- 03: 2014 -

Vallankäyttö työpaikalla

( Työelämä ) Valta konkretisoituu aina kun ihmiset kohtaavat toisiaan. Työelämässä hyväksi vallankäytöksi koetaan se, että tehdään yhdessä ja annetaan vaikutusmahdollisuuksia.

Lue lisää

Rohkeus ja avoimuus – yrityksen tärkeät arvot

( Työelämä ) Rohkeus ja avoimuus ovat nousseet monen yrityksen arvotauluun. Miten ne näkyvät arjessa?

Lue lisää

 
 
( Pääkirjoitus )   Eeva Riittinen-Saarno

Mistä on ekonomit tehty?

Ekonomiliiton kevätliittokokouksen esityslistalla oli brändiuudistus. Sen osana oli melkoisen pitkän liittonimen Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund – SEFE ry:n muuttaminen muotoon: Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer ry. Liittokokous päätti uudesta nimestä ja siirtymisestä yksiselitteiseen ekonomi-teemaan.

Asiasta keskustelutti ja siitä äänestettiin. Hyvä niin. Brändin pitääkin herättää tunteita. Erityistä surua herätti SEFE-lyhenteestä luopuminen. SEFE on erityisesti kylterille tuttu. Prosessihan vasta käynnistyy ja sen myötä syntyvät tai synnytetään sekä englanninkielinen nimi että uusi lempinimi, jos sellaista tunnutaan tarvittavan.

Uudistuksen lähtökohta on ekonomi-teema, jota käytetty liiton koko pian 80-vuotisen historian ajan. Ekonomi pelittää edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa, ja jokaisella on jonkinlainen käsitys ekonomista.

Strateginen missiomme on menestyvä ekonomi. Menestys edellyttää, että ekonomi on tunnettu brändi. Ekonomius on myös osaamisen ja laadun tae.

Brändin kirkastus on investointi tulevaisuuteen. Brändiä vahvistamalla varmistamme jäsenen asemaa ja arvostusta työmarkkinoilla ja siten turvaamme ekonomin kilpailukyvyn. Vetovoimainen ja myönteisesti erottuva brändi lujittaa ekonomiyhteisöä ja sen yhtenäisyyttä sekä lisää yhteisön vaikuttavuutta.

Brändi pitää rakentaa tavoitteellisesti todellisten vahvuuksien ja arvojen perustalle. Se syntyy myös tavasta toimia ja sisältää lupauksen, joka on lunastettava jatkuvasti jokapäiväisessä toiminnassa. Suunniteltavalla brändistrategialla pidämme huolta sekä ekonomin että ekonomien yhteisön huomisesta ja siitä, että olemme väkevästi siinä maailmassa ja työelämässä, jossa jäsenemme elävät ja tekevät työtä. Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer on yhteisö, joka tunnetaan ja johon halutaan kuulua.

Kylteri-nimikeestä ei luovuta, vaan sitä käytetään sisäisesti ja kehitetään yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Brändityö on alussa ja siihen pyydämme kaikki mukaan, tavalla tai toisella.

Yhteistyöterveisin
Eeva Riittinen-Saarno
päätoimittaja

Mistä aiheesta tai henkilöstä haluaisit lukea artikkelin Ekonomi-lehdessä? Anna vinkki toimitukselle.

Nimi (pakollinen)

Sähköposti (pakollinen)

Vastauksesi

Lue lisää

Liity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: SEFE LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.sefe.fi/jasenyys

Miten lomapalkka lasketaan?

Lomapalkka on pääsääntöisesti samansuuruinen kuin se palkka, jonka työntekijä saisi työssä ollessaan.

Espoon seurakuntayhtymälle voitto paras työpaikka 50+ -kilpailussa

Kilpailussa nostettiin esiin työpaikkoja, jotka toimivat aktiivisesti työurien pidentämiseksi ja ikärasismia vastaan.

Millainen on hyvä myyntipuhe?

Myyntipuhekilpailun voittaja yhdisti puheessaan sekä huumoria että asiaa.

