- 05 : 2016 -

Lohkoketjujen vallankumous

( Yhteiskunta ) Lohkoketjuihin perustuvasta teknologiasta povataan ihmiskunnalle suurempaa mullistusta kuin internetin tulo oli aikoinaan. Erilaiset välikädet ja puolueettomat varmistajat poistuvat kaupanteosta ja sopimusten solmimisesta. Hurjimpien visioiden mukaan lohkoketjut tekevät jopa pankit tarpeettomiksi.

Lue lisää

Eteenpäin ekonomin mieli!

( Kehittyminen ) Elinikäinen oppiminen on urakehityksen kannalta entistä tärkeämpää: laakereilleen jäänyt entisajan huippuosaaja ei välttämättä pärjää nykyvaatimusten mukaisessa työelämässä. Siksi Suomen Ekonomit kannustaa jäseniään kehittymään ja tarjoaa itsensä kehittämiseen myös palveluita ja työkaluja.

Lue lisää

 
 
( Pääkirjoitus )   Terttu Sopanen

Kylteri mielessä

Kylteri, olet ollut mielessämme viime aikoina paljon. Miksikö? Siksi että, käsissäsi ovat avaimet yhteisömme tulevaisuuteen. Jos et koe, että tuotamme sinulle lisäarvoa, yhteisömme tulevaisuus näyttää ankealta.

Emme toki ole unohtaneet sinuakaan, ekonomijäsen. Viimeiset kaksi vuotta olemme voimakkaasti kehittäneet toimintaamme palvellaksemme sinua entistä paremmin, olit sitten nykyinen tai tuleva ekonomi. Haluamme olla paras urakumppanisi.

Lisäksi toimimme aktiivisesti työelämän kehittäjänä. Tavoitteemme on joustavoittaa työelämän pelisääntöjä. Siihen pyrimme vaikuttamalla aktiivisesti ekonomeille tärkeissä aiheissa. Niitä ovat esimerkiksi asiantuntijan työn tuottavuuden parantaminen, perhevapaajärjestelmän kehittäminen ja paikallisen sopimisen lisääminen.

Olemme iloisia siitä, että palautteiden ja tutkimusten perusteella arvostat käyttämiäsi palveluita ja miellät ne tärkeiksi. Haasteemme on, että emme ole onnistuneet viestimään kaikkia sinulle relevantteja palveluita kyllin hyvin. Siten et tarpeen tullen osaa niitä kysyä.

Palveluiden tunnettuushaastetta lisää se, että monet palveluistamme ovat vakuutustyyppisiä. Ne eivät ole aktiivisesti mielessäsi, kun sinulla pyyhkii hyvin. Eikä tarvitsekaan. Mutta kun joudut irtisanotuksi tai yt-tilanteeseen, pohdit kilpailukieltosopimuksesi perusteita tai kaipaat uramuutosta, haluaisimme sinun muistavan, että olemme olemassa.

Toki olemme apunasi myös silloin, kun menee hyvin. Tarjoamme henkilökohtaista kehittymistä, palkkaneuvontaa, verkottumistilaisuuksia toisten ekonomien kanssa, ja pidämme huolta tutkintosi arvosta.

Palvellaksemme entistä paremmin olemme siirtymässä haulikkomallisesta viestinnästä täsmäviestintään. Sen sijaan, että täräytämme ilmaan ”kaikki palvelut kaikille – ota kii jos saat” -tyylistä viestintää, kartoitamme jokaiselle kohderyhmälle tärkeimmät palvelut ja kerromme niistä. Kyltereille ja nuorille ekonomeille olemme jo keväästä alkaen viestineet tarvelähtöisesti.

Eri uratilanteissa olevien ekonomien tarpeita kartoitamme parhaillaan. Luvassa on kohdennetumpaa viestintää myös teille. Sen mahdollistaa vuoden vaihteessa käyttöön otettava uusi asiakkuudenhallintajärjestelmä.

Viestinnän ja toiminnan muutosta vahvistaa tuore Aalto-yliopiston opiskelijoiden selvitys, jossa kartoitettiin kyltereiden ja vastavalmistuneiden odotuksia etujärjestöltään (lue juttu täältä). Jutussa yksi selvityksen tekijöistä, kylteri Tuukka Pesonen toteaa että ”liittojen pitäisi tarjota nykyistä enemmän räätälöityjä sisältöjä eri jäsenille. Yhdellä paketilla ei voi palvella kaikkia”. Tuukka, et voisi olla enempää oikeassa!

Jatketaan yhdessä tähän suuntaan.

