- 02 : 2016 -

Hyveillä ja empatialla tuloksiin

( Johtaminen ) Hyvä johtaja on hyvä ihminen, joka hyödyntää empaattisuutta ja hyveitä myös johtamisessa.

Lue lisää

Raamit tekevät sopimisesta sujuvaa

( Yhteiskunta ) Parhaimmillaan paikallisessa sopimisessa kaikki osapuolet voittavat.

Lue lisää

 
 
( Pääkirjoitus )   Hanna-Leena Hemming

Malttia malttia

Kilpailukykysopimuksen sisällöstä sopiminen oli todellinen pihtisynnytys. Parhaillaan sisältöä neuvotellaan työ- ja virkaehtosopimuksiin (TES, VES). Synnytys kesti kymmenen kuukautta, ja tuloksena on – noh, laiha sopu, mutta sopu kuitenkin. Puheenjohtajamme Timo Saranpää avasi maaliskuussa Suomen Ekonomien blogissa sopimuksen sisältöä tarkemmin. Tiivistelmä sisällöstä löytyy tämä lehden sivulta 27.

Muistaen kaikki kilpailukykysopimuksen eri vaiheet ja vielä loppusuoran käänteet, puheet sopimuksen riittämättömyydestä Suomen taloudellisen tilanteen kohentamiseksi tuntuvat kohtuuttomilta. On totta, että alkuperäistä viiden prosentin tavoitetta ei saavutettu. Tämä tarkoittanee, että myös kilpailukyvyn parantamiseksi asetetusta 15 prosentin kokonaistavoitteesta jäädään. Toisaalta Suomen Pankin Lauri Kajanoja kirjoitti (eurojatalous.fi) helmikuussa, että kymmenenkin prosentin lisä tuottavuuteen saattaisi riittää.

On hyvä muistaa, että sopu ja sen myötä rakentuva luottamus ovat arvokkainta valuuttaa. Tästä muistutan nyt etenkin yli-innokkaita poliitikkoja. Pahinta talouden elpymiselle on poliittinen riitely, epäluottamuksen ylläpitäminen ja oman edun tavoittelu Suomen kokonaisedun sijaan.

Erityisen huomion kohteena on ollut paikallisen sopimisen jääminen sille asetetuista tavoitteista. Kolmikantaneuvottelujen pyhiä periaatteita on, että neuvotteluvaiheita ja eri tahojen näkemyksiä ei vuodeta ulos. Sen kuitenkin totean, että palkansaajapuolen syyttely epäonnistumisesta on perusteetonta. Neuvotteluissa päästiin pitkälle, ja sivulta 20 alkavasta jutusta löydät lisätietoa onnistuneesta paikallisesta sopimisesta.

Iso kysymys Suomen Ekonomeille on, mikä vaikutus kilpailukykysopimuksella on jäsenpalveluihimme ja mitä edunvalvontamme on jatkossa. Olemme toki mukana neuvottelemassa kymmeniä työ- ja virkaehtosopimuksia vaadituilta kohdin uudestaan. Sopimusten piirissä on kuitenkin vain noin puolet jäsenistämme. Hyvä on myös muistaa, että TES ja VES toimivat vain työsopimusneuvottelujen minimitasona. Jokainen neuvottelee työehtonsa itse ennen työsopimuksensa allekirjoitusta. Panostamme siksi jatkossa jäsentemme parempaan osaamiseen työsuhteeseen liittyvissä neuvotteluissa. Meille saa soittaa ongelmissa!

Mielenkiintoisesti Taloustutkimus julkaisi maaliskuun lopulla tulokset ihmisten suhtautumisesta etujen leikkauksiin. Tulokset vastasivat hyvin pitkälle syyskuussa tehtyä jäsenkyselyämme. Jäsentemme enemmistö on valmis Suomen talouden elvyttämiseksi kiristämään kilpailukykysopimuksen sisältämiä elementtejä. Ainoastaan tuloverotuksen kiristämistä vastustettiin. Ostovoiman leikkaus ei liene Suomenkaan etu!

 

Hanna-Leena Hemming
toiminnanjohtaja

 

Mistä aiheesta tai henkilöstä haluaisit lukea artikkelin Ekonomi-lehdessä? Anna vinkki toimitukselle.

Nimi (pakollinen)

Sähköposti (pakollinen)

Vastauksesi

Lue lisää

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Saku Tuominen: Epäonnistumisia ei ole

Saku Tuominen haluaa parantaa maailmaa hyvien ideoiden avulla – ajatella isosti ja tehdä rohkeita asioita.

