( Työelämä )

Digitalisaation mahdollisuudet

Teksti Olli Manninen
Kuvat Roope Permanto
  • ”Aktiivisuus käyttää uusia työvälineitä on yllättänyt täysin”, Alkon henkilöstöjohtaja Tytti Bergman kuvaa digitaalisten viestintäratkaisujen käyttöönottoa.
  • ”Yritysten pitäisi tavoitella kunnianhimoisemmin asiakkaita kotimarkkinoiden ulkopuolelta”, sanoo Digitalist Networkin pääsihteeri Ville Tolvanen.
  • ”Jo pienillä investoinneilla voi synnyttää suuria menestystarinoita”, sanoo johtaja Belinda Gerdt Microsoftin Business Solutions -yksiköstä.
Toisen piristysruiske on toisen myrkkypilleri. Globaalin talouden D-vitamiini, digitalisaatio, myllertää toimialoja ja hävittää työpaikkoja, mutta luo vastapainoksi uutta liiketoimintaa ja palveluja.

Päällisin puolin tilanne näyttää lupaavalta. Maaliskuussa julkaistun Digibarometri 2015 -vuosiraportin mukaan Suomella on maailman parhaat edellytykset hyötyä syvenevästä digitalisoitumisesta. Tietoverkkomme ovat huippuluokkaa ja pilvipalveluiden käytössä olemme kirineet kiinni muiden Pohjoismaiden etumatkan. Kansalaiset osaavat asioida verkossa, olipa kyse julkisista tai kaupallisista palveluista.

Henkseleitä ei kuitenkaan kannata paukutella. Suomella on hyvät edellytykset digitaalisuuden edistämiseen, mutta käytännön ratkaisut niin julkisessa kuin kaupallisessa markkinassa ovat vaatimattomia. Digitalisaation mahdollisuuksia hyödynnetään yhä liian varovasti.

”Digitaalisuudesta puhutaan paljon ja siitä on tullut esineiden internetin ohella eräänlainen yritysjohtajien turvasana, jolla viestitään, että ollaan trendien ytimessä. Yritysmaailman ylimmällä johdolla on kuitenkin hämmästyttävän heikot käytännön taidot digitaalisuuden mahdollisuuksista. Jos ei aktiivisesti käytä verkkoa ja päätelaitteita, ei myöskään ymmärrä, millaiset palvelut siellä menestyvät”, väittää Digitalist Networkin pääsihteeri Ville Tolvanen.

Hän perusti pari vuotta sitten asiantuntijaverkoston, jonka tavoitteena oli törmäyttää ideoita, ihmisiä ja yrityksiä sekä kehittää verkkoon tapahtumia ja uutta liiketoimintaa.

Verkoston suosio yllätti Tolvasen. Digitalist Networkista on lyhyessä ajassa kasvanut verkon moderni kauppakamari, joka on synnyttänyt verkoston jäsenten välille uusia työpaikkoja ja asiakkuuksia. Tolvasen mukaan viimeistään vilkas keskustelu digitaalisuudesta haastaa yritykset ottamaan kantaa asioihin. Näkökulmissa korostuu kuitenkin edelleen liian vahvasti teollisen kulttuurin perinne. Asioita katsotaan tuotannon eikä asiakkaiden, palveluiden tai kaupankäynnin näkökulmasta.

Kuluttajat löytyvät verkosta

Päivittäistavarakaupan raju rakennemuutos on hyvä esimerkki siitä, miten nopeasti digitalisaatio muokkaa kilpailuasetelmia. Verkkoon karanneet kuluttajat ovat yllättäneet kotimaisen kaupan toimijat täysin. Suomalaiset kuluttajat suosivat kansainvälisiä verkkokauppoja, joista löytyvät parhaat valikoimat ja nopea palvelu.

Digibarometrin mukaan neljä kymmenestä suomalaisesta pitää verkkokaupan kotimaisuutta yhdentekevänä seikkana ostopäätöksen kannalta. Ja mitä nuoremmista kuluttajista on kyse, sitä suuremmaksi kuilu kasvaa: 15−22-vuotiaista vain puolet suosii kotimaista verkkokauppaa.