Terttu Sopanen

viestintä- ja markkinointijohtaja

 

Mistä aiheesta tai henkilöstä haluaisit lukea artikkelin Ekonomi-lehdessä? Anna vinkki toimitukselle.

Nimi (pakollinen)

Sähköposti (pakollinen)

Vastauksesi

Lue lisää

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Yrittäjän luontoilta kannusti rohkeuteen

Yrityksen perustamisen kynnystä tulisi laskea ja yrittäjän turvaverkkoa kehittää, totesivat Suomen Ekonomien, TEK:n ja Fondian koolle kutsumat panelistit.

Haussa Suomen paras yrityskirja

Suomen Ekonomien yrityskirjakilpailuun ilmoitettiin kaikkiaan 24 kirjaa. Taso oli tasaisen hyvä, mutta esiraadin mukaan kuusi loppukilpailukandidaattia erottuivat silti selvästi.

3 x uusi työ

Pankit digitalisoituvat ennennäkemättömän nopeasti. Siksi kummastuttaa, että Tommi Ellonen siirtyi työkierrossaan vastavirtaan verkkopalveluista konttoriin.

Ojaa voi kaivaa monella tavalla

Kiistämätön tosiasia on, että globaalissa kilpailussa pärjätäksemme meidän on tehtävä enemmän töitä, kuin mitä me tällä hetkellä teemme.

Pirita Näkkäläjärvi: "Rohkeasti isoja asioita"

Pirita Näkkäläjärvi löytää itsensä usein vaikeista paikoista.

Kuka kaipaa matkapuhelimia?

Juha Reima hyppäsi kasvavan teknologiayrityksen toimitusjohtajaksi tehtävänään viedä firma kaasu pohjassa kohti kansainvälisiä markkinoita. Teknologiateollisuus on Nokian murroksen jäljiltä täynnä kasvupotentiaalia, Reima uskoo.

Muutoksia työsopimuslakiin

Työsopimuslakiin on odotettavissa merkittäviä muutoksia. Määräaikaista työsopimusta, koeaikaa ja työnantajan takaisinottovelvollisuutta muuttamalla pyritään madaltamaan työllistämiskynnystä ja nostamaan työllisyysastetta.

Nuoret jäsenet kaipaavat räätälöityä mobiiliviestintää

Aalto-yliopiston opiskelijat odottavat etujärjestöiltään nykyistä enemmän läsnäoloa ja räätälöityjä mobiilipalveluja.

Tukholma opettaa Kaisa Mujusta

Kaisa Mujunen lähti Helsingistä Tukholmaan tekemään tuttua työtä tuttuun firmaan – oppiakseen uutta.

Kannattaako multitaskaus?

Oppimalla organisoimaan asioita saa paljon aikaan. Sen sijaan monen asian huolellinen tekeminen yhtä aikaa ei vaan onnistu.

Speak or Die?

For the past few years Finland has been struggling to improve its competitiveness. In 2015, GDP growth in neighbouring Sweden was 4.1% while it remained a sobering 0.5% in Finland.

Taloudenpuolustus-kurssi opettaa kansanedustajia

Työn tuottavuus puhuttaa muitakin kuin Suomen Ekonomeja. Se tuli selvästi esille, kun Taloudenpuolustuskurssi järjestettiin tänä syksynä toista kertaa.
( Ekonomien blogissa )
Moninaisuustietoinen johtaminen – johtajan uusi ydintaito

Mikä on se yksittäinen asia, joka eniten haastaa johtajia, tiimejä ja työyhteisöjä? Se on ihmisten erilaisuus. Yleensä sitä pyritään lähinnä sietämään – tai sitten jollain tavoin ratkaisemaan ja ikään kuin poistamaan päiväjärjestyksestä.

Sanalla moninaisuus voidaan kuvata kaikkea sitä, millä tavalla ihmiset eroavat toisistaan. Se voi kattaa perinteisemmän diversiteettikeskustelun teemat kuten mm. ikä- ja sukupuolinäkökulman ja erilaisten kulttuurien huomioimisen. Näiden lisäksi moninaisuusajattelussa huomioidaan ihmisten erilaisuuden syvin ja näkymättömin ulottuvuus – persoonien erilaisuus. Siihen sisältyvät muun muassa arvot, uskomukset, preferenssit ja temperamentti. Moninaisuusajattelussa avataan sitä, mihin huomiomme yksilötasolla suuntautuu ja miten tämä välittömästi vaikuttaa siihen, miten ja millaisiin asioihin suuntaamme energiamme.