Monta kulttuuria, yhteiset pelisäännöt

Kunnollinen perehdytys ja tasavertaiset etenemismahdollisuudet – siinä ovat Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja Pekka Ojanpään tärkeimmät ohjeet monikulttuurisen työyhteisön menestykselliseen johtamiseen.

Vuorotteluvapaa tarjoaa mahdollisuuden urataukoon

Vuorotteluvapaan tarkoituksena on edistää työssä jaksamista. Vapaan voi käyttää haluamallaan tavalla ja saada sen ajalta vuorottelukorvausta. Vuorotteluvapaaseen ei ole ehdotonta oikeutta, vaan siitä sovitaan työnantajan kanssa.

Digitalisaatio-aamu: vähemmän teknologiaa, enemmän bisnesmuutosta

Vähemmän teknologisia ratkaisuja. Enemmän kulttuurin ja tekemisen muutosta sekä verkostojen valjastamista jakamiseen ja muutokseen. Mr. Digitalist Ville Tolvanen jakoi ekonomeille reseptinsä bisneksen tuomiseksi digiaikaan.

Tehtävä Texasissa

Tuija Kalpala raivaa tietä Nesteen uusiutuvalle dieselille Texasissa Yhdysvalloissa. Vähäpäästöiset, ympäristömyötäiset polttoaineet kiinnostavat nyt niin amerikkalaista kuluttajaa kuin teollisuuttakin.

Videotyönhaku on tulevaisuutta

Saitko kutsun videotyöhaastatteluun? Tai mietitkö video-CV:n tekoa kesätyöhakemuksen liitteeksi? Suomen Ekonomien uravalmentaja antaa vinkit onnistuneeseen lopputulokseen.

Nokia: The Re-Creation of a Giant

Of all the companies that were listed in the Fortune 500 in 1955, only 61 are still on the list today. Generational longevity within the global corporate community is a rare affair.

Ikä on asennetta!

Ekonomien uravalmentajat rohkaisevat positiiviseen ajatteluun: ikä on vain numeroita. Jos itse kokee iän ongelmaksi, siitä tulee ongelma.

3 x uusi työ

Vesa Havukainen ehti työskennellä talousjohtajana lähes kymmenen vuotta, kunnes hyppäsi sapattivapaan kautta talouden asiantuntijatehtäviin.

Pauliina Valpas elää arkea Alpeilla

Rakkaus vuoriin vei ekonomi Pauliina Valppaan ensin Ranskaan ja sitten huipputyöhön Aki Hintsan perustamaan globaaliin Hintsa Performanceen.

Digitalisaation salaisuus

Digitalisaation suurin yllätys on sen vaikutus kulttuuriin, työhön ja toimintamalleihin. Joku viisas lausui murroksen olevan viisi prosenttia teknologiaa ja 95 prosenttia kulttuurimuutosta.
( Ekonomien blogissa )
Viisi väärinymmärrystä peleistä ja pelaamisesta

Peliammattilaisen urani aikana olen saanut kunnian käydä tuhansia keskusteluja peleistä ja pelaamisesta. Keskustelujen myötä olen oppinut, että ihmisillä on hyvin erilaisia käsityksiä ja ennakkoasenteita aiheesta. Seuraavassa viisi väärinymmärrystä, joita haluan pelaajana kommentoida:

1. ”Pelit ovat nykyajan ohimenevä ilmiö.”

Pelit ovat itseasiassa yhtä vanha ilmiö kuin ihmiskunta. Ihminen on leikkinyt ja pelannut jo siitä lähtien kun meillä on ollut sosiaalisia yhteisöjä. Pelaaminen on ollut tapa harjoittaa yhteisölle tärkeitä rituaaleja. Peli on ollut rauhanomaisempi keino mittelöidä valta-asemista. Onpa peli ollut jopa nälänhätää karkoittava keino muinaisessa Lyydiassa.

Peli on leikin rakenteellisempi muoto ja pelin sielu elää ihmisessä. Peli tulee elämään niin kauan kuin ihminenkin.

2. ”Pelaaminen on pelkkää ajanvietettä.”

Nykyajan digitaaliset pelit nähdään helposti turhana ajanhaaskauksena. Toki on olemassa lukuisa joukko hömppäpelejä, joiden tehtävänä on tarjota rentouttava hetki harmittoman ajanvietteen parissa. Mutta näiden rinnalla on lukematon määrä pelejä ja pelaamisen muotoja, joista on selkeää hyötyä pelaajalleen.

