- 05 : 2014 -

Kumppanuus kunniaan!

( Johtaminen ) Myynnin maailma muuttuu. Vanhan liiton myyntitykki on ihmeissään, kun asiakkaat vaativat myyntitykin sijaan laajoja ongelmia ratkovaa kumppania.

Lue lisää

Usko mahdollisuuksiisi saada uusi työ

( Työelämä ) Työllistymisusko voi lisätä todennäköisyyttä saada työpaikka. Se saa työnhakijan katselemaan laajemmin erilaisia uravaihtoehtoja ja työpaikkoja. Mitä laajemmin töitä hakee, sitä varmemmin niitä onnistuu saamaan.

Lue lisää

 
 
( Pääkirjoitus )   Eeva Riittinen-Saarno

Myyntiä koko elämä

Vuorovaikutus, vuoropuhelu, neuvottelutaidot, kasvatustaidot, valmennus… Periaatteessa kaikki nämä ovat myyntiä. Myynti tuntuu olevan aliarvostettu tieteenala kauppatieteellisissä yliopistoissa. Myyntiprofessoreita on Suomessa toistaiseksi puolitoista, kun kauppatieteitä opiskelee noin 20 000 kylteriä. Yleensä myynti sijoitetaan markkinoinnin sateenvarjon alle.

Meistä jokainen on joka päivä myyjä, vaikka emme myynti- tai markkinointitehtävissä työskentelisikään. Palavereissa me myymme omaa ideaamme, ystävien kanssa omia ajatuksiamme. Yksityiselämässä kauppaamme omia ehdotuksiamme yhteisestä ajankäytöstä. Lapsille myymme, tai ainakin yritämme tarjota terveellistä ruokaa ja rakentavaa ajanvietettä.

Sähköinen maailma on tuonut valtavasti uusia kaupankäyntiväyliä ja -mahdollisuuksia. Perinteisestä myymäläkaupasta on siirrytty verkkokauppaan. Samalla potentiaaliset ostajat ovat lisääntyneet varsin rajusti, olipa sitten kyse tuotteista tai ideoista. Jos aikaisemmin omaa ideaa tai mielipidettä kaupitteli kavereille, nyt saavutamme virtuaalisessa maailmassa – kielestä riippuen – jopa miljoonayleisön.

Henkilökohtaisesti tärkeitä myyntitilanteita ovat työnhakutilanteet. Hakemus, ensimmäinen tapaaminen tai videokontakti ovat avainasemassa, kun rekrytoinnissa valitaan jatkoonpääsijät. Jo sitä ennen pitää tietää mitä potentiaalinen työnantajani tulevalta työntekijältään odottaa. Miten tunnistan oman osaamiseni ja miten tuon sen esiin? Tässä on usein sukupuolieroja: naiset ovat kainompia kertomaan omista kyvyistään kuin miehet.

Tämäkin myyntitilanne vaatii tuoteosaamista, mutta ennen kaikkea tietoa ostajasta ja hänen tarpeistaan.

Suomalaiset eivät osaa myydä, sanotaan. Kansakunnan hyvinvointi ja talouden elpyminen edellyttävät, että saamme vientikaupan vetämään. Mehän osaamme, kunhan uskallamme hyödyntää käytännön kokemuksiamme ja arjen myyntiosaamistamme myös varsinaisessa myyntityössä. Se vaatii työtä ja asennetta, mutta jostakin on aina aloitettava.

Kuulasta syksyä!

Eeva Riittinen-Saarno
päätoimittaja

Mistä aiheesta tai henkilöstä haluaisit lukea artikkelin Ekonomi-lehdessä? Anna vinkki toimitukselle.

Nimi (pakollinen)

Sähköposti (pakollinen)

Vastauksesi

Lue lisää

Liity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: SEFE LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.sefe.fi/jasenyys

Kuusi finalistia valittu

Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto on tunnustus erityisen laadukkaalle ja ajankohtaiselle suomalaiselle teokselle, joka edustaa kauppatieteellisiä osaamis- ja tutkimusalueita.

