( Työelämä )

3 x uusi työ

Marita Kokko
Anni Koponen, Miika Kainu & Erik Lähteenmäki
  • Christel Tjeder, COO, Hanken & SSE Executive Education
  • Marika Kauranen, Arvato Finance Suomen markkinointipäällikkö
  • Niko Nordström, President of Warner Music Australasia
Christel Tjeder tillträdde som operativ chef på Hanken & SSE Executive Education med en bred internationell karriär i bakfickan.

”Jag tror starkt på att våga”

EM Christel Tjeder, 58

Senior Manager Nordic & Ireland, HR & Communication, Whirpool Nordic > COO, Hanken & SSE Executive Education

Christel Tjeder tillträdde som operativ chef på Hanken & SSE Executive Education med en bred internationell karriär i bakfickan.

”De senaste 15 åren på Whirlpool Nordic var en spännande resa. Jag hade jobbat som freelance med olika projekt efter föräldraledigheten och hoppade in hos Whirpool Nordic för att göra sommarkampanjerna och fastnade.”

År 2010 genomfördes en stor omorganisering på Whirlpool och alla stödfunktioner centraliserades till Sverige.

”I samband med ett företagsköp blev det slutligen nödvändigt att ha HR-chefen i Stockholm och då prioriterade jag familj, vänner och mitt liv här i Finland. Efter det höll jag ett sabbatsår, städade i skåp och skalle och hittade nya utmaningar med bl.a. styrelseuppdraget i Finlands Ekonomer.”

I somras hörde Tjeder om befattningen på Hanken & SSE och sökte den. Som operativ chef kommer hennes erfarenheter från ett multinationellt företag nu väl till pass.

”Jag jobbar med ett team av projektledare och programdirektörer, koordinerar resurser, är med i planering och design, följer upp program och kvalitet för att säkra att vi både möter och överträffar kundernas förväntningar. Jag har också en del administrativa och finansiella uppgifter.”

Hanken & SSE är ett bolag samägt av Svenska handelshögskolan och Handelshögskolan i Stockholm och levererar ledarskapsutbildning i och utanför Norden.

”Vi har både företagsspecifika skräddarsydda program och flerföretagsprogram med ett givet innehåll. Strategic Market Shaping SMASH, startade i februari. Det fokuserar på att ge redskap åt företag att experimentera och hitta nya idéer för organisk tillväxt. Ett annat intressant program är Business Lead, som vi körde i fjol för asylsökande med akademisk bakgrund. I år erbjuds programmet för personer som fått uppehållstillstånd. Känns fint att jobba för en organisation som också sysslar med frågor kring gemensamt ansvar.”

Christel Tjeder rekommenderar varmt var och en att se vilka möjligheter som öppnar sig bakom hörnet.

”Jag tror starkt på att våga. När jag stannade hemma sex år och skötte våra tre barn och därefter jobbade deltid några år, undrade många hur det skulle gå med min karriär. Jag har inte ångrat beslutet och känner att jag haft lyckan att få syssla med sånt jag trivts med och dessutom fått möjligheter att lära mej nya saker på vägen.”

Paluu ydinbisnekseen

KTM Marika Kauranen, 42

Helsinki Mission markkinointipäällikkö > Arvato Finance Suomen markkinointipäällikkö

Marika Kauranen siirtyi maaliskuun alusta vastaamaan Arvato Finance Suomen markkinoinnista ja brändin rakentamisesta.

”Tehtävä on uusi Suomessa. Oli kutkuttava tunne palata takaisin kansainväliseen bisnekseen, jonka parissa aloitin uraani. Ympyrä sulkeutuu”, hän kuvaa.

Paluuladulle bisnesmaailmaan Kauranen lähti Helsinki Missiosta, jossa hän vastasi koko organisaation varainhankinnasta. Hän ehti myös työskennellä Kirkon Ulkomaanavussa vastaten suurlahjoituksista ja yritysyhteistyöstä. Molemmilla brändeillä on vahva asema yhteiskunnassamme, ja organisaatioissa työskentelee huippuammattilaisia koko sydämellään.

”Halusin tehdä jotain merkityksellistä, jossa voisin myös hyödyntää osaamistani liike-elämästä. Kokemus oli rikastuttava. Katselen maailmaa nyt erilaisten lasien takaa”, hän kertoo siirtymästään nonprofit-organisaatioiden varainhankintaan äitiys- ja perhevapaiden jälkeen.

Yhdeksi hienoimmista hetkistä edellisissä tehtävissään Kauranen nostaa vierailun Kambodzaan tutustumaan Kirkon Ulkomaanavun ja Naisten Pankin työhön.

”Näin, mihin hankkimani lahjoitukset käytettiin. En koskaan unohda niitä vähävaraisia tyttöjä, jotka pääsivät Naisten Pankin tuella opiskelemaan. Kahden pienen tytön äidille se oli koskettava kokemus.”