Asenne ratkaisee

Asenne työtä kohtaan on kohdallaan, kun ihmisellä on sisäinen motivaatio ja halu tehdä töitä.

Taru Keronen palasi Eckerö Linelle

"Laivalla pitää viihtyä, siihen olemme satsanneet paljon", sanoo Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen.

Vastavalmistuneena Australiassa

"Australiassa arvostetaan enemmän työkokemuksen tuomaa käytännön kokemusta ja itsevarmuutta kuin usean vuoden yhtäjaksoista opiskelua", kertoo Katja Soininen.

3 x uusi työ

Juha-Matti Heikkinen on nimitetty Soneralle Social Media Manageriksi.

Työelämäkurssi kauppatieteiden opiskelijoille

Ekonomiliiton järjestämillä työelämäkursseilla käsiteltiin muun muassa rekrytointiprosessia ja työnhakumarkkinoilla erottautumista.

Miten ekonomi pärjää teknologia-alalla?

"Ekonomiksi valmistuneet pystyvät työskentelemään melkein missä ja millä alalla tahansa", sanoo STX:llä työskentelevä Riitta Hairisto.

Företagande under den spanska solen

Entreprenören Lasse Öhman vågade sig ut på okända vatten. Han grundade ett bolag som ordnade golfresor och hyrde ut lägenheter – i Spanien.

Doers and Talkers. A Finnish Dichotomy

"I think the world is made of three types of people. The doers, the talkers and those who get things done because people want to listen to them", writes André Noël Chaker.

Nooralotta Neziri veti Ekonomitreenit Porissa

Kauppatieteilijöiden jäsentapahtumassa treenattiin pika-aitajuoksua.
( SEFEn blogissa )
Eläkeneuvottelujen loppukiri on alkanut

Työmarkkinajärjestöt käyvät parhaillaan eläkeneuvottelujen loppurutistusta jonkinasteisessa uutissulussa eikä niiden edistymisestä tihku tietoja julkisuuteen. Valmista pitäisi tulla ”syksyn aikana”.

Julkisessa keskustelussa päähuomion on saanut pääministeri Vanhasen ”Rukan unelma” eläkeiän nostosta. Aihe on puhutteleva ja herkullinen, koska se koskettaa tavalla tai toisella jokaista työelämässä mukana olevaa.

Tosiasiallisesti eläkeikäkysymys on kuitenkin mielestäni sivujuonne. Iän suurin merkitys on lähinnä laskennallisena ja teoreettisena ”laskenta-arvona”, kun rating-yhtiöt arvioivat kalkyyleissään kansakunnan kokonaisvastuita osana luottokelpoisuusarvioita.

Eläköitymisiät ovat viime vuosina nousseet jo tehdyillä päätöksillä merkittävästi aiemmasta ja jo nyt lähestytään tavoiteikää. Tilastokeskuksen tuoreimpien selvitysten mukaan Suomessa eläköitymisikä on jo nyt korkeampi kuin monessa Euroopan maassa, vaikka niissä niin sanottu virallinen eläkeikä on Suomea korkeampi.

Eri kyselyissä saatujen vastausten perusteella näyttää, että jatkossa lähes puolet ihmisistä on valmiita jatkamaan työssäoloa 63 ikävuoden jälkeen, mikäli työtä heille on tarjolla. Varteenotettavaa ikäkysymystä tarkasteltaessa on myös se, että kyselyiden perusteella noin 20 prosenttia yrittäjistä olisi valmiita jopa laskemaan eläkeikää ja noin 40 prosenttia pitämään sen nykyisellään.

EK:n Kokkilakin kertoi viime keväänä julkisuudessa, että työnantajatahoilla ei ole omaa intressiä nostaa eläkeikää, mutta niiden olevan valmiita ”talkoisiin”, jotta kestävyysvaje voidaan nujertaa. Toki se tosiasia pitää tunnustaa, että ihmisten elinikä pitenee jatkuvasti ja, jotta huoltosuhde saadaan pysymään kohtuullisissa rajoissa, on eläkeikääkin tarkasteltava kriittisesti.

