- 01 : 2015 -

Selkeät suuntaviivat

( Edunvalvonta ) Työelämän muutokset, koulutuspoliittiset kysymykset ja yrittäjyys vaihtoehtoisena työurana luovat perustan Suomen Ekonomien toiminnan suuntaviivoille seuraaviksi kolmeksi vuodeksi.

Lue lisää

Biotalous uudistaa bisnesmallit

( Yhteiskunta ) Vuoteen 2030 ulottuva Suomen biotalousstrategia julkistettiin toukokuussa 2014. Sen tavoitteena on nostaa Suomi biotalouden suurvallaksi.

Lue lisää

 
 
( Pääkirjoitus )   Eeva Riittinen-Saarno

80 vuotta osaamista

Tammikuun puolessavälissä lanseerattiin Suomen Ekonomien uusi brändi luottamushenkilötapahtuman yhteydessä. Samalla käynnistyi Suomen Ekonomien 80. toimintavuosi. Juhlavuotta vietämme ennen kaikkea työn merkeissä, siihen kuitenkin juhlan aineksia sirotellen.

Suomen Ekonomit sai synttärilahjaksi uuden nimen ja uudistuneen brändin. Elämme entistä visuaalisemmassa maailmassa, jossa ulkoinen ilme vanhenee nopeammin. Ensi vaiheessa näkyvin osa brändiuudistusta onkin uusi ulkoasu logoineen. Visuaalisuus on uudistuksessa kuitenkin vain jäävuoren huippu.

Ulkoisen ilmeen pitää tulkita Suomen Ekonomien strategiaa, arvoja ja toimintaa. Se heijastaa ekonomiyhteisön yhtenäisyyttä ja sisältöjä, joita Suomen Ekonomit jäsenilleen tarjoaa. Toiminnan ja tekemisen muutos näkyy ja tuntuu myös brändissä.

Brändiuudistuksen taustalla on tavoite selkeyttää ja yhtenäistää ekonomi-brändiä sekä sen johdannaisia ja näin lujittaa ekonomiyhteisöä. Tunnettu brändi, joka ei selityksiä kaipaa, vahvistaa ekonomien asemaa ja kasvattaa arvostusta työmarkkinoilla, kun se perustuu todennettuun ja vahvaan osaamiseen ja tutkintoon. Myös tapamme lähestyä jäsentämme tai potentiaalista jäsentä markkinointiviestinnässä on entistä enemmän puhetta ihmisten välillä, kanavasta riippumatta.

Suomen Ekonomien jäsenillä on lähes 5 000 erilaista työnimikettä, joten voimme sanoa, että ekonomit osaavat enemmän. Brändiuudistuksen sisältö rakentuu ajatukselle, että ekonomit ovat enemmän sekä liittona että yksilöinä. Sitä kuvaa myös uudistunut ja oivaltava logo: Ekonomit – mer. 80-vuotisvuonna voimme todeta, että Ekonomeilla on 80 vuotta enemmän kokemusta, osaamista ja asiantuntemusta jäsenen, yhteisön ja yhteiskunnan hyväksi. Ekonomit tukee jäsentä työelämässä enemmän ja Ekonomit myös vaikuttaa jäsenten ja kaikkien suomalaisten työelämän kehittämiseen enemmän.

Uutta ilmettä on pidetty raikkaana ja sitä on haukuttu epämääräiseksi. Ainakin olemme onnistuneet herättämään tunteita. Toivomme, että uudistus tuntuu hyvältä ja omalta – ainakin pienen totuttelun jälkeen – sekä vahvistaa yhtenäisyyttä yksilöiden yhteisössä.

Ja kyllä: kylteri on edelleen ekonomiopiskelijan lempinimi ja sitä kehitetään rinnan ekonomi-brändin kanssa.

Hyvää alkanutta synttärivuotta itse kullekin,

Eeva Riittinen-Saarno
päätoimittaja

 

Mistä aiheesta tai henkilöstä haluaisit lukea artikkelin Ekonomi-lehdessä? Anna vinkki toimitukselle.

Nimi (pakollinen)

Sähköposti (pakollinen)

Vastauksesi

Lue lisää

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Suomen Ekonomien brändiuudistus

Vuoden alussa parrasvaloihin saateltiin ulkoiselta ilmeeltään entistä raikkaampi Suomen Ekonomit. Uudistuksen taustalla on halu vahvistaa ekonomiyhteisöä ja tuoda esiin Ekonomien palvelukokonaisuutta.

