( Yhteiskunta )

Biotalous uudistaa bisnesmallit

Teksti Jukka Nortio
Kuvat Roope Permanto
  • ”Biotaloudessa on kyse myös siitä, miten ja miksi raaka-ainetta käytetään”, sanoo Sitran Eeva Hellström.
  • ”Biolääkkeiden osuus on jo lähes puolet lääketeollisuuden euromääräisestä myynnistä”, sanoo FIT Biotechin toimitusjohtaja Kalevi Reijonen.
  • ”Bio tarkoittaa suuntautumista tulevaisuuteen, kestäviä tuotteita ja ratkaisuja sekä hyvää ympäristösuorituskykyä”, sanoo UPM:n strategiajohtaja Kari Ståhlberg.
  • Neste Oilin teknologiajohtaja Lars-Peter Lindforsilla on selkeä näkemys, miksi yhtiö kasvoi vuosituhannen alussa ulos perinteisen öljy-yhtiön toimintamallista.
  • ”Mikrobien käytöllä on valtavat mahdollisuudet nyt, kun niiden toimintamekanismit tunnetaan paremmin”, sanoo NaturVentionin toimitusjohtaja Niko Järvinen.
Biotalouden odotetaan tuottavan Suomessa vuonna 2025 sata miljardia euroa. Mutta millä lihaksilla?

Biotalous oli yksi vuoden 2008 uudissanoista, kertoo silloinen Mitä Missä Milloin -kirja. Biotaloudelle kaavailtiin suurta roolia, siitä leivottiin ”uutta Nokiaa”. Odotuksille oli katetta, sillä Porvoon Kilpilahdessa oli edellisvuonna käynnistynyt maailman ensimmäinen uusiutuvista raaka-aineista dieseliä tuottava laitos.

Neste Oilin teknologiajohtaja Lars-Peter Lindforsilla on selkeä näkemys, miksi yhtiö kasvoi vuosituhannen alussa ulos perinteisen öljy-yhtiön toimintamallista.

”Öljynjalostus oli valtavassa muutoksessa. Euroopassa kysyntä supistui, Yhdysvaltojen omavaraisuus kasvoi liuskeöljyn myötä ja Lähi-idässä tuli jatkuvasti uutta kapasiteettia. Emme pystyneet kasvamaan pelkästään perinteisessä bisneksessä vaan meidän oli etsittävä uutta kasvua.”

Globaalit paineet hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi kasvoivat. EU:ssa päätettiin lisätä biopohjaisten polttoaineiden käyttöä. Neste Oililla oli jo vanhastaan vahvaa osaamista muiden kuin fossiilisten polttoaineiden jalostamisesta. Yhtiö päätti satsata uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön liikennepolttoaineiden tuotannossa.

UPM puolestaan hyppäsi biotalousjunan kyytiin metsäteollisuuden murroksen kannustamana.

”2000-luvun puolivälissä painopaperin valmistus oli edelleen ydinbisneksemme. Paperin kysyntä ei enää kuitenkaan kasvanut, ja alan kilpailutilanne muuttui pysyvästi. Ymmärsimme, ettei paperi tuo jatkossa meille samanlaista kannattavuutta ja kasvua kuin ennen”, UPM:n strategiajohtaja Kari Ståhlberg muistelee.

UPM turvautui perinteisiin tehostamistoimiin, kuten tuotantolaitosten sulkemiseen, mutta ryhtyi myös muuttamaan koko toimintaansa.

Vuonna 2008 UPM julkisti uuden strategiansa, jonka mukaan UPM:n tavoitteena oli olla edelläkävijä uudessa metsäteollisuudessa ja luoda lisäarvoa uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista. Seuraavana vuonna lanseerattiin Biofore-termi, joka tiivistettiin vuosikertomuksessa 2009 näin: ”Bio tarkoittaa suuntautumista tulevaisuuteen, kestäviä tuotteita ja ratkaisuja sekä hyvää ympäristösuorituskykyä. Fore merkitsee monipuolista ja edistyksellistä metsäbiomassan käyttöä, mutta myös edelläkävijyyttä.”

