( Yrittäjyys )

Digitalisaatio muokkaa tilitoimistojen arkea

Teksti Olli Manninen
Kuvat Roope Permanto
Digitalisaatio muokkaa tilitoimistojen arkea. Tulevaisuuden tilitoimistot työllistävät numeroita murskaavia muutosagentteja, jotka osaavat analysoida asiakkaidensa liiketoimintaa.

Kolmikymppiset kaksoisveljet Antti ja Mikko Karhinen ostivat neljä vuotta sitten Jyväskylässä toimineen tilitoimiston eläkkeelle jääneeltä yrittäjältä ja modernisoivat tilitoimiston ohjelmistot. Kirjanpidon ja palkanlaskennan lisäksi Karhisten SunProfit Oy tarjoaa asiakkailleen raportointi- ja konsultointipalveluja sekä muita asiakkaille räätälöityjä palveluja.

Ekonomiveljekset analysoivat tarkkaan toimialan, laativat kattavan liiketoimintasuunnitelman ja esittelivät suunnitelman pankille sekä Finnveralle rahoituksen saamiseksi ja TE-toimistolle starttirahaa hakiessaan. Kaikki lähtivät mukaan.

”Rahoitustuki oli etenkin alkuvaiheessa elintärkeää, sillä investoinnit liiketoiminnan ostamisen ohella uuteen teknologiaan nielivät paljon pääomia”, Mikko kertoo.

Kasvun nopeuttamiseksi veljekset ostivat vuotta myöhemmin Tuusulasta toisen tilitoimiston, jossa oli käytössä tutut ohjelmistot.

”Viimeiset kolme vuotta ovat olleet melkoinen käytännön korkeakoulu. Yliopistossa laskentatoimen kursseilla kirjanpidosta sai aika pintapuolisen käsityksen”, Antti lisää.

Vaikkei tilitoimisto tai yrittäjyys ollut kummallakaan itsestäänselvä vaihtoehto kauppatieteiden maisterin tutkinnon jälkeen, ovat he molemmat innoissaan sekä yrittäjyydestä että toimialasta.

”Haluamme ottaa vastuun asiakkaiden taloushallinnosta, jotta ne voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Tilitoimistojen asiakkuudet ovat yleensä pitkäkestoisia ja perustuvat määrätietoiseen luottamuksen rakentamiseen”, Mikko sanoo.

”Asenne ratkaisee”, Antti muistuttaa.

Karhiset uskovat, että tilitoimistoalalla menestyvät sellaiset toimistot, jotka ovat valmiita investoimaan digitaaliseen osaamiseen, vuorovaikutustaitoihin, markkinointiin ja ennen kaikkea asiantuntemukseen. Nyt SunProfit työllistää viisi henkilöä. Toimiston liikevaihto on kasvanut ensimmäisen tilikauden
60 000 eurosta jo 350 000 euroon.

Karhiset uskovat yrityksensä liikevaihdon kasvavan, kun yritykset ulkoistavat taloushallintoaan ja viranomaisvelvoitteet lisäävät yritysten taloushallinnon raportointia.

”Asiakkaat haluavat entistä reaaliaikaisempaa taloushallinnon tietoa, mikä auttaa ennakoimaan liiketoimintaa. He haluavat myös sparraajaa ja kuuntelijaa, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia muustakin kuin kirjanpidosta. Haluamme olla tällainen kumppani”, veljekset vakuuttavat.

Työt kasautuvat alkuvuoteen

Tilitoimistotyössä tarvitaan paineensietokykyä, sillä työt kasautuvat vuoden alkukuukausille, kun palkanlaskennan ilmoitukset, tilinpäätökset ja verotukset tulee saada valmiiksi.

Työaikajärjestelyihin tulisikin alalla kiinnittää enemmän huomiota työssäviihtyvyyden parantamiseksi. Tämä tulos tulee ilmi Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n teettämästä taloushallinto- ja tilitoimistoalan palkkatutkimuksesta, johon osallistui Suomen Ekonomien ja Tradenomiliiton jäseniä. Työn palkkaus jakaa ajatuksia.

”Huonosta taloustilanteesta huolimatta alan yritykset ovat hyviä palkanmaksajia, joskin ongelmana on henkilöstön huono tietämys yritystensä palkkapolitiikasta, mikä johtaa väärinkäsityksiin ja epäymmärrykseen”, sanoo YTN:n vastuullinen asiamies Antti Leino.

Ainoastaan kaksikymmentä prosenttia vastanneista arvioi tuntevansa yrityksensä palkkapolitiikan sisällön.

Leino pitää tilitoimistoalaa varteenotettavana vaihtoehtona ekonomeille. Alalla tarvitaan monipuolista taloushallinnon osaamista ja se voi olla myös nopea tie yrittäjäksi.

”Useissa tilitoimistoissa on edessä sukupolvenvaihdos, mutta jatkajaa ei välttämättä löydy. Tilitoimiston ostaminen on hyvä vaihtoehto ryhtyä yrittäjäksi, kun toimistolla on jo asiakkuudet valmiina. Pienissä tilitoimistoissa saa enemmän vastuuta ja pääsee tekemään monipuolisia tehtäviä”, Leino sanoo.

Kumppani ja muutosagentti

”Sparraaja, kumppani tai korvaamaton muutosagentti, joka osaa kehittää asiakkaidensa liiketoimintaa”, kuvailee Taloushallintoliiton johtaja Sirpa Airola tilitoimiston ja asiakkaan suhdetta.

Hän uskoo että digitalisaation myötä tilitoimistoille avautuu useita erilaisia tapoja erikoistua ja tuotteistaa osaamistaan. Muutosta kirittää myös uudistuva kirjanpitolaki.