Voisikin väittää, että jokainen peli on oppimispeli, sillä kokemuksellisesti pelaaminen opettaa aina jotakin. Peli – niin kuin elämä yleensä – on täynnä merkityksellisiä valintoja ja jatkuvaa itsensä haastamista. Elämän peli on sarja hyppyjä tuntemattomaan. Pelien maailmassa noita hyppyjä voi harjoitella turvallisemmin ja hallitummin.

3. ”Pelaaminen on häikäilemätöntä ja kasvotonta oman edun tavoittelua.”

Pelaaja mielletään usein manipuloivaksi ja itsekkääksi ihmistyypiksi, jonka ainoa tavoite on hyötyä toisia kunnioittamatta. Pelaaminen itsessään ei ole sen kummemmin paha kuin hyväkään tapa toimia. Ihminen määrittää itse teoillaan oman pelaamisensa eettisyyden. Pelin henkeen ei kuulu epärehellisyys.

Pelaaminen ei ole pelkkää naamion taakse piiloutumista, vaikka pienestä suojakuoresta on meille monille joskus suurta apua. Pelaaminen ei tarkoita sitä, että unohdetaan inhimillisyys ja toisen kunnioitus. Päinvastoin, pelaaminen on sitä mitä ihminen sisimmässään tekee ja kaipaa. Peli on väline ja ihminen itse valitsee kuinka tuota välinettä käyttää.

4. ”Häviö on häpeä ja tärkeintä on vastustajan täydellinen murskaaminen.”

Voitonjanoista ja kilpailuvietin ohjaamaa pelaajaluonnetta löytyy useimmista meistä, mutta ”voitto vastaan häviö” ei suinkaan ole ainoa pelaamisen muoto. Iso osa ihmisistä nauttii huomattavasti enemmän pelitilanteista, joissa ei ole välitöntä kilpailuasetelmaa. Toki jokaiseen peliin kuuluu konflikti ja siihen liittyvä riski. Pelaajan sisäisenä motiivina on tuon konfliktin ratkaiseminen.

Pelit ovat yhteiskuntamme harvoja osa-alueita missä epäonnistuminen on sallittua – ja jopa odotettua. Pelissä kuuluukin hävitä, sillä sellainen peli jossa aina voittaa ei pitkään kiinnosta. Game Over on olennainen osa pelikokemusta. Häviön mahdollisuuden rakentama jännite saa adrenaliinit virtaamaan ja tokihan ansaittu voitto maistuu huomattavasti makoisammalta. Eikä se ole keneltäkään pois.

5. ”En ole koskaan pelannut, eivätkä pelit kiinnosta minua.”

Väärin. Jokainen meistä on pelannut. Jokainen meistä pelaa päivittäin. Eri asia on se, mitä pelejä pelaamme. En itsekään jaksaisi kiinnostua peleistä, mikäli ainoat tarjolla olevat pelityypit olisivat jääkiekko ja jalkapallo.

Onneksi on muitakin pelejä. Joku pelaa pasianssia ja toinen pelaa intohimoisesti palapeliä. Seurapelit ja joukkuelajit vievät useita meistä mukanaan. Joku keskittää kaiken vapaa-aikansa esteratsastukseen. On digitaalisia pelejä ja on elämässä pelattavia pelejä. Bisnesmaailmassa pelaamme luvuilla ja euroilla päivittäin. Jopa parisuhde on pitkälle vietyä kimppapeliä, jossa toivon mukaan kumpikin voittaa. Peliä on kaikkialla. Elämä on peliä ja peli kiinteä osa elämää.

 

Tony Manninen
Toimitusjohtaja, LudoCraft Oy

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Oulun Ekonomien blogissa.

27.05.2016
Aikani on nyt

Sanotaan, että meillä löytyy aina aikaa niille asioille, jotka koemme tärkeimmiksi. Meille ekonomeille työ on merkityksellistä ja haluamme menestyä siinä, kukin omalla tavallamme.

Työmäärämme voi olla monista syistä liiallinen. Kuormittavuus liittyy kuitenkin vahvasti myös kokemukseemme kiireen tunnusta. Mielemme saattaa pyörittää kaikkia tekemättömiä töitä jatkuvalla toistolla, koemme riittämättömyyden tunnetta, huonoa omaa tuntoa, painetta ja ahdistusta.

Mielemme ei voi rauhoittua, jos akuutit toimintaa vaativat tehtävät ovat vielä tekemättä. Mutta mitä ne oikeasti ovat? Kenen vaatimuksia ne ovat? Mikä aiheuttaa todellisen katastrofin?

 

Tiedätkö mihin aikasi käytät?

