- 01 : 2015 -

Selkeät suuntaviivat

( Edunvalvonta ) Työelämän muutokset, koulutuspoliittiset kysymykset ja yrittäjyys vaihtoehtoisena työurana luovat perustan Suomen Ekonomien toiminnan suuntaviivoille seuraaviksi kolmeksi vuodeksi.

Lue lisää

Biotalous uudistaa bisnesmallit

( Yhteiskunta ) Vuoteen 2030 ulottuva Suomen biotalousstrategia julkistettiin toukokuussa 2014. Sen tavoitteena on nostaa Suomi biotalouden suurvallaksi.

Lue lisää

 
 
( Pääkirjoitus )   Eeva Riittinen-Saarno

80 vuotta osaamista

Tammikuun puolessavälissä lanseerattiin Suomen Ekonomien uusi brändi luottamushenkilötapahtuman yhteydessä. Samalla käynnistyi Suomen Ekonomien 80. toimintavuosi. Juhlavuotta vietämme ennen kaikkea työn merkeissä, siihen kuitenkin juhlan aineksia sirotellen.

Suomen Ekonomit sai synttärilahjaksi uuden nimen ja uudistuneen brändin. Elämme entistä visuaalisemmassa maailmassa, jossa ulkoinen ilme vanhenee nopeammin. Ensi vaiheessa näkyvin osa brändiuudistusta onkin uusi ulkoasu logoineen. Visuaalisuus on uudistuksessa kuitenkin vain jäävuoren huippu.

Ulkoisen ilmeen pitää tulkita Suomen Ekonomien strategiaa, arvoja ja toimintaa. Se heijastaa ekonomiyhteisön yhtenäisyyttä ja sisältöjä, joita Suomen Ekonomit jäsenilleen tarjoaa. Toiminnan ja tekemisen muutos näkyy ja tuntuu myös brändissä.

Brändiuudistuksen taustalla on tavoite selkeyttää ja yhtenäistää ekonomi-brändiä sekä sen johdannaisia ja näin lujittaa ekonomiyhteisöä. Tunnettu brändi, joka ei selityksiä kaipaa, vahvistaa ekonomien asemaa ja kasvattaa arvostusta työmarkkinoilla, kun se perustuu todennettuun ja vahvaan osaamiseen ja tutkintoon. Myös tapamme lähestyä jäsentämme tai potentiaalista jäsentä markkinointiviestinnässä on entistä enemmän puhetta ihmisten välillä, kanavasta riippumatta.

Suomen Ekonomien jäsenillä on lähes 5 000 erilaista työnimikettä, joten voimme sanoa, että ekonomit osaavat enemmän. Brändiuudistuksen sisältö rakentuu ajatukselle, että ekonomit ovat enemmän sekä liittona että yksilöinä. Sitä kuvaa myös uudistunut ja oivaltava logo: Ekonomit – mer. 80-vuotisvuonna voimme todeta, että Ekonomeilla on 80 vuotta enemmän kokemusta, osaamista ja asiantuntemusta jäsenen, yhteisön ja yhteiskunnan hyväksi. Ekonomit tukee jäsentä työelämässä enemmän ja Ekonomit myös vaikuttaa jäsenten ja kaikkien suomalaisten työelämän kehittämiseen enemmän.

Uutta ilmettä on pidetty raikkaana ja sitä on haukuttu epämääräiseksi. Ainakin olemme onnistuneet herättämään tunteita. Toivomme, että uudistus tuntuu hyvältä ja omalta – ainakin pienen totuttelun jälkeen – sekä vahvistaa yhtenäisyyttä yksilöiden yhteisössä.

Ja kyllä: kylteri on edelleen ekonomiopiskelijan lempinimi ja sitä kehitetään rinnan ekonomi-brändin kanssa.

Hyvää alkanutta synttärivuotta itse kullekin,

Eeva Riittinen-Saarno
päätoimittaja

 

Mistä aiheesta tai henkilöstä haluaisit lukea artikkelin Ekonomi-lehdessä? Anna vinkki toimitukselle.

Nimi (pakollinen)

Sähköposti (pakollinen)

Vastauksesi

Lue lisää

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Suomen Ekonomien brändiuudistus

Vuoden alussa parrasvaloihin saateltiin ulkoiselta ilmeeltään entistä raikkaampi Suomen Ekonomit. Uudistuksen taustalla on halu vahvistaa ekonomiyhteisöä ja tuoda esiin Ekonomien palvelukokonaisuutta.