”Liberaalimpi kirjanpitolaki mahdollistaa taloushallinnon täyden digitaalisuuden ja paperittomuuden. Digitaalisuuden myötä tilitoimistoissa tarvitaan backup-osaamista, jotta tieto kulkee eheässä, kontrolloidussa ja varmistetussa muodossa. Kun rutiinit, kuten viranomaisraportointi, automatisoituvat, aikaa vapautuu muun osaamisen kehittämiseen. Viranomaisraportointi tarvitsee omat erikoisosaajansa.”

Tilitoimistojen kannattaa investoida taloushallinnon ohjelmistoihin ja tarjota ne palveluina asiakkaille, joilla ei ole resursseja uusimpaan tietotekniikkaan.

Asiakkaat odottavat tilitoimistoilta myös enemmän kykyä tiedon murskaamiseen, analyyttista otetta taloushallintoon ja jalostetun tiedon tarjoamista oikeille henkilöille.

”Erikoistumista voi tapahtua liiketapahtuman lähteen eli osto- tai myyntitapahtuman käsittelyn suuntaan tai liiketoiminnan talouskonsultoinnin suuntaan tai palkkahallintoon”, Airola sanoo.

Tilitoimistoista on kasvamassa monipuolisia asiantuntijaorganisaatioita, joiden johtajilta ja asiantuntijoilta edellytetään parempia vuorovaikutustaitoja niin tiimien vetäjinä kuin asiakaskuntaankin päin. Kansainvälistyminen korostaa myös kielitaidon merkitystä.

Airolan mukaan alan harmaa maine johtuu osin siitä, että tilitoimistot ovat pitäneet matalaa profiilia ja niiden työtä on leimannut viranomaisvaatimukset.

”Kun on kysymys asiakkaan ja tilitoimiston välisestä luottamussuhteesta, on toimiala ollut hiljaa julkisuudessa.”

Mainettaan monipuolisempia

Tilitoimistot huolehtivat asiakkaidensa juoksevasta kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä, sisäisestä laskennasta eli johdon laskentatoimesta, sähköisestä osto- ja myyntilaskutuksesta sekä palkanlaskennasta. Kirjanpitäjän ammatti ei nuorten opiskelijoiden silmissä vaikuta luovalta tai jännittävältä.

Taloushallinnon palveluja tarjoavien auktorisoitujen tilitoimistojen ja konsulttiyritysten toimialajärjestö Taloushallintoliitto tekee paljon yhteistyötä oppilaitosten kanssa edistääkseen monipuolisempaa mielikuvaa tilitoimistoista tulevaisuuden työpaikkana.

”Kun kerromme, mitä kaikkea kirjanpitäjän työ todellisuudessa voi olla, kiinnostus laskentatoimeen herää uudella tavalla.”

Airolan mukaan laskentatoimen opiskelussa tapahtuu kaupallisella alalla aina piikki, kun ajat ovat huonot.

”Vaikeina taloudellisina aikoina kiinnostus laskentatoimeen lisääntyy. Ehkä ajatellaan, että jos hallitsee laskentatoimen, niin sille on käyttöä niin oman talouden hoidossa kuin ammattina.”

Tulevaisuudessa toimistojen pitää osata kuitenkin tarjota muutakin kuin mitä lakiteksti määrää.

Taloushallintoliiton jäsenten liikevaihto ja henkilömäärä on noin puolet alan volyymista. Ne ovat pääosin kannattavia tai hyvin kannattavia. Tilitoimiston koko ei sinänsä vaikuta toiminnan kannattavuuteen. Tilitoimistojen keskikoko on hyvin pieni, ne työllistävät keskimäärin alle kymmenen henkilöä. Mukana on myös isoja tilitoimistoketjuja, joissa työskentelee satoja henklöitä.

Airolan mukaan taloushallinnon toimintojen modernisoinnissa tietojärjestelmien yhteensopivuus
on ollut kuuma puheenaihe jo vuosia. Tilitoimistoille tarjolla olevat tietojärjestelmät perustuvat yhä pitkälti jopa 1970-luvun tietotekniikkaan, jolloin eri järjestelmien yhteensopivuus on heikkoa. Järjestelmäkokonaisuudet, verkkolaskut ja yhteydet asiakkaiden järjestelmiin kommunikoivat vain tyydyttävästi.

Taloushallintoliitossa on yhdessä TIEKE:n kanssa kehitetty avoimeen lähdekoodiin perustuvaa, liiketapahtuman viennin vakioivaa TALTIO-tapahtumatiedostoa, joka helpottaa järjestelmien yhteentoimivuutta. Näin esimerkiksi verkkolaskujen tiedot saadaan jatkojalostettua eri viranomaisraportteihin, jolloin automatisoitu tilintarkastus ja verotarkastus on mahdollista.

15.4.2015

Tilitoimistoalalla:

  • Yrityksiä 4 294 kpl
  • Alalla työskentelee 12 153 henkilöä
  • Alan liikevaihto on 890 milj. euroa
  • 5–9 henkilön tilitoimisto hoitaa keskimäärin 145 yrityksen asioita.
  • Taloushallintoalan asiantuntijatutkinto on KLT, tutkinnon suorittaneita KLT-kirjanpitäjiä eli KLT:eitä on 2 773.
  • 76 prosenttia heistä työskentelee tilitoimistoissa.

TAL-mittaristo

Tilitoimistot tarkkailevat perinteisesti liiketoimintansa kehitystä talouslukujen valossa. Vähintään yhtä tärkeätä on seurata asiakastyytyväisyyttä, henkilöstön sitoutuneisuutta, osaamista tai prosessien toimivuutta. Taloushallintoliitto on luonut tilitoimistoille 22 mittaria, joiden avulla voi tarkastella tilitoimistoliiketoimintaa.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013