- 04: 2014 -

Yritys, joka tekee hyvää

( Yhteiskunta ) Yhteiskunnallinen yritys tekee töitä eettisten tavoitteiden hyväksi.

Lue lisää

Varainhankintamatkalla Keniassa

( Yhteiskunta ) Aalto-yliopiston varainhankintajohtaja Jyri Tawast tutustui yhdessä ekonomijoukon kanssa Kenian varainhankintakohteisiin.

Lue lisää

 
 
( Pääkirjoitus )   Eeva Riittinen-Saarno

Pääomasta on pidettävä huolta

Kesällä Suomi sykkii elämää ja tapahtumia. Joka nimeen ja notkoon kuuluu oma festivaali tai ainakin kesäteatteri. Myös ekonomeja kutsuttiin moneen kesätapahtumaan.

Kunto testattiin jo kesäkuun kuudentena, kun golffaavat ekonomijäsenet mittelivät paremmuudestaan Kurk Golfissa Ekonomföreningen Niordin kutsumina. Ekonomielämä jatkui Savonlinnan oopperajuhlilla, joille Savonlinnan Ekonomit kutsuivat. Kesäkuun 10. oli täydellinen päivä Saimaan höyrylaivaristeilylle, joka päättyi Olavinlinnan laituriin ja Madama Butterflyn taianomaisiin säveliin. Meno oli rentoa Seinäjoella, jossa irroteltiin Ekonomitangojen tahdissa ensi kertaa. Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ovat luvanneet, että tangon poljennossa tavataan taas ensi kesänä. Jo traditioksi muuttunut Ekonomijazz soitettiin Porissa 17. kertaa. Kesällä siis reissattiin, kerättiin voimia ja jaksamista, luotiin uusia tuttavuuksia ja vahvistettiin yhteisöllisyyttä.

Kuuma kesä on takana ja viilenevät, sateiset päivät ilonamme.

Elokuu on ollut täynnä hälyttäviä uutisia. Jatkuvien yt- ja irtisanomisuutisten aikana peräänkuulutetaan vastuuta päättäjiltä, yrityksiltä ja yksilöiltä, eikä taloudessa ole näkyvissä parempia aikoja.

Parhaillaan käydään myös työura- ja eläkeneuvotteluja. Todennäköistä on, että jatkossa eläkkeelle päästään nykyistä myöhemmin. Siirtyvä eläkeikä lisää myös yksilön vastuuta omasta jaksamisestaan, sekä fyysisestä että henkisestä, kun työssä ollaan pidempään ja vanhempana.

Meille ekonomeille tärkein pääoma on oma ekonomiosaamisemme. Siitä riippuu kilpailukykymme työmarkkinoilla. Oman osaamisen jatkuvasta päivittämisestä ja kehittämisestä on pidettävä huolta. Mahdollisuuksia on paljon, perinteistä koulutusta ja webinaareja, mentoroinnissa oppivat sekä aktori että mentori, ammattikirjallisuuteen voi syventyä kun itselle sopii ja työssä oppii. Hyödynnä ekonomiyhteisömme tarjonta!

Oppivaa syksyä!

Eeva Riittinen-Saarno päätoimittaja

Mistä aiheesta tai henkilöstä haluaisit lukea artikkelin Ekonomi-lehdessä? Anna vinkki toimitukselle.

Nimi (pakollinen)

Sähköposti (pakollinen)

Vastauksesi

Lue lisää

Liity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: SEFE LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.sefe.fi/jasenyys

Taide- ja huutokauppa-ala murroksessa

Hagelstam & Co:n toimitusjohtaja Mats Wolontis ennustaa, että kohta huutokauppoja näytetään suorina lähetyksinä verkossa. Silloin ostaja näkee ja kuulee meklarin ja voi tehdä tarjouksen, olipa hän missä tahansa.

Toimiva mentori-aktori-suhde

"Älkää valmistautuko liikaa, älkääkä suunnitelko tapaamista puhki. Paineeton lähestymistapa nostaa pintaan todellista tietoa, josta aktori voi halutessaan ammentaa", vinkkaavat mentori-aktori-pari Juuso Enala ja Jussi Ropo.

Konst- och auktionsbranschen är i ett brytningsskede

Mats Wolontis, vd på Hagelsam & Co, förutspår att vi snart har live auktioner som streamas direkt på webben. Där kan man höra mäklaren och ge bud var man än befinner sig.

Jazzaavat jälkipelit Porissa

Johtamiselle aidosti aikaa ja henkilöstön osaamisesta pidettävä huolta, peräänkuulutettiin SEFen ja TEkin AfterAreenassa.