Bra ledare, dålig förman

Det är väldigt svårt att hitta begåvade personer som överträffar både i att vara ledare och i att vara förman, skriver Lotta Backlund i sin kolumn.

Crowdfunding’s Heaven and Hell

Crowdfunding is not for everyone. Your success on a crowdfunding platform is often dependent on the community already settled around your activities.

Kylteripäivät 2015

Menestykseen tarvitaan intohimoa, paljon työtä, intuitiota, unelmia ja itseensä uskomista. Kylteripäivillä tarjottiin menestymisen eväitä.

Luksusliiketoiminta kasvaa

Eurooppa on globaali johtaja high-end- ja luksustuotteissa. Kuluttajapuolen suomalaisissa luksusbrändeissä olisi valtava mahdollisuus.

Ekonomien kirjallisuuspalkinnon voittaja

Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinto jaettiin juhlallisin menoin juristien, ekonomien ja diplomi-insinöörien JEDI-päivänä Helsingissä. Pääpalkinnon pokkasi Sixten Korkman kirjallaan Talous ja utopia.

Oikeusturvavakuutus on arvokas jäsenetu

Lakiasiat ovat usein monimutkaisia, joten oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on turvata vakuutetulle pätevän lakimiesavun käyttö.

3 x uusi työ

Lauri Mantere ryhtyi kehittämään Dellin rahoituspalvelutoimintaa täysin uudessa tehtävässä yhtiön Suomen-organisaatiossa. Rahoitusala on hyvä ja mielenkiintoinen näköalapaikka liiketoimintaan.

Ekonomien edunvalvontaa leveillä hartioilla

Keskustelu uudesta palkansaajakeskusjärjestöstä koskee Suomen Ekonomeja suuresti, vaikka osa jäsenistämme ei tutkitusti hahmota Suomen Ekonomien edunvalvontaa ja kokee ammattiyhdistysroolimme vieraaksi.

Työharjoittelussa Pariisissa

Kalle Setälä pääsi työskentelemään strategia- ja innovaatiopuolen projektitehtävissä kansainvälisen tiimin kanssa.

Lemmikkibisneksen menestyjä

Musti ja Mirri -lemmikkitarvikeketjun toimitusjohtaja Mika Sutinen tutkii aktiivisesti mitä menestyjät tekevät – toimialasta riippumatta. Hyviä käytäntöjä bongatessaan hän pohtii, miten niitä voisi soveltaa omaan toimintaan.

Kokousten tehostaminen

Tehottomat kokoukset syövät rahaa ja energiaa. Jos kokouksella ei ole tavoitetta, se on turha, sanoo Re:meetin Janne Orava.

Apua leirien lapsille

Lasten hätä yhdisti suomalaisen järjestöosaamisen ja Suomen kurdien verkostot. Syntyi Kurdistanin lapset ry.

Tutkittua tietoa kesätöistä

Kylterien kesätyötutkimus toimii Suomen Ekonomien kesätyösuositusten pohjana.
( Ekonomien blogissa )
Ekonomit valmiina vaaleihin

Eduskuntavaalit on kuukauden kuluttua. Julkista keskustelua hallitsevat puolueiden vaaliohjelmat sekä lukuisten sidosryhmien tavoitteet. Kaikesta keskustelusta selkeimmin nousevat esiin Suomen taloudellinen tila ja sen heikot näkymät sekä työmarkkinoihin kohdistuvat muutostavoitteet ja–paineet.

Työn lisääminen, työllisyyden kohentaminen ja joustavuuden lisääminen ovat keskeisiä teemoja lähes kaikkien puolueiden ohjelmissa. Paikallinen sopiminen, työaikajoustot, työaikapankit ja koeajan pidentäminen nähdään keinoina kehittää työmarkkinoita. Kehittäminen on välttämätöntä työmarkkinoiden muutoksessa, mutta siinä tarvitaan myös asiantuntemukseen ja kokemukseen perustuvaa näkemystä.

Esimerkiksi paikallisen sopimisen lisäämistä on helppo vaatia, mutta kuinka moni tarjoaa todellisia, kaikille osapuolille realistisia keinoja ja välineitä tämän kehittämiseksi?

On helppoa huudella radikaaleja ja yksipuolisia muutoksia miettimättä kokonaisuutta ja sitä, miten työmarkkinajärjestelmämme tasapaino rakentuu. Räväköitä otsikoita saa helposti, mutta todellisten ratkaisujen rakentaminen on huomattavasti monimutkaisempaa.