Moninaisuus haastaa meitä kaikkia. Samanaikaisesti se on jotain, mikä rikastuttaa ja jopa ilahduttaa. Moninaisuus laajentaa näkökulmia, edistää ajattelua ja auttaa saamaan aikaan enemmän, luovemmin ja monipuolisemmin. Se tuo turvaa ja suojaa meitä liian yksipuolisiin näkökulmiin perustuvilta päätöksiltä.

Siinä missä erilaisuus kuvaa toisenlaista, ehkä jopa vähemmistön edustajaa ja jollain lailla normista poikkeavaa, moninaisuus on sana, joka kuvaa saman asian molempia ulottuvuuksia: sama asia voi olla sekä haasteellinen lähtökohta että myös ihanne ja tavoitetila.

Miten erilaisuuden sietämisestä siirrytään moninaisuuden johtamiseen?

On tärkeää tiedostaa, että tämän päivän työyhteisössä kukaan ei enää johda yksin – johtaja tarvitsee tuekseen moninaisen tiimin moninaiset näkökulmat.

Toiseksi on olennaista huomioida, että tämän päivän työyhteisössä jokainen on johtaja – riippumatta siitä, mikä oma työtehtävä on. Jokainen johtaa vähintään itseään ja erilaisia projekteja, joissa toimi.

Moninaisuuden johtaminen edellyttää meiltä jokaiselta tietoisempaa ja joustavampaa toimintaa. Kun haluaa olla hyvässä vuorovaikutuksessa, tarvitsee lisääntyvää ihmistuntemusta ja kaiken inhimillisen monimuotoisuuden syvää arvostusta.

Moninaisuuden johtamisen perusta ja kivijalka on kuitenkin itsetuntemus. Miten näemme itsemme osana moninaisuuden kenttää. Itsetuntemus pitää sisällään muun muassa kyvyn itsehavainnointiin ja reflektioon. Nämä puolestaan johtavat siihen, että näemme enemmän vaihtoehtoja omassa toiminnassamme ja pystymme ottamaan enemmän vastuuta. Itsetuntemus on pohja tehokkaaseen oman toiminnan johtamiseen ja tietoiseen toimintaan.

Mistä voin aloittaa?

Pohdi hetki näitä:

  • Millainen erilaisuus haastaa sinua eniten päivittäisessä työnteossasi?
  • Millainen erilaisuus taas ilahduttaa?
  • Millainen erilaisuus täydentää ja toimii sinun tekemistäsi tukien?
  • Millä tavalla koet itse olevasi toisenlainen kuin useimmat muut?
  • Millaista erilaisuutta tarvitaan ihannetiimissäsi?

Sari Ajanko
Leadership Coach (PCC)
Toimitusjohtaja ja valmentaja, Diversitas Oy

Kuuntele myös podcast aiheesta: https://soundcloud.com/user-445724951/sari-ajanko-voiko-moninaisuutta-johtaa.

Sari Ajankon toukokuussa 2016 ilmestynyt johtamiskirja Moninaisuuden johtaminen – ytimessä johtajan itsetuntemus avaa kiehtovalla tavalla kirjoituksen teemoja. Se perustuu kirjoittajan omiin kokemuksiin johtajana ja johdon coachina ja valmentajana. Lisäksi kirjaan on haastateltu 12 johtajaa eri toimialoilta.

Teos toimii vankkana käsikirjana johtajille, jotka haluavat perehtyä moninaisuuden johtamiseen ja lisätä omaa itsetuntemustaan. Se tarjoaa teoriaa ja käytännön ohjeita. Lisäksi tästä kirjasta on sanottu, että siinä asuu valmentaja; se tarjoilee paljon hyviä kysymyksiä pohdittavaksi.

02.12.2016
Opiskelija – sijoita jo!

Hei sinä kaupallisen alan opiskelija, joko olet sijoittanut? Et ehkä vielä ole sisäistänyt, että opintojen ohella sijoittaminen on mahdollista – ja jopa suotavaa! Vaikka monet meistä ovat tottuneet alhaisen elintason kädestä suuhun elämiseen, on opiskelija-aika erinomainen mahdollisuus suorittaa niin henkistä kuin ammatillista kasvua sijoitussalkun parissa.

Sijoituskerhomme Boomstock ry:n ”opintolainailta” sai syksyn alussa yli 110 sijoittamisesta kiinnostunutta paikalle. Mielenkiintoa siis on, nyt tarvitsemme vain osaamista!