Alkoholihaittojen ennaltaehkäisy työpaikalla

"Kun alkoholinkäytöstä puhutaan ennakkoon, kaverin tilanteeseen puuttuminen ei tunnu käräyttämiseltä", muistuttaa päihdelääketieteen opettaja Antti Mikkonen.

The Good, the Bad and the Ugly Monopolies

If good monopolies are the exception, bad and ugly monopolies are the rule.

Oppia yrittäjätaipaleelle

Ilo Irti yrittäjyydestä -seminaarissa jaettiin omia yrittäjätarinoita. Sarjayrittäjä Mika Mäkeläinen muistutti, että yrittäjä tarvitsee ympärilleen iloa tuottavia ihmisiä. ”Ylivoimaisesti tärkeintä ovat matkalla tavatut ihmiset."

Rahoitusalan esimiestehtävät tähtäimessä

Kymenlaakson Osuuspankin varainhoitaja Niko Hänniselle rahoitusala oli itsestään selvä valinta.

3 x uusi työ

Mari Lahtinen vastaa uudessa työssään Schneider Electricillä IT-myyntikanavasta.

Helsinki Pride 2014 teemana oli työelämä

Tapahtuman tavoitteena oli tuoda esille ongelmia, mutta myös myönteisiä esimerkkejä yrityksistä, joille yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat tärkeitä arvoja.

Kesällä jazzia, tangoa ja oopperaa

Porissa juhlittiin perinteisillä Ekonomijazzeilla, Ekonomitangoja taas juhlittiin Seinäjoella ensimmäistä kertaa. Ekonomit kokoontuivat myös Savonlinnan oopperajuhlille katsomaan Madama Butterflyn tarinaa.

Palkkatyö ja yrittäjyys tukevat toisiaan

Kyselyn mukaan palkkatyön ja sivutoimisen yrittäjyyden koetaan hyödyttävän toisiaan.

Jarno Syrjälä – Lähi-idän tunteva diplomaatti

Jarno Syrjälä tuntee Lähi-idän hyvin. Hän toimi suurlähettiläänä Saudi-Arabiassa vielä viime vuoden marraskuussa.

Yrittämisen menestystekijät

Eero Lehden mukaan keskeistä menestymisessä on vetäjä-yrittäjän persoonallisuus.

Vaikuta sijoittamalla

Impact Investing -sijoittaja etsii kohteita, joissa positiiviset vaikutukset kasvavat liiketoiminnan kasvaessa. Sijoittaja löytää yrityksiä esimerkiksi puhtaan veden ja energian sekä koulutus- ja terveyspalveluiden aloilta.

Varainhankinnan uudet muodot

"Miltä näyttäisi teatteri sen jälkeen, kun kovan luokan pankiiri tai markkinointiosaaja olisi antanut siellä vapaaehtoispanoksensa", ehdottaa varainhankinnan asiantuntija Heidi Lehmuskumpu.

Yrittäjän työttömyysturva

Yrittäjän kannattaa liittyä mahdollisimman pian yritystoiminnan alkamisesta Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassaan.
( SEFEn blogissa )
Minäkö twitteriin?

Twitter on sosiaalisen median kanavista kaikkein sosiaalisin ja tasa-arvoisin. Twitterissä kuka tahansa voi seurata ketä tahansa eikä kukaan arvota seuraajiaan sen perusteella, millainen status tai CV hänellä on. Ajatukset, mielipiteet ja informaatio ovat se sampo, josta Twitterissä ammennetaan.

Itse aloitin twiittaamisen siksi, että minulla on onni kuulla usein mielenkiintoisia puheenvuoroja ja osallistua hyödyllisiin koulutuksiin. Halusin tehdä muistiinpanoja ja ajattelin, että samallahan voin kertoa muillekin, mitä mielenkiintoista puhuja sanoo. Siispä rupesin kirjoittamaan muistiinpanoja Twitteriin.

Jossain kohtaa jokin ajatus herätti mielessäni kysymyksen. Kirjoitin tuon kysymyksen Twitteriin. Sitten jokin puhujan kannanotto innosti minut kommentoimaan hänen ajatuksiaan. Kirjoitin kommenttini Twitteriin. Ja kas, yhtäkkiä joku minulle tuntematon henkilö vastasi kommenttiini ja joku  toinen alkoi seurata minua.

Välillä olen aktiivinen twiittaaja ja välillä epäaktiivinen. Huomasin, että joka kerta, kun kirjoitin muistiinpanojani, sain lisää seuraajia. Samalla innostuin itsekin seuraamaan näitä henkilöitä tai organisaatioita ja aloin saada ajankohtaista tietoa monista minua kiinnostavista aiheista.

