( Johtaminen )

Design on DNA:ssa

Teksti Jukka Nortio, kuvat Kreetta Järvenpää
  • "Ajattelutavan muutosta ja uutta toimintamallia suomalaisten yritysten kansainvälistymiseksi edustaa Team Finland -verkosto. Hallintoa kehitetään vastaamaan muuttuvien tilanteiden ja asiakkaiden tarpeisiin", vinkkaa työ- ja elinkeinoministeriön erikoissuunnittelija Sirpa Fourastie.
Marimekko, Kone, Hackman, Konecranes, Artek, Rocla, Kalevala Koru, Ponsse ja Iittala. Suomalainen muotoilu näkyy pian aivan uusilla alueilla, kun sairaalat, kaupunkisuunnittelu ja virastot hyödyntävät muotoilun oppeja palveluidensa uudistamisessa.

Vaatteiden, lasin ja huonekalujen jälkeen suomalainen muotoilu on saanut parin viime vuosikymmen aikana uutta nostetta raskaassa metalliteollisuudessa. Ergonomiset satamalukkien ja metsäkoneiden ohjaamot sekä maailmalla palkitut hissit ovat muotoilumme tuoreita tähtiä.

Metallialalla osataankin hyödyntää kattavan designin tuomaa kilpailukykyä.

”Roclassa on jo siirrytty pelkän laitteen suunnittelusta käyttökokemuksen ja palveluiden kehittämiseen. Tämä määrittelee uudella tavalla koko yrityksen. Myös terveysalalla on hyviä esimerkkejä, kuten Planmeca. Palvelualalla puolestaan Lindström tarjoaa siivoukseen liittyviä kokonaispalveluita, jotka pärjäävät hyvin maailmallakin”, työ- ja elinkeinoministeriön erikoissuunnittelija ja 
Finnish Design Management Associationin toiminnanjohtaja Sirpa Fourastie sanoo.

Muotoiluun panostavat yritykset myyvät paremmin

”On tärkeää, että metallialan suuryrityksissä oivallettu designin merkitys on mallina alan pk-yrityksille ja toimii benchmarkina”, Seos Designin toimitusjohtaja ja Design ROI -projektin projektipäällikkö Antti Pitkänen sanoo.

Pelkät esimerkit eivät kuitenkaan riitä, sillä muotoilun menetelmien ja taloudellisten mittareiden pitää myös tulla tutuiksi, jotta muotoilun rooli kirkastuisi. Myös muotoilun ymmärtäminen laajasti koko tuotteen ja palvelun elinkaarta koskevaksi kehittämiseksi auttaa ymmärtämään sen roolia.

”Design on tietysti kustannus, mutta se on samalla investointi. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että voimakkaammin muotoiluun panostaneet yritykset ovat pärjänneet myynnin kasvussa, tuotteiden viennin ja markkina-arvon kehittymisessä muotoilua vähemmän hyödyntäviä kilpailijoitaan paremmin. Kuitenkin tuotekehitys ja sen kautta muotoilu ovat taantuman aikana useimmissa yrityksissä ensimmäisenä karsittavien listalla”, Pitkänen sanoo.

Antti Aaaltonen

Miten muotoiluinvestointia voidaan mitata?

Kysymys suunnittelun merkityksestä rahanteolle onkin ikuinen kuuma peruna. Sitä Pitkänen selvitti pari vuotta sitten Design ROI -hakkeessa, jossa luotiin työkaluja, joilla mitataan muotoiluinvestointien vaikutusta yrityksen taloudelliseen tulokseen: www.desingroi.fi.

Jotta muotoilu pääsee vaikuttamaan mahdollisimman tehokkaasti yrityksen hyvinvointiin, pitää muotoilu huomioida yrityksen kaikissa toimissa.

”Kyseessä on usein kattava yrityskulttuurin uudelleenarviointi, jossa muotoilulla vaikutetaan niin yrityksen tuotteisiin ja palveluihin, toimintatapoihin kuin yrityksen strategiaan. Meillä on tästä hyviä esimerkkejä – Fiskars, Nokia, Rocla, Kone ja Metso – mutta näitä tarvitaan lisää”, Pitkänen jatkaa.