”Eron näkee heti. Kansainväliset verkkokaupat käyvät avointa keskustelua asiakkaidensa kanssa ja lähestyvät meitä median kaltaisesti. Ne seuraavat rahaa eli meitä asiakkaita. Kotimaiset verkkokaupat ovat tyhjiä itsepalvelukanavia, verkon outleteja, jotka jättävät asiakkaansa yksin”, Tolvanen sanoo.

Kotimaisten verkkokauppojen kehittymättömys on yllättävää, onhan meillä ollut vahva Anttilan ja Hobby Hallin kaltaisten postimyyntiliikkeiden perinne. Tilastokeskuksen mukaan vain 15 prosenttia suomalaisyrityksistä harjoittaa internet-myyntiä ja vain kahdella prosentilla näistä yrityksistä internet-myynnin osuus on enemmän kuin neljännes liikevaihdosta.

”Varustelekan tai Verkkokauppa.comin kaltaiset erikoistavaroihin keskittyvät toimijat ovat piristäviä poikkeuksia. Ne ovat samalla myös harvoja kotimaisia verkkokauppoja, jotka hakevat aktiivisesti kasvua kansainvälisiltä markkinoilta”, Tolvanen sanoo.

Ylipäänsä suomalaiset yritykset ovat verkkoliiketoiminnassaan varovaisia muihin Pohjoismaihin verrattuna. Googlen mainoskanavien kautta toteutuneiden klikkien perusteella tanskalaiset yritykset hakivat viime vuonna ostovoimaa kymmenen eri maan markkinoilta, ruotsalaiset yhdeksän, mutta suomalaiset vain viiden maan markkinoilta.

”Menestyäkseen yritysten pitäisi tavoitella kunnianhimoisemmin asiakkaita kotimarkkinoiden ulkopuolelta. Muuten peli on menetetty”, sanoo Tolvanen.

Kansainvälisen verkkokaupan kasvun todellisena ajurina kun pidetään nimenomaan maiden rajat ylittävää liiketoimintaa.

Uutta kysyntää

Digi on vienyt, mutta myös tuo uutta kysyntää esimerkiksi suomalaisille metsäjäteille. Koska verkkokauppojen asiakkaat arvostavat nopeaa ja joustavaa palvelua, tarvitaan kestäviä pakkausmateriaaleja, joista tehdyt paketit voi tarvittaessa palauttaa. Siis samaan aikaan kun digitalisaatio on syönyt paperintuotannon volyymiä, kartongin tarve pakkausmateriaalina lisääntyy.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Matti Pohjola arvioi, että teollisuuden kyky parantaa tuottavuutta ja toimintatapoja tieto- ja viestintäteknologian avulla on Suomen tulevan talouskasvun kannalta ratkaisevaa. Toistaiseksi vain harvan yrityksen johdossa ymmärretään digitalisaation merkitys ja mahdollisuudet teollisen valmistuksen ja palvelutuotannon yhdistämisessä.

Pohjola toteaa tutkimusraportissaan Suomi uuteen nousuun − ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä, että teollinen internet voi kiihdyttää työn tuottavuutta yhtä paljon kuin tieto- ja viestintäteknologia 1990−2000-luvuilla. Digitaalisten ratkaisujen avulla teollisuusyritykset voivat parantaa tuottavuuttaan ja tuotteidensa kilpailukykyä sekä kehittää uusia liiketoimintamalleja ja palveluliiketoimintaa.

Menestyminen vaatii uutta ajattelua

”Hämmennys. Sillä sanalla kuvailisin kohtaamisia asiakkaiden kanssa. Kaikki vaikuttavat kylläkin hyväksyvän digitaalisen murroksen, mutta ovat epävarmoja, miten konkreettisesti edetä ja uudistaa toimintatapoja tai mihin teknologioihin investoida”, sanoo johtaja Belinda Gerdt Microsoftin Business Solutions -yksiköstä.

”Meidän it-ammattilaisten tehtävänä on kertoa selkeästi, millaisilla ratkaisuilla asiakas voi edistää liiketoimintaansa. Niitä ovat esimerkiksi markkinoinnin automaation, sosiaalisen kuuntelun ja monikanavaisen asiakaspalvelun teknologiat.”

Gerdt puhuu mielellään asiakkaiden sosiaalisesta kuuntelusta.