 

Rohkeasti twiittaamaan

Twitter-elämä on helppo aloittaa. Perusta tili ja etsi joku henkilö, jonka tiedät olevan jo mukana.

Ryhdy seuraamaan häntä, katso ketkä muut seuraavat häntä ja keitä hän seuraa. Jos kiinnostuksen kohteissanne on yhteneväisyyttä, löydät hänen kauttaan muita samoista asioista kiinnostuneita. Ryhdy seuraamaan myös heitä. Usein nämä henkilöt – tai organisaatiot – ryhtyvät myös seuraamaan sinua.

Jos haluat perehtyä Twitteriin pikku hiljaa, voit vain lueskella, mitä muut ajattelevat asioista. Jos jokin ajatus kolahtaa, voit retweetata ajatuksen omille seuraajillesi. Pikku hiljaa twiittien maailma avautuu ja mielenkiinto osallistua keskusteluihin omin ajatuksin kasvaa.

Twitterissä on mukana suuri joukko edelläkävijöitä, ihmisiä ja organisaatioita, jotka elävät ajan hermolla ja jotka näkevät kauas tulevaisuuteen. Jos haluat rakentaa verkostoa, tutustua kiinnostavan organisaation toimintaan tai löytää työpaikan, Twitter on oikea paikka.

Etsi sinua kiinnostavia työnantajia ja ryhdy seuraamaan niitä ja niiden avainhenkilöitä. Minä tahansa päivänä sinulle voi tulla tilaisuus osallistua tällaisen henkilön tai organisaation avaamaan keskusteluun, tehdä vaikutus ja luoda kontakteja. Milloin tahansa voit saada jonkin tiedonjyvän, joka on sinulle mittaamattoman arvokas.

Voit aloittaa lukemalla hyvän pikaoppaan Twitterin käytön aloittamiseen.

 

Arja Parpala
Asiantuntija, Ekonomiliiton urapalvelut

20.10.2014
Missä kirjoitat oman tarinasi?

Valot vilkkuvat, musiikin volyymi kasvaa, nopeat ja rytmikkäät siveltimen vedot loihtivat mustalle kankaalle tutun hahmon, kaikkien tunteman nerouden. Yleisössä kohtaan vierustoverini katseen, molemmat tunnistavan jotain sellaista kyvykkyyttä mitä voi ihailla, ihmetellä ja kätkeä syvälle sydämeen. Performanssitaiteilija valloitti katsojansa. Ihailimme intohimoa, taitoa ja ammattiylpeyttä.

Seuraavana päivänä keskustelemme kollegasta, jolle on näyttänyt onnistuvan kaikki mihin hän on ryhtynyt. Kuulemme hänen omaa vähättelevää puhettaan, mutta me muut näemme määrätietoisesti etenevän urapolun, jossa asiantuntijuus on syventynyt syventymistään. Hänelle itsestäänselvyydet ovat meille muille jotain erityistä.

Kolmannessa tuokiotarinassa kuuntelen toisen vuoden opiskelijan tuskaa. Se mikä tuntuu kiinnostavalta, houkuttavalta, omalta, ei saakaan yleistä hymistelyä, hyväksyntää tai suitsutusta. Nuorelle oman ratkaisun vahvistaminen on tarpeen, motiivien ja vahvuuksien yhdistäminen on hyvä tehdä näkyväksi. Nähtäväksi jää mihin rohkeat valinnat tulevaa tutkijaa kuljettavat.

 

Muut tekevät meistä ainutlaatuisia

Onneksi meitä on moneksi. Ja meistä on toisillemme onneksi. Minä en ole minä ilman muita ja muut eivät olisi heitä ilman minua. Ainutkertaisuutta mutta muiden avulla.

Tulevaisuudessa yhä useampi ekonomi luo oman työnsä. Se edellyttää kirkasta kuvaa omasta osaamisesta, ymmärrystä ympäristöstä, omien motiiviensa ja ajuriensa tuntemusta ja paljon rohkeutta.

Oman ainutkertaisuuden löytämisessä me tarvitsemme siis muita ihmisiä. Tunnistamme useimmiten omat kasvun paikkamme; ne edellyttävät uutta tietoa, oivallusta, reflektiota ja kokeilevaa toteutusta.

Pohjimmiltaan rakennumme dialogissa. Kannattaa siis hakeutua tilanteisiin, jossa haemme sitä rakentumista. Näitä tilanteita avautuu meille joka päivä, huomaamattakin. Mutta niitä tilanteita kannattaa myös etsiä ja luoda.