Sijoituspääomaksi kelpaavat niin kesätyösäästöt kuin opintolaina. Opintolaina on paras sijoituslaina. Tarkempia yksityiskohtia esittelemättä opintolainan sijoittamisen vahvuuksia ovat

  1. Alhainen viitekorko ja negatiivinen euribor
  2. Valtion takaus ja opintolainahyvitys
  3. Mahdollisuus aloittaa sijoittaminen nuorena

Esimerkiksi viiden vuoden kauppatieteiden tutkinto-ohjelman aikana voit helposti saada yhteensä 18 000 euroa sijoituspääomaa, josta määräajassa valmistuessasi 6200 euroa hyvitetään valtionkonttorin toimesta. Siinä on jo merkittävä kannustin – sijoitusvoittoja huomioimatta!

Itse pääoman sijoittamiseen ei ole yhtä oikeaa polkua. Siihen vaikuttavat oma riskinkantokykysi, pääomatulojen vaikutus verotukseen sekä tulorajoihin, oma aktiivisuutesi, sijoitusaikajänteesi ja kaupankäyntikulut.

Tärkeämpää sen sijaan on tutustua ja lähteä kokeilemaan. Sijoitusosaamista on lähes mahdoton oppia kirjoista, siihen oppii vuosien saatossa. Mitä aikaisemmin aloitat, sitä paremmin tulet oppineeksi. Tämän seikan tärkeyttä ei voi liikaa korostaa! Samalla saat suurimman hyödyn korkoa korolle -periaatteesta, jolloin jo aiemmin saamasi voitot nousevat arvossa. Esimerkiksi viiden prosentin vuosituotolla viidessä vuodessa alkuperäinen 1000 euron pääomasi on kasvanut 276 euroa!

Sijoittamalla opit paljon meitä ympäröivästä maailmasta: miten markkinat toimivat, mitkä alat ovat nosteessa ja mitkä laskussa. Markkinat välittävät tahtomattaankin informaatiota jokapäiväisestä elämästä ja kansan tahdosta.

Boomstockin vinkit ovat seuraavat:

  1. Kukaan ei tiedä miten markkinat tulevat kehittymään, eivät edes markkinat itse! Älä siis turhaan unelmoi markkinoiden päihittämisestä, keskity sen sijaan oman riskitasosi mukaiseen sijoittamiseen
  2. Arvot nousevat sekä laskevat ja vasta pitkällä aikavälillä näemme kasvun, vaadi itseltäsi kuria ja kärsivällisyyttä sijoituksia tarkastellessasi.
  3. Kokeile rohkeasti! Mahdolliset virheet ja niistä saatu oppi mitä todennäköisimmin hyödyttävät sinua työelämässä vuosien ajan. Onnistuessasi tienaat itsellesi rahaa eli win – win!

Antti Poikolainen
Opiskelija
Tampereen yliopisto

Boomstock ry on Tampereen kauppatieteiden tutkinto-opiskelijoiden perustama sijoituskerho. Tavoitteenamme on levittää tietoutta sijoittamisen mahdollisuuksista ja edellytyksistä. Pyrimme saamaan kyltereitä kiinnostuneeksi oman sijoitusosaamisensa kehittämisestä. Tarjoamme jäsenillemme keskustelutilaisuuksia, yhteistä illanviettoa ja excursioita. Boomstockin puolesta kauppatieteitä Tampereen yliopistossa opiskelevat Antti Poikolainen, Anniina Rantanen ja Petteri Virtanen.

29.11.2016
Opiskelija rake-myllyn keskellä – mitä käy ekonomitutkinnolle?

Suomalainen korkeakoulutus hakee uutta muotoaan. Tästä esimerkkeinä ovat ympäri Suomea vireillä olevat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistymis- ja yhteistyöhankkeet. Näkyvimmän aseman tällä saralla on ottanut Tampere, jossa käynnissä oleva Tampere3-hanke puhututtaa jatkuvasti, niin yliopiston käytävillä kuin mediassa.

Tampere3 on ilman Tampere-lasejakin Suomen tärkein korkeakoulupoliittinen hanke tällä hetkellä ja tulee määrittämään tulevaisuuden korkeakoulutuksen normeja lähes kaikilla tieteenaloilla. Kauppatieteiden alueella tradenomi- ja ekonomikoulutuksen välinen yhteistyö ja sen riskit on aihe, johon törmään itse päivittäin. Se on varmasti myös tärkeimpiä aiheita, joihin kylteriyhteisöt keskittyvät rakenneuudistusten keskellä.