Kolme kysymystä

Yksinkertaisimmillaan biotalous määritellään kysymällä, mitä raaka-ainetta käytetään. Se ei riitä. On myös kysyttävä, miten ja miksi.

”Biomassan hyödyntäminen ei yksin riitä siihen, että toiminta on biotaloutta. On kysyttävä, miten tuotantoprosessi on järjestetty. Virtaavatko bioraaka-aineet tuhlaavasti tuotannon lävitse kuin ripulitaloudessa vai käytetäänkö kestäviä ainekiertoja ja hyödynnetäänkö tuotannon sivuvirtoja”, Sitran strategiayksikön johtava asiantuntija Eeva Hellström painottaa.

Miksi-kysymyksellä haetaan vastausta tuotannon syihin ja lopputulokseen.

”Biotalouden lopputuotteet eivät voi olla turhanaikaisia härpäkkeitä, vaan ne ratkaisevat tavalla tai toisella globaaleja ongelmia. Hyvä esimerkki on puuvillan korvaaminen kestävämmin tuotetulla biomassalla, kuten puukuidulla.”

EU:n biotalousstrategiassa arvopohjainen kokonaisuus on selvästi esillä. Suomessa on jämähdetty pelkkään raaka-ainepohjaan.

”Jos katsomme biotaloutta suppeasti ja pelkästään vanhojen toimintatapojen uudelleennimeämisellä, menetämme ne valtavat mahdollisuudet, mitä biotalous meille voi antaa. Biotalous ei ole toimiala vaan uudenlainen lähestymistapa ja toimintamalli, joka lävistää monia toimialoja.”, Hellström sanoo.

Isoja odotuksia

Vuoteen 2030 ulottuva Suomen biotalousstrategia julkistettiin toukokuussa 2014. Sen tavoitteena on nostaa Suomi biotalouden suurvallaksi.

Biotaloudesta odotetaan suurta työllistäjää: 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2011 biotalous työllisti noin 320 000 työntekijää ja sen tuotos oli kuudesosa kansantaloudesta eli 60 miljardia euroa. Vuoteen 2025 mennessä tavoitellaan 100 miljardia euroa.

Biotalousstrategia kattaa teollisuustoimialojen lisäksi biotalouden palvelut. Esimerkiksi luontomatkailun euromääräinen osuus biotalouden kakusta oli alle viisi prosenttia, mutta työllisyysvaikutus kymmenisen prosenttia.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuore biojalostamokilpailu kannustaa yrityksiä innovoimaan. Sen avulla on etsitty ehdotuksia Suomeen sijoittuvasta uuden sukupolven kaupallisesta biojalostamosta. Kilpailuehdotusten yhteenlaskettu arvo on 1,5 miljardia euroa. Kilpailun tulokset julkistetaan helmikuussa 2015.

Biolääkkeiden nousu

Kun suuret teolliset toimijat kääntävät itseään biotalouden uralle, syntyy monille toimialoille reippaasti uudenlaista biotalouden liiketoimintaa. Lääkekehityksen uusien tutkimusmenetelmien myötä yhä useampi lääke tuotetaan biopohjaisesti eikä synteettisesti.

”Biolääkkeiden osuus on jo noin puolet lääketeollisuuden euromääräisestä myynnistä. Niitä ovat muun muassa syövän ja autoimmuunitautien hoitoon kehitetyt vasta-ainelääkkeet sekä rokotteet, joilla hoidetaan ja ennaltaehkäistään infektiosairauksia”, vuonna 1995 perustetun tamperelaisen lääkeyhtiö FIT Biotechin toimitusjohtaja Kalevi Reijonen sanoo.

FIT Biotech hyödyntää biolääketieteen uusinta osaamista kehittämällä lääkkeitä muun muassa hiviä ja ebolaa vastaan.

