä työntekijälle. Pahimmillaan kilpailukielto estää osaamisen liikkuvuutta ja heikentää työhyvinvointia.

Miten kilpailukiellot vaikuttavat rekrytointiprosesseissa? Estävätkö kilpailukiellot työvoiman kohdentumisen oikein?
Kilpailukiellot ovat harvoin rekrytoinnin esteenä – hidasteena kylläkin. Kilpailukiellot tuottavat kuitenkin ei-toivottavia vaikutuksia. Työntekijän joutuminen pakkolomalle, ehkä mukavalle sellaiselle, on aina kansantaloudellisesti haitallista. Työntekijästä luopuva työnantaja ei kilpailukiellosta juuri hyödy, liikesalaisuudet ovat salaisuuksia kilpailukiellosta riippumatta. Vastaanottava työnantaja taas ei saa tarvitsemaansa osaamista kuukausiin.

Tärkeää on muistaa, että yhdessä tilanteessa työntekijästä luopuva työnantaja on toisessa hetkessä vastaanottava. Näin kaikki siis menettävät, mutta erityisesti kansantalous, sillä kansakunnan osaamisvoimaravat eivät kohdistu optimaalisesti.

Meillä on yhteiskuntavastuun tunnuksena ”parempaa johtamista, parempi Suomi”. Varmasti johtaminen ja osaamisesta huolehtiminen paranisivat, jos kynnys vaihtaa työpaikkaa olisi nykyistä matalampi. Työhyvinvointi siis lisääntyisi kilpailukiellon lakkauttamisen myötä!

Kuinka usein työntekijät siirtyvät kilpailijoilta toisille?
Johtamista ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevien joukossa siirrytään aika usein. Kilpailukielto koskee tällaisissa rekrytoinneissa jopa kolmasosaa. Vaikka kilpailukieltoa ei olisikaan, usein siirtyvä työntekijä siirtyy työvelvoittamattomalle ”lomalle” saman tien irtisanoutuessaan.

Millainen on tyypillinen työpaikan vaihto yritysten kilpailun näkökulmasta? Onko toimialoissa eroja?
Toimialoissa on paljon eroja. Suomi on pieni markkina, ja valitettavasti aitoa kilpailua meillä on liian vähän. Siellä, missä aitoa kilpailua on, kilpailukieltopohdinta on tietysti näkyvästi esillä. Sen sijaan aika paljon keskustelua herättänyt siirtyminen julkiselta yksityiselle on kilpailunäkökulmasta vähäistä. Jos ja kun eettisiä normeja noudatetaan, en näe tällaisissa siirtymisissä mitään pulmaa. Päinvastoin, olisi kannustettava osaamisen horisontaalista liikkuvuutta julkisen, politiikan, tutkimuksen, kolmannen sektorin ja yksityisen välillä.

Pasi Natri
Senior Partner, Momentous
Momentous on johdon valintaan sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen keskittyvä yritys.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

13.06.2017
Suurin osa kilpailukieltosopimuksista tarpeettomia

Suurin osa kilpailukieltosopimuksista on turhia. Työnantajan intressejä voitaisiin turvata sen sijaan salassapitosopimuksin ja houkuttelukielloin. Lakimuutos antaisi työnantajalle mahdollisuuden vapauttaa työntekijä kilpailukieltosopimuksesta.

Lue työsuhdelakimiehemme Joel Uusi-Oukarin vastaukset keskeisimpiin kysymyksiin kilpailukielloista.

Kuinka usein kilpailukiellot ovat turhia?

Enemmistö kilpailukieltosopimuksista on tarpeettomia. Sopimuksia tehdään usein työntekijöille, joiden siirtymistä toisen saman alan yrityksen palvelukseen ei olisi tarpeen rajoittaa. Työnantajan kannalta olennaisia intressejä voitaisiin suojata myös keinoin, jotka eivät kokonaan estä kilpailijalle siirtymistä.

Kilpailukiellon sijaan voidaan solmia salassapito- tai asiakkaiden houkuttelukielto. Mitä nämä käytännössä tarkoittavat?

Salassapitosopimuksessa sovitaan, että työntekijä ei saa käyttää hyödykseen tai kertoa eteenpäin työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia työsuhteen päättymisen jälkeenkään. Melko usein salassapitosopimukseen liitetään sopimussakko eli mikäli työntekijä rikkoo sopimusta, joutuu hän maksamaan työnantajalle vahingonkorvauksen.

Asiakkaiden houkuttelukielto tarkoittaa, että työsuhteen päättymisen jälkeen on määräaika, jonka kuluessa työntekijä ei saa suostutella työnantajan asiakkaita lopettamaan tai muuttamaan liikesuhdettaan työnantajaan. Tällä estetään työntekijää viemästä työnantajan asiakkaita mukanaan hänen vaihtaessaan työpaikkaa. Houkuttelukiellon rikkomiseen liittyy lähes aina sopimussakko. Joskus sovitaan myös työntekijöiden houkuttelukiellosta, jolloin työntekijä ei saa houkutella vanhoja kollegoitaan siirtymään toisen yrityksen palvelukseen.

Miten kilpailukieltolainsäädäntöä tulisi uudistaa?