Lisää elinkeinoelämän läsnäoloa

Tilanne on tavallaan jopa huvittava. Me kylterit olemme nimenomaan peräänkuuluttaneet elinkeinoelämän läsnäolon merkitystä, mutta käytännönläheisten tradenomiopintojen linkittäminen kauppatieteelliseen koulutukseen nähdään mörkönä. Tietenkään yhteistyö tradenomikoulutuksen kanssa ei ole puhtaasti autuaaksi tekevä ratkaisu. Elinkeinoelämään valmentava koulutus tulee kuitenkin yhtenäistymään ja tasorajojen hämärtyessä ekonomitutkinto voi muuttua huomattavasti. Mitä on ekonomikoulutus vuonna 2030?

Gradun tekemistä itsessään harvoin hehkutetaan, vaikka lopulta moni näkeekin sen hyvänä keinona koota yhteen yliopistossa sisäistetyt asiat. Yliopistosta valmistutaan siis joka tapauksessa maisteriksi, ja ehkä siksi joidenkin mielestä tutkimuksellisuutta ei maisterivaiheessa tarvitse sen enempää korostaa.

Duualimallin lopun alku vai mitä nyt tapahtuu?

Omassa päässäni pohdinta on kääntynyt yritysten läsnäolon tarpeesta opetuksessa tutkimuksen läsnäolon tarpeeseen liiketoiminnassa. Mikäli ekonomitutkinto halutaan säilyttää korkea-arvoisena akateemisena ylempänä korkeakoulututkintona, olisi tärkeää, että suomalainen kauppatieteellinen tutkimus näkyisi entistä enemmän opetuksessa ja elinkeinoelämässä.

Kaikki asiat palaavat lopulta kahteen asiaan: onko yliopistotutkintojen normi jatkossakin maisteritutkinto ja mikä on duaalimallin tulevaisuus? Onko tarkoituksenmukaista, että työmarkkinoilla relevantin yliopistotutkinnon saadakseen on kaikkien kirjoitettava gradun laajuinen tutkimus, vaikka se on monille pakollinen hidaste työelämään siirtymisessä? Mikäli suorasta oikeudesta opiskella maisteriksi luovuttaisiin, olisiko se myös duaalimallin lopun alkua?

Pohdintani tarkoituksena tässä ei ollut tarjota vastauksia, mutta nostaa pinnalle niitä asioita, joihin liittyvät päätökset ovat ratkaisevia suomalaisen korkeakoulutuksen ja siten myös Suomen Ekonomien tulevaisuuden kannalta.

Janne Vikman
Puheenjohtaja 2016
Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijat – Boomi ry

02.11.2016
Miten löytää motivaatio työnhakuun kielteisten päätösten jälkeen?

Oletko saanut seuraavan tyyppisiä vastauksia yritykseltä, jolle olet lähettänyt työhakemuksen: ”Ikävä kyllä valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun” tai ”kohdallasi ei edetä prosessissa”? Minä olen. Olen myös ollut mukana tekemässä kyseisiä päätöksiä sekä viestimässä niistä.

Kun kielteinen päätös sattuu omalle kohdalle, se harmittaa. Aikaa kuluu hakemuksia tehdessä ja energiaa päätöksiä odotellessa. Erityisen raskasta työnhausta tekee juuri odottaminen, varsinkin silloin, kun tietoa haun etenemisestä tai lopullisen valinnan ajankohdasta ei saa. Jos on elänyt toivossa jo jonkin aikaa ja joutuu lopulta pettymään, saattaa se tuntua masentavalta. Kun tämä toistuu kerta toisensa jälkeen, oma tilanne alkaa tuntua toivottomalta ja näin epätoivo sekä kyyninen asenne voivat hiipiä mukaan työnhakuun.

Kyynisyys voi johtaa myrkylliseen kierteeseen: motivaationsa menettänyt hakija laittaa puolivillaisesti tehtyjä ”massahakemuksia” eteenpäin, sillä hän ei enää viitsi yrittää tosissaan, onhan vastaus kuitenkin kielteinen.

Tällainen toiminta on erittäin vahingollista työllistymiselle, sillä motivaation rapistuessa hakemusten laatu laskee ja työnhaussa laatu ratkaisee. Kuinka siis pysyä motivoituneena pettymysten edessä?

Älä huolehdi asioista, joita et voi kontrolloida

Työnhaussa energiaa kuluttava tekijä on epätietoisuus. Saatat miettiä mm. ”Mitä mieltä rekrytoija on CV: stäni?” tai ”Mitä ne ajattelivat minusta haastattelussa”.