 

Ekonomit rakentaa toimivia ratkaisuja

Suomen Ekonomien hallitus hyväksyi hallitusohjelmatavoitteemme viime vuoden lopulla. Tavoitteemme perustuvat jäsentemme kokemuksista nouseviin epäkohtiin ja muutostarpeisiin.

Olemme rakentaneet tavoitteemme ja niiden saavuttamisen ratkaisut realistisiksi ja kokonaisuuden huomioonottaviksi. Pyrimme kunnianhimoisesti rakentamaan ratkaisuja, jotka on pohdittu useiden eri tahojen näkökulmasta.

Tavoitteemme keskittyvät laadukkaan koulutuksen turvaamiseen, työurien pidentämiseen sekä työllistymisen keinojen kehittämiseen, paikallisen sopimisen rakenteiden kehittämiseen, oikeudenmukaiseen verotukseen sekä yrittäjyyden ja yritystoiminnan helpottamiseen.

Keskeinen tavoite jäsenillemme ja Suomen Ekonomeille on tasa-arvoisen työelämän kehittäminen erityisesti perhevapaajärjestelmää kehittämällä ja vanhemmuuden kustannuksia tasaamalla. Olemme ylpeitä kustannusneutraalista mallistamme perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi. Se kuvastaa työskentelymme perusteita: asiantuntijuuden ja eri näkökulmien pohjalta rakennettuja ratkaisumalleja, joiden pohjana on jäsenkunnan työelämän tutkittu pitkäaikainen tuntemus.

 

Strateginen hallitustyöskentely antaa vaikuttamistyölle tilaa

Viimeisimmät hallitusohjelmat ovat olleet yksityiskohtaisia ja neljää vuotta ehkä liiankin tiukasti raamittavia. Tuleva hallitus rakentaa ohjelmansa todennäköisesti tiiviimmäksi ja strategisemmaksi, jolloin kokonaisuuden muodostavat strategisesti linjaava hallitusohjelma ja keinoja  täsmentävä toimintasuunnitelma.

Tämä antaa vaikuttamiselle parempia mahdollisuuksia, mutta korostaa entistä enemmän jatkuvan vaikuttamisen tärkeyttä, kun hallituksen toimintaohjelmaa tarkistetaan vuosittain. Suomen Ekonomit on rakentanut pitkäjänteisesti pysyvää yhteistyötä puolueiden ja eri sidosryhmien kanssa ja meillä on erinomainen mahdollisuus valvoa ekonomien etua myös näissä muuttuvissa oloissa.

Sivuiltamme löytyvät paitsi hallitusohjelmatavoitteemme sekä ekonomiehdokkaat, jotka ovat vastanneet kahteen keskeiseen tulevan hallituskauden kysymykseen. Käy katsomassa ehdokkaat ja heidän vastauksensa. Ennen kaikkea: Käytä ääntäsi viimeistään varsinaisena äänestyspäivänä 19.4.2015.

23.03.2015
Fler kvinnliga ledare

Vi firade igår jämställdhetsdagen och Minna Canths födelsedag, den enda finska kvinnan med egen flaggdag. Canth var den första framstående kvinnliga författaren i Finland, en duktig företagarkvinna, förespråkare för jämställdheten och dessutom mamma till sju barn. Hon var ett lysande exempel på hur man kombinerar familj och arbetsliv.

Jämställdheten har jobbats för i över 100 år men speciellt på arbetsmarknaden går jämställdheten till vissa delar långsamt framåt. Andelen kvinnor på ledande poster och i börsbolags styrelser borde vara betydligt högre speciellt med tanke på andelen högt utbildade kvinnor i vårt land.

Jag håller helt med Centralhandelskammaren att företag alltid ska välja de bästa resurserna till ledande poster och till sina styrelser oavsett kön, men problemet är fortfarande att man alltför lätt säger att det inte finns lämpliga kvinnliga kandidater.

Börsbolagen har via självreglering förpliktat alla börsbolag att ha både män och kvinnor i sina styrelser. Om man frångår detta bör en redogörelse avges. En del företag har även egna program för att lyfta fram kunniga kvinnor.

