- 05 : 2014 -

Kumppanuus kunniaan!

( Johtaminen ) Myynnin maailma muuttuu. Vanhan liiton myyntitykki on ihmeissään, kun asiakkaat vaativat myyntitykin sijaan laajoja ongelmia ratkovaa kumppania.

Lue lisää

Usko mahdollisuuksiisi saada uusi työ

( Työelämä ) Työllistymisusko voi lisätä todennäköisyyttä saada työpaikka. Se saa työnhakijan katselemaan laajemmin erilaisia uravaihtoehtoja ja työpaikkoja. Mitä laajemmin töitä hakee, sitä varmemmin niitä onnistuu saamaan.

Lue lisää

 
 
( Pääkirjoitus )   Eeva Riittinen-Saarno

Myyntiä koko elämä

Vuorovaikutus, vuoropuhelu, neuvottelutaidot, kasvatustaidot, valmennus… Periaatteessa kaikki nämä ovat myyntiä. Myynti tuntuu olevan aliarvostettu tieteenala kauppatieteellisissä yliopistoissa. Myyntiprofessoreita on Suomessa toistaiseksi puolitoista, kun kauppatieteitä opiskelee noin 20 000 kylteriä. Yleensä myynti sijoitetaan markkinoinnin sateenvarjon alle.

Meistä jokainen on joka päivä myyjä, vaikka emme myynti- tai markkinointitehtävissä työskentelisikään. Palavereissa me myymme omaa ideaamme, ystävien kanssa omia ajatuksiamme. Yksityiselämässä kauppaamme omia ehdotuksiamme yhteisestä ajankäytöstä. Lapsille myymme, tai ainakin yritämme tarjota terveellistä ruokaa ja rakentavaa ajanvietettä.

Sähköinen maailma on tuonut valtavasti uusia kaupankäyntiväyliä ja -mahdollisuuksia. Perinteisestä myymäläkaupasta on siirrytty verkkokauppaan. Samalla potentiaaliset ostajat ovat lisääntyneet varsin rajusti, olipa sitten kyse tuotteista tai ideoista. Jos aikaisemmin omaa ideaa tai mielipidettä kaupitteli kavereille, nyt saavutamme virtuaalisessa maailmassa – kielestä riippuen – jopa miljoonayleisön.

Henkilökohtaisesti tärkeitä myyntitilanteita ovat työnhakutilanteet. Hakemus, ensimmäinen tapaaminen tai videokontakti ovat avainasemassa, kun rekrytoinnissa valitaan jatkoonpääsijät. Jo sitä ennen pitää tietää mitä potentiaalinen työnantajani tulevalta työntekijältään odottaa. Miten tunnistan oman osaamiseni ja miten tuon sen esiin? Tässä on usein sukupuolieroja: naiset ovat kainompia kertomaan omista kyvyistään kuin miehet.

Tämäkin myyntitilanne vaatii tuoteosaamista, mutta ennen kaikkea tietoa ostajasta ja hänen tarpeistaan.

Suomalaiset eivät osaa myydä, sanotaan. Kansakunnan hyvinvointi ja talouden elpyminen edellyttävät, että saamme vientikaupan vetämään. Mehän osaamme, kunhan uskallamme hyödyntää käytännön kokemuksiamme ja arjen myyntiosaamistamme myös varsinaisessa myyntityössä. Se vaatii työtä ja asennetta, mutta jostakin on aina aloitettava.

Kuulasta syksyä!

Eeva Riittinen-Saarno
päätoimittaja

Mistä aiheesta tai henkilöstä haluaisit lukea artikkelin Ekonomi-lehdessä? Anna vinkki toimitukselle.

Nimi (pakollinen)

Sähköposti (pakollinen)

Vastauksesi

Lue lisää

Liity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: SEFE LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.sefe.fi/jasenyys

Kuusi finalistia valittu

Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto on tunnustus erityisen laadukkaalle ja ajankohtaiselle suomalaiselle teokselle, joka edustaa kauppatieteellisiä osaamis- ja tutkimusalueita.