Kaikkiin kysymyksiisi et voi saada tyhjentäviä vastauksia ja se sinun on tärkeä tiedostaa. Voit kuitenkin olla varma, että CV:si on riittävä, jos olet sen aiemmin viilannut kuntoon ja pyytänyt siitä palautetta. Ja kun olet vielä harjoitellut haastattelutilannetta peilin ja ystäviesi kanssa, tiedät, että annoit parhaasi eikä sinun tarvitse enää murehtia haastattelua.

Hakijamäärän miettiminenkään ei ole järkevää. Määrällä ei ole toiminnallesi merkitystä, vaan sinun pitää tehdä paras mahdollinen hakemus oli hakijoita sitten viisi tai viisikymmentä. Mieti aina työnhaussa vain niitä asioita, joihin itse voit vaikuttaa ja pidä huoli siitä, että ne ovat huippukunnossa.

Epäonnistuminen on aina uusi mahdollisuus

Kun epäonnistumisia tulee, kannattaa niitäkin kohdatessaan ymmärtää, mitä voi kontrolloida ja mitä ei. Et voi muuttaa yrityksen rekrytointipäätöstä, mutta voit pyytää heiltä palautetta. Mikäli et palautetta saa, ei se ole vikasi, olet ainakin yrittänyt. Enempää et asialle voi tehdä, joten ei sitä myöskään kannata murehtia.

Pettymykseen suhtautumiseen voi rakentaa itselleen rutiinin. Kielteisen päätöksen tullessa voit ajastimen kanssa antaa itsellesi viisi minuuttia aikaa olla harmistunut, masentunut, pettynyt, raivostunut ja mitä ikinä tunteita kielteinen päätös sinussa herättää. Kun kello soi, toista sana: HYVÄ.

Tämä antaa sinulle mahdollisuuden itse päättää, miten otat epäonnistumisen vastaan ja kuinka annat sen vaikuttaa tulevaan toimintaasi.

Et saanut työpaikkaa? Hyvä, aika tehdä parempi hakemus. Et saanut palautetta? Hyvä, aika kysyä muualta. Et saanut tuloksia aikataulussa? Hyvä, aika ottaa ohjat omiin käsiin ja soittaa yhteyshenkilölle.

HYVÄ/GOOD -periaate juontaa juurensa amerikkalaisen Jocko Willinkin motivaatio- ja johtamismetodiin. Jocko on yksi menestyneimmistä Irakin sodan US Navy SEAL -komentajista ja voit tutustua hänen ajatuksiinsa tarkemmin videosta: https://www.youtube.com/watch?v=IdTMDpizis8

Kaiken alku on siis ymmärrys siitä, mitä voit ja mitä et voi kontrolloida. Ja silloin kun asiat, joihin et itse voi vaikuttaa menevät pieleen, on vain yksi vastaus: Hyvä, sillä tänään on taas aika oppia jotain uutta.

Jesse Kinnunen
Recruitment Consultant
aTalent Recruiting

_________________________________________________________

Kirjoitus on osa suorahaun kumppaneitamme esittelevää blogi-sarjaa.

27.10.2016
Kannustetaan isiä olemaan pidempään kotona – uudistetaan perhevapaajärjestelmä

Keskustelu perhevapaista on vihdoin lähtenyt käyntiin. Eduskuntavaalien jälkeen luulin aiheen olevan kuopattu seuraavaksi neljäksi vuodeksi ja realistiseksi kuvittelin korkeintaan sen, että Sipilän hallitus pohtii, pitäisikö perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistuksen suunnittelua aloitella. Onneksi nyt näyttää siltä, että asiat voisivat edetä nopeamminkin.

Näkemykset perhevapaista tuntuvat jakautuvan kahtia. On niitä, jotka katsovat kokonaisuutta makrotasolla ja niitä, jotka kokevat nykyjärjestelmän tai sen varhaisemman version palvelleen hyvin oman perheen tarpeita. Kun yksi käyttää makrotason argumentteja työelämän tasa-arvosta ja työllisyydestä, vastustaa toinen nykyjärjestelmän muutosta edes tietämättä, mikä olisi vaihtoehto.

Samalla rahalla parempi järjestelmä

Harva on sitä mieltä, että perhevapaajärjestelmää tulisi muokata yksinkertaisesti poistamalla kotihoidontuki. Tuen poistamista esittäneet kannattavat samalla lähes poikkeuksetta koko järjestelmän uudistamista.