Tähtihetkeksi Helsinki Missiossa hän nimeää Joulun tähdet -hyväntekeväisyyskonsertin, jolla kerättiin varoja yksinäisille vanhuksille yhdessä Suomen johtavien artistien kanssa.

”Produktiossa syntyi valtava innostus tehdä yhdessä hyvää!”

Paluu bisnesmaailmaan kuitenkin kiehtoi pohjalaisen yrittäjäperheen tytärtä, joka jo 13-vuotiaana teki töitä äitinsä vaateyrityksessä.

Kauranen toteaa olevansa pohjimmiltaan markkinointi- ja myynti-ihminen. Brändin rakentaminen tuntui mielenkiintoiselta haasteelta. Siksi hän päätyi hakemaan alan työtä Arvato Finance Finlandista.

Arvato on Euroopan johtava integroitujen taloushallinnon ratkaisujen palvelutarjoaja. Taustalla on vakavarainen saksalainen yritys Arvato Bertelsmann.

”Olin aiemmalla työurallani mukana perustamassa kansainvälisen ohjelmistofirman Finantixin Suomen tytäryritystä, ja työskentelin myös yrityksen Lontoon konttorissa. Uskon, että tämä kokemus tuo lisäarvoa uuteen työhöni.”

Digitalisaatio etenee luotijunan nopeudella myös taloushallinnon liiketoimintaprosesseihin.

”Uudessa työssäni on vahva panostus digiin, ja sillä saralla haluan koko ajan tehdä ja oppia uutta. Positio on strategisesti tärkeä, ja samalla pääsen myös tekemään käytännön markkinointia.”

Tähteyden ytimessä

KTK Niko Nordström

Warner Finlandin toimitusjohtaja > President of Warner Music Australasia

Yhtiö, jolla on kirkkaimmat tähdet ja suurimmat hitit, voittaa pelin. Laki pätee myös musiikin digitaalisilla markkinoilla, jossa suoratoistopalvelut ovat palauttaneet bisneksen nousu-uralle 15 laskuvuoden jälkeen.

Niko Nordström on suoratoiston asiantuntijana ja artistien urien kehittäjänä ohjannut nousua Warner Music Finlandissa. Huhtikuun alusta hän on vastannut Warner Musicin Australian ja Uuden-Seelannin, maailman kuudenneksi suurimman musiikkimarkkina-alueen, bisneksestä.

Warner Music Internationalin pääjohtaja Stu Bergen kiittää Nordströmiä, joka on vajaassa kymmenessä vuodessa pystynyt tuplaamaan Warnerin markkinaosuuden. Suomen yksikkö on ollut kirkkaasti paras Warner-yhtiö kaikilla mittareilla laskettuna 2010-luvulla.

”Tulosta on syntynyt satsaamalla sisältöön eli musiikkiin ja artisteihin. Kehitystä ovat tukeneet yrityskulttuurimme ja henkilökunnan tahtotila. Vaikka musiikkibisneksessä on paljon markkinointia, kaiken ytimenä on artistin ja hänen biisiensä kehittyminen”, hän toteaa.

Jo opintojensa alussa 90-luvulla Nordström hakeutui työhön levy-yhtiöihin. Warnerin toimitusjohtaja hänestä tuli 2007, kun hän ja Asko Kallonen päätyivät Warnerin kanssa yrityskauppoihin omistamastaan levy-yhtiöstä.

Musiikkiala on nähty äänitebisneksenä auringonlaskun alana, koska fyysiset tuotteet ovat menneet kaupaksi yhä huonommin. ”Uskomme silti, ettei musiikki kuole koskaan, koska sillä on niin paljon merkitystä ihmisten elämässä. Toki meidän on pitänyt muuttaa rajusti toimintamallejamme, mutta ydin on pysynyt samana.”

Australiassa musiikin kulutuksesta on noin 80 prosenttia angloamerikkalaista ja brittirepertuaaria, samaa, jota Warner Music Suomessakin markkinoi. Muutos digitaaliseen kulutukseen on Australiassa vielä eri vaiheessa kuin Suomessa ja Pohjoismaissa, mutta sielläkin siirtyminen streamingiin nähdään seuraavien vuosien aikana.

Nordströmillä on Sydneyn toimipaikassa organisaatio ja hyvä tiimi, jonka jäsenet ovat lähettäneet heti tervetulotoivotuksia. Nordström aikoo lähteä uuteen tehtäväänsä heti kun maahanmuuttopaperit ovat kunnossa.

”Johtajan vaihtuessa työyhteisön kulttuurikin väistämättä aina muuttuu. Sen luominen lähtee pitkäjänteisestä työstä sekä kunnianhimosta kehitykseen ja kasvuun. Se tekee työstä mielenkiintoisen.”