Bra ledare, dålig förman

Det är väldigt svårt att hitta begåvade personer som överträffar både i att vara ledare och i att vara förman, skriver Lotta Backlund i sin kolumn.

Crowdfunding’s Heaven and Hell

Crowdfunding is not for everyone. Your success on a crowdfunding platform is often dependent on the community already settled around your activities.

Kylteripäivät 2015

Menestykseen tarvitaan intohimoa, paljon työtä, intuitiota, unelmia ja itseensä uskomista. Kylteripäivillä tarjottiin menestymisen eväitä.

Luksusliiketoiminta kasvaa

Eurooppa on globaali johtaja high-end- ja luksustuotteissa. Kuluttajapuolen suomalaisissa luksusbrändeissä olisi valtava mahdollisuus.

Ekonomien kirjallisuuspalkinnon voittaja

Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinto jaettiin juhlallisin menoin juristien, ekonomien ja diplomi-insinöörien JEDI-päivänä Helsingissä. Pääpalkinnon pokkasi Sixten Korkman kirjallaan Talous ja utopia.

Oikeusturvavakuutus on arvokas jäsenetu

Lakiasiat ovat usein monimutkaisia, joten oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on turvata vakuutetulle pätevän lakimiesavun käyttö.

3 x uusi työ

Lauri Mantere ryhtyi kehittämään Dellin rahoituspalvelutoimintaa täysin uudessa tehtävässä yhtiön Suomen-organisaatiossa. Rahoitusala on hyvä ja mielenkiintoinen näköalapaikka liiketoimintaan.

Ekonomien edunvalvontaa leveillä hartioilla

Keskustelu uudesta palkansaajakeskusjärjestöstä koskee Suomen Ekonomeja suuresti, vaikka osa jäsenistämme ei tutkitusti hahmota Suomen Ekonomien edunvalvontaa ja kokee ammattiyhdistysroolimme vieraaksi.

Työharjoittelussa Pariisissa

Kalle Setälä pääsi työskentelemään strategia- ja innovaatiopuolen projektitehtävissä kansainvälisen tiimin kanssa.

Lemmikkibisneksen menestyjä

Musti ja Mirri -lemmikkitarvikeketjun toimitusjohtaja Mika Sutinen tutkii aktiivisesti mitä menestyjät tekevät – toimialasta riippumatta. Hyviä käytäntöjä bongatessaan hän pohtii, miten niitä voisi soveltaa omaan toimintaan.

Kokousten tehostaminen

Tehottomat kokoukset syövät rahaa ja energiaa. Jos kokouksella ei ole tavoitetta, se on turha, sanoo Re:meetin Janne Orava.

Apua leirien lapsille

Lasten hätä yhdisti suomalaisen järjestöosaamisen ja Suomen kurdien verkostot. Syntyi Kurdistanin lapset ry.

Tutkittua tietoa kesätöistä

Kylterien kesätyötutkimus toimii Suomen Ekonomien kesätyösuositusten pohjana.
( Ekonomien blogissa )
Mentorointia vapaaehtoistyönä!

”Tähän maahan on syntynyt todellinen vapaaehtoistyön aalto”. ”Auttamisesta on jopa tullut trendikästä”. ”Kaivataan elämään merkityksellistä tekemistä”. ”Meillä on vanha talkookulttuuri”.

Mitä tuntemuksia nämä ajatukset sinussa herättävät? Tuntuuko tutulta? Vai oletko kenties vasta harkinnut sinulle sopivaan vapaaehtoistyöhön osallistumista tulevaisuudessa?

Tarjoan sinulle siihen hyvän tilaisuuden. Osallistumalla mentorina Suomen Ekonomien mentorointiohjelmaan teet todella arvokasta ja merkityksellistä työtä muiden hyväksi.

Ja samalla itsesi hyväksi. Onhan mentorointi aina win-win –tilanne.

Mentoroinnin hyödyt sinulle voivat olla hyvin moninaisia. Kukapa meistä ei haluaisi vastauksia kysymyksiin ”kuka olen, mitä osaan ja mihin pystyn?”.

Mentorina ymmärryksesi myös oman osaamisesi koko kirjosta kasvaa ja saat näin eväitä omaan kehittymiseesi, pysyt ajan tasalla, verkostosi kasvavat sekä tutustut nuoremman kollegan (ajatus)maailmaan.  Saat samalla konkreettisia eväitä vaikkapa esimiestyösi tueksi.