Vaikka nykyjärjestelmä on kenties toiminutkin hyvin, en ymmärrä miksi saman rahamäärän käyttäminen eri tavoin ei voisi toimia vielä paremmin. Lisäksi nykyjärjestelmän kriitikot ovat useimmiten esittämässä järjestelmään satoja miljoonia lisärahaa. Tämäkö on anteeksiantamatonta perheiden valinnanvapauden riistämistä?

Miksi perheen tulisi olla valtion ohjauksen ulottumattomissa lapsen kasvatukseen liittyvien valintojen suhteen? Ohjaahan nykyjärjestelmäkin näitä valintoja. Nykyinen tapa voi tuskin olla se ainoa oikea.

Isällekin aikaa olla lapsen kanssa kaksin kotona

Tällä hetkellä perhevapaajärjestelmä ohjaa siihen, että äiti käyttää kaikki jaettavissa olevat ansiosidonnaisesti korvattavat vanhempainvapaat. Isät puolestaan käyttävät suuren osan heille korvamerkityistä vapaista siten, että äiti on samaan aikaan joko äitiyslomalla tai vuosilomalla.

Isälle ei usein jää lainkaan sellaista aikaa, että hän olisi ensisijaisesti vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä. Tällä on kielteinen vaikutus perhevastuun tasaiselle jakautumiselle myös vauva- ja taaperovaiheen jälkeen ja siksi haitallinen vaikutus myös työelämän tasa-arvoon.

Nykyjärjestelmä ei kannusta isää jäämään kotiin kuin hetkeksi, sillä ansiosidonnaisesti korvattu isyysvapaa riittää vain lyhyeen pätkään. Suurin osa isistä, jotka kenties haluaisivat olla kotona pidempään, palaa töihin, sillä he kokevat kotiin jäämisen liian suureksi taloudelliseksi panostukseksi. Ero ansiosidonnaisesti korvatun vanhempainvapaan ja kotihoidontuen välillä on suuri.

Korvamerkittyjä vapaita ja joustavuutta

Suomen Ekonomit on ollut jo vuosia sitä mieltä, että perhevapaajärjestelmä on uudistettava.

Isille korvamerkittyjä vapaita ja järjestelmän joustavuutta on lisättävä. Nykyisin käytettävä rahamäärä voidaan käyttää paremmin ja mikäli lisärahaa on käytettävissä, on tasa-arvoista työelämää mahdollista edistää yhä paremmin.

Perhevapaajärjestelmä on ykköskeino, jolla yhteiskunta voi parantaa työelämän tasa-arvoa. Perhevapaiden tasainen jakaantuminen on puolestaan paras keino tasata vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvat kustannukset.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Suomen Ekonomit

18.10.2016
Osakassopimus ei luo yhtiösi menestystä yhdessä yössä, mutta pelastaa sen kyllä vaanivalta katastrofilta

Teitä on pari kaverusta, entistä työtoveria tai uutta, lupaavaa yhtiökumppania ja mahtavin liikeidea ikinä. Teillä on juuri perustettu osakeyhtiö, mahdollisesti jo toimitilat, ehkä muutama työntekijäkin. Käyntikortit on printattu ja nettisivu pystytetty. Myyntityö on jo hyvässä käynnissä. Mitäpä sitä enää kaipaisi? Vain maksavia asiakkaita ja nopeaa yhtiön arvonnousua.

Kysypä asiaa bisnesjuristeilta, niin lyön hattuni vetoa, että yhdeksän kymmenestä huutaa välittömästi ”Muista osakassopimus”!

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Alkuvaiheen yritysten osakassopimuksista on keskustelu viime vuosien startup-huumassa paljon. Silti monille uuden yhtiön osakkaille on epäselvää, miksi sitä osakassopimusta juuri meidän yhtiössämme kaivataankaan – paitsi, että sellainen kuuluu olla, kun kaverinkin firmassa sellainen on kuulemma tehty.

Lisäksi epäselvää voi olla sekin, miksi juristi ottaa sopimuksen muotoilusta kovan hinnan, kun netti on pullollaan ilmaisia mallisopimuksia, joita voisi suoraan hyödyntää.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sanovat. Niinpä osakassopimuksenkin hyöty ja arvo piilee siinä, kuinka se pakottaa yhtiön omistajat heti aluksi istumaan yhdessä alas ja pohtimaan yhtiön hallinnon, rahoituksen ja omistuksen järjestämistä tulevaisuudessa. Sopimuksessa varaudutaan myös siihen valitettavaan, mutta kovin mahdolliseen vaihtoehtoon, että yhtiön johtamisesta syntyy riitaa.

