- 06 : 2014 -

Liikunta-alan syke nousee

( Yrittäjyys ) Liikunta- ja urheilupalveluiden ympärille on rakentunut oma toimialansa, joka kasvaa vauhdilla taantumankin aikana.

Lue lisää

Suomen paras yrityskirja

( Yrittäjyys ) Suomen parhaan yrityskirjan palkinnosta kisaa kova kuusikko. Äänestä omaa suosikkiasi 16.1.2015 mennessä!

Lue lisää

 
 
( Pääkirjoitus )   Eeva Riittinen-Saarno

Ota yhteisö omaksesi

Meitä Suomen Ekonomien jäseniä on lähes 52 000, enemmän kuin koskaan ennen. Kolmasosa jäsenistämme on kyltereitä. Me olemme mahtava joukko osaamista, kokemusta, vastuunkantoa ja innovatiivisuutta ja tulevaisuudentekijöitä – vain muutamia ominaisuuksia mainitakseni.

Valitettavasti meitä on myös ilman työtä.

Liitossa on loppusuoralla laaja palveluprosessien kehityshanke, jonka tavoitteena on entisestään parantaa ja kohdentaa palvelujamme sekä kehittää uusia. Näin varmistamme, että palvelumme vastaavat niitä tarpeita, joita jäsenemme tässä ajassa tarvitsevat.

Strategiassamme on määritelty yhteisömme missioksi menestyvä ekonomi. Kehittämishankkeen yhteydessä selvitimme, mitä ekonomin mielestä on oma menestys. Ensimmäiseksi nousi oman työn merkityksellisyys. Menestystä on, että saa tehdä työtä jolla on vaikutusta ja johon voi myös itse vaikuttaa. Menestystä on myös, että työ ja muu elämä on tasapainossa. Kolmanneksi tärkeimmäksi nousee se, että oma osaaminen kehittyy jatkuvasti, ja voi nauttia arvostusta osaajana ja asiantuntijana. Ekonomit odottavat myös saavansa osaamistaan vastaavan taloudellisen korvauksen.

Menestyksen esteenä nähdään vallitseva työmarkkinatilanne. Toiseksi suurimmaksi syyksi ekonomit nostavat oman itsensä: oma motivaatio ja asenne ratkaisevat menestyksen. Jos oma osaaminen ei jatkuvasti kehity, se nousee menestyksen esteeksi.

Suomen Ekonomien tehtävänä on elää ja kehittyä jäsentemme työelämän mukana niin, että pystymme tarjoamaan uusinta tietoa, tukemaan oman osaamisen päivittämisessä ja luomaan verkostoja, joista jäsen hyötyy.

Meillä on henkilökohtaisia ja kollektiivisia palveluja. Niistä sekä uudenlaisista mahdollisuuksista haluamme kertoa kaikissa viestintäkanavissamme. Milloin sinä viimeksi hyödynsit oman liittosi tai jäsenyhdistyksesi palveluja tai osallistuit? Käy katsomassa, tule mukaan ja ota yhteyttä.

Rauhallista Joulua ja menestyksellistä uutta vuotta!

Eeva Riittinen-Saarno
päätoimittaja

 

Mistä aiheesta tai henkilöstä haluaisit lukea artikkelin Ekonomi-lehdessä? Anna vinkki toimitukselle.

Nimi (pakollinen)

Sähköposti (pakollinen)

Vastauksesi

Lue lisää

Liity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: SEFE LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.sefe.fi/jasenyys

Suomen Ekonomien uusi toiminnanjohtaja

Juuri aloittanut toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming haluaa Suomen Ekonomeista arvostetun ja halutun yhteisön.

From Great to Grateful

The end of the year is a good time to reflect on the events that have personally marked us during 2014.

Det är bara att jobba på

För att kunna vara uppemot tjugofem år på en hygglig pension är det klart att vi måste jobba åtminstone fyrtio år. Det är det enda sättet matematiken går ihop.