Mentorimme, kollegamme, ystävämme, tutut ja tuntemattomat. Altista itsesi muiden kysymyksille, rohkaisuille, ihailullekin. Oikeanlaisella ja terveellä ylpeydellä uskallamme etsiä sitä paikkaa, jossa voimme kirjoittaa omaa tarinaamme.

 

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Ekonomiliitto

15.10.2014
Kannattaako ehjää korjata? Toinen luku

Jäsenmäärän hienoisesta kasvusta huolimatta, on syytä olla huolissaan ekonomien järjestäytymisasteen hiljaisesta laskusta. Kuten Ekonomiliiton hallitus onkin ollut.

Opiskeluaika ja viisi ensimmäistä vuotta valmistumisen jälkeen ovat olleet kriittisiä. Miten heidät saadaan liittymään ja pysymään jäsenenä, on avainkysymys.

Isoja kysymyksiä nousee pöytään (eivät merkittävyysjärjestyksessä):

  • Tuhoaako jäsen­yhdistyksiin pohjautuvan rakenteemme luoma epäjatkuvuuskohta jäsenpohjaa: siirtyminen opiskelijayhdistyksestä ekonomiyhdistykseen (vajaat kaksi kolmasosaa opiskelijajäsenistä ei ole vielä liittymissopimusta tehnyt)?
  • Ottaako hallinto ja toimisto riittävästi ei-aktiivien jäsenten tarpeet huomioon?
  • Onko työmarkkinatoiminta este liittymiselle? Ymmärretäänkö, mitä työmarkkinatoiminnalla on aikojen saatossa saatu aikaan?
  • Antaako Suomen Ekonomit kuvan kaikista ekonomeista huippumenestyjinä (johtajina ja huippuasiantuntijoina)?
  • Tuntevatko opiskelijat ja nuoret ekonomit riittävästi toimintaamme ja palvelujamme, vai eikö palveluja osata käyttää (esim. työsopimuksen tarkistuttaminen liiton juristeilla)?

 

Miten menestyvä ekonomi istuu tähän päivään?

Ajatukset seisauttava oli erään nuoren, valistuneen ekonomin hiljan esittämä vastaus kysymykseeni: antaako kauppakorkea liian ruusuisen kuvan ekonomin erinomaisuudesta? Vastaus oli paljon puhuva: ei kauppakorkea anna, vaan Suomen Ekonomit ry (ent. Suomen Ekonomiliito SEFE) antaa.

Pohditaanpa missiotamme ”Menestyvä Ekonomi”. Miten se istuu paikoille jysähtäneen tai jopa taantuvan talouskasvun käynnistämään YT-aaltoon ja siitä mankelista työttömäksi päätyviin, ekonomeihinkin?

Luulenpa, että ongelman juju on siinä, että jäsenyhdistysaktiivit (arviolta noin 10 – 15 prosenttia ekonomijäsenistä = hallinnot ja jäsenyhdistysten tilaisuuksiin edes joskus osallistuneet) eivät ole juurikaan kokeneet ”kölin alta vetoa”, YT-menettelyä, työsopimuksen päättämistä henkilökemiaongelmien takia, työsuhteen purkua koeaikana, työttömyyttä, pakkoyrittäjyyttä tms.

Suomen Ekonomit ry:n on syytä olla kaikkien ekonomien asialla; erityisesti niiden asialla, joilla ei mene hyvin. Liiton rooli on luontaisesti dualistinen: se on ekonomin työelämävakuutus mahdollisia tulevaisuuden ongelmien varalta (juristit, TES-toiminta – muun muassa henkilöstöedustus työpaikoilla, työttömyysturva, muu edunvalvonta, koulutuspolitiikka, opiskelijatoiminta) lisäksi se koukuttaa joukolla muita, jäsenyyteen houkuttelevilla asioilla (lehdet, oman osaamisen kehittäminen, verkostot, hauskanpito, ynnä muut yksilöä kiinnostavat asiat).

Vuonna 2012 tehty, silloisen SEFE:n järjestötutkimus antaa jäsenten odotuksista hyvin selkeä kuvan. Jäsenyhdistysten jäsenistä 67 prosenttia piti erittäin tärkeänä ja 26 prosenttia melko tärkeänä tehtävänä palkkaukseen ja palvelusuhteen ehtoihin vaikuttamista. Yhteensä siis 89 prosenttia.

Muita keskeisiä odotuksia olivat kyky kuulla jäseniä (siis sekä jäsenyhdistyksiä että jäsenyhdistysten jäseniä), työelämää koskevaan lainsäädäntöön vaikuttaminen, työsuhde- ja työttömyysturvaan liittyvä neuvonta, työnhaun palvelut sekä työttömien jäsenten tukeminen ja auttaminen. Ja tuolloin taloudessa meni selkeästi paremmin kuin nyt, mutta toki finanssikriisi oli lähimuistissa.