3 x uusi työ

Sanna Erkko aloitti kesäkuussa EU:n aluekehitysrahaston Central Baltic -ohjelman talouspäällikkönä ja huomasi, että kansainvälistä työtä voi tehdä myös julkisella sektorilla.

Ennakkopäätös äitiysvapaan palkasta

Pitääkö työehtosopimukseen perustuvaa äitiysvapaan palkkaa maksaa tilanteessa, jossa työntekijä siirtyy hoitovapaalta uudelle äitiysvapaalle käymättä välillä töissä. SVENSK ÖVERSÄTTNING I SLUTET AV ARTIKELN.

Sydafrika lockar investeringar

Catarina Stewen jobbar på distans i Sydafrika för sitt företag i Finland. Hon berättar om sina erfarenheter av landet längst söderut på den afrikanska kontinenten.

Santanomics and the value of Santa Claus

Finland needs to capitalize more on this natural claim to being the home of one of the world’s most well-known characters.

Ruokapiiritoiminnalla kysyntää

Ihmiset haluavat tietää mistä ruoka tulee. Jos välietappeja ruoan matkalla tiloilta kotitalouksiin on paljon, polku hukkuu.

Ootsä joku Pelle?

Epäilevä Tuttava kuuli jostakin, että olen käynyt valmentamassa...

Kannusteet työuran loppupäässä puuttuvat

Uusi työeläkeuudistus astuu voimaan vuonna 2017. Muutoksissa edetään vaiheittain.

SEFE kehittää liiton koulutuspoliittisia suuntaviivoja

Olli Tehikarin mielestä on tärkeää, että Ekonomiliitolla on perustellut mielipiteet koulutuspoliittisista asioista, jotta edunvalvontaa voidaan toteuttaa tehokkaasti. Tehikari opiskelee viidettä vuotta Turussa kauppatieteitä ja on mukana liiton toimikunnassa opiskelijajäsenenä.

Työtä palkatta?

Tutkimuksen mukaan tietotyöntekijä tekee 25 palkatonta työtuntia kuukaudessa.

Moniulotteinen kirjailija

Taina Haahtin uusin kirja Koeaika kertoo johtajanaisesta, joka yhtäkkiä onkin kerkellä isoa elämänmuutosta. Kirjailijan esikuvina ovat muun muassa karjalaisuus ja Aleksis Kivi.

Moni jää työttömäksi yllättäen

SEFE tarjoaa jäsenilleen runsaasti palveluita, jotka tukevat työllistymistä.
( SEFEn blogissa )
Miten ekonomi pärjää uudessa työelämässä?

Suomen Ekonomiliiton edunvalvonta oli kenttäkierroksella syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin, kiertäen isoimmat paikkakunnat. Joiltain osin kenttäkierros jatkuu ensi vuoden puolelle, yhdistysten toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Kierroksen aikana on keskusteltu pirstoutuneista työurista, työajoista ja myös palkoista. Lisäksi jäsenistöä ovat puhuttaneet SEFE:n ajankohtaiset asiat, kuten liiton nimenmuutos ja toiminnanjohtajan vaihtuminen.

Varsin pitkään jatkunut heikko taloudellinen tilanne on näkynyt myös monen ekonomin työurassa. YT-neuvottelut ovat arkea monilla työpaikoilla. Valitettavasti myös ekonomit voivat joutua lomautettujen tai irtisanottujen listalle, vaikka kauppatieteellisen tutkinnon omaavat pärjäävätkin työllisyysmielessä paremmin kuin muu väestö keskimäärin.