Kilpailukieltosopimuksia käytetään liikaa ja niistä aiheutuu enemmän haittaa kuin hyötyä, siksi sopimusten käyttöä tulee voimakkaasti vähentää. Kansanedustaja Saara-Sofia Sirenin tekemässä lakialoitteessa esitetään, että työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa vastaavan korvauksen kilpailukiellon voimassaoloajalta, mikäli työnantaja haluaa pitää sopimuksen voimassa. Näin työntekijä saisi kohtuullisen korvauksen kilpailukieltosopimuksen aiheuttamasta sidonnaisuudesta. Korvauksesta vähennettäisiin kuitenkin työntekijän muualta saamat ansiot kilpailukieltosopimuksen ajalta.

Hyvin harvan työntekijän kohdalla tarve rajoittaa työpaikan vaihtamista on niin suuri, että riski kustannuksista kannattaa ottaa. Työnantajalla on aina myös vaihtoehtona työntekijän vapauttaminen kokonaan sopimuksesta.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaa olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?

Lakimuutoksen toteutuminen ei vaikuta olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, vaan ne pysyvät voimassa. Lakialoite antaa kuitenkin työnantajalle mahdollisuuden vapauttaa työntekijä kilpailukieltosopimuksesta. Lisäksi työntekijä ja työnantaja voivat yhdessä milloin tahansa sopia siitä, että kilpailukielto lakkaa.

Käytännössä lakimuutos johtaisi siihen, että valtaosa kilpailukieltosopimuksista lakkautettaisiin. Jatkossa lainsäädäntö ohjaisi yrityksiä harkitsemaan jo työsopimusta solmittaessa, onko kilpailukieltosopimuksen tarve todellinen.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan seuraava osa ilmestyy ensi viikolla. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

09.06.2017
Työnhakija on lomansa ansainnut

Loma-aika lähestyy ja moni työnhakija miettii, miten jatkaa työnhakuaan kesällä. Työnhaun markkinat hiljenevät, mutta eivät pysähdy kokonaan. Siksi moni ajatteleekin, että on pakko jatkaa koko kesä työnhakua, jotta ei vain vahingossa juuri se minun työpaikkani mene sivu suun.

Ei se parissa viikossa mene sivu suun!

Jokainen tarvitsee lomaa työstä. Työnhaku on rankkaa työtä ja siksi myös siitä on pidettävä lomaa. Työterveyslaitoksen mukaan lomaa pitää olla vähintään kaksi – kolme viikkoa, jotta sen aikana ehtii palautua. Vasta noin kahdeksan päivän kuluttua alkaa olla voimia olla aktiivinen ja tehdä itselle mieluisia, mieltä virkistäviä asioita. Palautuminen edellyttää sekä lepoa että tekemistä.

Sovi siis itsesi kanssa, milloin pidät loman. Tee ennen lomaa selvä suunnitelma, mitkä asiat viet loppuun ennen lomaa ja mistä aloitat ensimmäisenä loman jälkeen. Ihan samat neuvot pätevät niin työssä olevalle kuin työtä hakevallekin.

On parempi lomailla kokonaan kuin pitää itseään löyhässä hirressä ja vilkuilla työnhaun asioita vähän väliä koko kesän. Kun aloitat lomasi, vapauta itsesi mahdollisimman kokonaan työnhausta. Kun mieleen tulee katsella työpaikkailmoituksia netistä tai alat pohdiskella, millaisen hakemuksen haluaisitkaan kirjoittaa, pysähdy. Siirrä ajatuksesi aktiivisesti lomaan ja lomatekemisiin.

Koska ajatuksia on hankala hallita, saatat tarvita keinoja saadaksesi ne pois mielestä. Yksi hyvä tapa on siirtää ajatukset paperille. Hanki itsellesi pieni, silmää miellyttävä vihkonen ja pidä se mukanasi koko ajan. Kun mieleesi tulee kysymys, tehtävä tai idea, joka liittyy työnhakuun, kirjoita se vihkoosi ja sulje sitten vihko. Näin vapautat aivosi lepäämään ja virkistymään. Voit luottaa siihen, että alitajuntasi kyllä työstää asioita, kun annat sille tilaa.

Kun loma päättyy, ota vihkosi esille ja priorisoi ensimmäisenä ne asiat, jotka tulivat kesällä mieleen. Katso sitten ennen lomaasi tekemääsi suunnitelmaa ja päätä, mistä aloitat.

Toivotan virkistävää ja palauttavaa lomaa kaikille!

Arja Parpala
Uravalmentaja

02.06.2017
( Ajankohtaista )
Yritysvierailu Kaslink Foods Oy
 31.08.2017 
Tapahtumat
Lahden Urkuviikot, Näyttelykuvia
 10.08.2017 
Tapahtumat
Kesäteatteri Leineperissä
 09.08.2017 
Tapahtumat
Ekonomit etsii viestintäasiantuntijaa
 20.06.2017 
Ajankohtaista
Yrittäjäillan anti: Pk-yritysten on aika mennä sinne, missä asiakkaat jo ovat!
  
Ajankohtaista
Akavan selvitys kertoo: jopa 74 prosentilla työsopimukseen kirjattu salassapitoehto
 16.06.2017 
Ajankohtaista
Akateemiset yrittäjät AKY ry vaatii yrittäjien sosiaaliturvan pikaista kehittämistä
 03.06.2017 
Ajankohtaista
YTN ja Kaupan liitto yhteistyöhön
 31.05.2017 
Ajankohtaista
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013