Aikani-sovellus tekee näkyväksi sitä, mihin aikamme käytämme. Kun tiedostat päiviesi rakenteen ja aikasyöpöt, käy itsesi kanssa kehityskeskustelu. Jos jatkan näin, missä olen viiden vuoden päästä?

Jos vastaus hirvittää, kannattaa hetkeksi pysähtyä. Mihin voin itse vaikuttaa juuri nyt? Mihin on tärkeä keskittyä?

PRIORISOI tärkeät ja akuutit, tärkeät ja odottavat, ei-tärkeät tehtävät.

Tietotyössä voi kokeilla vaikkapa seuraavia yksinkertaisia ajanhallintatekniikoita.

Ota aika. Ota aikaa:

  • Keskity 25 min tauko 5 min: Jaa työsi osiin. Päätä, että keskityt vaikkapa raportin kirjoittamiseen 25 minuutin ajan, sitten pidät 5 minuutin tauon. Laita ajastin hälyttämään. Lue lisää
  • 15 min päätöksenteolle: Saatamme kuormittaa mieltämme vellomalla samassa asiassa. Päätä, että vartissa teet ratkaisun tai valinnan.
  • Puskurihetket: Mitä tapahtuisi, jos lisäät 15 min jokaiseen kalenteriaikaasi/päivän tapahtumaasi lisää?
  • Tee tunnin kokouksista 45 minuutin kokouksia.
  • 2 minuutin sääntö: Sen, minkä pystyt tekemään alle kahdessa minuutissa, tee se heti.

Lisää vinkkejä

 

Vähennä kiireen tuntua mielenhallintataidoilla

Aivomme on lihas siinä missä hauiksemmekin ja voimme harjoittaa sitä.

Mieli yrittää ratkoa asioita silloinkin, kun emme oikeasti pysty niihin vaikuttamaan. Nukkumaan mennessä, palaveriin kävellessä, autolla ajaessa…

Sitten on asioita, joihin meillä ei ole missään vaiheessa vaikuttamisen mahdollisuuksia. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, että lievennämme asioiden aiheuttamaa tunnekuormaa opettelemalla uusia selviytymisstrategioita mielenhallintataidoilla.

Opettele suuntaamaan mielen huomio energisoiviin asioihin:

  • Kuvittele aamu kun kaikki työt kasaantuvat päälle. Sitten kuvittele aamu, kun edessä on vain virkistävää vapaa-aikaa. Onko tuntemus erilainen? Suuntaa mielen huomio tarkoituksellisesti hyvään tuntemukseen.
  • Kun mietit jotakin tyypillisistä työpäivistäsi viikon sisältä, mitä sait jo päivän aikana aikaan?
  • Entä mitä sait aikaan ennen nukkumaan menoa? Illalla palauta mieleesi kolme asiaa, jotka menivät hyvin ja miten hyvältä se tuntui.

Kiire ja jännitys on fysiologista ja tuntuu yleensä oireina ja jännityksinä yläkehossa. Fysiologiaan voi vaikuttaa opettamalla kehoa ja mieltä rauhoittumaan lyhyissäkin hetkissä Mindfulness-tekniikalla. Säännöllinen harjoittelu tekee tästäkin taidosta aina vain helpomman.

Miltä tuntuisi kävellä palaveriin ilman kiireen tuntua? Keskittyen jalkojen liikkeeseen ja hengitykseen. Millainen on rennon valpas liike?

Antti-Juhani Wihuri on kirjoittanut ”Mindfulness työssä” –kirjan, joka avaa Mindfulnessia hyvin käytännönläheisesti ja hyvin harjoittein. Voit myös katsoa Ekonomien webinaarikirjastosta Mindfulness-webinaarin (jäsenpalvelussa, vaatii kirjautumisen).

Rennon valppaita hetkiä!

 

Taija Keskinen
Uravalmentaja, Suomen Ekonomit
Mindfulness Coach & NLP

***

Voit Ladata Ekonomien Aikani-mobiilisovelluksen sovelluskaupoista. Se on ladattavissa Android ja IOS -käyttöjärjestelmillä oleviin mobiililaitteisiin sovelluskaupoista Google play ja App Store.

19.05.2016
Haluatko sinäkin opiskella digitaalisessa Suomen kauppakorkeakoulussa?

Miltäs kuulostaisi digitaalinen Suomen kauppakorkeakoulu? Me Suomen Ekonomit ehdotimme sellaista pari viikkoa sitten. Helsingin Sanomatkin teki asiasta jutun.