3 x uusi työ

Sanna Erkko aloitti kesäkuussa EU:n aluekehitysrahaston Central Baltic -ohjelman talouspäällikkönä ja huomasi, että kansainvälistä työtä voi tehdä myös julkisella sektorilla.

Ennakkopäätös äitiysvapaan palkasta

Pitääkö työehtosopimukseen perustuvaa äitiysvapaan palkkaa maksaa tilanteessa, jossa työntekijä siirtyy hoitovapaalta uudelle äitiysvapaalle käymättä välillä töissä. SVENSK ÖVERSÄTTNING I SLUTET AV ARTIKELN.

Sydafrika lockar investeringar

Catarina Stewen jobbar på distans i Sydafrika för sitt företag i Finland. Hon berättar om sina erfarenheter av landet längst söderut på den afrikanska kontinenten.

Santanomics and the value of Santa Claus

Finland needs to capitalize more on this natural claim to being the home of one of the world’s most well-known characters.

Ruokapiiritoiminnalla kysyntää

Ihmiset haluavat tietää mistä ruoka tulee. Jos välietappeja ruoan matkalla tiloilta kotitalouksiin on paljon, polku hukkuu.

Ootsä joku Pelle?

Epäilevä Tuttava kuuli jostakin, että olen käynyt valmentamassa...

Kannusteet työuran loppupäässä puuttuvat

Uusi työeläkeuudistus astuu voimaan vuonna 2017. Muutoksissa edetään vaiheittain.

SEFE kehittää liiton koulutuspoliittisia suuntaviivoja

Olli Tehikarin mielestä on tärkeää, että Ekonomiliitolla on perustellut mielipiteet koulutuspoliittisista asioista, jotta edunvalvontaa voidaan toteuttaa tehokkaasti. Tehikari opiskelee viidettä vuotta Turussa kauppatieteitä ja on mukana liiton toimikunnassa opiskelijajäsenenä.

Työtä palkatta?

Tutkimuksen mukaan tietotyöntekijä tekee 25 palkatonta työtuntia kuukaudessa.

Moniulotteinen kirjailija

Taina Haahtin uusin kirja Koeaika kertoo johtajanaisesta, joka yhtäkkiä onkin kerkellä isoa elämänmuutosta. Kirjailijan esikuvina ovat muun muassa karjalaisuus ja Aleksis Kivi.

Moni jää työttömäksi yllättäen

SEFE tarjoaa jäsenilleen runsaasti palveluita, jotka tukevat työllistymistä.
( SEFEn blogissa )
Tyrmäävätkö karut kokemukset sinunkin uskosi työhön?

Haluatko sinä sitoutua työhösi ja työnantajaasi? Haluatko, että myös työnantaja sitoutuu sinuun?

Uskotko, että työnantajalla ja työntekijöillä on yhteinen intressi – kun ihmiset menestyvät, menestyy myös työnantaja ja päinvastoin.

Viime kevään ja tämän syksyn aikana olen kuitenkin törmännyt useaan tilanteeseen, jossa työntekijä on ollut valmis sitoutumaan ja tekemään hyvää työtä, mutta työnantaja käyttää hyväkseen tätä halua.

Kaikkein karuimpia ovat olleet muutaman vastavalmistuneen kertomukset. He ovat menneet unelmiensa työpaikkaan suurin toivein ja innostuneena. He ovat saaneet esimiehiltään ja organisaatiosta hyvää palautetta työstään ja oppimisestaan.

He ovat sitoutuneet ja tehneet työtä itseään säästämättä neljä kuukautta. Päivää ennen koeajan päättymistä esimies on kutsunut heidät luokseen ja irtisanonut heidät ilman minkäänlaista etukäteisvaroitusta tai ilmaistua syytä.

Kyllä. Lain mukaan on varmaan toimittu oikein, mutta hyvä työnantaja ei vetoa pelkästään lain kirjaimeen.

 

Työpaikan menetys elämän stressaavimpia kokemuksia

Mikä pommi tällaisen ilmoituksen täytyy olla nuorelle tai kokeneemmallekin ihmiselle, joka on kuvitellut päässeensä hyvään työpaikkaan ja mielenkiintoiseen työhön, jossa hyvästä työstä palkitaan.

