( Työelämä )

3 x uusi työ

Teksti Marita Kokko
Kuvat Roope Permanto
  • Samalla viikolla, kun Anna Alppinen sai työpaikan Ernst & Young Oy:ssä, avautui Aino-äidille työ Lappajärveltä. Tyttärellä oli vahva tunne siitä, että molemmat saavat hakemansa työt, sillä tehtävät ovat juuri heidän vahvuuksilleen nakutettuja.
  • Elke Suomi sovittaa asiantuntijatiimin esimiehenä yhteen kasvua ja jaksamista.

Luontaisin vahvuuksin uupumusta vastaan

KTM Elke Suomi, 36

HR-asiantuntija Martelassa > Saman yrityksen sisustussuunnittelutiimin esimies

Kuinka sovittaa yhteen uusien projektien vauhdikas kasvu ja niiden resursointi uuvuttamatta luovia ihmisiä? Tuoreelle luovan asiantuntijatiimin esimiehelle, Elke Suomelle, tämä on suuri haaste. Suomi on tukenut esimiestyötä ja johtamista usean vuoden ajan eri HR-tehtävissä. Nyt hän pääsee itse esimiestyössä hyödyntämään kaikkea sparraajana oppimaansa.

Martelan suunnittelutiimissä työskentelee 19 asiantuntijaa, joista jokainen tarvitsee vapautta työskennellä ilman, että aika ja paikka rajoittavat tekemistä. Suomi haluaa esimiehenä pitää huolta ryhmän ja sen yksilöiden osaamisen kehittämisestä. Hän uskoo jaksamista auttavan, kun jokaiselle löytyy luontainen, yksilöllisiä vahvuuksia ja kiinnostusta siivittävä paikka.

”Resursoinnin ennakointi ja sujuvoittaminen eri asiakashankkeisiin on yksi suurimmista haasteista. Palveluiden kysyntä on Martelassa hyvässä nosteessa, ja uusien projektien nopea lisääntyminen luo paineita lukuisten samanaikaisten sisustussuunnitteluprojektien toteuttamiseen. On tärkeää pitää kirkkaana mielessä se, millaisissa hankkeissa haluamme olla mukana ja millaista osaamista kasvatamme talon sisällä.”

Suomi on ehtinyt luoda kotimaista uraa pankkimaailmassa ja it-alalla. Martela oli kiinnostanut häntä kuitenkin pidemmän aikaa, sillä sen maine tehokkaiden, käyttäjälähtöisten ja työhyvinvointia lisäävien työympäristöjen rakentajana kiehtoi. Toive toteutui, kun hän pääsi Martelan kanssa yritysyhteistyöhön aloitettuaan toukokuussa 2016 Aalto University Executive Educationin HR-asiantuntijan koulutusohjelmassa.

”Työskentelin Martelan HR-tiimissä henkilöstön kehittämisen asiantuntijana. Suunnittelin ja toteutin pilottihankkeena osaamisen kehittämisen mallin, joka sai osakseen kiitosta ja hyvän vastaanoton. Tämä hanke jatkuu tämän kevään aikana.”

Koulutus on vienyt Suomea myös maailmalle. Hän päätyi Buenos Airesiin kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon liittyvässä vaihdossa. Argentiina kiehtoi, koska se antoi mahdollisuuden oppia espanjaa ja oli aivan toisella puolella maapalloa. Pääsi kerralla kauas.

Vaihdon aikana Suomi tutustui tulevaan aviomieheensä. Kun nuori nainen palasi kotiin, hän sai argentiinalaisen kumppaninsakin muuttamaan pohjolaan. He palasivat kuitenkin vielä takaisin Buenos Airesiin. Työpaikka löytyi paperialan yrityksestä koulutus- ja kehityskoordinaattorina.

”Olin ainoa ulkomaalainen työntekijä yrityksessä ja siksi silmätikku hyvässä. Yrityksessä arvostettiin suomalaista koulutusta, kokemusta ja kielitaitoa. Se oli hyvää oppia erilaisesta työkulttuurista, jossa sosiaaliset taidot, elekieli ja hyvien suhteiden luonti ovat oleellista osaamista.”

Ajatus perheen perustamisesta sai parin takaisin Suomeen.

”Lapsen kannalta ollaan oikeassa paikassa”, sanoo Suomi.

Kovat haasteet innostavat

KTM Anna Alppinen, 25

Recruiter/Recruitment Coordinator Ernst & Young Oy:ssä huhtikuusta 2016

Anna Alppinen on keväästä lähtien rekrytoinut vastavalmistuneita Ernst & Youngille. Tehtävään houkutti halu hypätä kylmään veteen, päästä kovempien haasteiden äärelle. Odotukset ovat täyttyneet.

Nuori kauppatieteen maisteri kehuu työtään ja työyhteisöään.

”Tämä firma antaa nuorelle vastuuta. Organisaatiosta löytyy mahtavia asiantuntijoita, jotka innostavat oppimaan lisää.”