 

Kvinnor är ofta utmärkta direktörer

Ett sätt att minska problemet är att se till att kunniga kvinnor finns med i rekryteringspooler och nätverk där man sonderar kandidater för ledande poster. Enligt Centralhandelskammarens utredning från ifjol, är det största problemet med få kvinnor till börsbolags styrelser att det inte finns tillräckligt med kvinnor som leder olika businessenheter eller som verkställande direktörer.

Hela 62 procent av dem som utnämnts till börsbolags styrelser har en bakgrund som vd:n. Centralhandelskammaren stöder kvinnligt ledarskap med att ordna mentorprogram för kvinnliga ledare.

Timo Ritakallio, vice verkställande direktör på Ilmarinen, lyfter i sin blogg upp varför vi behöver mera kvinnor på ledande poster. Han hänvisar till en global undersökning där man kommit fram till att företagen med de bästa resultaten hade 37 procent kvinnor på ledande poster, medan företag med de sämsta resultaten hade endast 19 procent kvinnliga ledare.

Enligt undersökningen är kvinnor ofta utmärkta direktörer, som bättre kan motivera personalen, effektivera verksamheten och skapa välmående på arbetsplatsen. Ritakallio lyfter upp tre orsaker till att det inte finns flera kvinnor på ledande poster: manlig ledningskultur på företagen, kvinnors sämre tro på sitt kunnande och de traditionella könsrollerna i hemmet.

Lösningar kunde vara att uppmuntra kvinnor att söka mera krävande poster, fungerande mentorprogram och en jämnare fördelning av föräldraledigheten. Det sagt, betyder inte att manliga direktörer inte skulle vara lika bra och den som är bäst lämpad för en post skall alltid väljas, oavsett kön.

Jämställt är lönsamt!

 

Ann-Louise Laaksonen
II viceordförande, Finlands Ekonomer

20.03.2015
Työnhaun oppii vain työtä hakemalla

Kun sain kutsun kirjoittaa Suomen Ekonomien blogiin, kysyin mistä minun toivotaan kirjoittavan. ”Oikeastaan mistä tahansa työnhakuun liittyvästä”, oli saamani vastaus. Runsaudenpula tuli vastaan saman tien. Kirjoittaisinko sosiaalisesta mediasta, henkilöbrändäyksestä, moderneista työnhaun tavoista?

Ajatukseni alkoivat kuitenkin kuin itsestään kiertyä kesätöiden ympärille. Aihe on taas mitä ajankohtaisin, ja paikkoja avoinna runsaasti. Monsteristakin niitä löytyy jo tuhansia.

Aloin miettiä omia kesätyökokemuksiani, ja ensimmäisiä työhakemuksiani mitä erilaisimpiin kesätyöpaikkoihin, pieniin sekä isoihin organisaatioihin. Luin muutamia niistä, ja puna alkoi nousta poskilleni. Tällaisia hakemuksiako sitä on laatinut työnhaun alkumetreillä.

Tämä vahvisti entisestään ajatustani siitä, että työnhakua voi oppia vain työtä hakemalla.

Tuskin kenenkään ensimmäiset työhakemukset ovat itsestään niin hyviä, että paikka haastattelussa aukeaisi automaattisesti jokaista työpaikkaa hakiessa. Tai oman osaamisen kuvailu nuorena vastavalmistuneena tai vasta muutamia työpaikkoja hakeneena niin luontevaa ja työnantajan tarpeisiin osuvaa, että juuri minä erottuisin joukosta paremmin kuin muut hakijat.

Myös pitkä tauko työnhaussa voi aiheuttaa epävarmuutta ja hankaluuksia kuvailla omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan.

 

Aito kiinnostus välittyy työhakemuksessa

Työnhakua on siis syytä harjoitella, harjoitella ja harjoitella. Paras tapa harjoitella on kirjoittaa paljon hakemuksia.

Yksi ja sama hakemus ja CV jokaiseen työpaikkaan ei ole oikea ratkaisu, vaan asiakirjat tulisi kirjoittaa jokaista työpaikkaa varten uudelleen: miettiä omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan ja peilata niitä työnantajan toiveisiin ja tarpeisiin.

Mikä minun osaamisessani on juuri sellaista, mistä tämä työnantaja on erityisen kiinnostunut, tai mitkä vahvuuksistani palvelevat juuri tässä työtehtävässä menestymistä. Näitä kysymyksiä pohtimalla on jo useamman askeleen pidemmällä kohti haastatteluun johtavan työhakemuksen laatimista – oli hakemus sitten nettilomake tai word-dokumentti.

