( Yhteiskunta )

Digimurroksen uhat ja mahdollisuudet työpaikalla

Teksti Jukka Nortio, kuvitus Juhani Takoja
Digimurros syöksi Nokian ja suomalaisen metsäteollisuuden alamäkeen. Vauhdin antoi pankkikonserni Sammon nokkamies Björn Wahlroosin mukaan Applen iPad. Mitä uhkia ja mahdollisuuksia digitaalisuus tuo sinun työpöydällesi?

Matka mielessä: ensi keväänä Vietnamiin. Kavereiden kuvat näen Instagramista, Tripadvisorista parhaat kohteet. Trivagosta nappaan hotellit ja lennot eBookersista. Rantapallosta tarkistan, ettei valmismatkoja ole tarjolla. Ai niin sää: Wundergroundista ajantasaiset myrskyt ja sääennusteita joka tarpeeseen.

”Digiajan kuluttajat haluavat valmiiden tuotteiden sijaan räätälöidä verkossa itse ostamansa tuotteet ja palvelut”, markkinoinnin asiantuntijapalveluita tuottavan Marketing Clinicin perustaja ja toimitusjohtaja Catharina Stackelberg sanoo.

Stackelberg tuntee kuluttajakäyttäytymisen syöverit, sillä Marketing Clinic on viimeisen 10 vuoden aikana auttanut Suomen ja Pohjoismaiden suurimpia B2C-yrityksiä rakentamaan lisäarvoa kuluttajaymmärryksen avulla. Myös kahdeksan vuotta Coca-Colan kansainvälisissä markkinointitehtävissä ja opit pikaruokabisneksestä ovat antaneet perspektiivin kuluttajien mielenliikkeisiin.

Digimurros on enemmän kuin myyntikanavan muutos

Kuluttajien siirtyminen nettikauppoihin merkitsee yrityksille muutakin kuin markkinoinnin ja myynnin siirtämistä verkkoon. Ne, jotka näkevät digimurroksen vain myyntikanavan muutoksena, jäävät auttamatta kehityksessä jälkijunaan.

”Digitaalisella murroksella on paljon epäsuoria vaikutuksia yritysten toimintaan. Niiden analysoiminen ja merkitysten huomiointi yrityksen koko liiketoiminnassa on tärkeää”, Stackelberg sanoo.

Markkinointiviestintäosastoilla hallitaan digitaaliset kanavat ja työkalut. Suurin ongelma on ison kuvan hahmottaminen. Jos markkinoinnilla ei ole valtaa levittää digiymmärrystä yrityksen strategiaan ja päätöksentekoon, jää tekeminen operatiiviseksi puuhasteluksi.

Esimerkki isosta muutoksesta on nettikaupan vaikutus hypermarketteihin. Kun käyttötavaroiden, kuten vaatteiden ja urheiluvälineiden kauppa siirtyy nettiin, niiden myynti vähenee erikoisliikkeiden lisäksi myös hypermarketeissa. Kauppojen kokoa voidaan pienentää, keskittyä päivittäistavaraan ja korostaa sen merkitystä. Samalla keskusliikkeiden pitää levittäytyä palvelemaan asiakkaitaan verkossa ja myydä siellä ne tuotteet, joita kuluttaja sieltä etsii. Nämä toimet vaativat strategisen muutoksen.

Kuluttajakäyttäytymisen tietomassat hyötykäyttöön

Perinteinen mainonta menettää asemiaan nettikaupan yleistymisen myötä. Verkostot, suosittelut ja sosiaalisen median keskustelut sekä palveluiden pisteytykset merkitsevät enemmän. Tämä näkyy ravintoloiden, musiikin ja urheiluvälineiden kysynnässä.

”Yritysten pitäisi osata käyttää tehokkaammin kuluttajakäyttäytymisestä niille kertynyttä isoa dataa”, Stackelberg sanoo.