Ryhdy siinä sitten uravalmentajana kokoamaan tämän ihmisen pirstoutunutta itsetuntoa, parsimaan hänen luottamustaan työelämään ja työnantajiin. Miten tällaisessa tilanteessa saat hänet uskomaan, että Suomessa on paljon hyviä työnantajia ja loistavia esimiehiä, jotka kannustavat ja tukevat ihmisiä ja joille oman porukan menestys on avain myös koko organisaation menestykseen?

En mitenkään voi käsittää, miten tällaisia temppuja voidaan tehdä suomalaisessa työelämässä.

Ymmärrän toki, että on sellaisia tilanteita, joissa esimiehen on pakko tehdä ikäviä ratkaisuja. Mutta täytyykö ihminen hajottaa palasiksi? Eikö asian voi kertoa kuin ihminen ihmiselle, perustellen ja kuunnellen? Silloin irtisanotulla voisi olla mahdollista jatkaa pystypäin eteenpäin.

Surutyö seuraa aina yllättävistä menetyksistä – työpaikan menetys on yksi stressaavimmista.

Miten me työelämää kokeneet esimiehet, tiiminvetäjät ja johtajat, voisimme olla enemmän ihmisiä ja vähemmän työkoneita? Inhimillisyys ei vaadi kovin paljoa, vain hiukan valmistautumista, jotta asiansa voi esittää inhimillisesti ja hiukan aikaa kuunnella ja keskustella ihmisen kanssa?

 

Arja Parpala
Uravalmentaja, Suomen Ekonomit

**

Suomen Ekonomit palvelee ura eri käänteissä, katso kuinka voimme palvella sinua.

18.11.2014
Rajaa riskisi sopimuksin

Panosta sopimusmalleihin ja yleisiin sopimusehtoihin. Näin vinkkasin 11.11.2014 webinaarissa, jossa annettiin lakivinkkejä Suomen Ekonomien ja TEK:in jäsenille.

Webinaarin aikana pidetyssä kyselyssä osallistujista yli puolet kertoi yrityksensä räätälöivän kirjallisen sopimuksen kaikkien asiakkaidensa kanssa ja vajaa kolmannes ilmoitti käyttävänsä yleisiä sopimusehtoja.

16 prosenttia kertoi, ettei tee asiakkaidensa kanssa lainkaan kirjallisia sopimuksia. Miksi kirjallisten sopimusten tekeminen kuitenkin kannattaisi?

 

Tarina pieleen menneestä projektista

Suomalainen ohjelmistotalo toimitti asiakkaalleen kassajärjestelmän. Projektin arvo oli noin 50 000 euroa. Myöhemmin ilmeni, että ohjelmistossa ja viivakoodinlukijassa oli yhteensopivuusongelma. Tämän johdosta ohjelmistotalon asiakkaana oleva myymälä päätyi myymään tavaroita ilmaiseksi asiakkailleen ja sille aiheutui noin 500 000 euron suuruiset vahingot.

Käräjäoikeus ja sittemmin hovioikeuskin tuomitsivat ohjelmistotalon korvaamaan asiakkaalleen aiheutuneet vahingot. Jos ohjelmistotalon sopimukset olisivat olleet kunnossa, korvausvastuu olisi voitu rajata esimerkiksi 10 000 euroon. Nyt liikevaihdoltaan 50 000 euron arvoinen projekti kuitenkin johti yli 500 000 euron korvausvastuisiin.

Ja tämä tarina on tosi.

 

Miksi sopimusten tekeminen kannattaa?

Kirjallisen sopimuksen päätarkoituksena on pystyä myöhemmin helposti ja kiistattomasti osoittamaan, mistä osapuolet ovat sopineet. Varsinaisten kaupallisten ehtojen, kuten hintojen ja toimitusaikojen, kirkastamisen lisäksi sopimuksilla voidaan myös tehokkaasti rajata sopimuskumppaneiden riskejä.

