( Työelämä )

Digitalisaation mahdollisuudet

Teksti Olli Manninen
Kuvat Roope Permanto
  • ”Aktiivisuus käyttää uusia työvälineitä on yllättänyt täysin”, Alkon henkilöstöjohtaja Tytti Bergman kuvaa digitaalisten viestintäratkaisujen käyttöönottoa.
  • ”Yritysten pitäisi tavoitella kunnianhimoisemmin asiakkaita kotimarkkinoiden ulkopuolelta”, sanoo Digitalist Networkin pääsihteeri Ville Tolvanen.
  • ”Jo pienillä investoinneilla voi synnyttää suuria menestystarinoita”, sanoo johtaja Belinda Gerdt Microsoftin Business Solutions -yksiköstä.
Toisen piristysruiske on toisen myrkkypilleri. Globaalin talouden D-vitamiini, digitalisaatio, myllertää toimialoja ja hävittää työpaikkoja, mutta luo vastapainoksi uutta liiketoimintaa ja palveluja.

Päällisin puolin tilanne näyttää lupaavalta. Maaliskuussa julkaistun Digibarometri 2015 -vuosiraportin mukaan Suomella on maailman parhaat edellytykset hyötyä syvenevästä digitalisoitumisesta. Tietoverkkomme ovat huippuluokkaa ja pilvipalveluiden käytössä olemme kirineet kiinni muiden Pohjoismaiden etumatkan. Kansalaiset osaavat asioida verkossa, olipa kyse julkisista tai kaupallisista palveluista.

Henkseleitä ei kuitenkaan kannata paukutella. Suomella on hyvät edellytykset digitaalisuuden edistämiseen, mutta käytännön ratkaisut niin julkisessa kuin kaupallisessa markkinassa ovat vaatimattomia. Digitalisaation mahdollisuuksia hyödynnetään yhä liian varovasti.

”Digitaalisuudesta puhutaan paljon ja siitä on tullut esineiden internetin ohella eräänlainen yritysjohtajien turvasana, jolla viestitään, että ollaan trendien ytimessä. Yritysmaailman ylimmällä johdolla on kuitenkin hämmästyttävän heikot käytännön taidot digitaalisuuden mahdollisuuksista. Jos ei aktiivisesti käytä verkkoa ja päätelaitteita, ei myöskään ymmärrä, millaiset palvelut siellä menestyvät”, väittää Digitalist Networkin pääsihteeri Ville Tolvanen.

Hän perusti pari vuotta sitten asiantuntijaverkoston, jonka tavoitteena oli törmäyttää ideoita, ihmisiä ja yrityksiä sekä kehittää verkkoon tapahtumia ja uutta liiketoimintaa.

Verkoston suosio yllätti Tolvasen. Digitalist Networkista on lyhyessä ajassa kasvanut verkon moderni kauppakamari, joka on synnyttänyt verkoston jäsenten välille uusia työpaikkoja ja asiakkuuksia. Tolvasen mukaan viimeistään vilkas keskustelu digitaalisuudesta haastaa yritykset ottamaan kantaa asioihin. Näkökulmissa korostuu kuitenkin edelleen liian vahvasti teollisen kulttuurin perinne. Asioita katsotaan tuotannon eikä asiakkaiden, palveluiden tai kaupankäynnin näkökulmasta.

Kuluttajat löytyvät verkosta

Päivittäistavarakaupan raju rakennemuutos on hyvä esimerkki siitä, miten nopeasti digitalisaatio muokkaa kilpailuasetelmia. Verkkoon karanneet kuluttajat ovat yllättäneet kotimaisen kaupan toimijat täysin. Suomalaiset kuluttajat suosivat kansainvälisiä verkkokauppoja, joista löytyvät parhaat valikoimat ja nopea palvelu.

Digibarometrin mukaan neljä kymmenestä suomalaisesta pitää verkkokaupan kotimaisuutta yhdentekevänä seikkana ostopäätöksen kannalta. Ja mitä nuoremmista kuluttajista on kyse, sitä suuremmaksi kuilu kasvaa: 15−22-vuotiaista vain puolet suosii kotimaista verkkokauppaa.