”Se on markkina- ja asiakastyytyväisyystutkimuksen tehokkain työväline. Kun maailma muuttuu nopeasti, on jatkuvasti seurattava, mitä omasta yrityksestä tai brän- deistä keskustellaan verkossa tai millaiset trendit ovat nousemassa sosiaalisessa mediassa. Kun on pro- eikä reaktiivinen, ehtii ajoissa tarttua yritystään tai brändiään koskevaan keskusteluun, ettei pienestä asiasta pääse kasvamaan suurta ongelmaa.”

Gerdt suhtautuu digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin intohimoisesti.

”Haluan osaltani auttaa kotimaisia yrityksiä kansainvälistymään. Se on entistä helpompaa, kun koko maailma on heti ulottuvilla verkossa. Jo pienillä investoinneilla voi synnyttää suuria menestystarinoita. Se vaatii kuitenkin halua oppia ja ajatella asioita uudella tavalla.”

Monikanavainen maailma haastaa myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset. Kun asiakkaat hakevat verkosta ostopäätöksiinsä tarvitsemansa tiedot, myyjiltä vaaditaan uutta asennetta ja osaamistason nostattamista.

”Myyntikeskeinen ajattelumalli ei enää toimi, etenkin kun on kyse hintavista tuotteista. Moderni myyjä tekee ostotapahtumasta tunnekokemuksen ja luo jatkuvuutta asiakassuhteeseen hyödyntämällä asiakasdataa aiempaa monipuolisemmin”, Gerdt sanoo.

”Sosiaalisen kuuntelun sekä markkinoinnin automaation työkalujen ja järjestelmien osaamisen koulutukseen pitäisi panostaa enemmän. Olemme jääneet muuta Eurooppaa jälkeen.”

Alkossa uudistettiin rohkeasti

Monelle yritykselle digitalisaatio merkitsee tällä hetkellä työtapojen uudistamista joustavammaksi ja nopeammaksi, ajasta ja paikasta riippumattomaksi.

Alkossa aikaa ja rahaa nielaisseet, fyysistä läsnäoloa vaatineet palaverit olivat vielä vuosi sitten pääasiallinen kohtaamisen tapa. Uuden toimintakulttuurin ja yhteisöllisten työvälineiden ansiosta osa työstä tapahtuu nyt verkossa.

Rohkea loikka toimintatavan uudistamiseen osui sopivaan ajankohtaan, sillä Alkon it-arkkitehtuuri oli vanhentumassa. Oli hyvä hetki miettiä, miten koko henkilöstön tuottavuutta voitaisiin tehostaa digitaalisten viestintäratkaisujen ja pilvipalvelujen avulla.

Käyttöön otettiin Lync-viestintäkanava ja sosiaalinen Yammer-intranet. Pöytäkoneet vaihdettiin kannettaviin tietokoneisiin. Muutos vanhasta toimintakulttuurista moderniin oli vaativa yrityksessä, jonka henkilökunta vaihtelee diginatiiveista sellaisiin, jotka eivät ole tottuneet käyttämään tietokonetta yhteisöllisiin tarkoituksiin sähköpostia lukuun ottamatta.

”Osaamisen tason kirjo talossamme oli todella valtava. Oli mietittävä hyvin tarkkaan, millä tasolla koulutus järjestetään, jotta kaikki saadaan heti mukaan muutokseen”, sanoo Alkon henkilöstöjohtaja Tytti Bergman.

Projektipäällikkönä toiminut Alkon henkilöstöpäällikkö Juha Salonen muistelee ensimmäistä koulutustapahtumaa.

”Uteliaat ja kiinnostuneet avasivat heti koneensa. Niitä taas selvästi pelotti, joilla ei ollut lainkaan tai oli hyvin vähän kokemusta modernien toimistosovellusten ja viestintäratkaisujen käytöstä.”

Kun henkilöstö sai rauhassa tutustua uusiin työvälineisiin ja kouluttautua niiden käyttöön, halu oppia uutta oli huima.

”Aktiivisuus käyttää uusia työvälineitä on yllättänyt täysin. Alkuinnostuksen jälkeen työntekijät ovat miettineet innokkaasti uusia tapoja hyödyntää kommunikaatiovälineitä. He ovat perustaneet erilaisia keskusteluryhmiä, joissa jakaa kokemuksia ja tietoa työstään”, Bergman sanoo.