Kulttuurimuutoksen saa usein liikkeelle se, että yrityksissä opitaan kuuntelemaan asiakkaiden tarpeita entistä tarkemmin ja useammin. Jotta tästä päästään liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien tarpeiden rahaksi muuttamiseen, tarvitaan toimintatapoja, jotka eivät kunnioita perinteisiä hitaita prosesseja.

”Hyvä esimerkki on F-Securen Lokki-palvelu, joka mahdollistaa läheisten ihmisten paikkatiedon seuraamisen. Tämän tuotteen kehittäminen merkitsee koko yrityksen laajentumista uudelle alueelle kuluttajien tarpeiden mukaan”, Fourastie sanoo.

Hyvistä esimerkeistä huolimatta muotoilun asema on useimmissa yrityksissä edelleen marginaalissa.

”Muotoilu on harvassa yrityksessä johtoryhmätasolla. Tarvitsemme muotoilujohtajia myös kaupunkien johtoon samalla tavalla kuin meillä on kaupunginarkkitehteja”, Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen professori Tuuli Mattelmäki sanoo.

Uutta liiketoimintaa vanhasta ideasta

Yritykset kehittävät yhä useammin palveluita yhdessä, jopa aivan yllättävien kumppaneiden kanssa.

”Näissä projekteissa syntyy sivutuotteena jotain aivan uutta, joka ei liity kummankaan yrityksen omaan toimintaan, vaan voidaan tarjota kolmansille osapuolille tai irrottaa spin-offina aivan uudeksi yritykseksi. Tämä vaatii strategista osaamista ja kykyä ymmärtää”, Fourastie sanoo.

Toimintaansa vakiinnuttaneissa tunnetuissa suunnittelutaloissa, kuten Marimekko, Artek tai Hackman, kertynyt osaaminen ja historia toimivat Fourastien mukaan perustana, jolle myös tulevaa menestystä rakennetaan. Historia ei ole rasite vaan voimavara.

”Aina kannattaa hyödyntää sitä, mikä on olemassa ja miettiä, kuinka sitä voidaan käyttää strategisesti fiksusti. Monet meille vanhat ja kyllästymiseen saakka toistetut ideat voivat olla uusilla markkinoilla innovatiivista ja uutta liiketoimintaa luovaa”, Fourastie sanoo.

Käyttäjäkokemus lähtökohtana

Palvelumuotoilu liittyy yhä tärkeämpänä elementtinä fyysisten tuotteiden muotoiluun. Suunnittelussa huomioidaan tarkoin käyttäjäkokemus sekä tuotteen vaikutus ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, erilaisiin prosesseihin ja siihen organisaatioon, jossa tuotetta käytetään.

On ymmärrettävä se yhteys, mihin tuote tulee: kulttuuri, käyttäytymistavat ja erilaisten ihmisten suhde tuotteeseen. Ei riitä, että tuote on toimiva ja kaunis katsella.

”Hyvät muotoilutiimit osaavat kerätä tietoa erilaisten asiakasryhmien käyttötavoista ja tarpeista. Designin ammattilaiset yksinkertaistavat monessa tilanteessa asioita ja auttavat näin miettimään, mikä tuotteessa, palvelussa ja kokemuksessa on oleellista. Esimerkiksi, onko tärkeintä keskittyä tuotteen ominaisuuksiin, vai tarjota asiakkaalle tuotteeseen liittyvä poikkeuksellinen käyttökokemus, jota tukevat kattavat palvelut”, Fourastie pohtii.

Palvelumuotoilu edellyttää uutta osaamista

Kun fyysisten tuotteiden muotoilusta laajennetaan uusille alueille, kuten digitaalisten palveluiden ja palvelukokemusten suunnitteluun, on perinteisen muotoilun ymmärrys vankka pohja. Se ei kuitenkaan riitä.