Työelämän pirstoutuminen ei aina ole vain negatiivinen ilmiö. Tulevaisuuden työelämässä on yhä tavallisempaa, että ekonomi on välillä yrittäjänä, sitten tavallisena palkansaaja, seuraavaksi esimiehenä ja sitten vaikka toimitusjohtajana. Yhä yleisemmin vaihdetaan myös alaa – aloitetaan teknologiateollisuuden piirissä, mutta jossain vaiheessa vaihdetaan elintarvikealan pariin.

 

Työajat ja palkka puhuttavat

Työajat ovat kirvoittaneet monta mielenkiintoista keskustelua. Usein työajan seurannan puute on ongelmana, pakottavaa lainsäädäntöä ei noudateta. Tämän vahvistavat myös SEFE:n tutkimukset, sekä liiton juristeille ja asiamiehille tulvivat yhteydenotot. Vaikka tehdyt keskimääräiset tuntimäärät ovatkin lievästi vähentyneet heikon taloudellisen tilanteen myötä, tehdään varsinkin yksityisellä sektorilla edelleenkin runsaasti korvaamatonta työtä.

SEFE:n asiamiehet ovat muistuttaneet palkkakeskustelun tärkeydestä. On tavallista, että jopa työntekijöitään irtisanova yritys nostaa joidenkin yritykseen jäävien palkkoja, minkä vahvistavat SEFE:n tutkimukset.

Vuosittainen palkkakeskustelu on tärkeää, se parantaa mahdollisuuksia kehittää palkkaansa yrityksen sisällä. Usein on sanottu, että selkeä palkankorotus on mahdollista vain työpaikkaa vaihtamalla. Säännöllisen palkkakeskustelun kautta toivottavasti päästään parempaan lopputulokseen muillakin keinoin.

SEFE:n ajankohtaisuudet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä ja keskusteluja. Nimi todellakin muuttuu vuodenvaihteessa, sen jälkeen jäseniään palvelee Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer. Ja toimistolla naruista vetelee loppuvuodesta valittava uusi toiminnanjohtaja.

Kaiken kaikkiaan voi todeta, että juteltavaa on riittänyt yllin kyllin, kun kenttäkierroksen loppuvaiheessa vielä Akavan hylkäämä eläkeratkaisu nousi puheenaiheeksi.

 

Tage Lindberg
Asiamies, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
Ekonomiliitto

23.10.2014
Osakassopimus pähkinänkuoressa

Mihin osakassopimusta tarvitaan?

Osakassopimukseen kirjataan yleensä mitä yhteisiä päämääriä yrityksen toiminnalla tavoitellaan. Osakassopimus on luonteeltaan ei-julkinen asiakirja eli se mahdollistaa luottamuksellisen tavan sopia asioista osakkeenomistajien kesken. Osakassopimuksella voidaan tietyin rajoituksin poiketa osakkaiden kesken myös lain ja yhtiöjärjestyksen määräyksistä.

Osakassopimus sitoo sopimusosapuolten kesken ja sopimuksen rikkominen voi johtaa esimerkiksi vahingonkorvausvelvollisuuteen tai sopimussakon laukeamiseen. Eli osakassopimus on oikein käytettynä monipuolinen ja tehokas työkalu osakeyhtiössä.

 

Mihin osakassopimusta käytetään?

Yhteisten pelisääntöjen sopimisen lisäksi osakassopimuksella voidaan esimerkiksi pyrkiä ohjaamaan yrityksen liiketoimintaa tilanteessa, jossa ulkopuolinen taho sijoittaa rahaa yrityksen liiketoimintaan ja haluaa varmistua siitä, mihin rahat käytetään. Hyvin tyypillistä on myös, että enemmistö- ja vähemmistöosakkaiden asemaa täsmennetään osakassopimuksella. Osakassopimuksessa voidaan sopia voitonjaosta, yhtiön rahoituksesta, kilpailukiellosta, salassapidosta ja monista muista asioista.

 

Mistä kannattaa tai ei kannata sopia?

