( Työelämä )

3 x uusi työ

Teksti Marita Kokko
Kuvat Roope Permanto
  • Samalla viikolla, kun Anna Alppinen sai työpaikan Ernst & Young Oy:ssä, avautui Aino-äidille työ Lappajärveltä. Tyttärellä oli vahva tunne siitä, että molemmat saavat hakemansa työt, sillä tehtävät ovat juuri heidän vahvuuksilleen nakutettuja.
  • Elke Suomi sovittaa asiantuntijatiimin esimiehenä yhteen kasvua ja jaksamista.

Luontaisin vahvuuksin uupumusta vastaan

KTM Elke Suomi, 36

HR-asiantuntija Martelassa > Saman yrityksen sisustussuunnittelutiimin esimies

Kuinka sovittaa yhteen uusien projektien vauhdikas kasvu ja niiden resursointi uuvuttamatta luovia ihmisiä? Tuoreelle luovan asiantuntijatiimin esimiehelle, Elke Suomelle, tämä on suuri haaste. Suomi on tukenut esimiestyötä ja johtamista usean vuoden ajan eri HR-tehtävissä. Nyt hän pääsee itse esimiestyössä hyödyntämään kaikkea sparraajana oppimaansa.

Martelan suunnittelutiimissä työskentelee 19 asiantuntijaa, joista jokainen tarvitsee vapautta työskennellä ilman, että aika ja paikka rajoittavat tekemistä. Suomi haluaa esimiehenä pitää huolta ryhmän ja sen yksilöiden osaamisen kehittämisestä. Hän uskoo jaksamista auttavan, kun jokaiselle löytyy luontainen, yksilöllisiä vahvuuksia ja kiinnostusta siivittävä paikka.

”Resursoinnin ennakointi ja sujuvoittaminen eri asiakashankkeisiin on yksi suurimmista haasteista. Palveluiden kysyntä on Martelassa hyvässä nosteessa, ja uusien projektien nopea lisääntyminen luo paineita lukuisten samanaikaisten sisustussuunnitteluprojektien toteuttamiseen. On tärkeää pitää kirkkaana mielessä se, millaisissa hankkeissa haluamme olla mukana ja millaista osaamista kasvatamme talon sisällä.”

Suomi on ehtinyt luoda kotimaista uraa pankkimaailmassa ja it-alalla. Martela oli kiinnostanut häntä kuitenkin pidemmän aikaa, sillä sen maine tehokkaiden, käyttäjälähtöisten ja työhyvinvointia lisäävien työympäristöjen rakentajana kiehtoi. Toive toteutui, kun hän pääsi Martelan kanssa yritysyhteistyöhön aloitettuaan toukokuussa 2016 Aalto University Executive Educationin HR-asiantuntijan koulutusohjelmassa.

”Työskentelin Martelan HR-tiimissä henkilöstön kehittämisen asiantuntijana. Suunnittelin ja toteutin pilottihankkeena osaamisen kehittämisen mallin, joka sai osakseen kiitosta ja hyvän vastaanoton. Tämä hanke jatkuu tämän kevään aikana.”

Koulutus on vienyt Suomea myös maailmalle. Hän päätyi Buenos Airesiin kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon liittyvässä vaihdossa. Argentiina kiehtoi, koska se antoi mahdollisuuden oppia espanjaa ja oli aivan toisella puolella maapalloa. Pääsi kerralla kauas.

Vaihdon aikana Suomi tutustui tulevaan aviomieheensä. Kun nuori nainen palasi kotiin, hän sai argentiinalaisen kumppaninsakin muuttamaan pohjolaan. He palasivat kuitenkin vielä takaisin Buenos Airesiin. Työpaikka löytyi paperialan yrityksestä koulutus- ja kehityskoordinaattorina.

”Olin ainoa ulkomaalainen työntekijä yrityksessä ja siksi silmätikku hyvässä. Yrityksessä arvostettiin suomalaista koulutusta, kokemusta ja kielitaitoa. Se oli hyvää oppia erilaisesta työkulttuurista, jossa sosiaaliset taidot, elekieli ja hyvien suhteiden luonti ovat oleellista osaamista.”

Ajatus perheen perustamisesta sai parin takaisin Suomeen.

”Lapsen kannalta ollaan oikeassa paikassa”, sanoo Suomi.