Brittiläisen onnellisuustutkija Nic Marksin mukaan ihmisen onnellisuutta lisääviä tekijöitä ovat: pidä yhteyttä muihin ihmisiin, ole aktiivinen, välitä asioista, opi uutta ja ole antelias. Tähän voisi laittaa yhtäläisyysmerkin = toimi mentorina.

 

Tule mukaan mentoriksi!

Houkuttelevaa, eikö totta? Askel tähän on helppo. Ilmoittaudu mukaan mentoriksi ja siitä se pyörä lähtee käyntiin. Me Suomen Ekonomeissa voimme mahdollistaa sinulle kohtaamisia, jotka eivät ehkä muuten toteutuisi. Samalla tarjoamme sinulle foorumin, jossa sinun osaamistasi arvostetaan.

Tarvitsetko vielä lisää argumentointia?

Hyvä. Esimerkeillä on voimaa. Muiden positiiviset kokemukset innostavat. Tutustupa siis mentorointivideoomme ”Rohkeasti mentoriksi”.

Se, että ekonomikollegamme yhä uudelleen ja uudelleen haluavat olla mukana mentorointitoiminnassa puhunee puolestaan.  Myös Peppi Pitkätossun äiti Astrid Lindgren toimi teini-ikäisen ihailijansa mentorina käymällä hänen kanssaan kirjeenvaihtoa ja näin tuki häntä elämän haasteissa.

Tule siis talkoisiimme ja ylläty positiivisesti!

 

Hannele Heikinheimo
Asiantuntija, ammatillinen kehittyminen, Suomen Ekonomit

12.02.2015
Tilaa erilaisille ihmisille!

Tyttäristäni kaksi on valmistunut ekonomiksi ja sijoittunut työelämään oikein hyvin. Tieto siitä, että nykyisin tytöt hakevat huolestuttavan paljon vähemmän lukemaan kauppatieteitä kuin pojat tuli siksi minulle täytenä yllätyksenä. Saamani luvut puhuvat kuitenkin karua kieltä.

Vuonna 2005 poikia haki ja pääsi opiskelemaan kauppatieteitä noin neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin tyttöjä. Kymmenessä vuodessa tyttöjen haku kauppakorkeakouluun on tippunut 16 prosenttia.

Poikia haki vuonna 2014 jo 18 prosenttiyksikköä enemmän kuin tyttöjä. Puheet korkeakoulutuksen naisvaltaistumisesta voidaan unohtaa ainakin kauppakorkeakoulujen osalta.

Samaan aikaan kun kauppatieteiden opiskelijat muuttuvat homogeenisemmiksi, Suomen Ekonomit käy kampanjaa ekonomi-tutkinnon paremmasta tunnettuudesta. Tarkoituksena on tuoda esiin ekonomi-tutkinnon suorittaneiden ammatillista moninaisuutta ja sitä, miten moneen erilaiseen ammattiin ja uraan ekonomikoulutus antaa loistavat eväät.

Ekonomi on enemmän, ja koulutus auttaa menestymään laajasti eri tehtävissä. Jäsenemme edustavat miltei 5 000 eri ammattinimikettä!

Nyky-ekonomien arvovalinnat painottuvat myös mielenkiintoisiin työtehtäviin sekä tasapainoon työn ja perhe-elämän välillä. Rahaa ei enää mainita menestyksen mittarina.

 

Naiset hakevat yhä vähemmän opiskelemaan kauppatieteitä

Mutta onko kauppatieteellisen naiskadon takana lukiolaisten kapea-alainen näkemys koulutuksesta pelkästään finanssialan tehtäviin ohjaavana vai suurempi yhteiskunnallinen murros? Pelkäävätkö ekonomi-tytöt päätyvänsä taistelemaan samoista töitä tradenomien kanssa?

Kuulostaako ekonomin työ ympärivuorokautiselta raadannalta pienellä palkalla ikkunattomassa huoneessa viiden näytön ääressä? Onko pääsykokeessa painotettu matematiikan osuutta enemmän? Näin on väitetty.

Ajatus ekonomeista pelkkinä salkkumiehinä pankeissa ei ole eduksi ekonomeille eikä kauppatieteelliselle koulutukselle. Kauppatiede ei ole ammattiin valmistavaa koulutusta eikä kauppakorkeakoulu ole ammattikoulu.