”Suomalaiset yritykset tarvitsevat laajempaa ymmärrystä niistä asioista, jotka muotoilussa ja suunnittelussa kokonaisuutena pitää ottaa huomioon. Materiaalivirrat, tuotteiden kierrätettävyys, erilaiset käyttötavat ja tuotteen koko elinkaaren vaikutukset ympäristöön ovat asioita, jotka on ymmärrettävä. Näitä asioita uuden sukupolven muotoilijoiden on osattava kohdata ja ratkottava eri alojen asiantuntijoiden muodostamassa verkostossa”, Fourastie sanoo.

Palvelumuotoilussa yksi keskeisimpiä asioita on palveluiden toiminnan simulointi, vaikutusten kattava ymmärtäminen aidossa käyttöympäristössä. Tästä esimerkkinä on Wärtsilän dieselmoottoreihin liittyvä järjestelmäsuunnittelu.

”Moottorin järjestelmä antaa tietoja eri käyttäjälle. Koneenkäyttäjä saa suoraan tiedon, miten kone toimii. Tiedon on oltava oikeassa muodossa ja helposti omaksuttavaa eri käyttötarkoituksiin niin, että sitä voidaan hyödyntää myös laivayhtiön johdossa saakka”, Fourastie kuvailee.

Loogisesti suunniteltuja käyttöliittymiä on myös toimistorakennusten sisustussuunnittelussa, jolloin työntekijät voivat tarvittaessa siirtyä yrityksen eri toimipisteistä toiseen ja ympäristö on aina tuttu.

”On oltava konsepti- ja prosessiosaamista, jotka ovat yhä tärkeämpi osa suunnittelua”, Fourastie sanoo.

Designin merkitys ymmärretään jo kasvuyrityksissä

Tiukka taloudellinen tilanne kuristaa yrityksiä karsimaan kaikesta. Mutta viisaimmat näkevät taantumassa myös tilaisuuden tiikeriloikkaan.

”Taantumassa ovat rohkeita ne yritykset, jotka ymmärtävät muotoilun merkityksen bisnekselle. Rohkeus tarkoittaa tässä kasvustrategiaa ja halua laajentua uusille tuotealueille tai kipuamista oman alansa globaaliksi markkinajohtajaksi”, Pitkänen sanoo.

Designin merkitys ymmärretään useimmissa nuorissa kasvuyrityksissä, niissä start-upeissa.

”Start-upeissa ideat saavat kukkia, niitä kokeillaan ja niiden tuomat hyödyt osataan ottaa käyttöön nopeasti. Isoilla yrityksillä raskaat tuotekehitysprosessit usein estävät sen, mutta onneksi tähänkin 
asiaan on herätty”, Fourastie sanoo.

Pitkänen nostaa kasvuyrityksistä esimerkiksi kännyköiden langattoman latauksen kehittäneen Powerkissin, jonka tuote, palvelu ja koko toiminta on kehitetty käyttäjälähtöisesti, muotoilun ollessa merkittävässä roolissa alusta asti.

artikkelijatko_540_260_N1B6675

Muotoilun merkitys kilpailukyvylle

Edelläkävijäyrityksille muotoilu on osa niiden liiketoiminnan kehittämistä. Se ei ole enää yksin markkinoinnin, tuotekehityksen tai suunnittelijoiden asia, vaan johtoryhmissä ymmärretään muotoilun merkitys kilpailukyvylle. Koska liike-elämän muutokset ovat yhä useammalla alalla nopeita, yllättäviä ja vaikeasti ennustettavia, vaaditaan yrityksiltä jatkuvasti suurempaa ketteryyttä.

”Muotoilun menetelmät ja muotoiluajattelu tuovat kaivattua ketteryyttä, ja siksi muotoilun merkitys on nostettu aivan uudella tavalla yritysten strategioihin. Muotoilu laajentaa ajattelutapoja ja poistaa innovaatiotoiminnan rajoja. Tämä tarjoaa liiketoiminnalle aivan uusia mahdollisuuksia”, Mattelmäki sanoo.