Ajatuksemme ytimessä on yhteistyö ja resurssien yhteiskäyttö. Kaikki Suomen kauppatieteellisestä yliopistokoulutuksesta ja tutkimuksesta vastaavat yksiköt hyötyisivät mielestämme siitä, että niiden opetustarjontaa olisi myös toisten yksiköiden opiskelijoiden käytettävissä.

Kauppatieteen yksiköt valmistelevat jo yhteistyönä liiketoimintaosaamisen digitaalista sivuainepakettia. Sen pohjalta olisi erittäin luontevaa jatkaa, noin alkuun vaikkapa opintojen alkuvaiheen järjestämisessä sekä kesällä tarjottavien opintojen tarjonnassa.

 

Yliopistojen aidolle yhteistyölle tarve

Ajankohta keskustelulle on otollinen. Yliopistot käyvät näinä keväisinä viikkoina  tulevien vuosien isoista linjoista sopimusneuvottelut opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Ministeriö on jo kuukausia patistanut yliopistoja ehdottamaan sekä rakenteellisia että toiminnallisia uudistuksia.

Minusta monenlaisia ratkaisuja tarvitaan. Parhaimmillaan paikalliset korkeakoulujen fuusiot tai yksittäisten korkeakoulujen strategiset yhteistyösopimukset toistensa kanssa voivat tuoda pitkällä tähtäimellä hyvää, mutta toiminnallisen yhteistyön oikeasti kunnianhimoiset ratkaisut loistavat vielä poissaolollaan.

Tässä pitkässä ja leveässä maassamme digitaalinen kehitys tarjoaa paljon potentiaalia, ja professori Matti Pohjolakin sen sanoi, että kaikki, mikä voidaan digitalisoida, on digitalisoitava. Tarvitsemme vain kansallisesti toimivan hyvän alustan. Järkevimmillään mielestäni koko yliopistolaitokselle yhteisen.

Suomen yliopisto voi ajatuksena kuulostaa suureelliselta, mahdottomalta ja tarpeettomalta, mutta entä jos sillä tarkoitetaankin seinien ja hallinnollisen konsernihäkkyrän sijaan jakamiseen ja alustatalouteen perustuvaa digitaalista toimintatapaa? Jos jokainen yliopisto luo oman alustansa, niin kalliin päällekkäisen kehitystyön lisäksi taidamme jäädä myös digitalisaation hyödyntämisessä luomiemme organisaatiorakenteiden vangeiksi.

 

Kaikille ovet auki digikauppikseen?

Tekemästämme Digikauppis-avauksesta saamamme palaute on ollut hyvää ja innostunutta. Moni on kysellyt miksi tällaista ehdotetaan vasta nyt. Asia ei ole tietenkään aivan yksinkertainen, eikä sen tarvitsekaan olla. Huoliakin riittää.

Emme ehdota kaiken opetuksen siirtämistä verkkoon. Emme myöskään väitä, että kaikki opetus verkossa olisi automaattisesti loistavaa tai säästäisi resursseja.

Ehdotamme sen sijaan, että miettisimme yliopisto-opetuksenkin kohdalla avoimesti uudelta pohjalta mitä digitaalisuus voisi konkreettisesti tarkoittaa. Mihin digitaalisuus sopii  ja mitä lisäarvoa sen myötä olisi saatavissa, myös yli yliopistorajojen? Ajattelimme lisäksi, että toisin kuin isoissa fuusioissa tai rakenteellisissa ratkaisuissa, digitalisaatio mahdollistaa askel kerrallaan etenemisen.

Mitään isoa myllerrystä ei tule viikossa, mutta jo yksittäisen kurssin kohdalla opiskelumahdollisuuksien laajentaminen vaikuttaa opiskelijoiden arkeen välittömästi ja merkittävästi. Kun joka tapauksessa on syytä olettaa (onhan?), että jokainen opetusta tarjoava yksikkö haluaa tarjota opiskelijoilleen joustavia mahdollisuuksia suorittaa opintoja, on vaikea keksiä miksi ei samalla hyödyntäisi mahdollisuutta ylittää myös yliopistorajat.

Tuoreessa Taloustaidon blogissa päätoimittaja Antti Marttinen jopa kyseli mahdollisuutta avata kauppatieteen opintoja kaikille. Minusta opintojen avaaminen laajemmalle yleisölle olisi luonnollinen askel näinä aikoina, joina maailman huippuyliopistotkin omia sisältöjään verkossa pyörittävät.