Hyvin laaditut sopimukset ovat vakuutuksia paljon tehokkaampi ja edullisempi tapa riskienhallintaan.

 

Räätälöidyt sopimukset ja yleiset sopimusehdot

Yritys voi käyttää räätälöityjä sopimuksia tilanteissa, joissa sen toimittamat tuotteet tai palvelut ovat todella uniikkeja, ja toimitusten koot ovat niin suuria, että räätälöidyn sopimuksen neuvotteleminen on osapuolille myös taloudellisesti perusteltua.

Yleisiin sopimusehtoihin kannattaa puolestaan panostaa silloin, jos yritys myy toistuvasti samankaltaisia tuotteita tai palveluita. Sopimuksen räätälöitävä kansilehti yhdistettynä hyvin laadittuihin yleisiin ehtoihin antaa yrityksen toiminnasta myös ammattimaisen vaikutelman.

Käytettäessä yleisiä sopimusehtoja niihin pitää aina nimenomaisesti viitata ja ne pitää oheistaa sopimukseen. Lisäksi kaikki sopimukset, niin räätälöidyt kuin vakiosopimuksetkin, pitää aina muistaa allekirjoittaa. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta juristin työssäni törmään usein tilanteisiin, joissa sopimusneuvotteluita on käyty, mutta sopimuksen allekirjoittaminen on kuitenkin lopulta unohtunut.

 

Tyypillisimmät vastuunrajoitukset

Tyypillisimmät vastuunrajoituslausekkeet on otsikoitu vastuunrajoituksiksi. Sopimuksia lukiessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Vastuunrajoituksia sisältyy myös moniin muihin lausekkeisiin.

Asiakas on monesti tyytyväinen nähdessään toimittajan tarjoavan sopimuksessaan takuuta tai viivästyssakkoja. Usein ne eivät kuitenkaan ole asiakkaalle tarjottavia lisäetuja, vaan toimittajan vastuunrajoituksia.

Kun olet asiakkaana, näytä minulle toimittajasi tarjoama takuulauseke, niin minä osoitan sinulle sen olevan toimittajan vastuunrajoitus.

 

Timo Lappi
Lakimies, Fondia Oy
timo.lappi@fondia.fi
Twitter: @tilapit

**

Katso yrittäjäwebinaarit Suomen Ekonomien webinaarikirjastosta (jäsenpalvelussa, vaatii kirjautumisen).

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa SEFEn jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi SEFEn jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa:www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa SEFEn jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).

13.11.2014
Halujohtaminen väylä tulostoimintaan

Suomalainen työelämä on muuttunut 2000-luvun aikana paljon ja on edelleen jatkuvien muutosten keskellä maailman globalisoituessa, kilpailun kiristyessä ja tuottavuusvaatimusten koventuessa. Johtaminenkin on muuttunut. Niin sen tulee edelleenkin muuttua.

Muutoksen ei tule olla vain puheissa, vaan johtamistyöhön suhtautumisessa ja erityisesti johtamiskäytännöissä.

Eräässä kansainvälisessä johtajuusvertailussa (Sirota Survey Intelligence & Promenade Research Oy / tehty vuonna 2010) suomalaiset johtajat jäivät muista länsimaisista kollegoistaan jälkeen vision ja strategian linkittämisessä työtehtävien tasolle sekä kannustamisessa, palautteen antamisessa ja työntekijän valmentamisessa eli kiteytettynä henkilöjohtamisessa.

Tämä ei tarkoita, ettei asiassa olisi viime vuosina paljonkin kehittymistä tapahtunut, mutta on näissä johtamistaidoissa meillä edelleen myös paljon petraamista.

 

Halujohtamisen ydin

Halujohtaminen on keskeinen ajattelumalli nykyaikaisen menestysjohtamisen toteuttamisessa. Merkittävää on käsitteen sisältö. Sen kaksi elementtiä pitää sisällään muun muassa ajatusmallin, jossa johtamisen avaimena on saada organisaation ihmiset toimimaan halutulla tavalla eli organisaation menestyspäämäärien mukaisesti.