Kysyä voi onko 2012 tehty laaja selvitys vielä validi, vai onko tilanne olennaisesti muuttunut? Asia selviää, kun tutkimus uusitaan. Erityisesti opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden näkemyksiä on selvitetty vuoden 2012 jälkeen, mutta erittäin pienellä tutkimusjoukolla, jossa satunnaisuuden vaikutus on merkittävä.

Varsin puhutteleva on konsulttitoimisto Universumin keväällä 2014 julkaisema selvitys ekonomiopiskelijoiden näkemyksistä mielenkiintoisista työnantajista. Suuria työnantajia lähes poikkeuksetta, siis sitä joukkoa, johon mennään – ainakin alkuun – ”duunareiksi”.

 

Ekonomitkin liipaisimella yteissä

Ja onko kiinnostus isoihin työantajiin lopultakaan ihme? Jossakin se esimerkiksi talous-, rahoitus-, markkinointi- tai henkilöstöjohtajana tai yrittäjänä tulevaisuudessa toimiva ekonomi on osaamisensa ja verkostonsa hankkinut, usein juuri näistä yrityksistä ”duunarina” työskennellessään. Yliopistotutkintohan antaa perusvalmiudet ryhtyä itse rakentamaan ammattitaitoa ja osaamista; se ei anna valmista ammattia, sen ei ole tarkoituskaan.

Mutta se, miten isot työnantajat saattavat nykyään akateemisesti koulutettuja, siis ekonomejakin, kohdella voi olla kohdalle osuessaan todellinen järkytys. Eikä väenvähennys-YT välttämättä koske vain duunareita. Viime aikoina on nähty erityisesti johtajia koskevia menettelyjä. Tuulettimeen osuu siis molemmin puolin pöytää.

Ehjää ei ole tarpeen korjata, mutta ehjääkin on syytä jatkuvasti huoltaa. Suurin huoleni kohdistuu siihen, että me aktiivitoimijat unohdamme liian helposti heikommassa asemassa olevien asiat.

 

Esa Vilhonen
Liittoneuvoston jäsen, Suomen Ekonomit (Ekonomiliitto SEFE)

Lue myös Pitäisikö ehjää korjata? Ensimmäinen luku

13.10.2014
#Unelmaduppi -kampanja, ainakin yhtä vaikea kuin maikkarin Diili

Kun tajusin, että videolla pystyn laittamaan pystyyn kokonaisen kampanjan, en edes ajatellut sisältöä liian tarkasti. Annettiin vaan palaa ja päätettiin olla miettimättä, mutta nyt kampanjasuunnitelma on rakennettu.

Youtube, suuri videoiden suoratoistopalvelu tarjoaa vielä melko niukan määrän panostuksella toteutettuja tarinanomaisia suomenkielisiä CV –videoita, mutta ei enää, me latasimme sen sinne. Jossain määrin siis suomalainen työnhaku astui uuden askeleen viime perjantaina, jolloin kampanja julkaistiin. Suosittelen avaamaan välilehden ja katsomaan videon ensin (jo yli 1300 katsontakertaa). Video löytyy täältä

Hallitsen sosiaalisen median hyvin ja uskon pystyväni jalostamaan tietotaitoa vieläkin pidemmälle. Ymmärrän medioiden toiminnan ja yhteisöllisyyden piirteet eri medioissa. Sosiaalinen media tulee varmasti nostamaan päätään tulevaisuudessa vieläkin nykyistä enemmän, joten opitut taidot ovat kultaakin kalliimmat.

Sosiaalinen media on mielestäni ympäristö, joka kehittyy ja muuttuu kokoajan. Ainut keino pysyä mukana kehityksessä, on olla mukana aktiivisesti. Mitä myöhemmin hyppää kyytiin, sitä haastavampaa ympäristön ymmärtäminen on. Suosittelen silti kaikkia loikkaamaan mukaan, sillä oppia ikä kaikki!

 

Tähtäimessä unelmien työpaikka ja lisänä uutta osaamista 

Päämääränä on saada unelmien työpaikka, joskaan en itsekkään tiedä millainen se olisi, mutta ei kai vielä pidäkään tietää? Alun perin idea oli jakaa video youtubessa ja jättää homma siihen, mutta sitten oivalsin. Tästähän voin luoda kokonaisen kampanjan, jossa tiukkojakin haasteita tulee kohdattavaksi.