 

Matka katkeaa työuralla liian aikaisin 

Ongelma ei mielestäni ole kuitenkaan se, että eläkeikä on meillä 63 vuotta, vaan se, että ainoastaan noin 40 prosenttia työtekijöistä jää eläkkeelle normaalin vanhuuseläkkeen kautta. Nyt 60 prosentilla matka katkeaa jo ennen loppukiriä ja maaliviivaa.

Oleellisin tekijä kestävyysvajeen todellisen nujertamisen kannalta on niissä keinoissa, joilla työkykyisyyttä ja työssä jaksamista voidaan tukea läpi työuran. Näiden keinojen löytäminen onkin jo haastavampi hanke, kuin pelkkä ”juupas-eipäs” -kinaaminen eläkeiästä.

Taannoin pohdiskelin, moniko yritys tai muu työyhteisö olisi halukas hoitamaan asioita 80- ja 90-luvun tietojärjestelmillä, ilman että ohjelmistoja päivitetään. Ei muuten yksikään. IT-laitteisiin ja -sovelluksiin tehdään aina ylläpito- ja huoltosopimukset, mutta miten on ihmisten laita. Panostetaanko ihmisten tietotaidon ylläpitoon samalla tavalla, päivitetäänkö korvain väliä riittävän usein?

Eipä juuri, toki poikkeuksiakin on ja ne yhtiöt ovatkin menestyneet niin kotona kuin maailmalla suhdanteista riippumatta. Olisiko systemaattinen ihmisten henkisen pääoman ja osaamiskapasiteetin kartuttaminen (jatkuva täydennyskoulutus) yksi keskeisiä keinoja, joilla työssä uupumista voidaan vähentää poistamalla siten ihmisiltä riittämättömyyden tunnetta ja muutosten pelkoa?

Tuotantolaitoksissa tehdään laitteistoille suunnitellusti ennakkohuoltoja sekä säännönmukaisesti linjastojen vuosihuollot. Miten on ihmisten laita? Toki työterveyshuollossa tehdään vaihtelevasti ikäkausitarkastuksia 5-10 vuoden välein, mutta riittääkö se? Pitäisikö vuotuiset työhyvinvointikartoitukset ottaa osaksi normaalia työsuojelutoimintaa?

 

Työhyvinvointikartoitukset osaksi jokapäiväistä riskienhallintaa

Minun mielestäni kartoitukset olisivat oiva keino saada kuva vallitsevasta tilanteesta ja samalla ne antaisivat riittävän aikaisin signaaleja, jotta epäkohtiin voidaan puuttua ennen kuin ne aiheuttavat lopullista työkyvyn menettämistä, olipa sitten kyse työpaikan tai työyhteisön epäkohdista ja kuormitustekijöistä, kehnosta johtamisesta tai yksilöstä itsestään johtuvista syistä. Kartoitukset tukevat myös oivallisesti niin sanottua varhaisen puuttumisen käytäntöä, jolla negatiivinen kehitys voidaan katkaista ennen ”lopulliseen syöksykierteeseen” suistumista.

Työpaikkojen erilaisia fyysisiä ilmiöitä on työsuojelutoiminnassa seurattu vuosikymmenien ajan ja niille on annettu viranomaismääräyksillä selkeitä ja yksiselitteisiä raja-arvoja, joita ei saa ylittää. On mitattu melua, valaistuksen riittävyyttä, lämpötiloja, ilman epäpuhtauksia ja niin edelleen, mutta miten on psyykkisten kuormitustekijöiden laita?

Psyykkistä kuormittavuutta ei juurikaan mittailtu eikä ”harmituksen” määrälle ole olemassa raja-arvoja. Runsaat puoli miljoonaa ihmistä syö tänä päivänä säännöllisesti verenpainelääkitystä ja niiden ohessa osa myös psyykelääkkeitä. Kyseessä on uusi kansansairaus, jonka kokonaiskustannukset kansakunnalle lienevät satojen miljoonien, ellei miljardin euron luokkaa.