Ekonomien ääni kuuluu Akavassa

Ekonomien ääni kuuluu Akavan aluevaikuttamisessa. Edunvalvontatyö vaatii panostusta, mutta antaa onnistumisen iloa ja virtaa myös muuhun elämään.

Ich bin eine Berlinerin

Kauppatieteiden opiskelija Outi Aulio lähti kesäksi 2009 vaihtoon Saksaan ja tunsi tulleensa kotiin. Kolme vuotta myöhemmin, kolme päivää valmistumisen jälkeen, hänestä tuli berliiniläinen.

Mindfulness auttaa stressissä

Mindfulness avaa luovuuden ja lisää stressinhallintakykyä. Hyväksyvän tietoisen läsnäolon avulla löydämme uusi ratkaisuja ja toimintamalleja.

Todistus työstä

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen työtodistus. Työnantajalla ei siis ole velvollisuutta antaa työtodistusta oma-aloitteisesti.

Kiltti mobiilipeli

Mitä enemmän autat, sen paremmin pärjäät. Kiltteyteen ohjaava mobiilipeli toi poikkeuksellisuudellaan voiton itsenäisille pelinkehittäjille suunnatussa kilpailussa Barcelonassa.

Kirjoita hyvä työhakemus

Kesätyöhön mielivän opiskelijan on syytä aktivoitua viimeistään joulu–tammikuussa. Suurin osa työnantajista alkaa hakea kesätyöntekijöitä vuodenvaihteen tienoilla.

Luota itseesi, myy osaamisesi!

Taito myydä omaa osaamista on työmarkkinoilla entistäkin tärkeämpi. Nuoret Ekonomit -kiertueen puhujat painottavat itseluottamuksen, positiivisen asenteen ja oppimishalun merkitystä.

3 x uusi työ

Kun Minna Virmajoella tuli 15 vuotta täyteen logistiikka-alalla, hän rupesi pohtimaan josko välillä voisi tehdä jotain aivan muuta.
( SEFEn blogissa )
Ekonomien uusi vuosi 2015 tuo uutta ja juhlaa

Kulunut vuosi on ollut vaiherikas. Pitkin vuotta on puhututtanut muun muassa eläkeuudistus. Valitettavasti se ei riittävällä tavalla huomioi korkeasti koulutettujen etuja.

Suomi elää vain korkeasta osaamisesta ja sen saavat aikaan osaavat, koulutetut ihmiset. Näitä ihmisiä tulisi kaikin tavoin motivoida ja tukea kehittämään osaamistaan ja sen hyödyntämistä.

Eläkeratkaisu toisti ikävällä tavalla vanhaa kaavaa. Koulutus, huippuosaaminen ja korkea jalostusarvo ovat kyllä liturgioissa esillä, mutta tiukan paikan tullen ”oikean työn tekijät” pyyhkivät massallaan ja voimallaan koulutetuilla pöytää.

 

Ekonomiliitosta Suomen Ekonomeiksi

Suomen Ekonomien hallitus on puolivälin krouvissaan. Jos ensimmäistä hallitusvuottamme leimasi kehitystyön liikkeelle saattaminen, pitää toista leimata tuotosten vieminen käytäntöön.

Kehittämisprojektit laukaistiin keväällä liikkeelle nimenmuutoksella: Suomen Ekonomiliitto SEFEstä kuoriutui Suomen Ekonomit. Pieneltä näyttävä muutos on henkisesti suuri. Ekonomiyhteisön toimijoiden (paikallisyhdistykset ja liitto) nimet ovat nyt samasta muotista.

Tavoitteena tulee olla myös toiminnallisesti tiiviimpi yhteisö. Paikallisyhdistysten tärkein tehtävä on yhteisöllisyyden tukeminen ja verkostoitumisen edistäminen. Yhdistysten yhdistyksen (liitto) tulee tukea paikallisyhdistysten toimintaa, tuottaa jäsenpalveluita ja huolehtia ekonomien edunvalvonnasta. Joko itse tai yhteistyökumppaneiden kanssa.