Tämä edellyttää, että ihmiset saadaan toimimaan näiden tavoitteiden eteen omasta halustaan eli motivoituneesti, sitoutuneesti ja innostuneesti. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että pakolla ei ihmistä nykymaailmassa saa juuri mitään tekemään. Ei ainakaan sillä tasolla, millä nykykilpailussa menestyminen edellyttää.

Ihmistä voi sanoa sekä halun että pakon kautta toimivaksi. Halu mielletään helposti positiiviseksi ja pakko negatiiviseksi. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Halu rakentuu monista motiiviperusteista ja joskus pakollakin on oma merkityksensä töiden tekemisen taustalla.

Monasti on pystytty osoittamaan, että positiivinen halu antaa suurimman motiivin toimia ja siten myös parhaat tulokset. Johtamisen ja johtajan haaste onkin siinä, että miten löytää ne motiiviperustat, mitkä kutakin ihmistä motivoivat.

Yksi on ahne palkan perään, toinen arvostaa joustavia työaikoja, kolmas positiivista työilmapiiriä, neljäs työtehtävän merkityksellisyyttä, viides työstä saatavaa statusta, kuudes mahdollisuutta kehittyä ammattilaisena ja niin edelleen. Listaa voisi liki loputtomiin jatkaa.

Merkittävä lopputulos kuitenkin on, että eri ihmisillä voi olla kovinkin erilaiset motiiviperustat. Johtamisen yksi haaste onkin se, miten kyetään löytämään ja kyvykkäästi käyttämään juuri niitä elementtejä kunkin yksilön kohdalla, jotka hänen motiiviperustoihinsa kytkeytyvät ja sitä kautta hänen kohdallaan tuottavat parhaan lopputuloksen.

 

Akateemiset johdettavina

Akateemisille henkilöille työ on useimmiten erittäin merkityksellinen oman elämän elementti. Se ei yleensä ole vain särpimen hankkimisen väline. Siihen liittyy moni seikka:

  • halu hyvään urakehitykseen
  • halu saada arvostusta
  • halu osoittaa pärjäävänsä
  • halu saada itselle mielekästä työtä
  • halu kehittyä ammattilaisena ja ammatissaan ja niin edelleen

Työnantajan näkökulmasta kyse on pitkälti siitä, kuinka organisaatio pystyy näihin haasteisiin vastaamaan sekä saamaan parhaat ja kyvykkäimmät ihmiset palvelukseensa. Johtamisen näkökulmasta kyse on siitä, kuinka heidät pystytään organisaatiossa pitämään sekä jatkuvasti motivoituneena ja suurella roihulla toimimaan sitoutuneesti organisaation tavoitteiden eteen.

Kovin väärin ei olekaan sanoa, että akateemisten johtamisessa, joista monet toimivat asiantuntijoina, on johtamisen tuloksellisuuden ja halun aikaansaamisen haasteet esimiehelle aina melkoiset.

 

Onnistuneen halujohtamisen avaimet

Erilaisten yksilöperusteisten motivointitekijöiden ohella toimivaan halujohtamisen voidaan liittää seuraavia tekijöitä:

1) Selkeys liittyy asioiden ilmaisutaitoon ja päätöksentekokykyyn. Jos päätöksiä ei pystytä tekemään tai asioita ei pystytä ilmaisemaan niin, että henkilöstö ei tiedä, mitä organisaatio on tavoittelemassa, se auttamatta syö työintoa.

2) Oikeudenmukaisuus on yleinen hyve ja kriittinen tekijä johtamisessa. Se näkyy mm. palkitsemisessa, lomaratkaisuissa, tehtävien jaossa, ristiriitatilanteisiin puuttumisessa ja sanktioiden käytössä. Tässä onnistuminen edellyttää esimieheltään  jämäkkyyttä ja rohkeutta puuttua myös epäsuotaviin tilanteisiin työyhteisössä.

3) Avoimuus näkyy mm. asioiden informoinnissa jo niiden valmisteluvaiheessa, tulostiedotuksina ja kysymyksiin suorina vastaamisina. Tämä on pitkälti vanhan ajan hierarkkisen johtamismaailman rakenteita murtava ajattelumalli.