Lähtökohtaisesti tulisi välttää yksimielisyyttä päätöksenteossa, sillä se antaa jokaiselle osakkeenomistajalle sen omistusosuudesta riippumatta veto-oikeuden eli mahdollisuuden estää päätösten tekeminen. Erilaiset yksimielisyyttä edellyttävät päätöksentekorakenteet ja ns. veto-oikeus voivat johtaa ikäviin pattitilanteisiin, joiden ratkaiseminen ei yleensä johda kokonaisuuden kannalta hyvään lopputulokseen. Lisäksi osakassopimukseen otetaan tyypillisesti ehdot koskien panttauskieltoa ja osakkeiden luovuttamista, jotta voidaan varmistua siitä, kuka osakkeet omistaa.

Osakassopimus voi olla vapaamuotoinen tai jopa suullinen. Jos kaikki menee hyvin, niin osakassopimusta ei koskaan edes tarvita. Suositeltavaa on kuitenkin tehdä osakassopimus kirjallisena ja sopia siinä yhtiön toimintaan liittyvistä peruspelisäännöistä.

 

Janne Ala-Sippola
Kirjoittaja on Fondian juristi

Katso Osakassopimuksen tarkoitus ja pääkohdat 2014 sekä Yrityskaupan abc ja muut yrittäjäwebinaarit webinaarikirjastosta (jäsenpalvelussa, vaatii kirjautumisen).

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa SEFEn jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi SEFEn jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa:www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa SEFEn jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).

22.10.2014
Minäkö twitteriin?

Twitter on sosiaalisen median kanavista kaikkein sosiaalisin ja tasa-arvoisin. Twitterissä kuka tahansa voi seurata ketä tahansa eikä kukaan arvota seuraajiaan sen perusteella, millainen status tai CV hänellä on. Ajatukset, mielipiteet ja informaatio ovat se sampo, josta Twitterissä ammennetaan.

Itse aloitin twiittaamisen siksi, että minulla on onni kuulla usein mielenkiintoisia puheenvuoroja ja osallistua hyödyllisiin koulutuksiin. Halusin tehdä muistiinpanoja ja ajattelin, että samallahan voin kertoa muillekin, mitä mielenkiintoista puhuja sanoo. Siispä rupesin kirjoittamaan muistiinpanoja Twitteriin.

Jossain kohtaa jokin ajatus herätti mielessäni kysymyksen. Kirjoitin tuon kysymyksen Twitteriin. Sitten jokin puhujan kannanotto innosti minut kommentoimaan hänen ajatuksiaan. Kirjoitin kommenttini Twitteriin. Ja kas, yhtäkkiä joku minulle tuntematon henkilö vastasi kommenttiini ja joku  toinen alkoi seurata minua.

Välillä olen aktiivinen twiittaaja ja välillä epäaktiivinen. Huomasin, että joka kerta, kun kirjoitin muistiinpanojani, sain lisää seuraajia. Samalla innostuin itsekin seuraamaan näitä henkilöitä tai organisaatioita ja aloin saada ajankohtaista tietoa monista minua kiinnostavista aiheista.

 

Rohkeasti twiittaamaan

Twitter-elämä on helppo aloittaa. Perusta tili ja etsi joku henkilö, jonka tiedät olevan jo mukana.

Ryhdy seuraamaan häntä, katso ketkä muut seuraavat häntä ja keitä hän seuraa. Jos kiinnostuksen kohteissanne on yhteneväisyyttä, löydät hänen kauttaan muita samoista asioista kiinnostuneita. Ryhdy seuraamaan myös heitä. Usein nämä henkilöt – tai organisaatiot – ryhtyvät myös seuraamaan sinua.

Jos haluat perehtyä Twitteriin pikku hiljaa, voit vain lueskella, mitä muut ajattelevat asioista. Jos jokin ajatus kolahtaa, voit retweetata ajatuksen omille seuraajillesi. Pikku hiljaa twiittien maailma avautuu ja mielenkiinto osallistua keskusteluihin omin ajatuksin kasvaa.

