( Työelämä )

3 x uusi työ

Marita Kokko
Anni Koponen, Miika Kainu & Erik Lähteenmäki
  • Christel Tjeder, COO, Hanken & SSE Executive Education
  • Marika Kauranen, Arvato Finance Suomen markkinointipäällikkö
  • Niko Nordström, President of Warner Music Australasia
Christel Tjeder tillträdde som operativ chef på Hanken & SSE Executive Education med en bred internationell karriär i bakfickan.

”Jag tror starkt på att våga”

EM Christel Tjeder, 58

Senior Manager Nordic & Ireland, HR & Communication, Whirpool Nordic > COO, Hanken & SSE Executive Education

Christel Tjeder tillträdde som operativ chef på Hanken & SSE Executive Education med en bred internationell karriär i bakfickan.

”De senaste 15 åren på Whirlpool Nordic var en spännande resa. Jag hade jobbat som freelance med olika projekt efter föräldraledigheten och hoppade in hos Whirpool Nordic för att göra sommarkampanjerna och fastnade.”

År 2010 genomfördes en stor omorganisering på Whirlpool och alla stödfunktioner centraliserades till Sverige.

”I samband med ett företagsköp blev det slutligen nödvändigt att ha HR-chefen i Stockholm och då prioriterade jag familj, vänner och mitt liv här i Finland. Efter det höll jag ett sabbatsår, städade i skåp och skalle och hittade nya utmaningar med bl.a. styrelseuppdraget i Finlands Ekonomer.”

I somras hörde Tjeder om befattningen på Hanken & SSE och sökte den. Som operativ chef kommer hennes erfarenheter från ett multinationellt företag nu väl till pass.

”Jag jobbar med ett team av projektledare och programdirektörer, koordinerar resurser, är med i planering och design, följer upp program och kvalitet för att säkra att vi både möter och överträffar kundernas förväntningar. Jag har också en del administrativa och finansiella uppgifter.”

Hanken & SSE är ett bolag samägt av Svenska handelshögskolan och Handelshögskolan i Stockholm och levererar ledarskapsutbildning i och utanför Norden.

”Vi har både företagsspecifika skräddarsydda program och flerföretagsprogram med ett givet innehåll. Strategic Market Shaping SMASH, startade i februari. Det fokuserar på att ge redskap åt företag att experimentera och hitta nya idéer för organisk tillväxt. Ett annat intressant program är Business Lead, som vi körde i fjol för asylsökande med akademisk bakgrund. I år erbjuds programmet för personer som fått uppehållstillstånd. Känns fint att jobba för en organisation som också sysslar med frågor kring gemensamt ansvar.”

Christel Tjeder rekommenderar varmt var och en att se vilka möjligheter som öppnar sig bakom hörnet.

”Jag tror starkt på att våga. När jag stannade hemma sex år och skötte våra tre barn och därefter jobbade deltid några år, undrade många hur det skulle gå med min karriär. Jag har inte ångrat beslutet och känner att jag haft lyckan att få syssla med sånt jag trivts med och dessutom fått möjligheter att lära mej nya saker på vägen.”

Paluu ydinbisnekseen

KTM Marika Kauranen, 42

Helsinki Mission markkinointipäällikkö > Arvato Finance Suomen markkinointipäällikkö

Marika Kauranen siirtyi maaliskuun alusta vastaamaan Arvato Finance Suomen markkinoinnista ja brändin rakentamisesta.

”Tehtävä on uusi Suomessa. Oli kutkuttava tunne palata takaisin kansainväliseen bisnekseen, jonka parissa aloitin uraani. Ympyrä sulkeutuu”, hän kuvaa.

Paluuladulle bisnesmaailmaan Kauranen lähti Helsinki Missiosta, jossa hän vastasi koko organisaation varainhankinnasta. Hän ehti myös työskennellä Kirkon Ulkomaanavussa vastaten suurlahjoituksista ja yritysyhteistyöstä. Molemmilla brändeillä on vahva asema yhteiskunnassamme, ja organisaatioissa työskentelee huippuammattilaisia koko sydämellään.

”Halusin tehdä jotain merkityksellistä, jossa voisin myös hyödyntää osaamistani liike-elämästä. Kokemus oli rikastuttava. Katselen maailmaa nyt erilaisten lasien takaa”, hän kertoo siirtymästään nonprofit-organisaatioiden varainhankintaan äitiys- ja perhevapaiden jälkeen.