4) Läsnäoleminen antaa toiselle ihmiselle tunteen, että tälle toiselle ihmiselle voi uskoutua.  Tällä toimintamallilla esimies ei menetä auktoriteettiaan, jota usein turhaan pelätään. Tällöin ajatellaan esimiehen tulevan liikaa kaveriksi. Kuitenkin parhaimmillaan esimies pystyy saavuttamaan alaisensa luontaisen kunnioituksen ilman että hänen tarvitsee menettää piiruakaan esimiesvallastaan. Pikemminkin tilanne on päinvastoin.

5) Kehitysmielisyys näkyy kaikessa. Se ilmenee toiminnan ja toimintamenetelmien kehittämisessä sekä halussa kouluttaa henkilöstöään ja myötämielisyytenä henkilöstön omaan kouluttautumiseen. Ilman tätä ajattelua organisaatio ei vain toiminnallisesti, vaan myös henkisesti jämähtää paikoilleen ja se ei kenenkään työmotivaatiota ole edistämässä.

6) Positiivisuus on ajattelu- ja asennemaailma, joka johdon on saatava henkilöstöön aikaiseksi. Kaikki tietävät, että positiivisessa ilmapiirissä on hauskempaa kuin negatiivisessa. Kyse on pienistä asioista, kuten tervehtimisistä, kiitoksista, ystävällisistä sanoista ja eleistä, kehumisista, jutustelusta jne. Vaikka nämä  vaikuttavat kovin pieniltä asioilta, niillä on käsittämättömän suuri vaikutus.

7) Kannustavuus on erilaisten kannustinpalkkioiden ohella erityisesti uskon luomista henkilön omaa pärjäämistä, mutta myös organisaation menestystä kohtaan. Tässä avainkäsite on ylpeyden kulttuuri. Tässä mielenkiintoinen kuriositeetti on, että erityisesti menestyksestä ollaan ylpeitä. Mutta jotta menestystä tulee, johdon tulee positiivisesti kyetä kannustamaan porukkaansa ja luomaan uskoa menestyksen aikaansaamiseen.

8) Tulossuuntaisuus on kaiken inhimillisen toiminnan kulmakivi. Ilman tulostavoitteita, tulosmittareita, tulosten kertomista sekä hyvistä tuloksista palkitsemista jää johtaminen väkisinkin puolitiehen. Tämä perustuu onnistumisen tunteen aikaansaamiseen. Se on yksi ihmisen suurimmista motivaattoreista. Siksi sen rakentamiseen tulee johtamisessa panna erityinen paino.

 

Lopuksi

Jukka Virtanen kirjoitti aikoinaan seuraavasti sanoittamansa Seitsemän kertaa seitsemän -lauluun: ”tahto rautainen vie läpi harmaan kallion”. Tämä kertoo halun syvimmän voiman.

Halun kautta ihminen saa aikaan paljon enemmän kuin vain perustekemisen kautta. Johtamisessa onkin pakko saada aikaan halu ja tekemisen palo, sillä muutoin eivät tulokset ole parhaita.

Ei kun halua kehittämään. Myös johtamisessa!

 

Timo Rope
Yrittäjätyöryhmän puheenjohtaja ja Suomen Ekonomien hallituksen jäsen

12.11.2014
Pieni askel ihmiskunnalle, suuri harppaus ihmiselle

Jo kauan ennen esikoisemme syntymää pidin selvänä, että jossain vaiheessa jäisin hieman pidemmäksi aikaa lapsen kanssa kotiin. H-hetken lähestyessä saattoi kyllä käydä mielessä, että mitä ne muut ihmiset moisesta ajattelisivat.

Kerrottuani, että jään puoleksi vuodeksi kotiin palaute oli uteliaan innostunutta – oli sitten kyse esimiehistä, toisissa kulttuureissa asuvista ystävistä tai vanhemmista sukulaismiehistä. Asian kertomisesta saattoi jopa tuntea pientä ylpeyttä.