Kauppatieteellisellä alalla on tilaa erilaisille ihmisille: naisille, miehille, suomalaisille opiskelijoille, ulkomaalaisille vahvistuksille, kvantitatiivisesti älykkäille ja kriittisesti ajatteleville. Olisi tärkeää tunnistaa ja tunnustaa, että on olemassa erilaisia tapoja olla älykäs ja analyyttinen.

Jokaisen tahon on siksi syytä miettiä omaa osuuttaan naisekonomien määrän laskuun. Vaikka poikien saunaillat sujuvat helpommin ilman naisia, ei Suomella ole varaa menettää puolta aivokapasiteetista väärillä valinnoilla. Ollaan siis jatkossa tässäkin suhteessa enemmän!

 

Hanna-Leena Hemming
Toiminnanjohtaja, Suomen Ekonomit

11.02.2015
Trending: #duaalimalli

Korkeakoulutuksen duaalimallin purkaminen. Ai että se kuulostaa isolta koulutuspoliitikon teolta! Se on sulka, jonka kuka tahansa haluaa hattuunsa. Se kuulostaa hienolta siksi että se on ISO juttu, se koskee rakenteita, järjestelmiä ja rahoitusmalleja. Siinä on paljon liikettä ja vaarallisia tilanteita.

Pääsee sanomaan, että nyt pistetään homma ihan kertakaikkiaan uusiksi. Siksi juuri toteankin, että ei kiitos.

Duaalimalli-käsitteen voisi sellaisenaan hylätä. Se ei kerro mitään. Se on rakenne, eikä se riitä välittämään yhtään oikeaa ajatusta koulutuksen kehittämisestä.

Kun joku kysyy, miten suomalaista korkeakoulujärjestelmää pitää kehittää, ainoa väärä vastaus on se, jossa ylipäätään mainitaan duaalimalli. Oli sitä sitten purkamassa tai paaluttamassa.

Toisekseen, ajatuksia korkeakoulutuksen kehittämisestä voisi jakaa ihan suomeksi: Miten sinä ajattelet Suomen osaamisen kehittyvän suotuisasti? Miten koulutus pitää järjestää, jotta menestymme?

Suomen Ekonomit tarttuu haasteeseen. Toteamme suuntaviivoissamme, että korkeakoulutusta pitää jatkossakin kehittää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaisista osaamistavoitteista ponnistavien tutkintojen varaan. Tähän kantaan on selkeä nojata, mutta kevään aikana mekin haluamme tarkentaa sitä mitä tällä yksityiskohtaisemmin tarkoitamme, siitä pehmeästäkin näkökulmasta.

 ”Nostetaan ensin mahdollisimman iso tunkki pöydälle, ja todetaan, että tästä lähtee ISO muutos, jossa kaikki menee uusiksi. Vastalauseiden myrskyn jälkeen, saadaan keittiön kautta ihan kiva muutos aikaiseksi. Vastustajatkin kokevat voittaneensa, ja kaikilla on hyvä mieli.”

Näin on käyty duaalimallikeskustelua

Olen nähnyt ja kokenut koulutuspolitiikkaa aktiivitoimijana yli 10 vuoden ajan eri rooleista käsin. Vaikka se voi jonkun vielä kokeneemman mielestä olla ihan lyhyt aika, riittää se hahmottamaan, että yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin perustuva duaalimalli on aina ajankohtainen ja kiinnostava keskustelunaihe. Twitter-kieltä käyttääkseni se on kuitenkin nyt jopa vielä enemmän “trending”-keskustelu kuin se vuosieni varrella keskimäärin on ollut.

Mielestäni tämä uusi vaihe käynnistyi Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen kannanotolla keväällä 2014. Kannanotossa heitettiin rohkeita avauksia yhden yhteisen korkeakoululainsäädännön alle siirtymisestä. Se on kovaa puhetta, kun uuden yliopistolain muste on klisesti juuri kuivahtanut, ja ammattikorkeakoululakia on tuskin vielä edes painettu. Ja jo ollaan pistämässä koko systeemiä poikki ja pinoon.

Viimeisin iso kannanottojen myrsky puolesta ja vastaan aiheutui HS:n jutusta, jossa opetusministeri Krista Kiuru otti kantaa muun muassa duaalimalliin, samaten kuin moneen muuhun keskeiseen korkeakoulupoliittiseen kysymykseen. Aihe herättää kiinnostusta myös meillä Suomen Ekonomeissa, tietenkin, koska kaupallisella alalla on koulutusta sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa.