Biolääketieteen innovaatiot tuottavat uusia lääkeryhmiä alati kasvaville markkinoille.

”Syyskuussa 2014 tuli markkinoille aivan uusi vasta-ainelääke eli PD1-estäjä. Lääkkeen myyntipotentiaaliksi on arvioitu 30 miljardia dollaria vuodessa”, Reijonen kertoo.

Jo uuden alkuperälääkkeen kehittäminen ja myyntikuntoon saattaminen vastaa hyvinkin ison loistoristeilijän kauppaa.

”Meillä on oltava riittävää yrittäjähenkisyyttä, rahoitusmalleja ja verkostot lääkekehityksen loppuvaiheen osaajiin sekä kansainvälisesti ainutlaatuista osaamista, joka tekee meistä jatkossakin houkuttelevan kumppanin”, Reijonen sanoo.

Polttoaineita ja biomuoveja

Neste Oilin kasvu perustuu sekin Reijosen peräänkuuluttamaan globaalisti ainutlaatuiseen osaamiseen. Uusiutuvista raaka-aineista tutkitaan nyt muun muassa maa- ja metsätalouden sivuvirtoina syntyviä jätteitä, kuten puuta ja olkea, eli lignoselluloosaa. Levistäkin odotetaan merkittävää tulevaisuuden raaka-ainelähdettä. Samalla kasvatetaan tuoterepertuaaria.

”Laajennamme asiakaskuntaamme tekemällä uusia tuotteita, jotka eivät olekaan polttoaineita. Mahdollisuuksia on kemianteollisuudessa, muun muassa biomuoveissa. Meillä on jatkuva intohimo ja kyky uudistua”, Lindfors sanoo.

Uusiutuviin raaka-aineisiin vuodesta 2006 alkaen investoitu 1,5 miljardia euroa tuottaa tulosta. Toissa vuonna niistä jalostettujen tuotteiden osuus oli liikevaihdosta noin viidennes ja ne tuottivat yhtiön voitosta vajaat puolet.

UPM on polttanut vuodesta 2008 alkaen Biofore-strategiansa toteuttamiseen useita miljardeja euroja. Yksi suurimmista satsauksista on mäntyöljystä dieseliä jalostavan laitoksen rakentaminen Lappeenrantaan. Se on vasta ensiaskel.

”Meidän on luotava paljon uutta osaamista. On rakennettava uusi asiakaskunta ja opittava uudella markkinalla uusi tapa toimia. Vastaan tulevat uudet kilpailijat ja meille uusi toimintalogiikka. Tämän kaiken oppiminen on pitkä tie ja iso investointi. Yksin Lappeenrannan tuotantolaitos on 150 miljoonan pilotti”, Ståhlberg sanoo.

Milloin biojalostus tuo UPM:lle kymmenen prosenttia sen liikevaihdosta?

”Se merkitsee miljardibisnestä, eikä se synny hetkessä. Nykyinen tuotantolaitos ei siihen riitä, vaan tuotanto pitää moninkertaistaa”, Ståhlberg sanoo.

Entä mitä uusi bisnes merkitsee Neste Oilille?

”Kymmenen vuoden päästä uusien sovellusten osuus pitäisi olla kymmenissä prosenteissa liikevaihdostamme. Oleellista on, että saamme uusista tuotteista parempaa katetta kun nykyisistä tuotteistamme”, Lindfors sanoo.

Sitran Hellström katsoo vieläkin kauemmas tulevaisuuteen, puolen vuosisadan päähän.

”Biomassojen käytössä polttoaineet ovat pitkällä tähtäimellä täydentävää tuotantoa. Emme ole kestävällä pohjalla, jos panemme kaikki kehityspanokset polttoainetuotantoon. Biomassan energiakäyttö on välivaihe, kun siirrytään pois öljypohjaisista polttoaineista. Uskon, että 50 vuoden päästä biomassoja käytetään ihan muuhun kuin energiakäyttöön”, Hellström arvioi.