Viimeisten kuukausien aikana olemme ulkopuolisten asiantuntijoiden tuella käyneet läpi palveluita, niiden tuotantoprosesseja ja sisältöjä. Selvitystyön tulokset valmistuvat tammikuuhun mennessä ja sen jälkeen työ jatkuu palvelukehittämisellä.

 

Tiivis akavalainen yhteisö ajaa akateemisten asiaa

Kuluvan vuoden aikana on laadittu myös vaikuttamistyön uudet suuntaviivat. Ne antavat pohjan työmarkkina-, koulutus- ja yrittäjäpoliittiselle vaikuttamiselle.

Työmarkkinapoliittisesti ensi vuodesta tulee mielenkiintoinen. Työlistalla ovat muun muassa Akavan puheenjohtavaali sekä työllisyys- ja kasvusopimuksen seuraava vaihe.

Valtavan julkisuuden saattelema SAK:n ja STTK:n yhdistämishanke saa ensi vuonna jatkoa. Akava ei lähde hankkeeseen mukaan, mistä osoituksena oli parin viikon takaisen Akavan liittokokouksen vahva yhteishenki. Toivotaan, että vanhan maailman vastakkainasettelua lietsoen liikkeelle laitettu hanke poikii myös positiivista: entistä tiiviimmän akavalaisen yhteisön, joka ajaa nimenomaan akateemisten etuja.

Koulutuspolitiikassa keskustellaan ensi vuonna ainakin duaalimallin tulevaisuudesta sekä yliopistoyksiköiden profiilien ja työnjaon kehittämisestä. Kauppatieteellisen yliopistotutkinnon laadun ja ekonomien työmarkkina-arvon vahtiminen on myllerrysten keskellä koko ajan tärkeämpää.

 

Uusi vuosi tuo uuden brändin

Sisältökehityksen kyljessä on suunniteltu uusi brändi-ilme. Aktiivit ovat saaneet uudesta ilmeestä maistiaisia liittokokouksessa ja kokonaisuudessaan se julkistetaan tammikuun puolivälissä. Uuden ilmeen lanseeraus linkittyy juhlavuoden viettoon.

Suomen Ekonomit juhlii 80 vuotista taivaltaan erilaisissa jäsentapahtumissa kautta maan. Pääjuhla on syysliittokokouksen yhteydessä Helsingissä marraskuussa 2015.

Ekonomikunnan menestys koostuu yksittäisistä menestystarinoista. Yhteisömme tehtävä on tukea ekonomeja niiden kirjoittamisessa. Työ jatkuu vuonna 2015.

Hyvää joulua ja menestyksekästä uutta ekonomivuotta!

 

Timo Saranpää
”pääekonomi”
Suomen Ekonomien puheenjohtaja

19.12.2014
Kylterin ja Nuoren Ekonomin ihannetyöpaikka

Konsulttitoimisto Universum on taas julkaissut tutkimukset sekä kaupallisen alan opiskelijoiden että nuorten ammattilaisten ihannetyöpaikoista. Nuoret suosivat edelleen kovin isoja työnantajia.

Merkittäviä havaintoja ovat kotimaisten työnantajien ja brändien vahva asema sekä julkisen sektorin hyvä menestys (muun muassa Verohallinto, Suomen Pankki, Finanssivalvonta ja Valtiokonttori). Valtiotyönantajien suosiota selittänee osaltaan turvallisuushakuisuus vaikeina aikoina, mutta myös työn merkitys ja hyvät mahdollisuudet yhdistää työ ja muu elämä.

Universumin maajohtaja Jonna Sjövall uskoo tiedotteessaan, että ”signaalit, joita yritykset pystyvät antamaan tulevaisuudennäkymistään ja valitsemastaan suunnasta merkitsevät työnantajakuvan kannalta paljon.”