Aito kiinnostus ja innostus työpaikkaa kohtaan on helpompi pukea sanoiksi kuin laimea mielenkiinto.

Vaikka työnhakijoita on nyt runsaasti liikkeellä, väittäisin silti, että hyvin mietityt, kohdennetut hakemukset – avoimet tai johonkin tiettyyn työpaikkaa jätetyt – tuottavat tehokkaammin ja nopeammin tulosta kuin sadat hakemukset vailla sen tarkempaa räätälöintiä ja ajatusta. Tarkkaan mietitty ja kohdennettu työnhaku voi toki olla työlästä ja aikaa vievää, mutta lopputulos palkitsee.

Tsemppiä kaikille työnhaussa oleville Suomen Ekonomien jäsenille ja muillekin tähän kirjoitukseen törmääville. Asioilla on tapana loksahdella paikoilleen!

 

Mirva Puranen
eJob Coach
Monster.fi

13.03.2015
Palkkauksesta puhumisen sietämätön vaikeus

Palkkatasa-arvoon on vielä pitkä matka. Ekonominainen saa edelleen selvästi pienempää palkkaa kuin miespuolinen kollegansa.

Nais- ja miesekonomien välinen selittymättömätön palkkaero on noin 11 prosenttia yksityisellä sektorilla, valtiollakin kuutisen prosenttia. Selittymättömällä palkkaerolla tarkoitetaan miesten ja naisten palkoissa olevia eroja, kun verrataan samanlaisissa tehtävissä ja samankaltaisilla taustaominaisuuksilla työskenteleviä miehiä ja naisia.

Suomen Ekonomien tuoreimman palkkatasotutkimusaineiston pohjalta on jälleen tehty palkkaepätasapainotutkimus. Siinä tarkastellaan selittymättömätöntä palkkaeroa naisten ja miesten sekä eri työnantajasektorien välillä.

 

Palkasta ei juuri keskustella

Ekonomien palkkatasotutkimuksen viime syksyn vastaajista 25 prosenttia ei oman ilmoituksensa mukaan keskustele palkastaan esimiehensä kanssa koskaan. Säännöllisesti ilmoitti keskustelevansa vain 12 prosenttia. Tulos on huolta herättävä, joskaan ei enää yllättävä. Samansuuntaista viestiä on kuulunut ”kentältä” ja saatu eri selvityksistä jo aiemmin.

Palkkatasotutkimuksen tulosten valossa on myös nähtävissä, että myös oman tehtävän vaativuuden arviointiin liittyvät kriteerit ovat, valtiosektorilla töissä olevia lukuun ottamatta, hyvinkin puutteellisesti tiedossa: 64 prosenttia kaikista vastaajista kertoi olevansa tietämätön näistä.

Perinteisessä asematasotarkastelussa suurin yksittäinen osuus Suomen Ekonomien työssäkäyvistä jäsenistä työskentelee asiantuntijoina. Asiantuntijoista vain 32 prosenttia vastaajista ilmoitti tuntevansa oman tehtävänsä vaativuusperusteet.

Keskijohdossakin osuus oli vain 41 prosenttia. Palkkatasotutkimus antoi myös selvää viestiä siitä, että keskusteleminen yleis- tai meriittikorotuksista on hyvinkin satunnaista työpaikoilla.

 

Avoimuus edesauttaa muutosta

Tilanteen taustalla on paljon erilaisia tekijöitä, näiden joukossa se, että palkkauksesta ei juuri puhuta. Onkin syytä jatkaa vaikuttamista siihen, että tilanne muuttuu, mitä nopeammin sen parempi.

Epävarma taloustilanne, kokemus tai oletus esimiehen ”palkkavallan” olemattomuudesta, ajanpuute ja niin edelleen ovat riittämättömiä, joskin etenkin alaisen näkökulmasta katsottuina usein varsin ymmärrettäviä syitä sille ettei palkkausta haluta tai uskalleta ottaa puheeksi.

Esimiehen tehtävä on huolehtia, että alaisen kanssa yhdessä säännöllisesti puhutaan tämän palkkauksesta ja että sitä arvioidaan suhteessa tehtävän vaativuuteen ja vastuullisuuteen sekä henkilön osaamiseen ja siinä mahdollisesti tapahtuneisiin olennaisiin muutoksiin.