Usein taustalta löytyy työstressi, johon riittävän ajoissa puuttumalla taudin puhkeaminen olisi voitu estää. Myöhemmin, kun tauti kroonistuu on peli menetetty. Jos meluvamma voidaan todeta ammattitaudiksi, niin olisiko luotava mittaristo, jolla esimerkiksi työstressin aiheuttama verenpainetauti voitaisiin määrittää työolosuhteiden aiheuttamaksi ammattitaudiksi?

No mitäpä järkeä siinä olisi? Eipä muuta kuin se, että kustannukset kohdistuisivat työnantajalle ja silloin euro kyllä konsultoisi.

Työhyvinvointi- ja muut vastaavat kartoitukset tulisivat osaksi jokapäiväistä riskienhallintaa aivan kuin asiakkaista tehtävät luottotietoanalyysit ja vastaavat. Jatkossa työpaikoilla voitaisiin paremmin, jaksettaisiin ja oltaisiin ennen kaikkea tuottavia läpi työuran eikä ihmistä tuupattaisi kesken matkaa loppuun kulutettuna työkyvyttömyys- ja työttömyysputkeen.

Ryhdytään yhdessä talkoisiin paremman työelämän ja samalla ihmisen hyväksi, pidetään huoli toisistamme.

 

Aulis Töyli
Ekonomiliiton työelämätoimikunnan puheenjohtaja

26.08.2014
Loman rentous voi säilyä hyvinkin yksinkertaisin keinoin

Palaa siihen hetkeen, kun olit rento. Millaista se on? Missä ja miltä se tuntuu? Jos sait lomailtua rennosti, olotila oli ehkä helppo löytää. Lomalta palatessa aivot, keho ja mieli virittyvät työmoodiin parikin viikkoa. Tutkimusten mukaan lomaltapalaajat käyvät läpi neljä vaihetta: lomasta irrottautuminen, alkusopeutuminen, rutiinien rytmin löytyminen ja työn hallinta. Onko mahdollista sisällyttää työrutiiniisi jokin tapa, jolla virkistyt tai palaudut ihan koko vuoden?

Uusi tapa ei synny pakottamalla – motivoidu itseäsi houkuttelevaan rutiiniin

Virkeyden tai rentouden löytäminen voi tapahtua hyvinkin yksinkertaisin ja nopein keinoin. Tässä alla muutama vinkki. Jos keino on uusi, anna sille aikaa muuttua rutiiniksi. Sanotaan, että lähes mistä tahansa tulee tapa päivittäisen toiston myötä noin kolmessa viikossa. Uusi tapa ei synny pakottamalla, toisaalta pelkkä keinon ajatteleminenkaan ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan tekoja ja toistoja. Parhaiten rutiini syntyy, kun olet motivoitunut siihen. Mikä yksi keino sinun olisi helpointa, houkuttelevinta ja realistisinta toteuttaa ihan käytännössä? Kirkasta itsellesi myös se, mitä hyvää tämän keino sinulle tuo pitkälläkin aikavälillä? Mikä saa sinut toistamaan sitä?