12.4.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
En ole hankala työntekijä – olen osa Y-sukupolvea

En ole hankala työntekijä, vaikka olen Y-sukupolvea. Kuten tutkimukset osoittavat, minulla on lähestulkoon samanlaiset tavoitteet ja ajatukset työelämästä kuin edellisillä sukupolvilla. Ymmärrän kyllä, että maailmankatsomukseni saattaa tuntua vanhemmista ihmisistä oudolta. Miksi laitan kuvan lounaastani Instagramiin? Miksi kerron päivän tapahtumista Facebookissa? Miksi lähetän videoita, jotka tuhoutuvat viiden sekunnin jälkeen Snapchatissa? En tiedä. Ehkä siksi, että se on nykyaikaa.

Sukupolveni on elänyt koko ikänsä maailmassa, jossa tieto on koko ajan käden ulottuvilla. Google ja Wikipedia vastaavat hankaliinkin kysymyksiin. Lähtökohdat ovat täysin erilaiset verrattuna vanhempiin ikäluokkiin. Me olemme kasvaneet avoimessa maailmassa. Se, että jokainen tekomme voi päätyä yhdellä klikkauksella verkkoon, on läpinäkyvyyttä, joka on laajentunut pidemmälle kuin vain ihmisten välisiin vuorovaikutuksiin. Tämä on nykyään todellisuutta myös liiketoiminnassa.

Helsingin yliopisto teki tutkimuksen, jossa selvitettiin, mitä odotuksia Y-sukupolvella on työelämää kohtaan. Yksi nousi ylitse muiden: palautteen saaminen on meille erittäin tärkeää. Meille ei riitä, että työpaikalla saa arvion suorituksestaan kerran puolessa vuodessa. Haluan kuulla, kun olen tehnyt työni hyvin ja haluan kuulla sen heti. Haluan, että palaute on rehellistä. Haluan, että johtajat ovat avoimia.

Uskon läpinäkyvyyteen. Salailu vähenee, mutta ennen kaikkea se vähentää tiedon epäsymmetriaa. Olen pelannut jalkapalloa yli kymmenen vuotta ammatikseni. Nykyään minun on helppo neuvotella sopimukseni, koska tiedän arvoni ja sen, mikä on tasoiseni pelaajan palkkataso. Tämän tiedän, sillä luen joka vuosi pelaajien palkat urheilusivujen verojulkaisuista.

Sama tilanne on vastavalmistuneilla työtä haettaessa. Mistä tietää, kuinka paljon palkkaa pitäisi pyytää? Tiedon epäsymmetria on valtava. Miten pärjäämme tilanteessa, jossa tietoa ei ole saatavilla? Ajatus tuntuu pahalta. Tämä ei ole sitä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, johon olen tottunut.

Mitä tapahtuisi, jos yhteiskuntamme olisi täysin läpinäkyvä palkkojen suhteen? Olemassa oleva käsitys on, että muiden palkkojen tietäminen aiheuttaa riitaa ja kateutta. Entä jos näitä tunteita aiheuttaakin se tietojen salailu? Entä jos palkkojen avoimuus lisäisikin reiluutta ja yhteistyötä yrityksen sisällä?

David Burkus on kirjoittanut ja tutkinut paljon palkkojen läpinäkyvyyttä. Hänen mukaansa avoin tieto palkoista tekee organisaatiosta paremman työpaikan työntekijöille. Kun ihminen ei tiedä työkavereidensa palkkoja, tuntee hän itsensä alipalkatuksi ja ehkä jopa syrjityksi; näin Burkusin tutkimukset osoittavat.

Ainoa häviäjä palkkojen tekemisessä läpinäkyväksi on työnantaja. Työnantajalla on huomattavasti enemmän tietoa yrityksen palkkatasosta kuin työnhakijalla ja tätä tietoa se käyttää hyväkseen palkoista neuvoteltaessa. Työntekijän on puolestaan vaikea pyytää palkankorotusta, kun ei ole mitään vertailutietoa.

Minulla on ollut omalla urallani helpompaa, koska joka vuosi olen pystynyt päivittämään lehdistä palkkaustietämykseni. Kaikilla ei tätä luksusta ole. En kuitenkaan väitä, etten koskaan olisi ollut mielestäni esim. alipalkattu, mutta ainakin minulla on ollut tieto siitä. Epävarmuuden tunne on tunne, joka kalvaa mieltä ja vaikuttaa työpanokseen.

Burkusin mukaan tutkimukset osoittavat, että työntekijät tekevät enemmän töitä, sitoutuvat paremmin yritykseen ja pysyvät samassa työpaikassa kauemmin, mikäli he tietävät työkavereidensa palkat. Toisin sanoen myös työnantajat voittavat pitkässä juoksussa.

Y-sukupolvelle läpinäkyvyys on osa identiteettiä. Se on meille itsestäänselvyys. Me olemme kohta suurin sukupolvi työelämässä ja se tulee näkymään läpinäkyvyyden lisäyksenä. Minkä takia emme murtaisi jo nyt tätä työelämän viimeistä tabua?

Kristian Kojola
Country Manager, Partner. Evulate

Kirjoittaja on ammattijalkapalloilija, Suomen mestari 2016, kauppatieteiden kandidaatti ja läpinäkyvyyttä työmarkkinoilla lisäävän Evulaten perustaja

25.04.2017
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013