Yhdeksi hienoimmista hetkistä edellisissä tehtävissään Kauranen nostaa vierailun Kambodzaan tutustumaan Kirkon Ulkomaanavun ja Naisten Pankin työhön.

”Näin, mihin hankkimani lahjoitukset käytettiin. En koskaan unohda niitä vähävaraisia tyttöjä, jotka pääsivät Naisten Pankin tuella opiskelemaan. Kahden pienen tytön äidille se oli koskettava kokemus.”

Tähtihetkeksi Helsinki Missiossa hän nimeää Joulun tähdet -hyväntekeväisyyskonsertin, jolla kerättiin varoja yksinäisille vanhuksille yhdessä Suomen johtavien artistien kanssa.

”Produktiossa syntyi valtava innostus tehdä yhdessä hyvää!”

Paluu bisnesmaailmaan kuitenkin kiehtoi pohjalaisen yrittäjäperheen tytärtä, joka jo 13-vuotiaana teki töitä äitinsä vaateyrityksessä.

Kauranen toteaa olevansa pohjimmiltaan markkinointi- ja myynti-ihminen. Brändin rakentaminen tuntui mielenkiintoiselta haasteelta. Siksi hän päätyi hakemaan alan työtä Arvato Finance Finlandista.

Arvato on Euroopan johtava integroitujen taloushallinnon ratkaisujen palvelutarjoaja. Taustalla on vakavarainen saksalainen yritys Arvato Bertelsmann.

”Olin aiemmalla työurallani mukana perustamassa kansainvälisen ohjelmistofirman Finantixin Suomen tytäryritystä, ja työskentelin myös yrityksen Lontoon konttorissa. Uskon, että tämä kokemus tuo lisäarvoa uuteen työhöni.”

Digitalisaatio etenee luotijunan nopeudella myös taloushallinnon liiketoimintaprosesseihin.

”Uudessa työssäni on vahva panostus digiin, ja sillä saralla haluan koko ajan tehdä ja oppia uutta. Positio on strategisesti tärkeä, ja samalla pääsen myös tekemään käytännön markkinointia.”

Tähteyden ytimessä

KTK Niko Nordström

Warner Finlandin toimitusjohtaja > President of Warner Music Australasia

Yhtiö, jolla on kirkkaimmat tähdet ja suurimmat hitit, voittaa pelin. Laki pätee myös musiikin digitaalisilla markkinoilla, jossa suoratoistopalvelut ovat palauttaneet bisneksen nousu-uralle 15 laskuvuoden jälkeen.

Niko Nordström on suoratoiston asiantuntijana ja artistien urien kehittäjänä ohjannut nousua Warner Music Finlandissa. Huhtikuun alusta hän on vastannut Warner Musicin Australian ja Uuden-Seelannin, maailman kuudenneksi suurimman musiikkimarkkina-alueen, bisneksestä.

Warner Music Internationalin pääjohtaja Stu Bergen kiittää Nordströmiä, joka on vajaassa kymmenessä vuodessa pystynyt tuplaamaan Warnerin markkinaosuuden. Suomen yksikkö on ollut kirkkaasti paras Warner-yhtiö kaikilla mittareilla laskettuna 2010-luvulla.

”Tulosta on syntynyt satsaamalla sisältöön eli musiikkiin ja artisteihin. Kehitystä ovat tukeneet yrityskulttuurimme ja henkilökunnan tahtotila. Vaikka musiikkibisneksessä on paljon markkinointia, kaiken ytimenä on artistin ja hänen biisiensä kehittyminen”, hän toteaa.

Jo opintojensa alussa 90-luvulla Nordström hakeutui työhön levy-yhtiöihin. Warnerin toimitusjohtaja hänestä tuli 2007, kun hän ja Asko Kallonen päätyivät Warnerin kanssa yrityskauppoihin omistamastaan levy-yhtiöstä.

Musiikkiala on nähty äänitebisneksenä auringonlaskun alana, koska fyysiset tuotteet ovat menneet kaupaksi yhä huonommin. ”Uskomme silti, ettei musiikki kuole koskaan, koska sillä on niin paljon merkitystä ihmisten elämässä. Toki meidän on pitänyt muuttaa rajusti toimintamallejamme, mutta ydin on pysynyt samana.”