Twitterissä on mukana suuri joukko edelläkävijöitä, ihmisiä ja organisaatioita, jotka elävät ajan hermolla ja jotka näkevät kauas tulevaisuuteen. Jos haluat rakentaa verkostoa, tutustua kiinnostavan organisaation toimintaan tai löytää työpaikan, Twitter on oikea paikka.

Etsi sinua kiinnostavia työnantajia ja ryhdy seuraamaan niitä ja niiden avainhenkilöitä. Minä tahansa päivänä sinulle voi tulla tilaisuus osallistua tällaisen henkilön tai organisaation avaamaan keskusteluun, tehdä vaikutus ja luoda kontakteja. Milloin tahansa voit saada jonkin tiedonjyvän, joka on sinulle mittaamattoman arvokas.

Voit aloittaa lukemalla hyvän pikaoppaan Twitterin käytön aloittamiseen.

 

Arja Parpala
Asiantuntija, Ekonomiliiton urapalvelut

20.10.2014
Missä kirjoitat oman tarinasi?

Valot vilkkuvat, musiikin volyymi kasvaa, nopeat ja rytmikkäät siveltimen vedot loihtivat mustalle kankaalle tutun hahmon, kaikkien tunteman nerouden. Yleisössä kohtaan vierustoverini katseen, molemmat tunnistavan jotain sellaista kyvykkyyttä mitä voi ihailla, ihmetellä ja kätkeä syvälle sydämeen. Performanssitaiteilija valloitti katsojansa. Ihailimme intohimoa, taitoa ja ammattiylpeyttä.

Seuraavana päivänä keskustelemme kollegasta, jolle on näyttänyt onnistuvan kaikki mihin hän on ryhtynyt. Kuulemme hänen omaa vähättelevää puhettaan, mutta me muut näemme määrätietoisesti etenevän urapolun, jossa asiantuntijuus on syventynyt syventymistään. Hänelle itsestäänselvyydet ovat meille muille jotain erityistä.

Kolmannessa tuokiotarinassa kuuntelen toisen vuoden opiskelijan tuskaa. Se mikä tuntuu kiinnostavalta, houkuttavalta, omalta, ei saakaan yleistä hymistelyä, hyväksyntää tai suitsutusta. Nuorelle oman ratkaisun vahvistaminen on tarpeen, motiivien ja vahvuuksien yhdistäminen on hyvä tehdä näkyväksi. Nähtäväksi jää mihin rohkeat valinnat tulevaa tutkijaa kuljettavat.

 

Muut tekevät meistä ainutlaatuisia

Onneksi meitä on moneksi. Ja meistä on toisillemme onneksi. Minä en ole minä ilman muita ja muut eivät olisi heitä ilman minua. Ainutkertaisuutta mutta muiden avulla.

Tulevaisuudessa yhä useampi ekonomi luo oman työnsä. Se edellyttää kirkasta kuvaa omasta osaamisesta, ymmärrystä ympäristöstä, omien motiiviensa ja ajuriensa tuntemusta ja paljon rohkeutta.

Oman ainutkertaisuuden löytämisessä me tarvitsemme siis muita ihmisiä. Tunnistamme useimmiten omat kasvun paikkamme; ne edellyttävät uutta tietoa, oivallusta, reflektiota ja kokeilevaa toteutusta.

Pohjimmiltaan rakennumme dialogissa. Kannattaa siis hakeutua tilanteisiin, jossa haemme sitä rakentumista. Näitä tilanteita avautuu meille joka päivä, huomaamattakin. Mutta niitä tilanteita kannattaa myös etsiä ja luoda.

Mentorimme, kollegamme, ystävämme, tutut ja tuntemattomat. Altista itsesi muiden kysymyksille, rohkaisuille, ihailullekin. Oikeanlaisella ja terveellä ylpeydellä uskallamme etsiä sitä paikkaa, jossa voimme kirjoittaa omaa tarinaamme.