Kovat haasteet innostavat

KTM Anna Alppinen, 25

Recruiter/Recruitment Coordinator Ernst & Young Oy:ssä huhtikuusta 2016

Anna Alppinen on keväästä lähtien rekrytoinut vastavalmistuneita Ernst & Youngille. Tehtävään houkutti halu hypätä kylmään veteen, päästä kovempien haasteiden äärelle. Odotukset ovat täyttyneet.

Nuori kauppatieteen maisteri kehuu työtään ja työyhteisöään.

”Tämä firma antaa nuorelle vastuuta. Organisaatiosta löytyy mahtavia asiantuntijoita, jotka innostavat oppimaan lisää.”

Anna Alppisesta kauppatieteet ovat aina tuntuneet omalta alalta. Valintaa on suunnannut mahdollisuus seurata kauppatieteen maailmaa äidin uran kautta. Nuori nainen valmistui Aalto-yliopistosta joulukuussa. Gradunsa hän teki päivittäistavarakaupan myynnin johtamisesta.

Nykyisen työn haku tuli vastaan LinkedIn-sivustolla.

”Hakuehtojen perusteella työssä yhdistyivät ne osaamisen alueet, joissa olen hyvä ja joita olen tehnyt aiemminkin. Toisaalta luvassa oli aivan uusi toimiala ja tilaisuus oppia uutta.”

Työpaikka EY:lla on Alppisen ensimmäinen kokopäiväinen, vakituinen kiinnitys, mutta itse työssäkäynti on hänelle tuttuakin tutumpaa, sillä työnteko on kulkenut opintojen rinnalla jo lukiovuosista lähtien. Nykyisen työnsä hän aloitti, kun gradunteko oli vielä kiihkeimmillään.

”Ei tietenkään ole aina mukavaa työskennellä ja opiskella yhtä aikaa. Se vaatii kovaa työtä, päättäväisyyttä ja tavoitteellista asennetta. Mutta on vain osattava priorisoida ja pitää useampaa palloa ilmassa yhtä aikaa.”

Opiskelija Alppisen arkeen ovat kuuluneet myös luottamustoimet. Erityisesti tehtävät pohjoismaisessa opiskelijajärjestössä, Nordiska Ekonomie Studerandes Unionissa opettivat häntä verkostoitumaan ja hyödyntämään verkostoa. Luottamustoimista on kertynyt taitoja, joita nykytyö edellyttää.

Alppinen työskentelee EY:lla nimikkeellä Recruiter/Recruitment Coordinator. Hän vastaa vastavalmistuneiden rekrytointien ohella yrityksen työnantajamielikuvasta opiskelijoiden parissa.

”Kaikki lähtee siitä, että onnistumme työssämme. Loppupeleissä ihmiset hakevat töihin firmoihin, joissa on hyviä tyyppejä. Hyvät tyypit ja tarinat jäävät ihmisten mieleen.”

Kotoutuksessa on kaksi suuntaa

KTM Aino Alppinen, 61

Viestinnän ja markkinoinnin yrittäjä > projektipäällikkö Lappajärven MaaKoto-hankkeessa

Projektipäällikkö Aino Alppinen kotouttaa maahanmuuttajia sekä opintojen tai työn perässä Lappajärvelle muuttaneita. Hän kuuluu siihen yhteen prosenttiin yli 60-vuotiaista, jotka vielä saavat palkkatyötä. Työllistymisestään hän kiittää pohjakoulutustaan kauppakorkeakoulussa sekä Aalto-yliopiston EMBA-koulutusta, joka toi uutta tietoa ja verkostoja.

Työuran jatkoa vahvistivat myös vuosikymmenet pankkialalla ja teollisuudessa.

”Pankin viestinnässä ja markkinoinnissa taustana on koko ajan maan ja maailman talouden kehittyminen ja sen vaikutus yksityishenkilön raha-asioiden hoitoon.”

Palvelujen tuotteistamisesta keskusteltiin Finn-Powerillakin, jonka myynti italialaiselle Prima Industrielle oli kehityspäällikkö Alppiselle korkeakoulu kansainväliseen työskentelyyn.

”Kun integraatioprosessi oli ohi, minun tehtäväni oli tehty.”

Yrittäjä Alppinen teki Manufacturing Performance Days -kongressin sekä KesäVirrat soi -musiikkijuhlan viestintää. Sitten hän törmäsi kotiseutunsa paikallislehden ilmoitukseen projektipäällikön tehtävästä Lappajärvellä. Koska lapset olivat lentäneet kotoa, oli helppo lähteä.