 

ISON muutoksen sijaan taas pienempi kiva muutos?

Koulutuspolitiikkaa ainakin opiskelijaliikkeessä harrastavat ja työkseenkin tekevät käyttävät usein termejä kova koulutuspolitiikka ja pehmeä koulutuspolitiikka. Ne kovat tyypit puhuvat enemmän rakenteista, resursseista ja järjestelmistä. Pehmeät taas opetuksen kehittämisestä, opintojen ohjauksesta ja osaamistavoitteista.

Ajattelu on ihan kivaa niin kauan kun ei väitä, että pehmeät asiat ovat epäolennaisempia kuin kovat. Nyt on taas se hetki, kun tarkkaavaisuutta toivoisi sinne mainitsemani (muka-)pehmeän koulutuspolitiikan suuntaan.

Vanhan logiikan mukaan uudistukset pitääkin tehdä näin. Nostetaan ensin mahdollisimman iso tunkki pöydälle, ja todetaan, että tästä lähtee ISO muutos, jossa kaikki menee uusiksi. Vastalauseiden myrskyn jälkeen, saadaan keittiön kautta ihan kiva muutos aikaiseksi. Vastustajatkin kokevat voittaneensa, ja kaikilla on hyvä mieli.

Korkeakouluissa työskentelee ja opiskelee paljon fiksuja ihmisiä. Heillä on varmasti sanottavaa siihen, miten heidän arkista työtään ja opiskeluaan parantavaa ja kehittävää sisältöä voisi yhteistyön kautta saada aikaan duaalin yli ja mikä taas haittaa sitä. Tampere3-hankkeessakin on lähdetty vauhdilla liikkeelle toteuttamaan kahden yliopiston ja yhden ammattikorkeakoulun yhteenliittymää. Hanke vaikuttaa hallintopainotteiselta, ikävä kyllä.

 

Korkeakoulujen henkiköstö ja opiskelijat mukaan uudistamaan

Käykö niin, että henkilökunta ja opiskelijat, joiden yhteistyöllä oikeasti olisi jotakin merkitystä, jäävät pelkästään sidosryhmiksi? Sidosryhmiksi, joita kuullaan virallisissa kuulemistilaisuuksissa silloin kun nätisti piirretty prosessikaavio ilmoittaa sen olevan ajankohtaista? Kun oikeasti koko tekemisen pitäisi lähteä heiltä, ilman suurta teatteria ja tiedotteita.

En näe järkeä siinä, että suuri duaalimallinpurku lähivuosina toteutettaisiin. Järkevää olisi, että vailla suuria mullistuksia mietitään ihan jatkuvasti uusia mahdollisuuksia kehittää tekemistämme.

Osaamisella tämä maa nousee tai kaatuu. Kun asioita lähdetään uudistamaan, ei sen taustalla voi olla kenenkään poliittinen sulka tai muu ohimenevä hassuttelu, ei ennakkoluulot, faktojen oikomiset eikä ainakaan lyhyen tähtäimen säästöt.

Taustalla on oltava jokin sisällöllinen kunnianhimo: ajatus siitä, että tekemisen ja työnjaon kautta syntyy jotain uutta. Rakenne ei tuo vielä kenellekään uskoa siihen, että naapurihuoneen kaveri tekee jotain järkevää.

Sen etsiminen pitää aloittaa esimerkiksi tutustumalla siihen, mitä naapurihuoneen kaveri ylipäätään tekee. Ei auta rehtorin antama Yhteistyön Mahtikäsky, jos siitä ei koe saavansa hyötyä.

 

Suvi Eriksson
Koulutuspoliittinen asiamies, Suomen Ekonomit

09.02.2015
10 syytä, miksi taloushallinto kannattaa digitalisoida

Digitaalinen taloushallinto on jo laajasti käytössä suuryrityksissä Suomessa. Tällöin puhutaan erityisesti 500 suurimmasta yrityksestä. Monissa tätä pienemmissä yrityksissä ei ehkä ole ymmärretty kaikkia hyötyjä, joita digitalisoinnista voitaisiin saada.