Ymmärsin, että nyt piilee mehukas ja loistava paikka oppia, mutta vaikka kaikki menisi pieleen, ei hävittävänä olisi juuri mitään. Kampanja tulee olemaan pitkälti nettipohjainen nykyaikaisuuden takia. Sosiaalisen median eri kanavat, kuten Blogi, Youtube, Twitter, Linkedin ja Instagram ovat käytössä.

Uskon myös, että muutakin tukevaa sisältöä ja tarinankerrontaa tullaan luomaan. En pääse juurikaan pääaineessani tarttumaan kiinni kampanjan rakentamiseen, joten teen tässä tavallaan käytännön opinnäytetyötä itselleni. En koe heittäväni aikaa hukkaan, sillä matkan varrella tulee varmasti oppeja, joita pääsen työelämässä soveltamaan. Voihan tältä matkalta tarttua myös työpaikka?

Hyppää mukaan kyytiin sosiaaliseen mediaan, sillä matka on vasta alussa. Helppo tapa aloittaa, on rekisteröityä twitteriin ja heittää twiitti minulle, @julppe :lle.

 

Julius Repo
Pian valmis kauppatieteiden maisteri
Moniosaaja ja tulevaisuuden ammattilainen
https://juliusrepo.wordpress.com
https://www.linkedin.com/in/juliusrepo

Kirjoittaja on valmistumassa oleva Vaasan yliopistosta valmistumassa oleva laskentatoimen ekonomi, joka etsii töitä sosiaalista mediaa hyödyntäen, muun muassa omalla työnhakuvideollaan.

**

Sosiaalisen median käyttö työnhaussa on lisääntynyt. Sosiaalisen median kautta voit löytää niin kutsutut piilotyöpaikat. Ekonomiliiton uravalmentajat palvevat sinua työnhaussa myös sosiaalisen median keinoin.

07.10.2014
Kannattaako ehjää korjata? Ensimmäinen luku

Hektisessä maailmassamme on jatkuvasti esillä yksi sana: muutos. Usein tuntuu, että puhtaasti vain itsensä vuoksi. Kaikkea ei kuitenkaan voi muuttaa samanaikaisesti, on valittava ne asiat, joihin voi vaikuttaa.

Sama koskee yhdistystämme. Otan tässä tarkasteluun työmarkkinatoiminnan. Paljon on näissäkin kirjoituksissa puhuttu työmarkkina­kulttuurin muutoksesta ja muutostarpeesta. Totta, työmarkkinatoiminta näyttäytyy jyrisevinä, usein mies­puolisina työnantaja- ja työntekijäpamppuina, jotka ovat varsin kaukana työpaikkojen arjen haasteista.

Pitäisikö siis koko työ­markkinajärjestelmä muuttaa? Ei, ei muuttaa, mutta selvästi kehittää täytyy.

Työmarkkinoilla on aina kaksi osapuolta: työn ostaja ja myyjä. Kollektiivisesti työn­antajaliittojen ja työntekijäliittojen välinen sopimustoiminta on itse asiassa varsin tehokas toimintatapa, jossa rakennetaan toiminnan puitteet. Erittäin tehokas verrattuna siihen, että kaikkien kanssa sovittaisiin yksilöllisesti.

Aina silloin tällöin nousee esiin keskustelu tarvitaanko ammattiliittoja ja pitäisikö yhteiskunnan tukea niiden toimintaa verotuksellisesti – jäsenmaksun verovähennysoikeuden – tai työehtosopimusten yleissitovuuden kautta. Helppo on ottaa poliittisia irtopisteitä kevyin argumentein suuntaan tai toiseen ja saada tulista some- ja verkkokirjoittelua aikaiseksi.

Usein unohtuu se, että verovähennysoikeus koskee myös työnantajaliittojen jäseniä. Asiaa on syytä pohtia ilman ideologista paatosta.

Aikanaan Suomen teollistamisen alkuvaiheissa patruunat pitivät huolta työntekijöistään myös huonoina aikoina, järjestivät hengen- ja köyhäinhuoltoa työläisilleen sekä koulutusta työntekijöidensä lapsille ja niin edelleen.

Onko sellaista henkeä nykyään, pitävätkö yritykset omistaan huolta kuten patruunat työväestään?

On, parhaimmissa pk-sektorin yrityksissä, toki nykymaailmaan sovitettuina. Mutta mitä suurempi yritys niin sitä vähemmin, muttei se, kuten ekonomi hyvin tietää, ole yritysten tehtäväkään.