”Eron näkee heti. Kansainväliset verkkokaupat käyvät avointa keskustelua asiakkaidensa kanssa ja lähestyvät meitä median kaltaisesti. Ne seuraavat rahaa eli meitä asiakkaita. Kotimaiset verkkokaupat ovat tyhjiä itsepalvelukanavia, verkon outleteja, jotka jättävät asiakkaansa yksin”, Tolvanen sanoo.

Kotimaisten verkkokauppojen kehittymättömys on yllättävää, onhan meillä ollut vahva Anttilan ja Hobby Hallin kaltaisten postimyyntiliikkeiden perinne. Tilastokeskuksen mukaan vain 15 prosenttia suomalaisyrityksistä harjoittaa internet-myyntiä ja vain kahdella prosentilla näistä yrityksistä internet-myynnin osuus on enemmän kuin neljännes liikevaihdosta.

”Varustelekan tai Verkkokauppa.comin kaltaiset erikoistavaroihin keskittyvät toimijat ovat piristäviä poikkeuksia. Ne ovat samalla myös harvoja kotimaisia verkkokauppoja, jotka hakevat aktiivisesti kasvua kansainvälisiltä markkinoilta”, Tolvanen sanoo.

Ylipäänsä suomalaiset yritykset ovat verkkoliiketoiminnassaan varovaisia muihin Pohjoismaihin verrattuna. Googlen mainoskanavien kautta toteutuneiden klikkien perusteella tanskalaiset yritykset hakivat viime vuonna ostovoimaa kymmenen eri maan markkinoilta, ruotsalaiset yhdeksän, mutta suomalaiset vain viiden maan markkinoilta.

”Menestyäkseen yritysten pitäisi tavoitella kunnianhimoisemmin asiakkaita kotimarkkinoiden ulkopuolelta. Muuten peli on menetetty”, sanoo Tolvanen.

Kansainvälisen verkkokaupan kasvun todellisena ajurina kun pidetään nimenomaan maiden rajat ylittävää liiketoimintaa.

Uutta kysyntää

Digi on vienyt, mutta myös tuo uutta kysyntää esimerkiksi suomalaisille metsäjäteille. Koska verkkokauppojen asiakkaat arvostavat nopeaa ja joustavaa palvelua, tarvitaan kestäviä pakkausmateriaaleja, joista tehdyt paketit voi tarvittaessa palauttaa. Siis samaan aikaan kun digitalisaatio on syönyt paperintuotannon volyymiä, kartongin tarve pakkausmateriaalina lisääntyy.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Matti Pohjola arvioi, että teollisuuden kyky parantaa tuottavuutta ja toimintatapoja tieto- ja viestintäteknologian avulla on Suomen tulevan talouskasvun kannalta ratkaisevaa. Toistaiseksi vain harvan yrityksen johdossa ymmärretään digitalisaation merkitys ja mahdollisuudet teollisen valmistuksen ja palvelutuotannon yhdistämisessä.

Pohjola toteaa tutkimusraportissaan Suomi uuteen nousuun − ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä, että teollinen internet voi kiihdyttää työn tuottavuutta yhtä paljon kuin tieto- ja viestintäteknologia 1990−2000-luvuilla. Digitaalisten ratkaisujen avulla teollisuusyritykset voivat parantaa tuottavuuttaan ja tuotteidensa kilpailukykyä sekä kehittää uusia liiketoimintamalleja ja palveluliiketoimintaa.

Menestyminen vaatii uutta ajattelua

”Hämmennys. Sillä sanalla kuvailisin kohtaamisia asiakkaiden kanssa. Kaikki vaikuttavat kylläkin hyväksyvän digitaalisen murroksen, mutta ovat epävarmoja, miten konkreettisesti edetä ja uudistaa toimintatapoja tai mihin teknologioihin investoida”, sanoo johtaja Belinda Gerdt Microsoftin Business Solutions -yksiköstä.

”Meidän it-ammattilaisten tehtävänä on kertoa selkeästi, millaisilla ratkaisuilla asiakas voi edistää liiketoimintaansa. Niitä ovat esimerkiksi markkinoinnin automaation, sosiaalisen kuuntelun ja monikanavaisen asiakaspalvelun teknologiat.”

Gerdt puhuu mielellään asiakkaiden sosiaalisesta kuuntelusta.