Ajatuksessa kohtaa kiinnostavalla tavalla sekä osaamisen jakaminen avoimesti muiden käyttöön että toisaalta oman huipputekemisen näkyväksi tekeminen. Esimerkiksi koulutusviennin onnistumiseksi olisi aivan ehdottoman tärkeää näkyä laadukkailla sisällöillä siellä missä opiskelijatkin opinahjoaan etsivät.

Jatkamme keskustelua aiheesta ja otamme mielellämme vastaan ajatuksia. Keskustekemme aiheesta  #digikauppis. Kävimme ensimmäisen livekeskustelun periscope-lähetyksessä jo edellisviikolla. Kommentoi tai jaa kehusi, huolesi tai kysymyksesi meille. Kaikki kanavat ovat auki! 

 

Suvi Eriksson
Koulutuspoliittinen asiamies
Twitter: @SuviEriksson

17.05.2016
Yrittäjä ja äiti – ensimmäisen vuoden selviytymistarina

Kaksi viivaa. Raskaana. Ihanaa! Mutta miten tästä selviytyy toinen vauvani,oma yritykseni?

Jokainen raskaana oleva yrittäjä kokee varmasti monen tunteen mukana pelkoa. Epävarmuuden tunteita siitä, miten saa pidettyä oman yrityksen pystyssä, kun työt vaihtuvat vauva-arkeen. Yksityisyrittäjillä tilanne on vielä korostuneempi.

Ajatuksia pyörii mielessä: jos olen pitkään poissa maisemista, pysyvätkö asiakkuutemme? Mitä sitten, kun tulen takaisin äitiyslomalta: onko asiakkaiden hankinta aloitettava alusta? Kaikki se aikaisempi työ voi tuntua valuvan hukkaan.. Jaksanko aloittaa kaiken alusta?

Entä jos en enää olekaan yhtä hyvä, kun palaan takaisin? Mitä jos taitoni eivät enää riitä? Onko unohtanut jotain tärkeetä lastenhoidon lomassa? Onko enää niin perillä uusimmista trendeistä tai kehityksestä? Sopiiko enää työelämään ollenkaan?

Entä miten oma tiimini pärjää, kun olen poissa – miten tiimi pysyy motivoituneena ja tekijät yrityksessä? Yritys ilman johtajaa voi olla täysin tuuliajolla.

Kun jäin äitiyslomalle vuonna 2014 tilanne oli seuraava.

Omistin noin puolet sosiaalisen median toimisto Okimo Clinicistä,  joka oli perustettu alle vuosi aiemmin. Olin ainoa yrityksessä töissä oleva osakas ja samalla olin myös toimitusjohtaja. Meillä oli kaksi työntekijää. Tilanne oli haastava. Asiakkuudet olivat vasta alkuvaiheessa, ja monet tekemisemme käytännöt eivät olleet vielä mallillaan.

Mitä lähemmäs päivät kävivät laskettua aikaa, sitä enemmän olin huolissani. Ostin jopa kirjan “The Pregnant Entrepreneur” toivoen jonkinlaisia vinkkejä selviytyä seuraavasta vuodesta. Se ei auttanut. En osannut kuvitella, mitä oli edessä ja varautuminen tuntui osittain siksi kovin vaikealta.

Päässäni pyöri paljon erilaisia ajatuksia ja tunteita: paineita, pelkoa ja jopa häpeää. Koitin siirtää niitä syrjään, jotta pystyisin keskittymään siihen, että saisin kaiken rakennettua niin valmiiksi kuin mahdollista ennen äitiyslomaa. Halusin, että yrityksemme selviää.

 

Miten sitten kävi yrityksellemme?

Kaikki isoimmat huoleni osoittautuivat lopulta turhiksi. Kukaan ei irtisanoutunut äitiyslomani aikana, ja kaikki asiakkuutemme säilyivät. Äitiyslomastani huolimatta kasvoimme yli 100 prosenttia ja teimme kiitettävän tuloksen. Poissaoloni ei näkynyt liiketoiminnassamme ainakaan ulkopuolelta katsoen.

Mutta hinta oli henkisesti kuitenkin suuri, eikä vain itseni vaan tiimini osalta. He joutuivat selviytymään tästä epävarmasta ajasta hyvin itsenäisesti. Varmasti moni mietti, tulisinko takaisin vasta vuoden päästä.

Olen kiitollinen ja tulen aina olemaan siitä, että porukka pysyi kasassa. Ilman tiimityötä äitiyslomani ei olisi ollut mahdollinen eikä Okimo Clinic olisi tänään se, mikä se on.

 

Miten minun kävi?