Työnantajakuvan onnistunut johtaminen kiteytyykin Sjövallin mukaan usein suunnan kommunikointiin. ”Pitää onnistua vetoavasti paketoimaan ne mahdollisuudet, joita yrityksellä on hyvän jalansijansa tai tulevien näkymiensä kautta tarjota. Rohkeat uudistukset ja selkeä visio eivät jää suomalaisilta ammattilaisilta huomaamatta”. Selkeä viesti työnantajille siis!

 

Halu työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen näkyy ihannetyöpaikkojen listalla 

Suomen Ekonomien on myös syytä muistaa tulevien ja nuorten ekonomien uran alkuvaiheen kiinnostuksen kohteet. Mitä isommassa yrityksessä ekonomi työskentelee, sitä todennäköisemmin hän on asiantuntijatehtävässä ja todennäköisesti enemmän ”duunari” kuin ”johtaja”. Ja taas ihan luonnollista näin, koska jossainhan se kokemus pitää hankkia.

Ei kauppakorkeasta, kuten muustakaan yliopistosta, juurikaan tule suoraan määrättyyn työtehtävään valmiita ihmisiä. Koulutus tarjoaa valmiudet ryhtyä itse rakentamaan omaa käytännön työssä tarvittavaa osaamista yliopiston oppien avulla.

Kun tavoitteena on yhdistää työ ja vapaa-aika, on julkisen sektorin osuus on korkea. Nouseekin kysymys: mikä on selkeän sopimusrakenteen vaikutus? Valtiolla on lähes poikkeuksetta virkaehtosopimus, joka antaa raamit työsuhteiden ehdoille ja myös tuolle työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiselle.

Opiskelijoiden suosikkilistalla olevista 20 suosituimmasta työnantajasta 60 prosentissa on ylempiin toimihenkilöihin sovellettava työ- tai virkaehtosopimus (TES/VES). Nuorten ammattilaisten listalla vastaavasta 20 suosituimmasta vastaavasti 55 prosentissa on ylempiin sovellettava työ- tai virkaehtosopimus .

 

Henkilöstön edustajana toimimisesta voi olla uralla hyötyä

Vaikka työ- tai virkaehtosopimus  olisikin, mutta onko omaa henkilöstön edustajaa? Ja jos ei, niin miksei? Miksi annamme jonkun muun sopia yritystasolla puolestamme? Miksemme tekisi niin itse?

On muistettava, että iso osa jäsentemme lakisääteisiksi olettamista asioista tuleekin työ- ja virkaehtosopimuksista. Mutta miksi vielä nykyisinkin ajatellaan, että joku muu neuvottelee ja että ainahan ekonomi pääsee siivellä mukaan? Ei pääse, kuten kaupan alan kokemus raamisopimuksen sekä työllisyys-ja kasvusopimuksen yhteydessä osoittaa.

Moni ekonomi taitaa pelätä, että henkilöstön edustajana toimiminen olisi urahaitta. Useinhan akavalainen henkilöstön edustaja pääsee paljon lähemmäs yrityksen johtoa kuin normiasiantuntija. Nykyaikainen, ison yrityksen HR-johtaja tai -päällikkö suorastaan odottaa, että hänellä on neuvottelukumppani, myös yliopistotutkinnon suorittaneiden asioita käsiteltäessä.

Ja ekonomin taidoista on todella hyötyä, kun todennäköisesti talon numerot (siis usein esimerkiksi YT-neuvottelujen perusteet) ovat hänellä hyvin hallussa. Voin ainakin todistaa, ettei henkilöstön edustajana toimiminen ole haitannut urakehitystä, melkeinpä sanoisin, että päinvastoin.

 

Esa Vilhonen
Liittoneuvoston jäsen, Suomen Ekonomit

15.12.2014
Sivutoiminen yrittäjyys mahdollinen este työttömyysturvalle

Haluaisitko ryhtyä sivutoimiseksi yrittäjäksi työskennellessäsi päätoimisesti palkansaajana? Asiaa pohdittaessa on syytä ottaa huomioon muutama yksityiskohta, jotka vaikuttavat hyvin oleellisesti työttömyysturvaasi. Pahimmassa tapauksessa työttömyyden yllättäessä voit menettää oikeutesi työttömyysturvaan. Erityisen suuri menetys voi tulla kyseeseen, mikäli olisit ollut oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Asiaan vaikuttavat sekä yrittäjän eläkelaki että työttömyysturvalaki.