”Se on markkina- ja asiakastyytyväisyystutkimuksen tehokkain työväline. Kun maailma muuttuu nopeasti, on jatkuvasti seurattava, mitä omasta yrityksestä tai brän- deistä keskustellaan verkossa tai millaiset trendit ovat nousemassa sosiaalisessa mediassa. Kun on pro- eikä reaktiivinen, ehtii ajoissa tarttua yritystään tai brändiään koskevaan keskusteluun, ettei pienestä asiasta pääse kasvamaan suurta ongelmaa.”

Gerdt suhtautuu digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin intohimoisesti.

”Haluan osaltani auttaa kotimaisia yrityksiä kansainvälistymään. Se on entistä helpompaa, kun koko maailma on heti ulottuvilla verkossa. Jo pienillä investoinneilla voi synnyttää suuria menestystarinoita. Se vaatii kuitenkin halua oppia ja ajatella asioita uudella tavalla.”

Monikanavainen maailma haastaa myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset. Kun asiakkaat hakevat verkosta ostopäätöksiinsä tarvitsemansa tiedot, myyjiltä vaaditaan uutta asennetta ja osaamistason nostattamista.

”Myyntikeskeinen ajattelumalli ei enää toimi, etenkin kun on kyse hintavista tuotteista. Moderni myyjä tekee ostotapahtumasta tunnekokemuksen ja luo jatkuvuutta asiakassuhteeseen hyödyntämällä asiakasdataa aiempaa monipuolisemmin”, Gerdt sanoo.

”Sosiaalisen kuuntelun sekä markkinoinnin automaation työkalujen ja järjestelmien osaamisen koulutukseen pitäisi panostaa enemmän. Olemme jääneet muuta Eurooppaa jälkeen.”

Alkossa uudistettiin rohkeasti

Monelle yritykselle digitalisaatio merkitsee tällä hetkellä työtapojen uudistamista joustavammaksi ja nopeammaksi, ajasta ja paikasta riippumattomaksi.

Alkossa aikaa ja rahaa nielaisseet, fyysistä läsnäoloa vaatineet palaverit olivat vielä vuosi sitten pääasiallinen kohtaamisen tapa. Uuden toimintakulttuurin ja yhteisöllisten työvälineiden ansiosta osa työstä tapahtuu nyt verkossa.

Rohkea loikka toimintatavan uudistamiseen osui sopivaan ajankohtaan, sillä Alkon it-arkkitehtuuri oli vanhentumassa. Oli hyvä hetki miettiä, miten koko henkilöstön tuottavuutta voitaisiin tehostaa digitaalisten viestintäratkaisujen ja pilvipalvelujen avulla.

Käyttöön otettiin Lync-viestintäkanava ja sosiaalinen Yammer-intranet. Pöytäkoneet vaihdettiin kannettaviin tietokoneisiin. Muutos vanhasta toimintakulttuurista moderniin oli vaativa yrityksessä, jonka henkilökunta vaihtelee diginatiiveista sellaisiin, jotka eivät ole tottuneet käyttämään tietokonetta yhteisöllisiin tarkoituksiin sähköpostia lukuun ottamatta.

”Osaamisen tason kirjo talossamme oli todella valtava. Oli mietittävä hyvin tarkkaan, millä tasolla koulutus järjestetään, jotta kaikki saadaan heti mukaan muutokseen”, sanoo Alkon henkilöstöjohtaja Tytti Bergman.

Projektipäällikkönä toiminut Alkon henkilöstöpäällikkö Juha Salonen muistelee ensimmäistä koulutustapahtumaa.

”Uteliaat ja kiinnostuneet avasivat heti koneensa. Niitä taas selvästi pelotti, joilla ei ollut lainkaan tai oli hyvin vähän kokemusta modernien toimistosovellusten ja viestintäratkaisujen käytöstä.”

Kun henkilöstö sai rauhassa tutustua uusiin työvälineisiin ja kouluttautua niiden käyttöön, halu oppia uutta oli huima.

”Aktiivisuus käyttää uusia työvälineitä on yllättänyt täysin. Alkuinnostuksen jälkeen työntekijät ovat miettineet innokkaasti uusia tapoja hyödyntää kommunikaatiovälineitä. He ovat perustaneet erilaisia keskusteluryhmiä, joissa jakaa kokemuksia ja tietoa työstään”, Bergman sanoo.