Viime keväänä sitten jäin kotiin seitsenkuisen Elvi-tyttäremme kanssa äidin palattua työelämään. Päivät lapsen kanssa kuluivat valtavan nopeasti. Normaalien, enemmän ja vähemmän sotkuisten, arkirutiinien lisäksi arkea värittivät kaikenlaiset hauskat aktiviteetit.

Kaltaiselleni lintubongarille vaunupinnojen kerääminen oli tärkeä osa koti-isän arkea. Vaunupinnat ovat lastenvaunuja ulkoiluttaessa havaittuja lintulajeja. Vaunujen kanssa oltiinkin retkellä ahkerasti ja usein paikoissa, joissa vaunujen ulkoiluttajia harvemmin näkee.

Vaikka vaunupinnojen kerääminen on periaatteessa joukkuelaji, jäi varsinainen lintujen havainnointi kuitenkin lähes aina minun vastuulleni,  joukkuetoverini nukkuessa sikeästi vaunuissa. Jälkeenpäin uusia pinnoja juhlistettiin tietenkin maittavilla maastolounailla.

 

Lapselle ja isällä iso juttu oli pieni työyhteisölle 

Töihin paluu koitti syksyllä. Työpöytä alkoi heti täyttyä entiseen tahtiin. Taisin monen mielestä pitää vain normaalia pidemmän kesäloman.

Paluu oli jopa yllättävän helppo. Toki paluuta pehmensi osaltaan se, että teen nelipäiväistä työviikkoa ja olen maanantaisin Elvin kanssa kotona osittaisella hoitovapaalla.

Työyhteisössä puolen vuoden poissaolo ei näyttänyt olevan kovinkaan iso juttu, mutta minulle ja Elville se oli varmasti yksi isoimpia. Kokeile itse, jos et usko.

 

Hannu Raatikainen
Erikoistutkija, KTM

 

Elvi vaunut 300x208 Pieni askel ihmiskunnalle, suuri harppaus ihmiselle

11.11.2014
Hur härligt klingar sången?

Idag firas Svenska dagen, finlandssvenskarnas egen dag. Många ser dagen som en symbol för rätten att tala svenska i Finland och som en hyllning för landets tvåspråkighet. Den 6 november, årsdagen för kung Gustav II Adolfs död i slaget vid Lützen år 1632,  har i över 100 år firats som Svenska dagen.

Mina första minnen av Svenska dagens firande går tillbaka till skoltiden och speciellt de första åren. Jag minns hur vi sålde de rödgula Svenska dagen-märkena ett par veckor innan och hur vi på själva dagen samlades i skolans festsal och sjöng Modersmålets sång.

Det sägs att sången är något av en nationalsång för finlandssvenskarna och vi hade övat in den och lärt oss texten utantill. Jag antar att det även idag i skolor och daghem ordnas program kring Svenska dagen och Modersmålets sång klingar högt.

 

Traditioner är viktiga

När Svenska dagen närmar sig, blir det som oftast mer allmänna diskussioner om finlandssvenskheten och det svenska språket. Ursprungligen skapades denna dag för att öka känslan av sammanhållning bland den svenskspråkiga befolkningen i Finland.

Förutom språket och Svenska dagen, som präglas främst av traditioner och historia, förknippas finlandssvenskhet ofta med kräftskivor, Lucia och midsommardans. Som finlandssvensk och som en del av den finlandssvenska identiteten är det viktigt att värna om det svenska språket och finlandssvenska seder och traditioner, så att de lever kvar och berikar vardagen även för kommande generationer.

Så här på Svenska dagen vill jag påminna om att SEFE betjänar sina medlemmar på bägge inhemska språken. Flera av våra evenemang, utbildningar och webinarier erbjuds även på svenska. Kolla vårt utbud på evenemangskalendern.

Som jag lärde mig i lågstadiet, det sitter fortfarande i:
”Du sköna sång, vårt bästa arv från tidevarv till tidevarv:
ljud högt, ljud fritt från strand till strand i tusen sjöars land!”

Trevlig Svenska dagen!