Yrittäjästatuksen määrittely

Ensin tulee määrittää, kuinka paljon ajattelit työskennellä yrityksesi lukuun ja kuinka suuri työpanoksesi arvo tulisi olemaan. Mikäli vuonna 2014 työpanoksesi arvo on yli 7 430,59 € vuoden aikana, olet yrittäjän eläkelain mukaan velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen seuraavissa tapauksissa:

  • Olet 18–67-vuotias.
  • Toimit yrittäjänä yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta.
  • Omistat yrityksestäsi yli 30 % tai yhdessä perheenjäsentesi kanssa yli 50 %.

Lähtökohtaisesti työttömyysturvalaissa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka on velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen.

Yrittäjäksi katsotaan myös yrityksen osaomistaja, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, josta:

  • Omistaa yksin 15 %
  • Omistaa yhdessä perheensä kanssa vähintään 30 %
  • Hänen perheensä omistaa vähintään 30 %

Henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos hän on osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos hän osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä tai yhteisössä on vastaavassa asemassa. Käytännössä siis pienimuotoinenkin yritystoiminta johtaa siihen, että sinut määritellään yrittäjäksi yrittäjän eläkelaissa sekä työttömyysturvalaissa.

Pää- vai sivutoimista yrittäjyyttä?

Kun yrittäjästatus on saavutettu, pitää määrittää, onko se päätoimista vai sivutoimista. Mikäli yrittäjyys on päätoimista, katoaa myös oikeus ansiopäivärahaan. Käytännössä yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, jos sen vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.

Todistaaksesi, että yritystoiminta on sivutoimista, sinun tulee olla yritystoimintaasi liittymättömässä kokoaikatyössä palkansaajana vähintään kuuden kuukauden ajan. Viime kädessä TE-toimisto tekee kuitenkin lopullisen päätöksen yritystoiminnan päätoimisuudesta ja antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon asiasta. Sinulle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa, mikäli TE-toimisto katsoo työttömyyskassalle antamassaan lausunnossa sinut sivutoimiseksi yrittäjäksi. Sovittelussa yritystoiminnan tulot huomioidaan lähtökohtaisesti verotietojesi mukaan.

Pahimmassa tapauksessa joudut lopettamaan yrityksesi, jotta voisit saada työttömyysetuuksia. Näin ei asia missään nimessä saisi olla. Byrokratiaa on ehdottomasti kevennettävä. Palkansaajan tulee pystyä siirtymään yrittäjäksi ja yrittäjän palkansaajaksi ilman suurempia ongelmia.

Ville Sonkamuotka
Yrittäjätyöryhmän jäsen
Suomen Ekonomit

28.11.2014
Taloutta ja politiikkaa

Viimeiset kuusi vuotta ovat olleet poikkeuksellisen herkullisten talouspoliittisten keskustelujen aikaa. Suomalaisittain vauhti on vain kiihtymässä, kun vaalikausi kääntyy jälleen loppusuoralle. Tässä poliittisen kierron vaiheessa kaikki keskeiset kansalliset toimijamme esittävät oman näkemyksensä Suomen talouden kääntämisestä.

Maamme talous kohtasi 2009 pääosin meistä johtumattoman kriisin. Finanssikriisin taustalla olivat amerikkalaisen kulutuskuplan poksahtaminen, globaalin finanssijärjestelmän hyytyminen ja näiden seurauksena investointikysynnän supistuminen. Talouden äkkijarrutus johti valtioiden ylivelkaantumisen paljastumiseen ja eurooppalaisen päätöksenteon hitaus sysäsi useat maat velkakriisiin. Valtioiden velkakriisi ratkesi, kun EKP käytännössä asettui valtionlainojen takuumieheksi kesällä 2012, minkä jälkeen luotonsaanti tai valtionlainojen korkotaso ei ole ollut akuutti ongelma.