Palaverien dokumentointiin on tullut järjestelmällisyyttä. Muistioita tehdään yhdessä ja ne ovat helposti löydettävissä.

Parasta muutoksessa on Bergmanin mukaan viestinnän nopeutuminen. Pääkonttori ja johto tavoittavat nopeasti kaikki 350 valtakunnallista myymälää, ja pääkonttorin asiantuntemus saadaan jaettua tehokkaammin myyjien avuksi. Myymäläpäälliköt ympäri Suomea voivat järjestää verkkopalavereja.

”Matka-ajoissa ja -kustannuksissa on syntynyt säästöjä. Myös oman erikoisosaamisen jakaminen muille on joustavampaa. Teknologia saattaa yhteen henkilöitä, jotka eivät tähän asti ole tavanneet toisiaan”, Bergman sanoo.

Sekä Bergman että Salonen sanovat, että uuden kulttuurin läpiviennissä johdon asenne on ratkaiseva. Esimerkillä johtaminen sitouttaa.

Vastaavaa työskentelytapojen uudistamista miettivää organisaatiota Bergman neuvoo olemaan rohkea.

”Mieti yhdessä johdon, HR:n ja it-asiantuntijoiden kanssa, mitkä työvälineet ja ohjelmat tukevat parhaiten organisaatiosi toimintaa. Uudista keskeiset työvälineet rohkeasti kerralla, unohtamatta koulutuksen ja yhteisten pelisääntöjen jalkauttamista organisaatioon. Silloin saavutetaan haluttu harppaus eteenpäin.”

 

2.6.2015

Mitä osaamisalueita Suomen kannattaisi uudistaa?

ICT 2015-työryhmän mukaan Suomen julkinen tietotekninen arkkitehtuuri on pirstoutunut, mikä luo tehottomuutta ja heikentää kilpailun edellytyksiä. Työryhmä ehdottaa raportissaan neljän kriittisen polun seuraamista.

  • Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri, jonka avulla voidaan luoda palveluita nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen, vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan asiakaspalvelua.
  • Aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys-, innovaatio-ohjelma ICT2023, joka kokoaa yhteen keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat.
  • Luodaan kasvurahoitusohjelma, jolla katetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitustarpeet monipuolisesti.
  • Perustetaan valtioneuvoston kansliaan ICT-asiantuntijatyöryhmä, joka toimii yli eduskuntavaalien ja hallituskausien ja jonka tehtävänä on seurata ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista, luoda pohjaa itseohjautuvalle toiminnalle ja pitää yllä verkottunutta toimintatapaa.

Teknologiaa hyödynnetään

Ipsos MORI haastatteli 13 eurooppalaisessa maassa yhteensä 5 555 pk-yritystä. Mukana oli yrityksiä, joiden koko oli korkeintaan 250 työntekijää ja työpaikalla oli käytössä tieto- ja viestintäteknologiaa. Tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat viestintäteknologiapalvelujen hyötyjä muita eurooppalaisia enemmän.

Hyödyllisin viestintäväline töissä on
(suluissa muu Eurooppa)

Sähköposti 83 % (67 %)
Puhelinsoitot 56 % (53 %)
Työhön liittyvät ohjelmistosovellukset 35 % (33 %)
Tapaamiset kasvokkain 29 % (49 %)
Pilvitallennus 28 % (14 %)
Videopuhelut ja -neuvottelut 20 % (9 %)

Työskentelyajat

Ensimmäisenä aamulla 17 %
Juuri ennen nukkumaanmenoa 16 %
Lomalla 13 %
Julkisessa kulkuneuvossa 20 %

Tuottava työpäivä tarkoittaa

Työtovereiden auttamista 82 %
Tunnetta vaikutuksesta omaan rooliin tai organisaation toimintaan 79 %
Oman tehtävälistan suorittamista 73 %
Lähtöä töistä ajallaan 56 %
Kalenterissa olleisiin palavereihin osallistumista 44 %
Uuden liiketoiminnan luomista 44 %
Tyhjää Inbox-laatikkoa 31 %

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013