  • Lyhyt aikamatka takaisin rentoon lomatilaan
    Jätä kännykkään kuva leppoisimmasta lomamuistosta. Sopivassa hetkessä, vaikkapa taksissa, palaverin alussa tai aina kun istahdat aloittamaan uutta tehtävää, palaa tähän lomahetkeen. Katso kuvaa tai silmät suljettuina muistikuvaa siitä. Miltä silloin tuntui mielessäsi ja kehossasi? Mitä kenties maistoit tai liittyykö siihen tuoksuja? Entä ääniä? Anna tämän tunnelman elävöityä ainakin parin minuutin ajan ennen kuin jatkat töitäsi. Tee tätä vielä talvellakin.
  • Henkäise itsesi rennoksi
    Hengityksellä on suora yhteys stressihormoneihimme. Muutamakin syvä palleahengitys päivän mittaan rauhoittaa ja rentouttaa. Ota tavaksi hengittää 3 kertaa syvään vaikkapa ennen uuden sähköpostin kirjoittamista, autossa pysähtyessäsi punaisiin valoihin tai aina istahtaessasi. Opettele palleahengitys tai muita hengitysharjoitteita.
  • Kahviton virkistys
    Kehon pienikin liikuttaminen virkistää myös ajattelua. Paineen kasvaessa päässä nouse vähintäänkin tuolilta, suorista keho ja jaloittele hetki. Ota tavaksi kävellä portaat, nostella sopivan nopeassa rytmissä hartioita tai käsiä, ravistella koko keho tai hyppiä hetken tasajalkaa.
  • Ota käyttöön jokin ajanhallintatekniikka
    Onnistuisiko tänä vuonna lounastaukojen varaaminen kalenteriin? Entäpä heti iltapäiväksi sovittu uintireissu, metsäkävely, uusi harrastus, piknik perheen kanssa? Varaa näitä omia latautumishetkiä heti ensitöiksesi kalenteriin.
  • Lataa virittäytymismusiikki ja palautumismusiikki
    Musiikki vaikuttaa meihin tutkitusti ihan solutasolle asti. Mikä kappale sinut saa virittäytymään? Entä rentoutumaan? Mahdollista kappaleen kuuntelu työpäivänkin aikana. Lataa ne kännykkään viimeistään viimeisenä lomapäivänä.

Lisää vinkkejä ja tietoa aiheesta:
Töihin paluun ei tarvitse olla tuskaa (yle.fi)
Löydä uusi näkökulma työhön (ttl.fi)
Leiki hobbitia, riko rutiineja, soittolistavinkki (zef.fi)
Pala lomaa arkeen (agronomiliitto.fi)

Taija Kääriäinen
Uravalmentaja, Ekonomiliitto

31.07.2014
Näkemiin

Hyvä ystävä,

jään lomalle 1.7.2014 ja työsuhteeni Suomen Ekonomiliitossa päättyy 30.9.2014. Haluan perhesyistä vaihtaa työhön, jossa on vähemmän ilta- ja viikonlopputöitä. En tiedä vielä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta seuraava työ löytynee liiketoiminnan kehittämisen, kestävän kehityksen ja/tai vastuullisuuden saralta. Ainakin toivon niin.

Ehdin olla SEFEssä reilut kolme vuotta, joka on ollut erittäin mielenkiintoista aikaa. Sinä aikana Ekonomiliitto sai uudet arvot ja uuden strategian.

Olen ylpeä siitä miten SEFE on kehittänyt osallistavia ja sähköisiä palveluita sekä ottanut edelläkävijän roolin sosiaalisessa mediassa. Edunvalvontajohtaja Lotta Savingon johdolla SEFEllä on vakiintunut ja vankka asema YTN:ssä, Akavassa ja muissa sidosryhmissä. Juristit ja uravalmentajat palvelevat uutterasti jäseniämme niin ylä- kuin alamäissä ja saavat siitä erinomaista palautetta. Jokaisella työntekijällä toimistolla on ollut tärkeä oma roolinsa SEFEn menestyksen tekemisessä, erityisesti näinä vaikeina aikoina, kun kilpailua on alkanut tulla järjestökentälle.

Olen myös erittäin ilahtunut siitä innosta, joilla paikallisyhdistykset ovat lähteneet tekemään yhteistyötä keskenään ja toimiston kanssa jäsenhankinnan ja tapahtumien tuottamisen saralla. Olen kiitollinen kyltereiden aloitteellisuudesta ja sitoutumisesta liiton toimintaan.

Haluan kiittää jokaista toimiston työntekijää työkaveruudesta. Harvoin näkee niin asiantuntevaa ja työlleen omistautunutta porukkaa! Tulin SEFEEn 1.4.2011 tilanteeseen, jossa jäsenmäärä oli ensimmäistä kertaa liiton historian aikana lähtenyt laskuun.