 

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Ekonomiliitto

15.10.2014
Kannattaako ehjää korjata? Toinen luku

Jäsenmäärän hienoisesta kasvusta huolimatta, on syytä olla huolissaan ekonomien järjestäytymisasteen hiljaisesta laskusta. Kuten Ekonomiliiton hallitus onkin ollut.

Opiskeluaika ja viisi ensimmäistä vuotta valmistumisen jälkeen ovat olleet kriittisiä. Miten heidät saadaan liittymään ja pysymään jäsenenä, on avainkysymys.

Isoja kysymyksiä nousee pöytään (eivät merkittävyysjärjestyksessä):

  • Tuhoaako jäsen­yhdistyksiin pohjautuvan rakenteemme luoma epäjatkuvuuskohta jäsenpohjaa: siirtyminen opiskelijayhdistyksestä ekonomiyhdistykseen (vajaat kaksi kolmasosaa opiskelijajäsenistä ei ole vielä liittymissopimusta tehnyt)?
  • Ottaako hallinto ja toimisto riittävästi ei-aktiivien jäsenten tarpeet huomioon?
  • Onko työmarkkinatoiminta este liittymiselle? Ymmärretäänkö, mitä työmarkkinatoiminnalla on aikojen saatossa saatu aikaan?
  • Antaako Suomen Ekonomit kuvan kaikista ekonomeista huippumenestyjinä (johtajina ja huippuasiantuntijoina)?
  • Tuntevatko opiskelijat ja nuoret ekonomit riittävästi toimintaamme ja palvelujamme, vai eikö palveluja osata käyttää (esim. työsopimuksen tarkistuttaminen liiton juristeilla)?

 

Miten menestyvä ekonomi istuu tähän päivään?

Ajatukset seisauttava oli erään nuoren, valistuneen ekonomin hiljan esittämä vastaus kysymykseeni: antaako kauppakorkea liian ruusuisen kuvan ekonomin erinomaisuudesta? Vastaus oli paljon puhuva: ei kauppakorkea anna, vaan Suomen Ekonomit ry (ent. Suomen Ekonomiliito SEFE) antaa.

Pohditaanpa missiotamme ”Menestyvä Ekonomi”. Miten se istuu paikoille jysähtäneen tai jopa taantuvan talouskasvun käynnistämään YT-aaltoon ja siitä mankelista työttömäksi päätyviin, ekonomeihinkin?

Luulenpa, että ongelman juju on siinä, että jäsenyhdistysaktiivit (arviolta noin 10 – 15 prosenttia ekonomijäsenistä = hallinnot ja jäsenyhdistysten tilaisuuksiin edes joskus osallistuneet) eivät ole juurikaan kokeneet ”kölin alta vetoa”, YT-menettelyä, työsopimuksen päättämistä henkilökemiaongelmien takia, työsuhteen purkua koeaikana, työttömyyttä, pakkoyrittäjyyttä tms.

Suomen Ekonomit ry:n on syytä olla kaikkien ekonomien asialla; erityisesti niiden asialla, joilla ei mene hyvin. Liiton rooli on luontaisesti dualistinen: se on ekonomin työelämävakuutus mahdollisia tulevaisuuden ongelmien varalta (juristit, TES-toiminta – muun muassa henkilöstöedustus työpaikoilla, työttömyysturva, muu edunvalvonta, koulutuspolitiikka, opiskelijatoiminta) lisäksi se koukuttaa joukolla muita, jäsenyyteen houkuttelevilla asioilla (lehdet, oman osaamisen kehittäminen, verkostot, hauskanpito, ynnä muut yksilöä kiinnostavat asiat).