Tilastoja digitaalisen taloushallinnon kokonaisuudesta on saatavilla heikosti, mutta jos katsotaan yhtä osa-aluetta, sähköisiä yritysten ja julkisen sektorin vastaanottamia ostolaskuja, vastaanotetaan niistä noin 40 prosenttia sähköisesti (Finanssialan keskusliitto: Yritysten verkkolaskutuksen ja suoraveloituksen käyttö 6/2013).

Vieläkö sinun yrityksessäsi on paljon manuaalisia talouden toimintamalleja?

Manuaalisista talouden toimintamalleista kannattaa luopua, koska:

 1. Rutiineihin käytetty aika vähenee.

Jos tarvittava tieto siirtyisi kirjanpitoon automaattisesti ja oikein kirjanpitoaineistoa tuottavista muista järjestelmistä kuten tuotannosta, myynnistä ja vaikkapa henkilöstöhallinnosta, se säästäisi huomattavan määrän resursseja muuhun toimintaan. Jos lisäksi tilinpäätökseen kerätty tieto siirtyisi automaattisesti raportointiin, tilastoihin, veroilmoitukseen ja viralliseen tasekirjaan, ajan säästöä tulisi vielä lisää.

2. Vapautunut aika voidaan käyttää paremmin lisäarvoa tuottavaan toimintaan.

Kun koneet auttavat taloutta täsmäytyksessä ja yksinkertaisessa analysoinnissa, talousosasto voi keskittyä syvälliseen analysointiin ja liiketoiminnan tukemiseen sekä tulevaisuuden hahmottamiseen nykytilan perusteella.

3. Tuuraukset on helpompi hoitaa, kun prosessit on automatisoinnin yhteydessä kuvattu.

Kuinka monta kertaa sairasloman sattuessa ei tiedetä, mistä aloittaa – harvassa yrityksessä toimenkuvat on kuvattu riittävällä tarkkuudella.

4. Muun kuin taloushenkilöstön talousosaaminen kasvaa, koska kuvausten ansiosta on helppo ymmärtää, miksi talous tarvitsee esimerkiksi laskujen hyväksynnän ajoissa.

Talousosasto tarvitsee harvoin tietoa itselleen, tieto tarvitaan raportointiin vaikkapa johdolle tai viranomaisille.

5. Tieto on aina ajan tasalla.

Automatisointi varmistaa sen, että tieto liikkuu järjestelmien välillä nopeasti – parhaassa tapauksessa esimerkiksi kauden tulosta voidaan tarkastella päivätasolla.

6. Raportointi nopeutuu.

Tilinpäätös on valmis muutamassa päivässä. Kauden vaihde on tarkistuksia vailla valmis, kunhan kaikki olennainen tieto on saatu järjestelmään sisään.

7. Taloudellisen informaation laatu paranee.

Inhimillisestä muistamisesta tai unohtamisesta johtuvat virheet vähenevät.

8. Mahdollistaa eteenpäin katsomisen historiaan tuijottamisen sijaan.

Kun kaikki aika ei mene kuukauden tai vuoden tilinpäätöksen tekemiseen, niin voidaankin keskittyä esimerkiksi siihen, miten toteutuneet tiedot vaikuttavat loppuvuoden ennusteisiin.

9. Tulos- ja taloustietoisuus kasvavat.

Talousosastolla on aiempaa enemmän aikaa ja valmiuksia käydä tulosten merkitystä läpi yrityksen avainhenkilöstön kanssa.

10. Paremmat liiketoimintapäätökset parantavat tulosta.

Kun raportit saadaan nopeammin ja niiden sisältö on entistä paremmin analysoitu ja kun ennusteet kuvaavat entistä paremmin tulevaisuutta, voidaan tehdä liiketoimintaa aidosti tukevia päätöksiä. Ja kun voidaan tehdä parempia liiketoimintapäätöksiä, on sillä positiivinen vaikutus tuloslaskelman viimeiselle riville.

 

Kaisa Kokkonen
KTM, HTM
Kirjoittaja on Akeba Oy:n perustaja ja taloushallinnon konsultti.

03.02.2015
Yrittäjän yksinäisyys sisältää töitä, päätöksentekoa ja vastuunkantoa

Pienyrittäjät ovat kansantaloutemme vahva perusta. Suomessa on noin 285 000 yritystä, joista 1-9 henkilöä työllistäviä mikroyrittäjiä on lähes 94 prosenttia (Tilastokeskus ennakkotieto vuodelta 2013/Suomen Yrittäjät 14.1.2015). Nämä pienyrittäjät, jotka työllistävät vain itsensä, tyypillisesti harjoittavat omaan osaamiiseen perustuvaa ammattia.