Kaupan alan yritykset käyttävät tehottomasti sekä sosiaalisen median tuottamaa tietoa että heille kertynyttä ”plussakorttidataa”. Näin siitäkin huolimatta, että isoa dataa analysoimalla kuluttajille voisi luoda yksilöllisiä palveluita – niitä, joita individualisoitunut ja privatisoitunut kuluttaja tänä päivänä haluaa. Osaksi tietomassojen käsittelyä rajoittaa lainsäädäntö, mutta suurempi este valtavien tietovarastojen hyödyntämiselle on osaamisen ja rohkeuden puute.

digitaalisuus_artikkeli_jatko_260_540

Digimaailmassa on osattava vaihtaa työroolista toiseen

Digitalisoituminen automatisoi työelämän prosesseja. Tämä näkyy selvimmin sekä kuluttajakaupassa että yritysten välisessä liiketoiminnassa. Automaatio on korvannut fyysisen asiakaspalvelun. Yritysten digitaalisia palveluita kehittävän Futuricen toimitusjohtaja Tuomas Syrjänen on seurannut digimurros- ta aitiopaikalta vuodesta 2000.

”Työstä tulee yhä enemmän luovaa tietotyötä, jossa mietitään tuotteiden ja palveluiden kehittämistä: mitä, missä, milloin ja miten asiakkaille tarjotaan. On ymmärrettävä, mitä asiakkaat tarvitsevat. Samalla tarvitaan verkostoitumistaitoja. On osattava yhdistää tietoa ja ratkaisuja toisten asiantuntijoiden kanssa”, Syrjänen sanoo.

Työroolit muuttuvat. Kun työntekijällä oli aiemmin tarkasti määritelty tehtävä, digitalisoituneessa maailmassa pärjää osaaja-asiantuntija, joka vaihtaa mielellään roolista toiseen, hyödyntää laajan verkoston osaamista ja jakaa omaa tietotaitoaan verkostoonsa. Alati kehittyvät digitaaliset kommunikaatiokanavat ovat tämän muutoksen moottoreita.

Mobiilikommunikaation, sähköpostin ja videoneuvotteluiden sekä lukuisten sosiaalisen median kanavien myötä jokaisella työntekijällä on työkalut luoda, ylläpitää ja kehittää omia verkostojaan.

Samalla informaation merkitys on murentunut organisaatiorakenteiden perustana. Tieto oli ennen valtaa ja salattu tieto ylintä valtaa. Tänään vapaasti saatava tieto ja tiedon jakamiseen kannustaminen ovat tietotyön tuottavuuden moottori.

”Hyvässä organisaatiossa kaikilla ihmisillä on käytössään sama informaatio. He valitsevat ja hyödyntävät sitä fiksusti omassa työssään ja päätöksentekonsa tueksi”, Syrjänen sanoo.

Miten hallita informaatiotulvaa?

Työntekijöiltä edellytetään taitoja informaatiotulvan hallitsemiseen. Syrjänen vertaa tilannetta viime vuosisadan elintasonousuun, jolloin ruoan hinta laski ja liikalihavuus yleistyi.

”Informaation hinta on romahtanut nollaan, jolloin informaatiotulva johtaa ähkyyn ja vaikeuksiin sulattaa tarjolla olevaa tietoa. Kuin pikaviestit laulavat ja sähköposti täyttyy, on osattava keskittyä siihen, mikä on itselle tärkeää”, Syrjänen vertaa.

Syrjäsen työpaikalla kanavia riittää. Sähköpostin lisäksi käytetään Skype-puheluja, pikaviestejä, video neuvotteluita, intratetin keskustelu- ja työryhmätiloja, mikroblogipalvelu Yammeria sekä organisaatiowiki Confluencea.

Digitaalisen ähkyn aikana on joskus hyvä oivaltaa perinteisten informaatiokanavien edut.

”Meillä yksi porukka keksi teipata vessan seinälle tärkeitä ilmoituksia. He löysivät tilanteen, jossa informaatioon voi keskittyä rauhassa”, Syrjänen kertoo.

Great Place to Work -instituutti valitsi Futuricen toistamiseen Euroopan parhaaksi työpaikaksi pienten ja keskisuurten yritysten sarjassa.

DIGILEHTI AKTIVOI LAPIN KANSAN LUKIJAT

Lapin Kansan toimituksella oli pari vuotta sitten ongelma: pohjoisen haja-asutusalueilla lukijoiden kiinnostus lehteä kohtaan oli alamaissa, koska lehti ei pärjännyt uutisvälityksen nopeudessa sähköisille medioille.