Avoimuus ja puhuminen edistävät palkkauksen tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Ne ovat myös keskeinen osa hyvää esimiestyötä ja johtamista. Onkin syytä edelleen jatkaa puhumista siitä, miksi puhumista ei ole enemmän.

 

Juha Oksanen
Tutkimuspäällikkö, Suomen Ekonomit

**

Katso vinkit palkkakeskusteluun

Lue lisää palkoista

12.03.2015
Kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa työaikoihin ehkäisee liiallista kuormitusta

Tunnustan, ettei nykyinen, alun perin tehdastyöhön rakennettu työaikalaki, enää täysin toimi nykymaailmassa. Työn muuttuessa yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomaksi ei tietyssä paikassa tiettynä aikana tehtävä työ enää aina palvele yritysten tai henkilöstönkään etuja.

Työaikalaki on ennen kaikkea työsuojelullinen laki. Lain tarkoituksena on suojella työntekijää. Työhön liittyvät kuormitustekijät ovat kuitenkin erityisesti asiantuntija- ja esimiestyössä hyvin erilaiset kuin perinteisessä tehdastyössä. Fyysisen kuormituksen sijasta asiantuntijatyössä korostuu henkinen kuormitus.

Kuormitus sinällään ei ole pahasta. Työn kuuluukin kuormittaa, mutta sopivasti. Liiallinen kuormitus ei palvele ketään pitkällä aikavälillä. Henkilölle se tarkoittaa uupumista ja pahimmassa tapauksessa menetettyä terveyttä. Yritykselle se tarkoittaa paitsi tuottavuuden laskua myös menetettyjä euroja.

 

Kieltojen sijaan tarvitaan tukea palautumiseen ja työn imua

Miten työaikalakia tulisi sitten muuttaa, että se vastaisi tämän päivän ja tulevaisuuden asiantuntijatyötä?

Työsuojelunäkökulmasta katsoen pelkkien työaikojen rajoittamisen sijasta huomiota tulisi kiinnittää henkilön omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Tutkimusten mukaan henkilön oma kokemus siitä, että hän voi vaikuttaa työaikoihinsa, on yhteydessä alentuneeseen riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntasairauksien vuoksi.

Samoin kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista on yhteydessä parempaan koettuun terveyteen, vähäisempään stressiin, vähäisempiin sairauspoissaoloihin ja parempaan työn ja muun elämän tasapainoon.

Toinen keskeinen tekijä on kokonaiskuormitus. Harva meistä tekee enää työtä, jossa työasiat pystyy täysin rajaamaan perinteiselle työajalle. Moni joutuu matkustamaan varsinaisen työajan ulkopuolella ja hoitamaan työpuheluja ja sähköposteja muulloinkin kuin toimistoaikana.

Työtehtävien kuormitus ei poistu sillä, että ne tehdään työajan ulkopuolella tai niitä ei lasketa työajaksi. Työhön sidonnainen aika, kuten vapaa-ajalla työn takia tapahtuva matkustaminen sekä työsähköpostien ja – puheluiden hoitaminen varsinaisen työajan ulkopuolella, tulisikin huomioida kuormitusta ja toisaalta riittävää palautumisaikaa tarkasteltaessa. Työn menettäessä ajan ja paikan sidonnaisuuden, tulee myös työajaksi laskettavaa aikaa tarkastella ilman rajoituksia tiettyyn paikkaan tai aikaan.

Työmatkat ja iltaisin ja viikonloppuisin globaalissa ympäristössä tehtävä työ koskettaa yhä useampaa asiantuntijatehtävissä toimivaa. Kuitenkin löytyy myös niitä, joiden työ keskittyy työn luonteesta johtuen perinteisiin toimistoaikoihin. Heilläkin, joiden työhön liittyvät tehtävät rajoittuvat toimistoaikoihin, pyörivät työasiat monesti mielessä myös vapaa-ajalla.

Toisaalta pitäisikö työasioiden miettimistä vapaa-ajalla edes pyrkiä estämään? Ketään ei voida kieltää ajattelemasta, joten kieltojen sijasta tulisikin tukea palautumista tukevia kokemuksia ja lisätä työn imua.

Palautumisen kannalta onkin tärkeää, että vaikka työ näyttelisi merkittävää osaa henkilön elämässä, elämästä löytyisi muitakin kiinnostuksen ja kehittymisen kohteita. Työpaikalla yhteisesti käytössä olevat pelisäännöt, siitä milloin pitää olla tavoitettavissa ja milloin asioita hoidetaan, helpottavat henkistä irrottautumista työstä.