”Designereiden ja yritysjohdon ongelma on kauan ollut se, ettei aina ole löydetty yhteistä kieltä. Tilanne on muuttumassa ja yhä useampi yritys ymmärtää johtoaan myöden, että hyvällä suunnittelulla luodaan uutta liiketoimintaa”, Fourastie sanoo.

Muotoilijan työtä helpottaa se, että suunnittelussa otetaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa esille tuotteen kokonaisuus: käyttötavat, materiaalihallinta, valmistusmenetelmät, kestävyys ja takuu sekä tuotteen kaikki elinkaarikustannukset.

Markkinatutkimukset, joilla selvitetään esimerkiksi kulutuskäyttäytymistä, kilpailevia tuotteita tai palveluita sekä niiden vahvuuksia ja heikkouksia, ovat osa muotoiluprojektia. Samoin esimerkiksi tuotteen valmistuskustannusten arviointi ja tuotteen hintapositiointi valitulle asiakasryhmälle ovat tärkeitä seikkoja huomioida kaikissa muotoiluprojektin vaiheissa.

Muotoilijan rooli onkin erilaisten tarpeiden ja näkemysten kuunteleminen, yhteensovittaminen ja synteesistä uuden luominen. Tapana on ollutkin sanoa, että insinööri on muotoilijan paras kaveri.

”Talous, design ja insinööritieteet ovat se kolmikanta, jolla tehdään uusia tuotteita. Tästä erinomainen osoitus on vaikkapa UPM Profi -puumuovikomposiitti, joka on tehty tarralaminaattituotannon sivutuotteena syntyneistä materiaaleista. Onnistuneen suunnittelutyön tuloksena tuote avasi UPM:lle aivan uudenlaisen liiketoiminnan. Suunnittelijan rooli on ollut yhdistää erilaisia tarpeita ja reunaehtoja määriteltyjen asiakastarpeiden mukaan tehdyksi toimivaksi kokonaisuudeksi”, Fourastie kertoo.

Ilman myynnillistä ja markkinointiosaamista hyväkään muotoilutuote ei pärjää markkinoilla. Siksi liiketoiminnan eri osa-alueiden tuleekin olla alusta saakka mukana jokaisessa muotoiluprojektissa.

Miten suomalainen muotoilu pärjää?

Miten sitten suomalainen muotoilu pärjää tässä vauhdissa? Missä on vahvuutemme vuonna 2016?

”Ensimmäinen iso asia, jossa edistymme, on muotoilijoiden ja muiden asiantuntijoiden yhteistyön kehittyminen. Syntyy aivan uudenlaisia uusia tuotteita, palveluita, konsepteja ja toimintamalleja sekä konseptien ja prosessien ymmärrystä, joilla pärjäämme kansainvälisesti”, Fourastie ennustaa.

”Toinen trendi on isojen ja pienien toimijoiden yhteenliittymät jonkin erikoisalan ympärillä. Näin kehittyy globaalisti kiinnostavia uusia asioita. Kolmas asia on se, että suomalaiset omaksuvat ulkomailta aiempaa voimakkaammin uusia vaikutteita, suodattavat niitä omaan toimintaansa ja tästä kehittyy uutta osaamista ja liiketoimintaa.”

Antti Pitkäsen mukaan fyysisten ja digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kokonaisvaltainen konseptointi ja kehitys on suunta, johon suomalaiset muotoilijat voisivat kehittyä.

Yhteistyö erilaisten toimijoiden välillä vahvistuu, ja nämä verkostot tuottavat uusia innovaatioita sekä aiempaa suurempia ja kansainvälisesti merkittäviä projekteja.

”Suomi on pieni maa, josta kuitenkin syntyy globaaleja tarinoita. Keskeistä on eri toimijoiden, kuten yritysten, suunnittelijoiden, akateemisen maailman ja julkisen sektorin välinen hyvä yhteistyö. Kyllä me pärjäämme, sillä design on meillä dna:ssa”, Pitkänen tiivistää.