Hyvä sopimus estää kinastelut jo etukäteen

Paras osakassopimus onkin sellainen, jota on mietitty riittävästi etukäteen. Sen täytyy kattaa mahdollisimman hyvin erilaiset yhtiön tulevaisuudenskenaariot ja tarjota niihin selvät toimintaohjeet ilman mahdollisuutta tulkinnanvaraisuuteen –siis estää kinastelu jo etukäteen.

Tästä syystä osakassopimukseen kannattaa uhrata kunnon tuumaustuokio heti yhtiön alkutaipaleella, vaikka tuntuukin siltä, että kyseinen aika on pois muista oleellisista yhtiön alkuvaiheen toimista.

Yhtiön arvon takaaja ja turvaaja

Yksi asia, joka nostetaan usein esiin osakkaiden toimesta osakassopimuksen laatimisen yhteydessä, on yhtiön osakkeiden käyvän arvon määrittäminen. Ja miksipä ei olisi. Osakasta kiinnostaa toki ymmärrettävästi hänen sijoituksensa arvo yhtiön osakkeita myytäessä tai muutoin luovutettaessa.

Väitän kuitenkin, että ennen valuaatioihin asti pääsemistä osakassopimuksella on tärkeämpi tehtävä yhtiön arvon takaajana ja turvaajana: sillä voidaan varmistaa, että yhtiön liikeidea oikeasti kuuluu yhtiölle ja on riittävästi suojattu.

Tietotyöyhteiskunnassa monen kasvuyhtiön arvo riippuu pitkälti sen perustajien tietotaidosta ja liiketoiminnassa luoduista aineettomista oikeuksista. Osakassopimuksella taataan näiden kuuluminen kaikissa tilanteissa juuri yhtiön omaisuuteen, johon kaikilla osakkailla on omistuksensa mukainen oikeus.

Yleinen sopimuspohja vai laskuttava juristi?

Vaikka kaikkia uusia yhtiöitä kalvavat pohjimmiltaan samat olemassaolon peruskysymykset, sopivat näihin kysymyksiin eri yhtiöiden kohdalla hyvin erilaiset vastaukset. Siinä missä toisessa startup-yhtiössä tiukka, laaja ja pitkä kilpailukielto on elinehto koko liiketoiminnalle, halutaan toisessa yrityksessä taas taata osakkaille oikeus vaikkapa omiin sivuprojekteihin.

Kun yritys on löytänyt itselleen oikeat vastaukset, tulisi ne siirtää paperille sopimuksen muodossa – ja tässä kohtaa kuvaan astuu laskuttava juristi.

Netistä otettu yleinen sopimuspohja ei välttämättä sovi kovin hyvin minkään aidon yhtiön todellisen liiketoiminnan piirteisiin. Hyvässä tapauksessa tämä sopimuspohjan huono vastaavuus suhteessa liiketoimintaan on lähinnä makuasia. Huonossa se saattaa lamauttaa koko yhtiön, kun sopimuksen jokin kohta ei olekaan lainkaan pätevä tai siitä aletaan epäselvänä ja tulkinnanvaraisena riidellä välimiesoikeudessa kalliista hinnasta.

Kuten yhtiöoikeusjuristi sanoisi: osakassopimus ei luo yhtiösi menestystä yhdessä yössä, mutta pelastaa sen kyllä vaanivalta katastrofilta. Suosittelen lämpimästi kaikille uuden osakeyhtiön omistajille ajan kanssa kokoontumista sekä yhtiön hallinnon kirjaamista sopimuksen muotoon.

Ennen pitkää se kannattaa aina, eikä hintakaan ole kohtuuton, kun sillä ostaa kevyemmät yöunet.

Antti Iso-Markku
Trainee, Fondia

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi Ekonomien jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa:www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).

13.10.2016
( Ajankohtaista )
MM:s julkonsert i Tempelplatsens kyrka kl. 18.00
 19.12.2016 
Tapahtumat
Diandra ja PTS – Joulutaivas tähtineen konsertti
 16.12.2016 
Tapahtumat
Rahastopeli gaala
 15.12.2016 
Tapahtumat
Aktuellt inför bokslutstider i Helsingfors
  
Tapahtumat
Joulukahvit
 14.12.2016 
Tapahtumat
Verowebinaari – palkkaa vai osinkoa
  
Tapahtumat
Bokslutsdag i Vasa
  
Tapahtumat
Boktips på Schildts & Söderströms
 12.12.2016 
Tapahtumat
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013