Yrittäjän yksinäisyys ilmenee monella tavoin – ja on läsnä jatkuvasti. Firman kesäjuhlat tulossa, koulutusristeily kollegojen kanssa, pikkujoulusuunnittelua, aika juhlia isosta asiakassopimuksesta ja niin edelleen.

Missä on yksinyrittävän verkostot ja yhteisöllisyys? Mistä voi löytää tarvitsemaansa vertaistukea? Kenen kanssa jakaa onnistumiset ja epäonnistumiset?

Töitä 24/7 365 päivää vuodessa. Menestyäkseen monet yrittäjät tekevät töitä yötä päivää. Yrittäjän sairastuessa ei ole korvaavaa työntekijää – työt odottavat. Lomien, perhevapaiden, osa-aika eläkkeen pitäminen tuntuu mahdottomalta ajatukselta.

Yrittäjän yksinäisyys korostuu ja sosiaaliset piirit pienenevät, kun aikaa ei enää tunnu riittävän perheelle, ystäville ja harrastuksille. Monesti yrittäjän toimisto on kotona, jolloin työpaikalla ollaan jo herätessä ja myös nukkumaan mennessä. Siellä syödään, tehdään ostokset netin kautta ja seurataan somea. Ja helposti kuin huomaamatta käykin niin ettei päivän aikana tule käytyä missään.

 

Yksin isoja päätöksiä ja suurta vastuuta

Yrittäjän yksinäisyys on mukana kun pitää tehdä tärkeitä päätöksiä, allekirjoittaa sopimuksia, luonnostella tarjousta, tilata toimistotarvikkeita, tai vaikka valita värimaailma firmalle. Yksinäisyys kiteytyy päätöksentekoon ja vastuuseen. Yrittäjä on viime kädessä aina yksin vastuussa päätöksistään oli hänellä työntekijöitä matkassa tai ei.

Ja silloin, kun työntekijöitä on, on vastuussa myös heistä. Tällöin yrittäjän vastuu laajenee ja korostuu entisestään. Enää ei tarvitse vain huolehtia perheensä toimeentulosta vaan lisäksi myös työntekijöiden perheistä.

Se on iso taakka kannettavaksi yhdelle henkilölle. Vertaistuen tarvetta ja voimaa ei voi aliarvioida.

 

Suomen Ekonomeilta saa tukea yrittäjänä

Myös yrittäjänä voit olla Suomen Ekonomien jäsen. Suomen Ekonomit tarjoavat laajan kollega- ja vertaistukiverkoston. Sekä yrittäjille, että palkansaajille suunnatuissa koulutuksissa voit kehittää ammatillista osaamistasi.

Lakiyksikkö auttaa vaikeissa päätöksentekotilanteissa esimerkiksi yritystoimintaan liittyvissä sopimuksissa. Suomen Ekonomien kautta voit osallistua yrittäjien mentorointiohjelmaan.

Yrittäjätapahtumissa tapaat muita ekonomiyrittäjiä ja yrittäjähenkisiä ekonomeja. Akateeminen yrittäjyys on kasvussa ja Suomen Ekonomien jäsenistä jo 4 prosenttia on yrittäjiä (Suomen Ekonomit, jäsenrekisteri).

 

Maija Tähtinen
Yrittäjätyöryhmän jäsen
Suomen Ekonomit

27.01.2015
Yrittäjä tarvitsee suunnitelmat elämään, liiketoimintaan ja yrityksen myyntiin

Elämänsuunnitelman (engl. life plan) ja liiketoimintasuunnitelman (engl. business plan) lisäksi yrityksen myyntisuunnitelman (engl. exit plan) tekeminen jo liiketoimintaa suunniteltaessa helpottaa suuresti yrittäjäksi ryhtymistä ja yrittäjänä olemista.

Elämänsuunnitelmaa työstettäessä itse liiketoimintasuunnitelmasta tuleekin sen orgaaninen osa. Tämä järjestys helpottaa myös luopumista liiketoiminnasta, kun ei enää halua tai pysty jatkamaan.

Mikä siis on tämä elämänsuunnitelma?

Olen viimeisen vuoden vetänyt 50+ -vuotiaille yrittäjiksi aikoville valmennusta. Keskeisin havainto on ollut juuri tämä elämänsuunnitelman uupuminen. Itse asiassa koko elämänsuunnitelman konsepti tuntuu olevan uusi!