18.2.2015

Muutostekijät

  • Ilmasto- ja energiapolitiikka. Globaali ilmastomuutoksen torjunta sekä muun muassa EU:n päätös biopolttoaineiden käytöstä: 10 prosenttia liikennepolttoaineiden energiasisällöstä on vuonna 2020 biopohjaista.
  • Uusiutumattomien raaka-aineiden loppuminen. Pakko löytää vaihtoehtoja.
  • Väestönkasvu. Löydettävä uusia toimintamalleja tuottaa ruokaa, vettä ja energiaa.
  • Teollisten toimialojen uusiutumistarve. Muun muassa metsäteollisuuden ja öljynjalostusalan tarve löytää uutta kasvua.
  • Maatalouden uudistumistarve. Tarve uudistaa ravinnekiertoa uusilla tuotantomenetelmillä.
  • Vastuullinen ympäristöajattelu. 1980-luvulta nousseen vihreän liikkeen siirtyminen poliittiseen päätöksenteon ja yritystoiminnan arkeen.

Lähteet: Eeva Hellström, Sitra ja TEMin Biotalousstrategia 5/2014

Palvelut mukaan

Palvelut ovat lähes hyödyntämätön biotalouden potentiaali. Sitran Eeva Hellström hahmottelee perinteisten hyvinvointi-, virkistys- ja luontomatkailupalveluiden rinnalle aivan uudenlaisia palveluita.

”Tulevaisuudessa meillä voisi olla esimerkiksi hiilensidontapalvelu. Jos hoidat puustoa niin, että se sitoo mahdollisimman paljon hiiltä ilmakehästä maaperään, saat tästä työstä korvauksen. Toinen palvelu voisi liittyä pohjavesivarantojen suojeluun. Metsänomistaja saa korvauksen, jos hoitaa metsäänsä pohjavesivaroja suojellen”, Hellström visio.

Vielä yksittäisiä palveluita tärkeämpää on palvelukonseptoinnin osaaminen: kuinka lisäarvopalvelut kytketään biotalouden tuotteisiin ja prosesseihin. Jyväskyläläinen kasvuyritys NaturVention on oivaltanut sen.

”Biotalous on sitä, että luonnosta tehdään liiketoimintaa”, NaturVentionin toimitusjohtaja Niko Järvinen tiivistää.

Hänen ensimmäinen kokemuksensa luonnon valjastamisesta oli levillä toteutettu vedenpuhdistuslaitos Kouvolan seudulle. Nyt hänen yrityksensä tekee aktiiviviherseiniä, joissa kasvien juurten mikrobit puhdistavat huoneilmasta epäpuhtauksia.

”Olemme kehittäneet menetelmän, jossa erikoiskasvatusalusta ja kasvien juuristo puhdistavat ilmaa 129-kertaa tehokkaammin kuin tavalliset huonekasvit. Tuotteeseemme liittyy palveluna etävalvonta, joka varmistaa sen, että aktiiviviherseinät toimivat koko ajan parhaalla mahdollisella tavalla”, Järvinen kertoo.

Mikrobien käytöllä on valtavat mahdollisuudet nyt, kun niiden toimintamekanismit tunnetaan koko ajan paremmin. Bioteknologian menetelmät ovat halventuneet ja monipuolistuneet viimeisen parin vuosikymmenen aikana valtavasti. Aiemmin lähes pelkästään lääke- ja elintarviketeollisuudessa käytetyt mikrobit ovat nyt käytössä muun muassa ympäristöteknologiassa ja uusien materiaalien kehitystyössä.

”Biotalous nähdään helposti vain metsäteollisuuden ja energiatuotannon sekä elintarvike- ja lääketeollisuuden kannalta. Kyseessä on paljon laajempi, kaikkia toimialoja koskeva toimintatapojen muutos”, Järvinen muistuttaa.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013