Tuolin suunnitteli puuseppä-muotoilija Ante Anttila, Karahka: ”Puusepän työssä voi yhdistää taiteellisuuden käsin tekemiseen ja kekseliäisyyteen. Olen iloinen voidessani luoda kanssaihmisille kaunista ja kestävää kuormittamatta ympäristöä.” Karahka on perinteistä puusepän työtä modernilla muotokielellä ja vahvalla ekologisella otteella maustava verstas. Muut kuvissa esiintyvät design-tuotteet Artekilta: Eero Saarisen Tulip-pöytä, Alvar Aallon lattiavalaisin ja Box zonen säilytyskori.Vaatteiden, lasin ja huonekalujen jälkeen suomalainen muotoilu on saanut parin viime vuosikymmen aikana uutta nostetta raskaassa metalliteollisuudessa. Ergonomiset satamalukkien ja metsäkoneiden ohjaamot sekä maailmalla palkitut hissit ovat muotoilumme tuoreita tähtiä.

19.2.2014

Palvelumuotoilun prosessi

1. Toimeksianto: etsitään esimerkiksi tapoja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Selvitetään toimeksiannon lähtökohta ja esitetään siihen liittyviä lisäkysymyksiä.

2. Tiedonkeruuvaihe: käyttäjähaastattelut, tutkimustieto, asiantuntijoiden ja sidosryhmien haastattelut.

3. Kuvataan asiakkaiden tai käyttäjien toimintaa käyttäjäpoluilla, jotka havainnollistavat käyttäytymistä, toimintatapoja ja organisaatiota. Syntyy ymmärrys nykytilasta.

4. Valitaan, mitkä ovat käyttäjälle tai kuluttajalle tärkeimmät asiat, joita halutaan kehittää, ja mihin suuntaan.

5. Jatkuva ja toistuva testaus läpi prosessin sekä nopeat protot, joista saadaan palaute tuotekehitykseen, jatkuva tiedonkeruu ja tiedon analyysi. Protojen yhteydessä ihmisiä osallistetaan pohtimaan tätä hetkeä ja tulevaisuutta mitä-jos-kysymysten parissa.

6. Yksityiskohtien tekninen suunnittelu.

7. Ratkaisut viedään käytäntöön.

”Oleellista on muistaa käyttäjäkeskeisyys, laaja tiedonkeruu ja tulosten visualisointi niin, että saatu tieto on ymmärrettävässä ja helposti omaksuttavassa muodossa”, Antti Pitkänen sanoo.

”Kun ratkaisut viedään käytäntöön, on tärkeää huomata, miten toimintatapojen muutos vaikuttaa ihmisiin. Pitääkö heitä esimerkiksi kouluttaa uusiin tehtäviin? Palvelumuotoilussa on tärkeää olla joustava ja huomata, miten toimintamalleja voidaan jatkuvasti parantaa”, Mattelmäki muistuttaa.

Palvelumuotoilu parantaa arkea

”Palvelumuotoilua on tehty jo paljon ennen kuin sitä sanaa on edes keksitty”, Aalto- yliopiston muotoilun laitoksen professori Tuuli Mattelmäki sanoo.

Helsingin parin vuoden takaisen Word Design Capital -vuoden aikana julkisiin organisaatioihin palkattiin muotoilijoita. He ovat panneet hihat heilumaan.

Mainio esimerkki ihmisten arkeen liittyvästä palvelumuotoilusta on Espoon Iso Omena -kauppakeskuksen Hidas kassa -projekti. Kokeilu lähti vanhusten ja vammaisten tarpeista edetä kauppa-asioinnissaan omaan tahtiin. Tuloksena syntyi Älä hättäile -kassalinjasto, jonka ääressä asiakas voi halutessa istahtaa, kaivaa rauhassa kukkaronsa esille ja vaihtaa kassanhoitajan kanssa kuulumisia.