Anna Alppisesta kauppatieteet ovat aina tuntuneet omalta alalta. Valintaa on suunnannut mahdollisuus seurata kauppatieteen maailmaa äidin uran kautta. Nuori nainen valmistui Aalto-yliopistosta joulukuussa. Gradunsa hän teki päivittäistavarakaupan myynnin johtamisesta.

Nykyisen työn haku tuli vastaan LinkedIn-sivustolla.

”Hakuehtojen perusteella työssä yhdistyivät ne osaamisen alueet, joissa olen hyvä ja joita olen tehnyt aiemminkin. Toisaalta luvassa oli aivan uusi toimiala ja tilaisuus oppia uutta.”

Työpaikka EY:lla on Alppisen ensimmäinen kokopäiväinen, vakituinen kiinnitys, mutta itse työssäkäynti on hänelle tuttuakin tutumpaa, sillä työnteko on kulkenut opintojen rinnalla jo lukiovuosista lähtien. Nykyisen työnsä hän aloitti, kun gradunteko oli vielä kiihkeimmillään.

”Ei tietenkään ole aina mukavaa työskennellä ja opiskella yhtä aikaa. Se vaatii kovaa työtä, päättäväisyyttä ja tavoitteellista asennetta. Mutta on vain osattava priorisoida ja pitää useampaa palloa ilmassa yhtä aikaa.”

Opiskelija Alppisen arkeen ovat kuuluneet myös luottamustoimet. Erityisesti tehtävät pohjoismaisessa opiskelijajärjestössä, Nordiska Ekonomie Studerandes Unionissa opettivat häntä verkostoitumaan ja hyödyntämään verkostoa. Luottamustoimista on kertynyt taitoja, joita nykytyö edellyttää.

Alppinen työskentelee EY:lla nimikkeellä Recruiter/Recruitment Coordinator. Hän vastaa vastavalmistuneiden rekrytointien ohella yrityksen työnantajamielikuvasta opiskelijoiden parissa.

”Kaikki lähtee siitä, että onnistumme työssämme. Loppupeleissä ihmiset hakevat töihin firmoihin, joissa on hyviä tyyppejä. Hyvät tyypit ja tarinat jäävät ihmisten mieleen.”

Kotoutuksessa on kaksi suuntaa

KTM Aino Alppinen, 61

Viestinnän ja markkinoinnin yrittäjä > projektipäällikkö Lappajärven MaaKoto-hankkeessa

Projektipäällikkö Aino Alppinen kotouttaa maahanmuuttajia sekä opintojen tai työn perässä Lappajärvelle muuttaneita. Hän kuuluu siihen yhteen prosenttiin yli 60-vuotiaista, jotka vielä saavat palkkatyötä. Työllistymisestään hän kiittää pohjakoulutustaan kauppakorkeakoulussa sekä Aalto-yliopiston EMBA-koulutusta, joka toi uutta tietoa ja verkostoja.

Työuran jatkoa vahvistivat myös vuosikymmenet pankkialalla ja teollisuudessa.

”Pankin viestinnässä ja markkinoinnissa taustana on koko ajan maan ja maailman talouden kehittyminen ja sen vaikutus yksityishenkilön raha-asioiden hoitoon.”

Palvelujen tuotteistamisesta keskusteltiin Finn-Powerillakin, jonka myynti italialaiselle Prima Industrielle oli kehityspäällikkö Alppiselle korkeakoulu kansainväliseen työskentelyyn.

”Kun integraatioprosessi oli ohi, minun tehtäväni oli tehty.”

Yrittäjä Alppinen teki Manufacturing Performance Days -kongressin sekä KesäVirrat soi -musiikkijuhlan viestintää. Sitten hän törmäsi kotiseutunsa paikallislehden ilmoitukseen projektipäällikön tehtävästä Lappajärvellä. Koska lapset olivat lentäneet kotoa, oli helppo lähteä.

Lappajärvellä oli elokuuhun asti vastaanottokeskus. Kuntaan jäi kolmetoista työikäistä maahanmuuttajaa, joista hankkeen ensimmäisen kolmanneksen aikana on työllistynyt kymmenkunta.

”Eteläpohjalaisen ja irakilaisen tai afgaanikulttuurin kohtaamisessa pitää haastatellessa kuunnella sekä silmillä että sydämellä. Askelet ovat todella pieniä. Aikaisemmasta kokemuksesta on ollut iso hyöty, sillä kansainvälisessä yrityksessä työskennellyt osaa automaattisesti varoa kulttuurien välisiä sudenkuoppia.”

Työn suuri haaste on, että kaksisuuntainen kotouttaminen ontuu yhä ainakin kasvukeskusten ulkopuolella. Maahanmuuttajien odotetaan sopeutuvan suomalaiseen elämänmuotoon. Kaksisuuntaisuus tarkoittaa kuitenkin sitä, että myös meidän kantasuomalaisten on opittava hyväksymään maahanmuuttajat.

Aino Alppinen haluaa lisää suvaitsevaisuutta ja uskoa siihen, että tulijat tuovat mukanaan uusia ideoita, kasvua, kysyntää, lapsia kouluihin ja käsipareja työpaikoille.

14.2.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013