 

Yhteisesti sopiminen on tehokkainta

Tarvitaan tasapainottava tekijä: ongelmien osuessa kohdalle (YT:n tai esimerkiksi henkilökemioiden takia) on akateemisesti koulutettukin yksin lähes aina heikoilla.  Alioikeuteen työsuhderiita-asian vieminen ilman liiton apua on aika ison kynnyksen takana. Toistan aiemman vertaukseni: vakuutathan omaisuutesi ja henkesi, mikset siis työuraasi?

Lähes kaikki alkavat olla sillä kannalla, että työpaikan asioista tulisi sopia enemmän työpaikkakohtaisesti.

Kuka sitten sopii? Vastaus: työnantajan ja työntekijöiden edustajat. Miksi näin?

Yksinkertaisesti siksi, että kaikkien kanssa yksi­löllisesti sopiminen ei ole tehokasta. Esimerkkinä lähes kolmesataa henkeä kutsuttiin ympäri maata kuulemaan YT-esitystä, pianpa työnantaja kehotti valitsemaan henkilöstön edustajan.

On siis myös työnantajan etu, että akavalaisilla on edustaja, jonka kanssa voi asioista sopia. Työntekijöiden edustajat valikoituvat alan sopijoina toimivien ammatti­liittojen jäsenistä, edustuksellisesti valittuna. Toki paikallisissakin neuvotteluissa voivat asiat päätyä isoon erimielisyyteen seurauksineen.

Meiltä näyttääkin kokonaan puuttuvan nykyaikaiset ratkaisumekanismit, joko lainsäädännöstä tai sopimuksista, joilla voidaan estää paikallisten ongelmien leviäminen valtakunnallisiksi. En usko, että pelkkä sanktioiden korottaminen auttaa asiassa. Suomen Ekonomit Ry:hän ei laittomia lakkoja ole hyväksynyt.

Valitettavasti työmarkkinapolitiikka, erityisesti Etelärannassa, on edelleen voimapolitiikkaa, jossa vain työtaistelun uhka saa osapuolet neuvottelemaan ja sopimaan. Suomen Ekonomit Ry (ent. Suomen Ekonomiliitto) ei pysty vaikuttamaan asiaan muutoin kuin vähitellen oman toiminnan kautta. Näkemykseni mukaan tuo työ on hyvässä menossa, sille täytyy vaan olla enemmän aikaa (kuin yksi tai kolme tai viisi liiton hallitus­kautta) ja luottamusta.

Palataanpa tuohon verovähennysoikeuteen. Yhteiskunnan kannattaa satsata tehokkaan toiminnan edistämiseen?

Ei taida lopultakaan olla hyvä tilanne, jossa liittoja ja sopimustoimintaa ei lainkaan olisi. Meillä, jos kenellä on kokemusta siitä kun sovitaan pelkästään yksilöllisesti Työsopimuslain nojalla ilman tessiä.

Luulenpa, että Suomen Ekonomit Ry:n tarvitsema työntekijämäärä räjähtäisi, jäsenmaksut nousisivat ja asiat nousisivat työpaikoilta heti ”liittotasolle”, jos harjoittaisimme pelkästään yksilöedunvalvontaa eikä akavalaisen henkilöstön edustajia työpaikoilla lainkaan olisi. Toki ainoa voi edustuksellisessa demokratiassa kritisoida työmarkkinatoimijoihinkin liittyvää vallan keskittymistä ja mahdollista jäsenistöstä etääntymistä.

Winston Churchillin (”Democracy is the worst form of government, except for all those other forms that have been tried from time to time” a House of Commons speech on Nov. 11, 1947) tarkoittamia humaaneja despootteja ei ole olemassa. Siispä demokratia on ainoa toimiva konsepti, olipa kysymys kunnallisesta tai valtakunnan politiikasta tai ammattiliitoista, niin tai työnantaja- tai yrittäjäjärjestöstäkin, kunhan mikään yksittäinen osapuoli ei ole ylivertaisessa asemassa.

 

Ekonomi-esimieskin ”duunari”?

Sisältä käsin työmarkkinatoiminnan kehittäminen on hidasta ja tuskallista, mutta totaali­sesti tehokkaampaa kuin kokonaan työmarkkinatoiminnan ulkopuolelle jättäytyminen. Valtaosa ekonomeista ei ole ”isojapomoja” vaan ihan tavallisia, arvonsa tuntevia asiantuntijoita tai esimiehiä.

YT-lain 8 luvun mukaisen väenvähentämismenettelyn kohteeksi joutuminen on entistä todennäköisempää juuri nyt talouden rämpiessä alavireisenä. Yritykset kun fokusoivat kustannuskilpailukykyyn eivätkä reaaliseen kilpailukykyyn.