Palaverien dokumentointiin on tullut järjestelmällisyyttä. Muistioita tehdään yhdessä ja ne ovat helposti löydettävissä.

Parasta muutoksessa on Bergmanin mukaan viestinnän nopeutuminen. Pääkonttori ja johto tavoittavat nopeasti kaikki 350 valtakunnallista myymälää, ja pääkonttorin asiantuntemus saadaan jaettua tehokkaammin myyjien avuksi. Myymäläpäälliköt ympäri Suomea voivat järjestää verkkopalavereja.

”Matka-ajoissa ja -kustannuksissa on syntynyt säästöjä. Myös oman erikoisosaamisen jakaminen muille on joustavampaa. Teknologia saattaa yhteen henkilöitä, jotka eivät tähän asti ole tavanneet toisiaan”, Bergman sanoo.

Sekä Bergman että Salonen sanovat, että uuden kulttuurin läpiviennissä johdon asenne on ratkaiseva. Esimerkillä johtaminen sitouttaa.

Vastaavaa työskentelytapojen uudistamista miettivää organisaatiota Bergman neuvoo olemaan rohkea.

”Mieti yhdessä johdon, HR:n ja it-asiantuntijoiden kanssa, mitkä työvälineet ja ohjelmat tukevat parhaiten organisaatiosi toimintaa. Uudista keskeiset työvälineet rohkeasti kerralla, unohtamatta koulutuksen ja yhteisten pelisääntöjen jalkauttamista organisaatioon. Silloin saavutetaan haluttu harppaus eteenpäin.”

 

2.6.2015

Mitä osaamisalueita Suomen kannattaisi uudistaa?

ICT 2015-työryhmän mukaan Suomen julkinen tietotekninen arkkitehtuuri on pirstoutunut, mikä luo tehottomuutta ja heikentää kilpailun edellytyksiä. Työryhmä ehdottaa raportissaan neljän kriittisen polun seuraamista.

  • Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri, jonka avulla voidaan luoda palveluita nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen, vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan asiakaspalvelua.
  • Aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys-, innovaatio-ohjelma ICT2023, joka kokoaa yhteen keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat.
  • Luodaan kasvurahoitusohjelma, jolla katetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitustarpeet monipuolisesti.
  • Perustetaan valtioneuvoston kansliaan ICT-asiantuntijatyöryhmä, joka toimii yli eduskuntavaalien ja hallituskausien ja jonka tehtävänä on seurata ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista, luoda pohjaa itseohjautuvalle toiminnalle ja pitää yllä verkottunutta toimintatapaa.

Teknologiaa hyödynnetään

Ipsos MORI haastatteli 13 eurooppalaisessa maassa yhteensä 5 555 pk-yritystä. Mukana oli yrityksiä, joiden koko oli korkeintaan 250 työntekijää ja työpaikalla oli käytössä tieto- ja viestintäteknologiaa. Tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat viestintäteknologiapalvelujen hyötyjä muita eurooppalaisia enemmän.

Hyödyllisin viestintäväline töissä on
(suluissa muu Eurooppa)

Sähköposti 83 % (67 %)
Puhelinsoitot 56 % (53 %)
Työhön liittyvät ohjelmistosovellukset 35 % (33 %)
Tapaamiset kasvokkain 29 % (49 %)
Pilvitallennus 28 % (14 %)
Videopuhelut ja -neuvottelut 20 % (9 %)

Työskentelyajat

Ensimmäisenä aamulla 17 %
Juuri ennen nukkumaanmenoa 16 %
Lomalla 13 %
Julkisessa kulkuneuvossa 20 %

Tuottava työpäivä tarkoittaa

Työtovereiden auttamista 82 %
Tunnetta vaikutuksesta omaan rooliin tai organisaation toimintaan 79 %
Oman tehtävälistan suorittamista 73 %
Lähtöä töistä ajallaan 56 %
Kalenterissa olleisiin palavereihin osallistumista 44 %
Uuden liiketoiminnan luomista 44 %
Tyhjää Inbox-laatikkoa 31 %

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013