( Yhteiskunta )

Biotalous uudistaa bisnesmallit

Teksti Jukka Nortio
Kuvat Roope Permanto
  • ”Biotaloudessa on kyse myös siitä, miten ja miksi raaka-ainetta käytetään”, sanoo Sitran Eeva Hellström.
  • ”Biolääkkeiden osuus on jo lähes puolet lääketeollisuuden euromääräisestä myynnistä”, sanoo FIT Biotechin toimitusjohtaja Kalevi Reijonen.
  • ”Bio tarkoittaa suuntautumista tulevaisuuteen, kestäviä tuotteita ja ratkaisuja sekä hyvää ympäristösuorituskykyä”, sanoo UPM:n strategiajohtaja Kari Ståhlberg.
  • Neste Oilin teknologiajohtaja Lars-Peter Lindforsilla on selkeä näkemys, miksi yhtiö kasvoi vuosituhannen alussa ulos perinteisen öljy-yhtiön toimintamallista.
  • ”Mikrobien käytöllä on valtavat mahdollisuudet nyt, kun niiden toimintamekanismit tunnetaan paremmin”, sanoo NaturVentionin toimitusjohtaja Niko Järvinen.
Biotalouden odotetaan tuottavan Suomessa vuonna 2025 sata miljardia euroa. Mutta millä lihaksilla?

Biotalous oli yksi vuoden 2008 uudissanoista, kertoo silloinen Mitä Missä Milloin -kirja. Biotaloudelle kaavailtiin suurta roolia, siitä leivottiin ”uutta Nokiaa”. Odotuksille oli katetta, sillä Porvoon Kilpilahdessa oli edellisvuonna käynnistynyt maailman ensimmäinen uusiutuvista raaka-aineista dieseliä tuottava laitos.

Neste Oilin teknologiajohtaja Lars-Peter Lindforsilla on selkeä näkemys, miksi yhtiö kasvoi vuosituhannen alussa ulos perinteisen öljy-yhtiön toimintamallista.

”Öljynjalostus oli valtavassa muutoksessa. Euroopassa kysyntä supistui, Yhdysvaltojen omavaraisuus kasvoi liuskeöljyn myötä ja Lähi-idässä tuli jatkuvasti uutta kapasiteettia. Emme pystyneet kasvamaan pelkästään perinteisessä bisneksessä vaan meidän oli etsittävä uutta kasvua.”

Globaalit paineet hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi kasvoivat. EU:ssa päätettiin lisätä biopohjaisten polttoaineiden käyttöä. Neste Oililla oli jo vanhastaan vahvaa osaamista muiden kuin fossiilisten polttoaineiden jalostamisesta. Yhtiö päätti satsata uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön liikennepolttoaineiden tuotannossa.

UPM puolestaan hyppäsi biotalousjunan kyytiin metsäteollisuuden murroksen kannustamana.

”2000-luvun puolivälissä painopaperin valmistus oli edelleen ydinbisneksemme. Paperin kysyntä ei enää kuitenkaan kasvanut, ja alan kilpailutilanne muuttui pysyvästi. Ymmärsimme, ettei paperi tuo jatkossa meille samanlaista kannattavuutta ja kasvua kuin ennen”, UPM:n strategiajohtaja Kari Ståhlberg muistelee.

UPM turvautui perinteisiin tehostamistoimiin, kuten tuotantolaitosten sulkemiseen, mutta ryhtyi myös muuttamaan koko toimintaansa.

Vuonna 2008 UPM julkisti uuden strategiansa, jonka mukaan UPM:n tavoitteena oli olla edelläkävijä uudessa metsäteollisuudessa ja luoda lisäarvoa uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista. Seuraavana vuonna lanseerattiin Biofore-termi, joka tiivistettiin vuosikertomuksessa 2009 näin: ”Bio tarkoittaa suuntautumista tulevaisuuteen, kestäviä tuotteita ja ratkaisuja sekä hyvää ympäristösuorituskykyä. Fore merkitsee monipuolista ja edistyksellistä metsäbiomassan käyttöä, mutta myös edelläkävijyyttä.”