 

Nina Enberg
Marknadsföringsplanerare, Ekonomförbund

06.11.2014
Työryhmä esittää: Isille mahdollisuus työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen

Työryhmän asettama tavoite tuntuu varsin älyttömältä. Mahdollisuudet työn ja perheen yhteensovittamiseen ovat samat kaikille vanhemmille! Mistä työryhmä on ajatuksensa keksinyt? Tyhjästäkö?

Miesryhmän loppuraportti luovutettiin ministeri Susanna Huoviselle pari viikkoa sitten. Ryhmän oli nimennyt tasa-arvoasioista vastaava ministeri Paavo Arhinmäki joulukuussa 2012. Tehtäväksi oli annettu mieskysymysten pohtiminen tasa-arvopolitiikassa.

Yksi työryhmän raportin kärjistä oli se, että isille tulisi taata mahdollisuus työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Kun tätä mahdollisuutta ei arkielämän todellisuudessa kaikilla ole, on tietysti pohdittava miksi. Lainsäädäntö on kaikille sama sukupuolesta riippumatta eli taustalla täytyy olla nippu vanhanaikaisia asenteita.

Asenteet muuttuvat hitaasti. Jos muutosta halutaan nopeuttaa, on ohjattava käytäntöä. Jos isien perhevapaat ja tilapäiset hoitovapaat halutaan tavalliseksi ja itsestään selväksi osaksi arkielämää, on perheiden valintoja ohjattava siihen suuntaan. Asenteet muuttuvat käytännön myötä.

Toki monella työpaikalla homma toimii jo nyt esimerkillisesti, mutta eniten asennemuokkausta tarvitsevat nimenomaan kaikkein vanhanaikaisimmat työnantajat ja esimiehet. Nopein tie asenteiden muokkaamiseen on pidentää isien perhevapaita.

 

Isien pidemmät perhevapaat muuttavat asenteita

Käytännössä tämä tarkoittaa isyysvapaan pidentämistä mahdollisesti jopa vanhempainvapaan kustannuksella. Keskeistä on, että vapaa kohdennetaan isälle ja korvataan ansiosidonnaisesti, koska juuri tällaisia vapaita isät käyttävät.

Pidempien vapaiden myötä isät käyttäisivät enemmän perhevapaita ja olisivat lapsen kanssa kotona myös ilman äitiä. Usein kotona lapsia hoitaneet isät ottavat enemmän vastuuta perheestä myös muuten. Esimerkiksi kuljettavat lapsia päiväkotiin sekä harrastuksiin ja hoitavat sairaita lapsia kotona.

Kun isien vapaita pidennettäisiin, myös asenteet työpaikoilla kehittyisivät. Jossain vaiheessa yhdenkään isän ei enää tarvitsisi selitellä perhevapaan käyttöään, koska se olisi enemmän sääntö kuin poikkeus. Samalla saataisiin tasattua vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvia kustannuksia ja tasa-arvoistettua työelämää.

 

Kosti Hyyppä
Tasa-arvosta vastaava asiamies Ekonomiliitossa

05.11.2014
( Ajankohtaista )
Teater: Fosterlandet
 16.04.2015 
Tapahtumat
KYLTERIYHTEISÖJEN HALLITUKSET – ENNAKKOILMOITTAUTUMINEN – KYPÄ 2015
 29.01.2015 
Tapahtumat
KYLTERIPÄIVÄT – KYPÄ 2015 – ILMOITTAUTUMINEN ALKAA 4.12. KLO 9.00
  
Tapahtumat
WEBINAARI Kesäksi työhön: Sujuva haastattelu
 28.01.2015 
Tapahtumat
WEBINAARI Kesäksi työhön: Tehokas CV ja hakemus
 22.01.2015 
Tapahtumat
Yritysvierailu: Tornihotelli
 20.01.2015 
Tapahtumat
WEBINAARI Kesäksi työhön: Työpaikat pinnalla ja piilossa
 13.01.2015 
Tapahtumat
Aktuellt inför bokslutstider i Helsingfors
 18.12.2014 
Tapahtumat
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013