Lahdessa muotoilija Sara Ikävalko on toiminut aktiivisesti osallistamalla kaupunkilaisia kaupunkisuunnitteluun. Hän liikkuu ihmisten parissa rautatieasemalla, toreilla, kouluissa ja asukasyhdistyksissä kuunnelleen toiveita asuinympäristön kehittämiseksi. Käytännön työvälineinä ovat muun muassa pahviset ja lego-palikoista tehdyt pienoismallit. Asukkaiden toiveet huomioidaan päätöksenteossa ja sovitetaan arkkitehtien suunnitelmiin.

Lauttasaaren asukaskeskeinen palveluverkko -projektissa on kehitetty ikäihmisten palvelua omaishuollon näkökulmasta. Keskiössä on perhe, joka tarvitsee palveluita. Suunnittelun muut osapuolet ovat kaupunki, yksityiset palvelutarjoajat, tutkimuslaitokset ja kolmannen sektorin palveluntarjoajat. Palveluiden kehittämisessä on ollut apuna Luotain-työkalu, jota käyttämällä perheet miettivät, mitkä asiat ovat arjessa tärkeitä ja merkityksellisiä. Näin kerätyn tiedon avulla palveluita on kehitetty vastaamaan niiden käyttäjien tarpeita.

Palvelumuotoilun keinoja on hyödynnetty Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, jossa potilaita on kuultu customer journey -työkalun avulla. Sairaalan toimintatapoja on uudistettu hyödyntämällä kerättyjä ideoita. Projektiin on liittynyt pahvista rakennettu mallisairaala, jonka äärellä potilaat, arkkitehdit ja sairaalan henkilökunta miettivät, kuinka toimintatapoja kehitetään ja millainen on tulevaisuuden sairaala. Suunnittelussa huomioitiin myös arkisia yksityiskohtia: kuinka potilaat saisivat ajatuksensa pois sairaudestaan, ja kuinka sairaalan passivoivaa vaikutusta voitaisiin vähentää.

”Osallistavan suunnittelun kautta on saatu paljon sellaisia ideoita, jotka eivät muuten ehkä olisi tulleet esille. Merkittävää on kokemusten perusteella myös se, että suunnittelua koskevia valituksia on tullut vähemmän kuin vastaavissa muissa projekteissa”, Mattelmäki sanoo.

Muotoilu tuottaa rahaa

Suomi: Voimakkaammin muotoiluun panostaneet yritykset pärjäsivät myynnin kasvussa, tuotteiden vientiosuudessa ja markkina-arvossa muotoilua vähemmän hyödyntäviä kilpailijoitansa paremmin. Lindström, M., Nyberg, M. & Ylä-Anttila, P., Ei vain muodon vuoksi – Muotoilu on kilpailuetu, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA 2006)

Ruotsi: Muotoiluun investoineiden ja investoimattomien yrityksien ja välillä on 50 prosentin ero tuottavuudessa. Swedish Design Foundation 2008

Tanska: Muotoiluun investoineet yritykset ylsivät 22 prosentin liikevaihdon kasvuun verrattuna yrityksiin, jotka eivät investoineet muotoiluun lainkaan. Kasvu oli 44 prosenttia, mikäli muotoiluun panostaminen oli jatkuvaa. Danish Design Centre 2003

Iso Britannia: Muotoiluvalppaiden yritysten liikevaihto kasvoi keskimäärin 225 puntaa jokaista muotoiluun tehtyä 100 punnan investointia kohden, ja yrityksien osakkeet tuottivat noin 200 prosenttia paremmin kuin yleinen osakemarkkinaindeksi. British Design Council 2007

Kolme näkökulmaa designiin

Ekonomi kysyi kolmelta kokeneelta muotoilua eri suunnasta katsovalta tekijältä, missä suomalainen muotoilu on juuri nyt. Vastaajat ovat: Antti Aaltonen (AA), vapaa-ajan tuotteita ja palveluita tekevän Rovion käyttäjäkokemuksesta vastaava johtaja. Jussi Hermunen (JH), digimedian suunnittelutoimisto Crasmanin suunnittelujohtaja. Kari Korkiakoski (KK), asiakaskokemuksen johtamiseen erikoistuneen Futurelabin toimitusjohtaja.