Vuonna 2012 tehty, silloisen SEFE:n järjestötutkimus antaa jäsenten odotuksista hyvin selkeä kuvan. Jäsenyhdistysten jäsenistä 67 prosenttia piti erittäin tärkeänä ja 26 prosenttia melko tärkeänä tehtävänä palkkaukseen ja palvelusuhteen ehtoihin vaikuttamista. Yhteensä siis 89 prosenttia.

Muita keskeisiä odotuksia olivat kyky kuulla jäseniä (siis sekä jäsenyhdistyksiä että jäsenyhdistysten jäseniä), työelämää koskevaan lainsäädäntöön vaikuttaminen, työsuhde- ja työttömyysturvaan liittyvä neuvonta, työnhaun palvelut sekä työttömien jäsenten tukeminen ja auttaminen. Ja tuolloin taloudessa meni selkeästi paremmin kuin nyt, mutta toki finanssikriisi oli lähimuistissa.

Kysyä voi onko 2012 tehty laaja selvitys vielä validi, vai onko tilanne olennaisesti muuttunut? Asia selviää, kun tutkimus uusitaan. Erityisesti opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden näkemyksiä on selvitetty vuoden 2012 jälkeen, mutta erittäin pienellä tutkimusjoukolla, jossa satunnaisuuden vaikutus on merkittävä.

Varsin puhutteleva on konsulttitoimisto Universumin keväällä 2014 julkaisema selvitys ekonomiopiskelijoiden näkemyksistä mielenkiintoisista työnantajista. Suuria työnantajia lähes poikkeuksetta, siis sitä joukkoa, johon mennään – ainakin alkuun – ”duunareiksi”.

 

Ekonomitkin liipaisimella yteissä

Ja onko kiinnostus isoihin työantajiin lopultakaan ihme? Jossakin se esimerkiksi talous-, rahoitus-, markkinointi- tai henkilöstöjohtajana tai yrittäjänä tulevaisuudessa toimiva ekonomi on osaamisensa ja verkostonsa hankkinut, usein juuri näistä yrityksistä ”duunarina” työskennellessään. Yliopistotutkintohan antaa perusvalmiudet ryhtyä itse rakentamaan ammattitaitoa ja osaamista; se ei anna valmista ammattia, sen ei ole tarkoituskaan.

Mutta se, miten isot työnantajat saattavat nykyään akateemisesti koulutettuja, siis ekonomejakin, kohdella voi olla kohdalle osuessaan todellinen järkytys. Eikä väenvähennys-YT välttämättä koske vain duunareita. Viime aikoina on nähty erityisesti johtajia koskevia menettelyjä. Tuulettimeen osuu siis molemmin puolin pöytää.

Ehjää ei ole tarpeen korjata, mutta ehjääkin on syytä jatkuvasti huoltaa. Suurin huoleni kohdistuu siihen, että me aktiivitoimijat unohdamme liian helposti heikommassa asemassa olevien asiat.

 

Esa Vilhonen
Liittoneuvoston jäsen, Suomen Ekonomit (Ekonomiliitto SEFE)

Lue myös Pitäisikö ehjää korjata? Ensimmäinen luku

13.10.2014
#Unelmaduppi -kampanja, ainakin yhtä vaikea kuin maikkarin Diili

Kun tajusin, että videolla pystyn laittamaan pystyyn kokonaisen kampanjan, en edes ajatellut sisältöä liian tarkasti. Annettiin vaan palaa ja päätettiin olla miettimättä, mutta nyt kampanjasuunnitelma on rakennettu.

Youtube, suuri videoiden suoratoistopalvelu tarjoaa vielä melko niukan määrän panostuksella toteutettuja tarinanomaisia suomenkielisiä CV –videoita, mutta ei enää, me latasimme sen sinne. Jossain määrin siis suomalainen työnhaku astui uuden askeleen viime perjantaina, jolloin kampanja julkaistiin. Suosittelen avaamaan välilehden ja katsomaan videon ensin (jo yli 1300 katsontakertaa). Video löytyy täältä

Hallitsen sosiaalisen median hyvin ja uskon pystyväni jalostamaan tietotaitoa vieläkin pidemmälle. Ymmärrän medioiden toiminnan ja yhteisöllisyyden piirteet eri medioissa. Sosiaalinen media tulee varmasti nostamaan päätään tulevaisuudessa vieläkin nykyistä enemmän, joten opitut taidot ovat kultaakin kalliimmat.