Suomen taloudessa yhteisten elvytyskeinojen löytäminen kuulostaa mahdottomalta. Ratkaisuksi on tarjottu esimerkiksi valtiovetoisen elvytyksen lisäämistä, verojen alentamista, erilaisia ”rakenteellisia uudistuksia” ja täsmäpaketteja yritysten kasvun tukemiseksi. On vaikea nähdä, että näistä keskenään hyvin ristiriitaisista ja eripuraisista esityksistä kuoriutuisi vaalien jälkeen sellainen hallitusohjelma, jolla olisi mitään merkitystä Suomen talouden kasvun palauttamiseen tai edes vakiinnuttamiseen.

Pienen maan kansallisten toimien tulisi olla hyvin radikaaleja ja samansuuntaisia, jotta niillä olisi minkäänlaista positiivista vaikutusta talouskasvuun lyhyellä aikavälillä.

Heikentyvästä valuutasta väliaikainen helpotus

Suomi on pieni maa, jonka talouden menestys on riippuvainen viennistä. Tästä vallinnee kohtuullinen kansallinen yksituumaisuus. Käytännössä Suomen talouden suunta kääntyy viennin kilpailukyvyn palautuessa. Käänne oikeaan suuntaan on jo tapahtunut euron heikentyessä suhteessa dollariin. Valuuttakurssikehityksen jatkuessa tulemme palaamaan selkeälle kasvu-uralle parin vuoden sisällä.

Me siis selviämme tästä kriisistä ja talous kääntyy kasvuun. Se ei ole omien toimiemme ansiota, vaan pelastumme kuten niin usein aikaisemminkin historiassamme, valuutan ulkoisen arvon heikentymisen seurauksena. Taantuman keskellä poliittinen järjestelmämme epäonnistui päätöksenteossa. Mitään merkittävää toimintaympäristöä, tehokkuutta tai kilpailukykyä parantavaa ei ole kyetty tekemään.

Heikentyvä valuutta pelastaa kilpailukykymme vain väliaikaisesti. Meidän on aikaansaatava päätöksiä, jotka tekevät työn tekemisestä ja teettämisestä kannattavampaa, pienentävät julkista sektoria ja kokonaisverotaakkaa sekä mahdollistavat yksityisen palvelusektorin kasvun. Tulevaisuutemme riippuu poliittisen järjestelmämme kyvystä tehdä vaikeita ja rohkeita päätöksiä talouden kokonaiskuvan kirkastuessa. Suhdannepoliittisesti ajankohta on mitä parhain, mutta poliittisesti se on lähes mahdoton.

 

Juuso Heinilä
I varapuheenjohtaja
Suomen Ekonomit

24.11.2014
Tyrmäävätkö karut kokemukset sinunkin uskosi työhön?

Haluatko sinä sitoutua työhösi ja työnantajaasi? Haluatko, että myös työnantaja sitoutuu sinuun?

Uskotko, että työnantajalla ja työntekijöillä on yhteinen intressi – kun ihmiset menestyvät, menestyy myös työnantaja ja päinvastoin.

Viime kevään ja tämän syksyn aikana olen kuitenkin törmännyt useaan tilanteeseen, jossa työntekijä on ollut valmis sitoutumaan ja tekemään hyvää työtä, mutta työnantaja käyttää hyväkseen tätä halua.

Kaikkein karuimpia ovat olleet muutaman vastavalmistuneen kertomukset. He ovat menneet unelmiensa työpaikkaan suurin toivein ja innostuneena. He ovat saaneet esimiehiltään ja organisaatiosta hyvää palautetta työstään ja oppimisestaan.

He ovat sitoutuneet ja tehneet työtä itseään säästämättä neljä kuukautta. Päivää ennen koeajan päättymistä esimies on kutsunut heidät luokseen ja irtisanonut heidät ilman minkäänlaista etukäteisvaroitusta tai ilmaistua syytä.