1. Mikä on palvelumuotoilussa juuri nyt kuuma asia, jolla tehostetaan bisnestä?

AA: Niin kutsutun big datan jalostaminen small dataksi ja hyödyntäminen tehokkaasti osana palvelumuotoilua. Tämä auttaa suunnittelijoita ymmärtämään paremmin, kuinka käyttäjät ovat oikeasti vuorovaikutuksessa palvelun kanssa ja tuloksia voidaan hyödyntää niin jatkokehityksessä kuin uuden palvelun suunnittelussa.

JH: Siirrymme digitaalisiin palvelumalleihin, jolloin pelkällä verkkosivun uudistuksella ei päästä kovin pitkälle. Organisaatioissa on oltava vähintäänkin digitaalisen ymmärrystä, sillä kumppaneiden tekemistä on ohjattava oikealla tavalla eikä pelkästään näihin nojaaminen riitä. On ymmärrettävä liiketoiminnasta lähteviä mahdollisuuksia, jotta digitaaliset palvelumallit saadaan vietyä oikeaan suuntaan. On siis tunnistettava malleja, joilla liiketoimintaa voidaan tehostaa digitalisoinnilla. Yhä useampi yritys ottaa alaa tuntevan suunnittelutahon omaan strategiavaiheeseensa mukaan.

KK: Asiakaskokemus muodostuu kohtaamisista, tunteista ja mielikuvista. Siksi kohtaamisiin liittyvä palvelumuotoilu on mielestäni osa laajempaa asiakaskokemuksen kehittämistä. Tehostamisen tie on Suomessa kuljettu loppuun, ja sen sijaan yritysten tulisi muuttaa toimintaansa asiakaskeskeisemmäksi, koska asiakkaiden ostoprosessit ovat muuttuneet ja he odottavat entistä nopeampaa reagointia yrityksiltä. Tällä hetkellä mobiliteetti – älypuhelimet ja tabletit – tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia rakentaa vuoropuhelua ja helpottaa asiakkaiden arkea.

2. Mitkä toimialat tai yritykset osaavat Suomessa hyödyntää parhaiten kokonaisvaltaista design-ajattelua?

AA: Asiakkaan näkökulmasta parasta ja kokonaisvaltaisinta palvelusuunnittelua löytyy usein hotelleilta ja matkailualalta.

JH: Edelläkävijöitä ovat sekä ne, jotka hyötyvät digitaalisista palvelumalleista ja rakentavat niiden avulla kilpailuetua että ne, joiden kivijalka kytkeytyy digitaaliseen ja jotka ovat ymmärtäneet tämän synergian. Finanssisektori on tyyppiesimerkki tästä, mikä näkyy palvelujen laadun lisäksi jatkuvina odotuksina paremmista palveluista. Urheilu ja liikunta, esimerkkeinä Polar, Suunto ja Omegawave, tarjoavat koko palvelumuotoiluketjun kattavaa toimintaa, jossa digitaalisiin palveluihin yhdistyy fyysisten tuotteiden lisäksi jatkuvuus asiakassuhteessa. Myös uudet verkkokaupat, kuten Lundia ja Marimekko, osoittavat kokonaisvaltaista ajattelumallia. Kustannusala on myös yksi murrosalue.

KK: Peliala on nähnyt teknologian murroskohdassa uudenlaisen mahdollisuuden. Mobiilipelien tekijät, esimerkiksi Rovio ja Supercell, hahmottivat hyvin uudenlaisen ekosysteemin syntymisen älypuhelinten myötä ja tekivät tinkimätöntä suunnittelutyötä. Toisaalta on ollut hienoa katsoa, miten valtion Alko ja Verohallinto ovat uudistaneet omaa toimintaansa. Alkossa saa jatkuvasti erinomaista palvelua hyvin toimivassa myymälätilassa ja Verohallinto on uudistanut rohkeasti omia palvelujaan sähköiseksi asiakkaiden tarpeet edellä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013