Australiassa musiikin kulutuksesta on noin 80 prosenttia angloamerikkalaista ja brittirepertuaaria, samaa, jota Warner Music Suomessakin markkinoi. Muutos digitaaliseen kulutukseen on Australiassa vielä eri vaiheessa kuin Suomessa ja Pohjoismaissa, mutta sielläkin siirtyminen streamingiin nähdään seuraavien vuosien aikana.

Nordströmillä on Sydneyn toimipaikassa organisaatio ja hyvä tiimi, jonka jäsenet ovat lähettäneet heti tervetulotoivotuksia. Nordström aikoo lähteä uuteen tehtäväänsä heti kun maahanmuuttopaperit ovat kunnossa.

”Johtajan vaihtuessa työyhteisön kulttuurikin väistämättä aina muuttuu. Sen luominen lähtee pitkäjänteisestä työstä sekä kunnianhimosta kehitykseen ja kasvuun. Se tekee työstä mielenkiintoisen.”

12.4.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
Kilpailukieltojen rajoittamisella potkua kansantalouteen

Momentouksen Pasi Natri keskittyy työssään ylimmän johdon suorahakuihin sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Natri kertoo kilpailukiellon hidastavan rekrytointiprosesseja, eikä siitä ole hyötyä työnantajalle eikä työntekijälle. Pahimmillaan kilpailukielto estää osaamisen liikkuvuutta ja heikentää työhyvinvointia.

Miten kilpailukiellot vaikuttavat rekrytointiprosesseissa? Estävätkö kilpailukiellot työvoiman kohdentumisen oikein?
Kilpailukiellot ovat harvoin rekrytoinnin esteenä – hidasteena kylläkin. Kilpailukiellot tuottavat kuitenkin ei-toivottavia vaikutuksia. Työntekijän joutuminen pakkolomalle, ehkä mukavalle sellaiselle, on aina kansantaloudellisesti haitallista. Työntekijästä luopuva työnantaja ei kilpailukiellosta juuri hyödy, liikesalaisuudet ovat salaisuuksia kilpailukiellosta riippumatta. Vastaanottava työnantaja taas ei saa tarvitsemaansa osaamista kuukausiin.

Tärkeää on muistaa, että yhdessä tilanteessa työntekijästä luopuva työnantaja on toisessa hetkessä vastaanottava. Näin kaikki siis menettävät, mutta erityisesti kansantalous, sillä kansakunnan osaamisvoimaravat eivät kohdistu optimaalisesti.

Meillä on yhteiskuntavastuun tunnuksena ”parempaa johtamista, parempi Suomi”. Varmasti johtaminen ja osaamisesta huolehtiminen paranisivat, jos kynnys vaihtaa työpaikkaa olisi nykyistä matalampi. Työhyvinvointi siis lisääntyisi kilpailukiellon lakkauttamisen myötä!

Kuinka usein työntekijät siirtyvät kilpailijoilta toisille?
Johtamista ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevien joukossa siirrytään aika usein. Kilpailukielto koskee tällaisissa rekrytoinneissa jopa kolmasosaa. Vaikka kilpailukieltoa ei olisikaan, usein siirtyvä työntekijä siirtyy työvelvoittamattomalle ”lomalle” saman tien irtisanoutuessaan.

Millainen on tyypillinen työpaikan vaihto yritysten kilpailun näkökulmasta? Onko toimialoissa eroja?
Toimialoissa on paljon eroja. Suomi on pieni markkina, ja valitettavasti aitoa kilpailua meillä on liian vähän. Siellä, missä aitoa kilpailua on, kilpailukieltopohdinta on tietysti näkyvästi esillä. Sen sijaan aika paljon keskustelua herättänyt siirtyminen julkiselta yksityiselle on kilpailunäkökulmasta vähäistä. Jos ja kun eettisiä normeja noudatetaan, en näe tällaisissa siirtymisissä mitään pulmaa. Päinvastoin, olisi kannustettava osaamisen horisontaalista liikkuvuutta julkisen, politiikan, tutkimuksen, kolmannen sektorin ja yksityisen välillä.

Pasi Natri
Senior Partner, Momentous
Momentous on johdon valintaan sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen keskittyvä yritys.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

13.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013