Olemme yhdessä tsempanneet ja saaneet aikaan kasvun 47 000 jäsenestä parhaimmillaan vuodenvaihteessa 2013-2014 lähes 51 000 jäseneen. Liiton omaisuus on kasvanut hyvin ja työtyytyväisyys kehittynyt vuosi vuodelta. Jatkakaa osaamisen kehittämistä ja Hyvä työpaikka –projektia ja tehkää SEFEStä paras mahdollinen työpaikka teille.

Toimistolla alkaa kesälomien jälkeen palveluiden kehitysprojekti. Minun on tässä kohtaa hyvä siirtyä urallani eteenpäin ja antaa tilaa jollekin osaavalle ja innokkaalle johtajalle, joka nostaa kanssanne SEFEn seuraavalle tasolle.

Kuluneesta kiittäen sekä koko ekonomiheimolle ja teille kaikille parasta mahdollista jatkoa toivottaen,

Aija

18.06.2014
Jo joutui armas aika

Siitä päivästä lähtien kun kouluissa kajahti ilmoille Suvivirsi, mielessäni on pyörinyt vain yksi ajatus: KESÄLOMA.

Ikävä tosiasia on kuitenkin se, että ennen kesälomaa maailma on (jälleen kerran) tehtävä valmiiksi. Niin tälläkin kertaa. Vaikka mieli jo huomaamatta vaeltelee kesäniityille, ”ennen kesälomia” -työlistani vain pitenee. Kun saan yhden homman hoidettua, kolme uutta on jo puskemassa takavasemmalta.

Koska meissä kaikissa, ainakin minussa, asuu pieni vallankumouksellinen, olenkin pohtinut sitä, MIKSI meidän pitää ennen kesälomia tehdä töitä kuin heikkopäisten? Jos en saa työpöytää tyhjäksi ennen kesälomaa, katoavatko työt johonkin sillä välin kun lomailen?

Paperipinot ovat toistaiseksi odotelleet minua samassa paikassa vielä elokuussakin, kun olen palannut lomilta.

Joten mitä siitä, jos jokin sähköposti jää vastaamatta tai työpöytä siivoamatta ennen lomia. Kun loma alkaa, laitan poissaoloviestin päälle, suljen työpuhelimen ja -sähköpostin ja LOMPS. Loma on minun omaa aikaani, joka ei ole myytävänä.

 

Loman jälkeen alkaa ”uusi työvuosi”

KOSKA olen kesälomalla oikeasti lomaillut ja ladannut akkuni sellaisella tekemisellä, josta pidän, olen elokuussa jälleen valmis tarttumaan uudella tarmolla työhöni ja sen haasteisiin. Mieleni kaipaa uusia virikkeitä ja mahdollisuuksia kehittyä. Olen valmis uudelle.

Minun vuoteni alkaa oikeastaan elokuussa, vähän kuin koululaisilla. Ehkä juuri siksi myös Suvivirsi merkitsee minulle eräänlaista työvuoden päätöstä.

”Nyt siunaustaan suopi  taas lämpö auringon, se luonnon uudeks luopi, sen kutsuu elohon”

Kesäloma alkaa ja minä olen vielä hengissä tämänkin hektisen työvuoden jälkeen. Hyvä minä! Hyvä me!

LOMPS

 

Minna Nieminen
Koulutuspoliittinen asiamies, Ekonomiliitto (tavattavissa jälleen elokuussa)

16.06.2014
Eläkeratkaisun on kannustettava työntekoon

Käsitys kehittyvistä maista halpatuotannon kehtona on historiaa. Paino on siirtymässä volyymin kasvattamisesta jalostusarvon ja kannattavuuden kehittämiseen. Innovaatiot, tietointensiiviset tuotteet ja palvelut, mobiiliratkaisut, ympäristöteknologia, superfood, lääketieteen, hi-tech ja niin edelleen. Käsitteitä, jotka liitetään teollisuusmaihin, mutta ovat jo arkea myös monissa kehittyvissä maissa. Meidän osaajien tontille on tunkua.