 

Asiantuntijatyön huomioiva työaikalaki

Millainen olisi siis ideaali työaikalaki jos sellainen nyt luotaisiin asiantuntijatyötä varten?

Ainakin se huomioisi nykyiset työntekotavat: etätyön, mobiilin työn ja työhön liittyvän matkustamisen. Samoin se tukisi asiantuntijan kokemusta siitä, että hän voi oikeasti vaikuttaa työaikoihinsa. Työajat myös joustaisivat tarvittaessa niin työn luonteen kuin myös henkilön tarpeiden mukaan.Niissä tehtävissä missä se on aidosti mahdollista, siitä missä ja milloin työtä tehtäisiin, päättäisi työn tekijä, joka myös vastaisi, että työt hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sekä asiantuntijan vastuun kasvamista että myös työnantajan direktio-oikeuden rajoittamista. Tämä taas edellyttäisi molemminpuolista luottamusta ja sitoutumista, työn sopivaa mitoitusta, selkeitä pelisääntöjä ja todellisia vaikutusmahdollisuuksia omiin työaikoihin.

Työelämä ja työn teon tavat muuttuvat vauhdilla. Siksi asioista on voitava puhua, vaikka helppoja ratkaisuja ei ole. Yhdestä asiasta ollaan kuitenkin jo yhtä mieltä; työelämään kaivataan lisää joustoja.

 

Riikka Sipilä
Edunvalvonnan asiamies, Suomen Ekonomit

Kirjoituksessa viitataan mm. seuraaviin tutkimuksiin: Vahtera ym. OEA 2010, 67, 479-85.  Ala-Mursula ym. J Epidemiol Community Health 2002;56:272-8. Ala-Mursula OEA 2004, 61,254-61. Ala-Mursula ym. J Epidemiol Community Health 2005, 59, 851-7. Ala-Mursula ym. OEA 2006, 63, 608-16.

10.03.2015
Miltä arki näyttäytyy kollegasi silmin?

Toisen asemaan asettuminen on vaikeaa. Usein huomaamme töissä vain sen mikä ei suju sen sijaan, että kiinnittäisimme huomiota siihen mikä sujuu.

”Palattuani töihin ajankäyttöni tehostui. Työpaikalla vietin enää vain välttämättömän ajan ja tein hommat tarvittaessa loppuun lasten mentyä nukkumaan. Lasten ollessa pieniä, oli välillä raskasta, mutta toisaalta työasioita ei tullut turhaan stressattua läheskään yhtä paljon kuin aiemmin. Työ oli hyvää vastapainoa perheelle. Oli kiva toimia vaihteeksi aikuisten kanssa ja huomata, että osaamiseni ei ollut kadonnut minnekään perhevapaiden aikana. Oikeastaan perheen kasvaminen auttoi minua kehittymään monimutkaisten kokonaisuuksien sovittamisessa ja eri asioiden ennakoinnissa.”

”Selvää on, että pienten lasten vanhemmat eivät sitoudu työhön yhtä paljon kuin me lapsettomat. Heillä lapsi on aina tärkeämpi kuin työ. Töistä lähdetään aikaisin, vaikka työt tai palaveri olisi vielä kesken. Ollaan jatkuvasti etätöissä nakkisuojassa tai normaaleinakin päivinä lasten asioista soitellaan pitkin päivää. Loma-aikoihin heillä on mielestään aina etuajo-oikeus, kun Jarkko-Auroran päiväkoti menee kiinni tai kullannupun hiihtoloma nyt vaan on tuolla viikolla. ”

”Joskus jouduttuani siirtämään palaverin lapsen sairastuttua tuli kommenttia, että taasko se lapsi sairastaa, vaikka edellisestä poissaolosta oli aikaa neljä kuukautta. Joskus myös vihjailtiin isovanhempien käyttöä hoitajina, mutta eivät he pääse satojen kilometrien päästä hetkessä. Ei sairauksia kalenteroida etukäteen. Joskus näiden kommenttien jälkeen vein lapseni salaa hieman puolikuntoisena päiväkotiin. Päivän päätteeksi minulle kommentoitiin, että lapseni olisi hyvä levätä vielä kotona ja että hän oli ollut liian väsynyt osallistumaan. Useimmiten, kun lapset sairastivat, jaoimme puolisoni kanssa päiviä puoliksi tarpeen mukaan ja vuorottelimme kotona mahdollisimman paljon. Näin pystyimme molemmat hoitamaan myös kotoa tärkeimmät tehtävät, joita ei nopealla aikataululla saanut delegoitua muille.”