Kuitenkin, jos liiketoimintasuunnitelmaa lähdetään tekemään ikään kuin tyhjästä ennen elämänsuunnitelmaa, on kuin laittaisi kärryt hevosen eteen.  Elämänsuunnitelmaa työstettäessä suosittelen lämpimästi tueksi yksilövalmennusta (coachingia).

 

Elämänsuunnitelmaa varten työstetään:

  • omaa tarvehierarkiaa
  • omaa arvojärjestelmää
  • omia vahvuuksia ja niiden käyttöä
  • vahvaa tunnetta tekemisensä tarkoituksesta ja merkityksellisyydestä
  • elämäntyyliin ja taloudellisiin toiveisiin liittyviä käytännön seikkoja.

Nämä kuusi osa-aluetta yhdessä muodostavat elämänsuunnitelman, joka siis itse kullakin on uniikki.  Tätä valmistelevaa työtä ei voi kenellekään delegoida, eikä sen tarpeellisuutta voi ylikorostaa.

Lienee itsestään selvää, miten liiketoimintasuunnitelman tekeminen onkin yhtäkkiä huomattavasti helpompaa, selkeämpää, kevyempää ja HAUSKEMPAA! Yrittäjyyden siis on tarkoitus olla (myös) kivaa ja tuntua siltä omalta jutulta eikä kiviriipalta, joka imee ihmisen kuiviin.

Elämänsuunnitelman työstämisen hyvissä ajoin luo olosuhteet, joissa konkreettisesti huomaakin ottavansa itse elämastään, menestyksestään ja onnestaan vetovastuun.

 

Suunnitelmallinen exit

Elämänsuunnitelma on myös aivan omiaan usein tuskaisan luopumisen eli exitin suunnittelussa.  Yritystoimintaa suunniteltaessa – oli se sitten perustamalla tai omistajanvaihdoksen kautta aloitettua – elämänsuunnitelma auttaa yrittäjää käsittelemään suhdettaan luopumiseen ajoissa.

Ei yritykseen tarvitse sitoutua hamaan tappiin saakka. On täysin mahdollista – ja miksei jopa toivottavaa – mietiskellä jo alkuvaiheessa, milloin ja millä lailla mieluiten yrityksestä voisi luopua.  Tämä osaltaan edesauttaa aivan luonnollisesti sitä, että yrityksen myyntikuntoa dynaamisesti mietitään ja työstetään.

Yritystoiminnan keskiössä on ihminen, yrittäjä ja hänen oma yrittäjäidentiteettinsä ja motivaationsa lähteet.  Elämänsuunnitelma ja liiketoimintasuunnitelma eivät ole toisistaan riippumattomat erilliset kokonaisuudet.  Yhdessä ne ovat parhaimmillaan dynaaminen, orgaaninen kokonaisuus, joka tukee menestyksekästä yrittämistä.

Näin muodostuu vahvan ja kestävän yrittäjyyden malli. Yrittäjän kokonaisvaltainen hyvinvointi on kohdallaan ja näin yritystoiminta antaa energiaa ja voimaannuttaa tekijäänsä.

 

Minna Ekblom
KTM, Yritysvalmentaja, Coach ja yrittäjä
Projektipäällikkö ESR-hankkeessa Yrittäjäuralle 50+v, Rastor Oy

Kirjoittajalla on vankka omakohtainen 25 vuoden kansainvälinen työ- ja elämänkokemus sekä kv- korporaatiourasta että yrittäjyydestä. Lisätietoja: www.minnaekblom.com
Twitter / LinkedIn: Minna Ekblom

21.01.2015
( Ajankohtaista )
Resilienssi – tulevaisuuden tärkein strateginen kompetenssi
 17.03.2015 
Tapahtumat
Aamiaisseminaari: Työn muutos
  
Tapahtumat
Tahkon laskettelupäivä
 14.03.2015 
Tapahtumat
Messilän hiihto- ja laskettelutapahtuma
  
Tapahtumat
Kehity esimiehenä! EkonomiEsimies-Lähikoulutus
 13.03.2015 
Tapahtumat
Ekonomerna i dag, Åbo
 12.03.2015 
Tapahtumat
Fasilitointityökalujen perusteet
  
Tapahtumat
Stresshantering
 10.03.2015 
Tapahtumat
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013