Pitkien jakelumatkojen vuoksi monet lukijat saivat lehden vasta iltapäivällä, jolloin osa jutuista tuntui jo vanhoilta. Ratkaisuksi haettiin digileh-den ja taulutietokoneen yhdistelmää. Digilehden kokeilua tarjottiin Lisman ja Äkäslompolon kylissä 50 taloudelle kuuden viikon ajaksi.

”Suurin kysymykseni kokeilun alussa oli, haluavatko lukijat tutun painetun lehden vai uutiset tuoreena aamulla, uudella tavalla jaettuna”, Lapin Kansaa digikokeilun testivaiheen aikana viime keväänä johtanut vt. päätoimittaja Matti Posio muistelee.

Kokeilussa mukana olleet lukijat sekä lehden toimitus ja levikkimyynti kävivät päivittäistä keskustelua yhteisellä sähköisellä foorumilla sekä lehden sisällöstä että uudesta lehden jakelutavasta. Kokeilun aikana saatiin lukijoilta yli tuhat kommenttia ja konkreettista parannusehdotusta.

”Kokeilun seurauksena lehti raivasi uudelleen tiensä lukijoiden aamupöytään. Aiemmin nettiotsikoihin ja aamutelevisioon tyytyneet lukijat käyttivät lehden parissa aamuisin jopa 30–40 minuuttia. Lukijamme Lisman kylästä antoivat meille analyyseja, kuinka kehitämme lehteä edel-leen”, Posio tiivistää.

Digitaalisuus kaikkialla

Tietoyhteiskunnan visionäärinä tunnettu tietokirjailija Petteri Järvinen listaa kymmenen aluetta, joita digimurros on muuttanut tai muuttaa.

1. Tietojenkäsittelyn automatisointi. Henkilökohtaisten tietokoneiden yleistyminen automatisoi tietojenkäsittelyn (atk). Syntyi tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, tietokannat ja tietokonegrafiikka.

2. Digitaaliset mediat. Kaikki digitaalisessa muodossa oleva materiaali, kuten musiikki, kuvat, elokuvat, tv-kanavat ja kirjat, voidaan jakaa internetin kautta helposti, nopeasti ja halvalla.

3. Kattava verkkokauppa. Matkat, pääsyliput, ravintolavaraukset sekä asunto- ja autokauppa ovat siirtyneet verkkoon. Myös käyttö- ja päivittäistavaraliikkeet avaavat verkkopalveluita.

4. Prosessit tehostuvat. Digitaaliset liiketoimintaprosessit yritysten sisällä ja niiden välillä tehostavat tuotantoa. Reaaliaikaiset kommunikaa-tiokanavat sekä sähköiset tilaus-toimitusketjut nopeuttavat liiketoimintaa.

5. Paperiton toimisto. Digitaaliset dokumentit sekä sähköinen arkistointi, asiakirjahallinta, laskutus ja kirjanpito ovat hävittäneet paperin monilta työpaikoilta.

6. Globaali hankinta. Sähköiset markkinapaikat mahdollistavat raaka-aineiden, tavaroiden, osaamisen ja palveluiden hankkimisen sieltä, mistä se on yritykselle kannattavinta.

7. Työtä 24/7. Nopeat tietoliikenneyhteydet, yhteiset tietovarastot ja monipuoliset kommunikaatiokanavat mahdollistavat esimerkiksi mannerten välisen arkkitehti- ja ohjelmistosuunnittelun. Ympärivuorokautinen asiakaspalvelu ja tuotetuki toteutetaan kolmen aikavyöhykkeen yhteistyöllä.

8. Aina läsnä. Maailmanlaajuinen matkapuhelinverkko mahdollistaa jatkuvan tavoitettavuuden puhelimitse, tekstiviesteillä, Skype-kuvapuheluilla ja videoneuvotteluilla.

9. Autojen automatisointi. Ohjaus, nopeuden säätäminen ja auton muut toiminnot muuttuvat tietokoneohjatuiksi. Automatiikka huolehtii lii kenteen ja sääolojen seuraamisesta sekä liikennemerkkien tunnistamisesta ja säätää ajoa niiden mukaan.

10. Kaikki pilvessä. Sekä yksityiset että yritysten tietovarastot ovat siirtyneet verkossa oleviin pilvipalveluihin, ympäri internetin hajautetuille palvelimille. Palveluita tarjoavat pääasiassa yhdysvaltalaisyritykset kuten Google, Apple, Oracle, IBM, HP ja Microsoft.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013