Kolme kysymystä

Yksinkertaisimmillaan biotalous määritellään kysymällä, mitä raaka-ainetta käytetään. Se ei riitä. On myös kysyttävä, miten ja miksi.

”Biomassan hyödyntäminen ei yksin riitä siihen, että toiminta on biotaloutta. On kysyttävä, miten tuotantoprosessi on järjestetty. Virtaavatko bioraaka-aineet tuhlaavasti tuotannon lävitse kuin ripulitaloudessa vai käytetäänkö kestäviä ainekiertoja ja hyödynnetäänkö tuotannon sivuvirtoja”, Sitran strategiayksikön johtava asiantuntija Eeva Hellström painottaa.

Miksi-kysymyksellä haetaan vastausta tuotannon syihin ja lopputulokseen.

”Biotalouden lopputuotteet eivät voi olla turhanaikaisia härpäkkeitä, vaan ne ratkaisevat tavalla tai toisella globaaleja ongelmia. Hyvä esimerkki on puuvillan korvaaminen kestävämmin tuotetulla biomassalla, kuten puukuidulla.”

EU:n biotalousstrategiassa arvopohjainen kokonaisuus on selvästi esillä. Suomessa on jämähdetty pelkkään raaka-ainepohjaan.

”Jos katsomme biotaloutta suppeasti ja pelkästään vanhojen toimintatapojen uudelleennimeämisellä, menetämme ne valtavat mahdollisuudet, mitä biotalous meille voi antaa. Biotalous ei ole toimiala vaan uudenlainen lähestymistapa ja toimintamalli, joka lävistää monia toimialoja.”, Hellström sanoo.

Isoja odotuksia

Vuoteen 2030 ulottuva Suomen biotalousstrategia julkistettiin toukokuussa 2014. Sen tavoitteena on nostaa Suomi biotalouden suurvallaksi.

Biotaloudesta odotetaan suurta työllistäjää: 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2011 biotalous työllisti noin 320 000 työntekijää ja sen tuotos oli kuudesosa kansantaloudesta eli 60 miljardia euroa. Vuoteen 2025 mennessä tavoitellaan 100 miljardia euroa.

Biotalousstrategia kattaa teollisuustoimialojen lisäksi biotalouden palvelut. Esimerkiksi luontomatkailun euromääräinen osuus biotalouden kakusta oli alle viisi prosenttia, mutta työllisyysvaikutus kymmenisen prosenttia.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuore biojalostamokilpailu kannustaa yrityksiä innovoimaan. Sen avulla on etsitty ehdotuksia Suomeen sijoittuvasta uuden sukupolven kaupallisesta biojalostamosta. Kilpailuehdotusten yhteenlaskettu arvo on 1,5 miljardia euroa. Kilpailun tulokset julkistetaan helmikuussa 2015.

Biolääkkeiden nousu

Kun suuret teolliset toimijat kääntävät itseään biotalouden uralle, syntyy monille toimialoille reippaasti uudenlaista biotalouden liiketoimintaa. Lääkekehityksen uusien tutkimusmenetelmien myötä yhä useampi lääke tuotetaan biopohjaisesti eikä synteettisesti.

”Biolääkkeiden osuus on jo noin puolet lääketeollisuuden euromääräisestä myynnistä. Niitä ovat muun muassa syövän ja autoimmuunitautien hoitoon kehitetyt vasta-ainelääkkeet sekä rokotteet, joilla hoidetaan ja ennaltaehkäistään infektiosairauksia”, vuonna 1995 perustetun tamperelaisen lääkeyhtiö FIT Biotechin toimitusjohtaja Kalevi Reijonen sanoo.

FIT Biotech hyödyntää biolääketieteen uusinta osaamista kehittämällä lääkkeitä muun muassa hiviä ja ebolaa vastaan.