Pärjätäksemme kisassa meidän on panostettava osaamiseen, mutta myös tehtävä enemmän töitä. Eläkeratkaisu on osa kokonaisuutta, jolle Suomen uusi kilpailukyky rakennetaan. Lisäksi tarvitaan muita taloutta tasapainottavia toimia ja ennen kaikkea taitavia, vastuullisia johtajia ja yrittäjiä sekä motivoituneita osaavia työntekijöitä.

Eläkejärjestelmä on kaikessa monimutkaisuudessaan yksinkertainen. Eläkemaksupotti ja elinaikaennuste ratkaisevat, kuinka suurta eläkettä voimme nauttia. Jaettavaan pottiin vaikuttavat eläkemaksujen taso ja työssäoloaika sekä sijoitettujen eläkevarojen tuotto. Jo ennestään korkeita työn sivukuluja ei voida enää kasvattaa.

Pottia on kasvatettava tekemällä enemmän ja laadukkaampaa työtä. Fiksu pärjää vähemmällä, joten painopisteen on oltava osaamisessa ja innovaatioissa, jotka parantavat laatua ja tuottavuutta.

 

Enemmän työtä

Työn määrän kasvua tukeva eläkeratkaisu on must. Olennaista ei ole kenen malli valitaan ja millä termeillä yksityiskohtia kutsutaan. Tarvitaan malli, joka nostaa toteutunutta eläköitymisikää. Toimivassa mallissa on porkkanoita työskennellä pidempään. Lisätyöskentelyllä on ansaittava enemmän eläkettä.

Vanhuuseläkkeen alaikäraja on hälytin, joka ravistelee kollegat, työnantajan ja itse ikärajan ylittäneen reagoimaan. Aletaan kysellä koska, koska. Tätä keskustelua voidaan siirtää hälytysrajaa korottamalla.

Keskimääräiselle eläköitymisiälle on asetettu tavoitteeksi 62,4 vuotta ja tähän pitäisi päästä ”jo” 10 vuodessa. Tuossa ajassa Shanghaissa on rakennettu kaikki ne innovaatioklusterit, joista haaveilemme. Luku 62,4 antaa oikean suunnan, mutta reaalielämä määrätköön vauhdin ja tason.  Desimaaliviilauksen sijaan voisimme käyttää suurimman tarmomme nokkelampien liiketoimintamallien ja tuotteiden kehittämiseen.

Työpaikkojen työhyvinvointiohjelmilla voi parhaimmillaan olla valtava vaikutus eläköitymisikään. Olen tutustunut erään yrityksen ohjelmaan, jossa jo neljän vuoden panostuksella on pidennetty työuria kolmella vuodella. Joukossa on myös raskasta työtä tekevää porukkaa. Pitkäjänteinen työntekijöiden hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen sekä omaehtoisuuteen kannustaminen tuovat tuloksia.

Eläkeneuvottelijat ja tuleva hallitus, nöyrä toive: toteuttakaa tarvittavat järjestelmämuutokset. Työnantajien ja -tekijöiden pitää huolehtia lopusta.

Lämmintä, rentouttavaa kesää ja lomaa kaikille! Syksystä pistämme hihat heilumaan ja Suomen nousuun!

 

Timo Saranpää
Puheenjohtaja, Ekonomiliitto

13.06.2014
Onnistu yrittäjänä

Asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat muuttuneet suopeammiksi viime vuosien aikana. Startupin perustaminen on jopa trendikästä ja SLUSH vetää tänäkin vuonna Helsinkiin tuhansia ihmisiä kansainvälistä kasvua hakevista teknologiayrityksistä. Suomi on myös saavuttanut kansainvälistä mainetta useilla kansainvälisillä menestystarinoilla ja myös pääomasijoittajat ovat löytäneet Suomen startup-kentän.

 

Alkaisinko yrittäjäksi?