Mitä suuremmasta työn­antajasta on kysymys, sitä varmemmin ekonomikin on ”duunari”, myös se esimies. Toki sillä tavalla poikkeuksellinen, että hän todennäköisesti ymmärtää yrityksen talousnumeroita ja niiden vaikutuksia paljon keskimääräistä paremmin.

 

Esa Vilhonen
Liittoneuvoston jäsen, Ekonomiliitto

03.10.2014
Mot nya utmaningar

I Finland gillar vi att se oss själva som mycket framstående inom många områden och det är säkert sant i utbildning och entreprenörskap. Vi har klarat oss utmärkt i Pisa-test – det globala provet för 15-åriga elever och trots en liten nedgång är vi fortfarande bland de bästa i Europa, medan de främsta länderna är från Asien.

Personligen är jag förundrad över pessimismen i vårt land. I en lång rad av undersökningar och jämförelser toppar vi oftast listorna tillsammans med våra nordiska grannländer Norge, Sverige och Danmark. Då man lyssnar på framstående politiker och samhällspåverkare verkar vi inte som ett land som år efter år klarar sig bra i levnadskvalitetsindex.

Men varför klarar vi oss så bra? Jag tror det har att göra att vi försöker ge så lika möjligheter till ett bra liv som möjligt. Naturligtvis styr den socioekonomiska bakgrunden delvis ens liv, men chanserna för att göra vad du vill är fortfarande där.

I Finland har vi inte privatskolor, eller åtminstone väldigt få och ytterst få lärosäten som uppbär kursavgifter. I princip är det enda som står mellan dig och en plats vid en handelshögskola ett inträdesprov.

 

En karriär som entreprenör eller en start-up anställd

Även om man har haft lika chanser att komma in till det universitet man vill, har det inte varit enkelt att grunda ett företag på egen hand. Jag tror att bara tio år sedan tänkte de flesta ekonomie studerande på att inleda sina arbetskarriärer på stora etablerade företag som Nokia, Kone och Nordea.

I våras på Kylteripäivät (SEFEs ekonomie studerande-dagar), ett seminarium som samlade 500 ekonomie studerande från hela Finland, var en av huvudtalarna Jonas Kjellberg, serieentreprenör bakom produkter som Skype och iCloud. Han frågade hur många av oss kan tänka sig en karriär som entreprenör eller en start-up anställd. Nästan en tredjedel av publiken räckte upp sina händer.

Numera känns det åtminstone att det är enklare att grunda ett eget företag, i varje fall är det ett reellt alternativ. Det känns bra att tro att det finns olika sätt man kan gå upp sin karriärstege dessa dagar.

Ett uppsving i entreprenörskap är eventuellt just det Finland behöver efter finanskrisen 2008 och dess svallvågor, då Finlands tillväxt mer eller mindre stagnerat. Vi jobbar fortfarande flitigt om man jämför med många delar av världen, men vi vill mer än så. Till exempel har vår spelbransch tagit enorma språng, den mest nedladdade appen någonsin är Angry Birds.

Vissa kritiserar fortfarande eller om inte kritiserar, så ställer sig ytterst tveksamma mot nystartade företag och entreprenörer, eftersom de inte skapar jobb. Naturligtvis gör de inte det omedelbart. Nokia grundades 1865, då de började tillverka gummi, det tog 135 år för dem att bli den största mobiltelefontillverkaren i världen. Det tar ett tag att bygga något och i stället för att döma borde vi uppmuntra.

Det här blogginlägget läser ni mer sannolikt från en iPhone eller en Samsung, men Nokias saga går vidare som ett av ledande företagen i nätverksinfrastruktur.

Likt Nokia borde Finland och finländare gå vidare och utveckla nya produkter. Det är vår uppgift som ekonomer och ekonomie studerande att föregå med gott exempel.

 

Kennet Lundström
Kår- och styrelseordförande, Svenska Handelshögskolans Studentkår

29.09.2014
( Ajankohtaista )
Miten johdan itseäni muutostilanteissa?
 06.11.2014 
Tapahtumat
5 Valintaa huipputuloksekkuuteen
  
Tapahtumat
WEBINAARI Kesäksi Työhön: Oman osaamisen tunnistaminen
  
Tapahtumat
Seili-musikaali
 05.11.2014 
Tapahtumat
Nuoret Ekonomit: Myy itsesi menestykseen – tule rakentamaan asennepääomaasi!
 04.11.2014 
Tapahtumat
Perhetapahtuma: Isänpäiväaskartelu
  
Tapahtumat
WEBINAARI: Ajankäytön hallinta
 31.10.2014 
Tapahtumat
Nuoret Ekonomit: Myy itsesi menestykseen – tule rakentamaan asennepääomaasi!
 30.10.2014 
Tapahtumat
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013