Sosiaalinen media on mielestäni ympäristö, joka kehittyy ja muuttuu kokoajan. Ainut keino pysyä mukana kehityksessä, on olla mukana aktiivisesti. Mitä myöhemmin hyppää kyytiin, sitä haastavampaa ympäristön ymmärtäminen on. Suosittelen silti kaikkia loikkaamaan mukaan, sillä oppia ikä kaikki!

 

Tähtäimessä unelmien työpaikka ja lisänä uutta osaamista 

Päämääränä on saada unelmien työpaikka, joskaan en itsekkään tiedä millainen se olisi, mutta ei kai vielä pidäkään tietää? Alun perin idea oli jakaa video youtubessa ja jättää homma siihen, mutta sitten oivalsin. Tästähän voin luoda kokonaisen kampanjan, jossa tiukkojakin haasteita tulee kohdattavaksi.

Ymmärsin, että nyt piilee mehukas ja loistava paikka oppia, mutta vaikka kaikki menisi pieleen, ei hävittävänä olisi juuri mitään. Kampanja tulee olemaan pitkälti nettipohjainen nykyaikaisuuden takia. Sosiaalisen median eri kanavat, kuten Blogi, Youtube, Twitter, Linkedin ja Instagram ovat käytössä.

Uskon myös, että muutakin tukevaa sisältöä ja tarinankerrontaa tullaan luomaan. En pääse juurikaan pääaineessani tarttumaan kiinni kampanjan rakentamiseen, joten teen tässä tavallaan käytännön opinnäytetyötä itselleni. En koe heittäväni aikaa hukkaan, sillä matkan varrella tulee varmasti oppeja, joita pääsen työelämässä soveltamaan. Voihan tältä matkalta tarttua myös työpaikka?

Hyppää mukaan kyytiin sosiaaliseen mediaan, sillä matka on vasta alussa. Helppo tapa aloittaa, on rekisteröityä twitteriin ja heittää twiitti minulle, @julppe :lle.

 

Julius Repo
Pian valmis kauppatieteiden maisteri
Moniosaaja ja tulevaisuuden ammattilainen
https://juliusrepo.wordpress.com
https://www.linkedin.com/in/juliusrepo

Kirjoittaja on valmistumassa oleva Vaasan yliopistosta valmistumassa oleva laskentatoimen ekonomi, joka etsii töitä sosiaalista mediaa hyödyntäen, muun muassa omalla työnhakuvideollaan.

**

Sosiaalisen median käyttö työnhaussa on lisääntynyt. Sosiaalisen median kautta voit löytää niin kutsutut piilotyöpaikat. Ekonomiliiton uravalmentajat palvevat sinua työnhaussa myös sosiaalisen median keinoin.

07.10.2014
( Ajankohtaista )
PME:n tennisilta
 08.11.2014 
Tapahtumat
TGIF – Ekonomi After Work / Ei ennakkoilmoittautumista
 07.11.2014 
Tapahtumat
Viinitasting – Alsacen viinit
 06.11.2014 
Tapahtumat
Miten johdan itseäni muutostilanteissa?
  
Tapahtumat
5 Valintaa huipputuloksekkuuteen
  
Tapahtumat
Vilken typ är du? MBTI-analys
  
Tapahtumat
WEBINAARI Kesäksi Työhön: Oman osaamisen tunnistaminen
  
Tapahtumat
Seili-musikaali
 05.11.2014 
Tapahtumat
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013