Olen aina ollut monessa mukana. Olen ollut perustamssa Slushia, Indiedaysiä ja useita yrityksiä. Samalla olen opiskellut. Yrittäjyys on tuonut elämääni paljon vauhtia ja virikkeitä aivoille. Se on ollut ihanaa.

Kuten olin arvannut, kotona oleminen ei ollut minulle erityisen helppoa. Vaikka vauva oli ihana ja helppo, koin kotona olemisen itselleni vaikeaksi. En saanut käyttää aivojani samalla tavalla kuin töissä ja muissa projekteissani. Koin sen turhauttavaksi, vaikka vauva-arjessa olikin paljon onnellisia hetkiä.

 

Mitkä asiat auttoivat yrittäjää?

Työpaikan tiimin lisäksi myös kotitiimillä oli merkityksensä. Mieheni auttoi todella paljon lapsen kanssa. Ilman miestäni en olisi voinut olla poissa töissä yhtä lyhyttä aikaa eli kolmea kuukautta. Mieheni oli isyyslomalla kahdeksan kuukautta ja jaoimme siten vastuuta. Päätimme järjestelystä jo ennen lapsemme syntymään.

Ymmärrän, että monelle tämä malli ei sovi. Tämä oli kuitenkin meille sopivin tapa. Myös isovanhemmat auttoivat meitä paljon, ja perheen tuki on ollut erittäin tärkeää.

Äitiys on opettanut minulle paljon. Myös oppeja, joita olen voinut siirtää työelämään. Koen, että ajanhallintani töissä on siksi parantunut. Töihin käytettävissä oleva aika on pakko käyttää tehokkaasti, jotta kerkeää hakemaan lapsen päiväkodista ja olemaan illalla hänen kanssaan.

Tämä on toisaalta luonut minulle uudenlaisen tasapainon. Kun olen töissä, olen läsnä täysillä. Kun olen kotona, olen kotona.

 

Tekisinkö jotain toisin?

En. Tämä tapa hoitaa äitiysloma sopi meille. Uskon, että vanhempi voi valita molemmat, sekä työn että lapsen. Toisesta ei tarvitse luopua. Onnellinen vanhempi on minusta aina paras vanhempi. Mielestäni tämä pätee niin äidin kuin isän osalta.

Pari vuotta sitten raskaana ollessa etsin itselleni vertailukohtaa, toista yrittäjää jolta ottaa esimerkkiä. Olisin halunnut löytää jonkun, joka olisi joutunut käymään samat ajatukset läpi ja keneltä olisin voinut kysyä vinkkejä. En kuitenkaan löytänyt vertaisapua, ja koin olevani aika yksin huolieni kanssa.

Toivottavasti tämä blogikirjoitus auttaa jotakuta, joka pohdiskelee samoja asioita. Kaiken sen pelon ja paniikin voittaa lopulta aina se ihana asia, että elämääsi tulee uusi ihminen, joka on kuitenkin se kaikista tärkein.

 

Helene Auramo
Yrittäjä, toimitusjohtaja, Okimo Clinic

06.05.2016
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen!

Kesä tekee tuloaan, mikä tarkoittaa monelle opiskelijalle kesätöiden alkamista. Oliko kesätöiden löytyminen haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveria vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai huipputyyppi olet.

 

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa näissä tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedosta valmistumisen lähestyessä.

Silloin saattaa olla liian myöhäistä, koska ansiopäivärahan maksaminen edellyttää puolisen vuotta työskentelyä IAET-kassan jäsenenä.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen.

Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: Et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa etkä treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis nousevat väistämättä. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä:

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1116€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1245€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1374€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

 

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 173€/kk (2016).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

 

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

 

Julia Lauren
Työttömyysturva-asiamies

04.05.2016
Oman ajan käytön arviointi kannattaa

Yhteiskunnallisessa keskustelussa ei ole voinut välttyä sitaateilta ”työaikoja pidennetään” ja ”näin lomapäiviesi lukumäärä tulee muuttumaan”. Viimeisimpänä: ”työajat ovat menneen maailman mittari”.

Työajat ovat siis muutoksessa, mutta pitääkö niitä mitata ja jos, niin kenen?

Työajan mittaamista on kritisoitu erityisesti joustavaa työaikaa tekevillä työntekijöillä, joilla työtehtäviin voi sisältyä matkustamista, liikkuvaa työtä kuten esimerkiksi asiakaskäyntejä ja jotka hyödyntävät työssään mobiiliteknologiaa eli ovat tavoitettavissa myös paikasta riippumatta. Mikä on heidän työaikansa?