”Me lapsettomat joudumme paikkaamaan lapsellisten poissaoloja ja lyhyempiä työpäiviä. On selvää, että näin haastavasta työstä ei voi suoriutua niin nopeasti, että valmista on klo 15:30. Osalla tiimistämme lapsi on poikkeuksetta kuukausittain kipeänä ja äitihän niitä sairaita lapsia aina hoitaa. Osan töistä pystyisi varmasti hoitamaan, mutta meillehän ne nakitetaan. Kun lapsi on saatu kuntoon, sairastetaan sen jälkeen itse.”

”Arkikaan ei aina ollut täysin kitkatonta. Iltapäivällä saatettiin ihmetellä vitsikkäästi, että miten minun on lähdettävä kesken päivän (klo 16), kun lähdin hakemaan lastani päiväkodista. Kukaan ihmettelijä ei tainnut edes ymmärtää, että olin tehnyt aamulla jo yli kaksi tuntia tehokkaasti töitä ennen kuin he edes saapuivat työpaikalle. Olisiko lapsi pitänyt jättää hakematta? Eikö palavereja voida sopia siten, että kaikki pääsevät paikalle? Heille ei käy aamulla klo 8, koska tulevat mieluummin myöhemmin töihin. Onko se parempi syy määritellä kokousaika kuin päiväkodin sulkemisaika? Viikoittaiset etätyöpäivät auttoivat arjen sovittamisessa paljon. Kun piti kulkea vain päiväkotiin lähelle kotia, sai tehtyä tehokkaan työpäivän ilman katkoksia.”

”Perheellisten erivapaudet alkavat hiljalleen nostattaa pahaa verta. Pitääkö koko firman pyöriä niiden ehdoilla ja pitääkö heille sallia kaikki joustot ja ohituskaistat, jotka eivät tule kuuloonkaan muiden kohdalla? He ovat jatkuvasti stressaantuneita lapsiin liittyvistä asioista ja, kun työ jää taka-alalle, me paikkaamme heidän poissaolonsa ja unohduksensa, vaikka heidän hyväkseen joustetaan aika hemmetin paljon.”

”Tulokseni olivat hyviä verrattuna kehen tahansa. Työnantajani ei ainakaan tulosten valossa kärsinyt mitenkään, vaikka jouduinkin joskus perumaan palaverin tai lähtemään kesken kokouksen. Kuroin tarvittaessa päivästä menetetyn työajan illalla umpeen. Muut joutuivat välillä paikkaamaan minua, kun tuli jotain yllättävää lapsiin liittyvää, mutta sama päti myös toisin päin. Kaikki kyllä tekivät osansa paikkailusta, mutta kaikilla oli myös poissaoloja eli kaikkia piti myös paikkailla.”

”Hössötyskään ei ota loppuakseen. Ei minua kiinnosta kuunnella kahvihuoneessa päiväkotien ajankohtaisista kihomatotilanteista, tai pikku Viljamin hampaiden lukumäärästä. Hoidetaan mieluummin työt, jauhan muista asioista sitten vapaa-ajallani kavereiden kanssa.”

Kommentit ovat koottuja helmikuussa tekemästämme Merkityksellisiä valintoja –kyselystä. Työn ja elämän yhdistäminen on haasteellista olimmepa töissä naisina tai miehinä tai vanhempina tai ei-vanhempina.

Hyvää naistenpäivää!

 

Kosti Hyyppä
Asiamies, Suomen Ekonomit

06.03.2015
( Ajankohtaista )
Galleriakierros
 22.04.2015 
Tapahtumat
De 7 Goda Vanorna– Introduktion
 21.04.2015 
Tapahtumat
Perheretki Tuorlan planetaarioon ja majataloon
 18.04.2015 
Tapahtumat
Sääntömääräinen kevätkokous
 16.04.2015 
Tapahtumat
Talousviestintä – Yhteisen taloudellisen ymmärryksen rakentaminen
  
Tapahtumat
Vierailu Etelä-Savon Maakuntaliitossa ja yhdistyksen kevätkokous
 14.04.2015 
Tapahtumat
Erilaisuus voimavaraksi
  
Tapahtumat
Sääntömääräinen kevätkokous
 13.04.2015 
Tapahtumat
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013