Biolääketieteen innovaatiot tuottavat uusia lääkeryhmiä alati kasvaville markkinoille.

”Syyskuussa 2014 tuli markkinoille aivan uusi vasta-ainelääke eli PD1-estäjä. Lääkkeen myyntipotentiaaliksi on arvioitu 30 miljardia dollaria vuodessa”, Reijonen kertoo.

Jo uuden alkuperälääkkeen kehittäminen ja myyntikuntoon saattaminen vastaa hyvinkin ison loistoristeilijän kauppaa.

”Meillä on oltava riittävää yrittäjähenkisyyttä, rahoitusmalleja ja verkostot lääkekehityksen loppuvaiheen osaajiin sekä kansainvälisesti ainutlaatuista osaamista, joka tekee meistä jatkossakin houkuttelevan kumppanin”, Reijonen sanoo.

Polttoaineita ja biomuoveja

Neste Oilin kasvu perustuu sekin Reijosen peräänkuuluttamaan globaalisti ainutlaatuiseen osaamiseen. Uusiutuvista raaka-aineista tutkitaan nyt muun muassa maa- ja metsätalouden sivuvirtoina syntyviä jätteitä, kuten puuta ja olkea, eli lignoselluloosaa. Levistäkin odotetaan merkittävää tulevaisuuden raaka-ainelähdettä. Samalla kasvatetaan tuoterepertuaaria.

”Laajennamme asiakaskuntaamme tekemällä uusia tuotteita, jotka eivät olekaan polttoaineita. Mahdollisuuksia on kemianteollisuudessa, muun muassa biomuoveissa. Meillä on jatkuva intohimo ja kyky uudistua”, Lindfors sanoo.

Uusiutuviin raaka-aineisiin vuodesta 2006 alkaen investoitu 1,5 miljardia euroa tuottaa tulosta. Toissa vuonna niistä jalostettujen tuotteiden osuus oli liikevaihdosta noin viidennes ja ne tuottivat yhtiön voitosta vajaat puolet.

UPM on polttanut vuodesta 2008 alkaen Biofore-strategiansa toteuttamiseen useita miljardeja euroja. Yksi suurimmista satsauksista on mäntyöljystä dieseliä jalostavan laitoksen rakentaminen Lappeenrantaan. Se on vasta ensiaskel.

”Meidän on luotava paljon uutta osaamista. On rakennettava uusi asiakaskunta ja opittava uudella markkinalla uusi tapa toimia. Vastaan tulevat uudet kilpailijat ja meille uusi toimintalogiikka. Tämän kaiken oppiminen on pitkä tie ja iso investointi. Yksin Lappeenrannan tuotantolaitos on 150 miljoonan pilotti”, Ståhlberg sanoo.

Milloin biojalostus tuo UPM:lle kymmenen prosenttia sen liikevaihdosta?

”Se merkitsee miljardibisnestä, eikä se synny hetkessä. Nykyinen tuotantolaitos ei siihen riitä, vaan tuotanto pitää moninkertaistaa”, Ståhlberg sanoo.

Entä mitä uusi bisnes merkitsee Neste Oilille?

”Kymmenen vuoden päästä uusien sovellusten osuus pitäisi olla kymmenissä prosenteissa liikevaihdostamme. Oleellista on, että saamme uusista tuotteista parempaa katetta kun nykyisistä tuotteistamme”, Lindfors sanoo.

Sitran Hellström katsoo vieläkin kauemmas tulevaisuuteen, puolen vuosisadan päähän.

”Biomassojen käytössä polttoaineet ovat pitkällä tähtäimellä täydentävää tuotantoa. Emme ole kestävällä pohjalla, jos panemme kaikki kehityspanokset polttoainetuotantoon. Biomassan energiakäyttö on välivaihe, kun siirrytään pois öljypohjaisista polttoaineista. Uskon, että 50 vuoden päästä biomassoja käytetään ihan muuhun kuin energiakäyttöön”, Hellström arvioi.