Onko työaikaa se aika, joka ollaan toimipisteessä tai asiakkaalla? Miten huomioidaan palaveriin valmistautuminen junassa matkalla asiakkaalle tai puheluun vastaaminen vapaa-ajalla? Kuka työajan arvioi?

Työajan moittiminen menneen maailman mittariksi pitää paikkaansa, jos työajanseurantaa ajatellaan vain työnantajan valvonnan välineenä. Sen sijaan joustavasti työskentelevillä työajan arviointi pitää laajentaa ajankäytön arvioinniksi joka olisi luontainen osa työntekijän omaa toimintaa.

Samalla tavalla kuin kalenteriin kirjataan palaverit ja deadlinet, kirjattaisiin muistiin ajankäyttö eri toimiin kuten työhön, liikuntaan ja muuhun vapaa-ajan toimintaan. Tämä ajankäytön seuranta olisi työntekijän oma mahdollisuus, ei työnantajan valvonnan väline.

 

Seuraamalla saat kiinni siitä mikä sinulle parasta

Ajankäytön seuranta antaa mahdollisuuden arvioida kuluuko aika siihen mihin pitäisi ja minkä verran aikaa jää palautumiselle ja työstä irrottautumiselle. Ajankäyttöä seuraamalla voi myös kokeilla, mikä sopii itselle. Ajankäytön seurata antaa kuvan kokonaisuudesta, jossa voi peilata omaa jaksamista ja työmäärää.

Onko omien tehtävien ja elämäntilanteen kannalta parasta pyrkiä yhteen yhtenäiseen työjaksoon työpäivän aikana, vai toimiiko paremmin jos työtä tehdään paloina pitkin päivää ja välissä on muuta (kuten treeni tai lapsien kuskaaminen)?

Työntekijällä ajankäytön seuranta on myös tietoa jota voi hyödyntää esimerkiksi kehityskeskusteluissa tai työterveyshuoltokäynnillä jos on tarvetta tarkastella oireiden tai jaksamisen ja työtehtävien välistä suhdetta.

 

Haluatko tietää mihin aikasi kuluu?

Haluaisitko kokeilla ajankäytön seurantaa? Tule mukaan Asiantuntijoiden työaika -tutkimukseemme. Sen toteuttaa Työterveyslaitos Työsuojelurahaston rahoituksella yhdessä Suomen Ekonomien ja IBM Finlandin kanssa.

Lataa Aikani-mobiilisovellus Android- tai iOS-puhelimeesi sovelluskaupasta ja kirjaa ajankäyttöäsi 2 viikkoa. Vastaamalla lisäksi kyselyyn ajankäytön seurannan alussa ja lopussa, autat saamaan tietoa erilaisista ajankäyttötavoista ja niiden yhteydestä hyvinvointiin.

Selvitämme myös miten joustavat työajat ovat yhteydessä palautumiseen ja uneen, sekä mitkä tekijät vaikuttavat joustaviin työaikoihin. Loppukyselyyn vastattuasi voit jatkaa Aikani-sovelluksen käyttöä vapaasti.

 

Annina Ropponen
Erikoistutkija, Työterveyslaitos
Kirjoittaja vastaa Asiantuntijoiden työaika -hankkeesta Työterveyslaitoksella

**

Osallistu tutkimukseen ja voita iPhone!

Osallistumalla työaika-tutkimukseen, osallistut iPhone 6 S:n arvontaan.

Osallistuminen on helppoa

  1. Lataa Aikani-mobiilisovellus puhelimeesi App Storesta tai Google Playsta
  2. Kirjaa kaksi viikkoa ajankäyttöäsi mahdollisimman tarkasti sovellukseen.
  3. Vastaa sähköpostiisi saapuvaan kyselyyn ensin aloitettuasi ajankäytön kirjaamisen ja uudestaan kun kaksi viikkoa on kulunut.
08.04.2016
( Ajankohtaista )
Asuntomessut Seinäjoella
 08.07.2016 
Tapahtumat
Kuopio Wine Festival (VALTAKUNNALLINEN)
 05.07.2016 
Tapahtumat
Wine Festival (POSE)
  
Tapahtumat
Torikahvit Mikkelin torilla
 21.06.2016 
Tapahtumat
Kylteri-Ekonomigolf
 18.06.2016 
Tapahtumat
Koko perheen seikkailutapahtuma Laajiksen Seikkailupuistossa
 15.06.2016 
Tapahtumat
Kompassi? Emit? Kartta? Lähde iltarasteille!
  
Tapahtumat
Emma-teatterin yritysesittely ja Linnan juhlat-näytös
 14.06.2016 
Tapahtumat
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013