Kansainvälisen Global Entrepreneurship Monitor –tutkimuksen mukaan vähän yli viisi prosenttia suomalaisista aloittelee uutta yritystoimintaa. Etenkin nuoret suhtautuvat keskimääräistä positiivisemmin yrittäjäksi ryhtymiseen. Yliopistoissa ja korkeakoulussa yrittäjyysteema on ollut viimevuosina enemmän agendalla ja varmasti mediajulkisuus kansainvälisten kasvuyritysten ympärillä on omalta osaltaan luonut innostavaa ilmapiiriä yrittäjyydelle.

Suomessa on äärimmäisen hyvä koulutusjärjestelmä ja valtavasti osaamista. Suomalaiset ovat myös innovatiivista kansaa. Lisäksi Suomessa on kymmeniätuhansia yrityksiä, jotka suunnittelevat omistajanvaihdosta seuraavan viiden vuoden aikana. Jatka siis lukemista, jos kuulut siihen viiteen prosenttiin, ketkä ovat harkinneet yrittäjäksi ryhtymistä.

 

Aloita ideasta

Onko sinulla idea, jonka ympärille voisit rakentaa liiketoiminnan? Uskotko ideaan niin lujasti, että olet valmis menemään vaikka läpi harmaan kiven idean toteuttamiseksi? Uskotko ideaasi vaikka muut eivät uskoisikaan? Kun liikeidea tai tuote on kunnossa, voit jatkaa eteenpäin.

Onko liikeidean kaupallistamiselle olemassa potentiaaliset markkinat? Onko se uskottavasti kaupallistettavissa? Tunnetko liiketoiminnan harjoittamisen pääpiirteet ja toimialan riittävän hyvin?

Onko yritysesittelysi, hissipuheesi ja mahdollinen sijoittajille pidettävä pitch hiottu timantinkovaksi?

Jos vastasit kaikkiin edellä oleviin kysymyksiin kyllä, sinulla on varmasti jo olemassa myös kivenkova tiimi. Harva liikeidea on sellainen, jonka voi toteuttaa täysin yksin. Siksi tarvitset ympärillesi huipputiimin. Aloita pienellä ydintiimillä ja kehitä täysillä. Jos parannat ideaasi joka päivä yhdellä prosentilla, sinulla on vuoden kuluttua 38 kertaa parempi idea. Ole siis pitkäjänteinen.

Huolehdi siitä, että ideasi tai palvelusi on tuotteistettu hyvin. Lataa ilmainen Tuotteistajan opas ensi hätään. Testaa ideaa heti erikseen valituilla asiakkailla, vaikka se ei olisi ihan valmis.

 

Toteutus ratkaisee

Loppuosa onnistumisesta on määrätietoista ja pitkäjänteistä toteutusta. Tutkimusten mukaan 20 prosenttia yrittäjistä kokee stressiä päivittäin, joten oletko valmis kantamaan vastuuta ja ottamaan riskejä? Jos vastasit edelleen kyllä, voit nukkua vielä yön yli ja aloittaa idean toteuttamisen heti huomenna.

 

Janne Ala-Sippola
Kirjoittaja on Fondian juristi

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa SEFEn jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi SEFEn jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa: www.virtuaalilakimies.fi.

11.06.2014
( Ajankohtaista )
Lean start-up – tulevaisuuden toimintamalli
 24.09.2014 
Tapahtumat
Monipaikkainen hajautettu työ – työn uudet muodot kasvokkain ja verkossa
  
Tapahtumat
Länsi-Suomen Merivartiosto / Rajavartiolaitos
 23.09.2014 
Tapahtumat
Onnistu monikulttuurisessa esimiestyössä
  
Tapahtumat
Ekonomi uudessa työelämässä, Vaasa
  
Tapahtumat
WEBINAARI: Yrityskaupan ABC
  
Tapahtumat
Valokuvauskurssi
 20.09.2014 
Tapahtumat
Syksyn kuohuviini-ilta
 18.09.2014 
Tapahtumat
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013