18.2.2015

Muutostekijät

  • Ilmasto- ja energiapolitiikka. Globaali ilmastomuutoksen torjunta sekä muun muassa EU:n päätös biopolttoaineiden käytöstä: 10 prosenttia liikennepolttoaineiden energiasisällöstä on vuonna 2020 biopohjaista.
  • Uusiutumattomien raaka-aineiden loppuminen. Pakko löytää vaihtoehtoja.
  • Väestönkasvu. Löydettävä uusia toimintamalleja tuottaa ruokaa, vettä ja energiaa.
  • Teollisten toimialojen uusiutumistarve. Muun muassa metsäteollisuuden ja öljynjalostusalan tarve löytää uutta kasvua.
  • Maatalouden uudistumistarve. Tarve uudistaa ravinnekiertoa uusilla tuotantomenetelmillä.
  • Vastuullinen ympäristöajattelu. 1980-luvulta nousseen vihreän liikkeen siirtyminen poliittiseen päätöksenteon ja yritystoiminnan arkeen.

Lähteet: Eeva Hellström, Sitra ja TEMin Biotalousstrategia 5/2014

Palvelut mukaan

Palvelut ovat lähes hyödyntämätön biotalouden potentiaali. Sitran Eeva Hellström hahmottelee perinteisten hyvinvointi-, virkistys- ja luontomatkailupalveluiden rinnalle aivan uudenlaisia palveluita.

”Tulevaisuudessa meillä voisi olla esimerkiksi hiilensidontapalvelu. Jos hoidat puustoa niin, että se sitoo mahdollisimman paljon hiiltä ilmakehästä maaperään, saat tästä työstä korvauksen. Toinen palvelu voisi liittyä pohjavesivarantojen suojeluun. Metsänomistaja saa korvauksen, jos hoitaa metsäänsä pohjavesivaroja suojellen”, Hellström visio.

Vielä yksittäisiä palveluita tärkeämpää on palvelukonseptoinnin osaaminen: kuinka lisäarvopalvelut kytketään biotalouden tuotteisiin ja prosesseihin. Jyväskyläläinen kasvuyritys NaturVention on oivaltanut sen.

”Biotalous on sitä, että luonnosta tehdään liiketoimintaa”, NaturVentionin toimitusjohtaja Niko Järvinen tiivistää.

Hänen ensimmäinen kokemuksensa luonnon valjastamisesta oli levillä toteutettu vedenpuhdistuslaitos Kouvolan seudulle. Nyt hänen yrityksensä tekee aktiiviviherseiniä, joissa kasvien juurten mikrobit puhdistavat huoneilmasta epäpuhtauksia.

”Olemme kehittäneet menetelmän, jossa erikoiskasvatusalusta ja kasvien juuristo puhdistavat ilmaa 129-kertaa tehokkaammin kuin tavalliset huonekasvit. Tuotteeseemme liittyy palveluna etävalvonta, joka varmistaa sen, että aktiiviviherseinät toimivat koko ajan parhaalla mahdollisella tavalla”, Järvinen kertoo.

Mikrobien käytöllä on valtavat mahdollisuudet nyt, kun niiden toimintamekanismit tunnetaan koko ajan paremmin. Bioteknologian menetelmät ovat halventuneet ja monipuolistuneet viimeisen parin vuosikymmenen aikana valtavasti. Aiemmin lähes pelkästään lääke- ja elintarviketeollisuudessa käytetyt mikrobit ovat nyt käytössä muun muassa ympäristöteknologiassa ja uusien materiaalien kehitystyössä.

”Biotalous nähdään helposti vain metsäteollisuuden ja energiatuotannon sekä elintarvike- ja lääketeollisuuden kannalta. Kyseessä on paljon laajempi, kaikkia toimialoja koskeva toimintatapojen muutos”, Järvinen muistuttaa.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013