Kyllä. Lain mukaan on varmaan toimittu oikein, mutta hyvä työnantaja ei vetoa pelkästään lain kirjaimeen.

 

Työpaikan menetys elämän stressaavimpia kokemuksia

Mikä pommi tällaisen ilmoituksen täytyy olla nuorelle tai kokeneemmallekin ihmiselle, joka on kuvitellut päässeensä hyvään työpaikkaan ja mielenkiintoiseen työhön, jossa hyvästä työstä palkitaan.

Ryhdy siinä sitten uravalmentajana kokoamaan tämän ihmisen pirstoutunutta itsetuntoa, parsimaan hänen luottamustaan työelämään ja työnantajiin. Miten tällaisessa tilanteessa saat hänet uskomaan, että Suomessa on paljon hyviä työnantajia ja loistavia esimiehiä, jotka kannustavat ja tukevat ihmisiä ja joille oman porukan menestys on avain myös koko organisaation menestykseen?

En mitenkään voi käsittää, miten tällaisia temppuja voidaan tehdä suomalaisessa työelämässä.

Ymmärrän toki, että on sellaisia tilanteita, joissa esimiehen on pakko tehdä ikäviä ratkaisuja. Mutta täytyykö ihminen hajottaa palasiksi? Eikö asian voi kertoa kuin ihminen ihmiselle, perustellen ja kuunnellen? Silloin irtisanotulla voisi olla mahdollista jatkaa pystypäin eteenpäin.

Surutyö seuraa aina yllättävistä menetyksistä – työpaikan menetys on yksi stressaavimmista.

Miten me työelämää kokeneet esimiehet, tiiminvetäjät ja johtajat, voisimme olla enemmän ihmisiä ja vähemmän työkoneita? Inhimillisyys ei vaadi kovin paljoa, vain hiukan valmistautumista, jotta asiansa voi esittää inhimillisesti ja hiukan aikaa kuunnella ja keskustella ihmisen kanssa?

 

Arja Parpala
Uravalmentaja, Suomen Ekonomit

**

Suomen Ekonomit palvelee ura eri käänteissä, katso kuinka voimme palvella sinua.

18.11.2014
Rajaa riskisi sopimuksin

Panosta sopimusmalleihin ja yleisiin sopimusehtoihin. Näin vinkkasin 11.11.2014 webinaarissa, jossa annettiin lakivinkkejä Suomen Ekonomien ja TEK:in jäsenille.

Webinaarin aikana pidetyssä kyselyssä osallistujista yli puolet kertoi yrityksensä räätälöivän kirjallisen sopimuksen kaikkien asiakkaidensa kanssa ja vajaa kolmannes ilmoitti käyttävänsä yleisiä sopimusehtoja.

16 prosenttia kertoi, ettei tee asiakkaidensa kanssa lainkaan kirjallisia sopimuksia. Miksi kirjallisten sopimusten tekeminen kuitenkin kannattaisi?

 

Tarina pieleen menneestä projektista

Suomalainen ohjelmistotalo toimitti asiakkaalleen kassajärjestelmän. Projektin arvo oli noin 50 000 euroa. Myöhemmin ilmeni, että ohjelmistossa ja viivakoodinlukijassa oli yhteensopivuusongelma. Tämän johdosta ohjelmistotalon asiakkaana oleva myymälä päätyi myymään tavaroita ilmaiseksi asiakkailleen ja sille aiheutui noin 500 000 euron suuruiset vahingot.

Käräjäoikeus ja sittemmin hovioikeuskin tuomitsivat ohjelmistotalon korvaamaan asiakkaalleen aiheutuneet vahingot. Jos ohjelmistotalon sopimukset olisivat olleet kunnossa, korvausvastuu olisi voitu rajata esimerkiksi 10 000 euroon. Nyt liikevaihdoltaan 50 000 euron arvoinen projekti kuitenkin johti yli 500 000 euron korvausvastuisiin.