Lappajärvellä oli elokuuhun asti vastaanottokeskus. Kuntaan jäi kolmetoista työikäistä maahanmuuttajaa, joista hankkeen ensimmäisen kolmanneksen aikana on työllistynyt kymmenkunta.

”Eteläpohjalaisen ja irakilaisen tai afgaanikulttuurin kohtaamisessa pitää haastatellessa kuunnella sekä silmillä että sydämellä. Askelet ovat todella pieniä. Aikaisemmasta kokemuksesta on ollut iso hyöty, sillä kansainvälisessä yrityksessä työskennellyt osaa automaattisesti varoa kulttuurien välisiä sudenkuoppia.”

Työn suuri haaste on, että kaksisuuntainen kotouttaminen ontuu yhä ainakin kasvukeskusten ulkopuolella. Maahanmuuttajien odotetaan sopeutuvan suomalaiseen elämänmuotoon. Kaksisuuntaisuus tarkoittaa kuitenkin sitä, että myös meidän kantasuomalaisten on opittava hyväksymään maahanmuuttajat.

Aino Alppinen haluaa lisää suvaitsevaisuutta ja uskoa siihen, että tulijat tuovat mukanaan uusia ideoita, kasvua, kysyntää, lapsia kouluihin ja käsipareja työpaikoille.

14.2.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
Kilpailukieltojen rajoittamisella potkua kansantalouteen

Momentouksen Pasi Natri keskittyy työssään ylimmän johdon suorahakuihin sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Natri kertoo kilpailukiellon hidastavan rekrytointiprosesseja, eikä siitä ole hyötyä työnantajalle eikä työntekijälle. Pahimmillaan kilpailukielto estää osaamisen liikkuvuutta ja heikentää työhyvinvointia.

Miten kilpailukiellot vaikuttavat rekrytointiprosesseissa? Estävätkö kilpailukiellot työvoiman kohdentumisen oikein?
Kilpailukiellot ovat harvoin rekrytoinnin esteenä – hidasteena kylläkin. Kilpailukiellot tuottavat kuitenkin ei-toivottavia vaikutuksia. Työntekijän joutuminen pakkolomalle, ehkä mukavalle sellaiselle, on aina kansantaloudellisesti haitallista. Työntekijästä luopuva työnantaja ei kilpailukiellosta juuri hyödy, liikesalaisuudet ovat salaisuuksia kilpailukiellosta riippumatta. Vastaanottava työnantaja taas ei saa tarvitsemaansa osaamista kuukausiin.

Tärkeää on muistaa, että yhdessä tilanteessa työntekijästä luopuva työnantaja on toisessa hetkessä vastaanottava. Näin kaikki siis menettävät, mutta erityisesti kansantalous, sillä kansakunnan osaamisvoimaravat eivät kohdistu optimaalisesti.

Meillä on yhteiskuntavastuun tunnuksena ”parempaa johtamista, parempi Suomi”. Varmasti johtaminen ja osaamisesta huolehtiminen paranisivat, jos kynnys vaihtaa työpaikkaa olisi nykyistä matalampi. Työhyvinvointi siis lisääntyisi kilpailukiellon lakkauttamisen myötä!

Kuinka usein työntekijät siirtyvät kilpailijoilta toisille?
Johtamista ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevien joukossa siirrytään aika usein. Kilpailukielto koskee tällaisissa rekrytoinneissa jopa kolmasosaa. Vaikka kilpailukieltoa ei olisikaan, usein siirtyvä työntekijä siirtyy työvelvoittamattomalle ”lomalle” saman tien irtisanoutuessaan.

Millainen on tyypillinen työpaikan vaihto yritysten kilpailun näkökulmasta? Onko toimialoissa eroja?
Toimialoissa on paljon eroja. Suomi on pieni markkina, ja valitettavasti aitoa kilpailua meillä on liian vähän. Siellä, missä aitoa kilpailua on, kilpailukieltopohdinta on tietysti näkyvästi esillä. Sen sijaan aika paljon keskustelua herättänyt siirtyminen julkiselta yksityiselle on kilpailunäkökulmasta vähäistä. Jos ja kun eettisiä normeja noudatetaan, en näe tällaisissa siirtymisissä mitään pulmaa. Päinvastoin, olisi kannustettava osaamisen horisontaalista liikkuvuutta julkisen, politiikan, tutkimuksen, kolmannen sektorin ja yksityisen välillä.

Pasi Natri
Senior Partner, Momentous
Momentous on johdon valintaan sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen keskittyvä yritys.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

13.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013