Ja tämä tarina on tosi.

 

Miksi sopimusten tekeminen kannattaa?

Kirjallisen sopimuksen päätarkoituksena on pystyä myöhemmin helposti ja kiistattomasti osoittamaan, mistä osapuolet ovat sopineet. Varsinaisten kaupallisten ehtojen, kuten hintojen ja toimitusaikojen, kirkastamisen lisäksi sopimuksilla voidaan myös tehokkaasti rajata sopimuskumppaneiden riskejä.

Hyvin laaditut sopimukset ovat vakuutuksia paljon tehokkaampi ja edullisempi tapa riskienhallintaan.

 

Räätälöidyt sopimukset ja yleiset sopimusehdot

Yritys voi käyttää räätälöityjä sopimuksia tilanteissa, joissa sen toimittamat tuotteet tai palvelut ovat todella uniikkeja, ja toimitusten koot ovat niin suuria, että räätälöidyn sopimuksen neuvotteleminen on osapuolille myös taloudellisesti perusteltua.

Yleisiin sopimusehtoihin kannattaa puolestaan panostaa silloin, jos yritys myy toistuvasti samankaltaisia tuotteita tai palveluita. Sopimuksen räätälöitävä kansilehti yhdistettynä hyvin laadittuihin yleisiin ehtoihin antaa yrityksen toiminnasta myös ammattimaisen vaikutelman.

Käytettäessä yleisiä sopimusehtoja niihin pitää aina nimenomaisesti viitata ja ne pitää oheistaa sopimukseen. Lisäksi kaikki sopimukset, niin räätälöidyt kuin vakiosopimuksetkin, pitää aina muistaa allekirjoittaa. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta juristin työssäni törmään usein tilanteisiin, joissa sopimusneuvotteluita on käyty, mutta sopimuksen allekirjoittaminen on kuitenkin lopulta unohtunut.

 

Tyypillisimmät vastuunrajoitukset

Tyypillisimmät vastuunrajoituslausekkeet on otsikoitu vastuunrajoituksiksi. Sopimuksia lukiessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Vastuunrajoituksia sisältyy myös moniin muihin lausekkeisiin.

Asiakas on monesti tyytyväinen nähdessään toimittajan tarjoavan sopimuksessaan takuuta tai viivästyssakkoja. Usein ne eivät kuitenkaan ole asiakkaalle tarjottavia lisäetuja, vaan toimittajan vastuunrajoituksia.

Kun olet asiakkaana, näytä minulle toimittajasi tarjoama takuulauseke, niin minä osoitan sinulle sen olevan toimittajan vastuunrajoitus.

 

Timo Lappi
Lakimies, Fondia Oy
timo.lappi@fondia.fi
Twitter: @tilapit

**

Katso yrittäjäwebinaarit Suomen Ekonomien webinaarikirjastosta (jäsenpalvelussa, vaatii kirjautumisen).

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa SEFEn jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi SEFEn jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa:www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa SEFEn jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).

13.11.2014
( Ajankohtaista )
Kehity esimiehenä! EkonomiEsimies-Lähikoulutus
 13.03.2015 
Tapahtumat
Ryhmäcoaching: Yhteisdynamiikalla uuteen kasvuun
 24.02.2015 
Tapahtumat
JÄSENTOIVE: Uudenkaupungin automuseo ja Valmet Automotive
 19.02.2015 
Tapahtumat
Moottorikelkkailua Vaasan saaristossa -TOIVEUUSINTA!
 07.02.2015 
Tapahtumat
Perhetapahtuma lastenvaate-esittely
 02.02.2015 
Tapahtumat
Personnel Groupin tilaisuus Pirkanmaan Ekonomeille
 29.01.2015 
Tapahtumat
WEBINAARI Kesäksi työhön: Sujuva haastattelu
 28.01.2015 
Tapahtumat
WEBINAARI Kesäksi työhön: Tehokas CV ja hakemus
 22.01.2015 
Tapahtumat
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013