( Edunvalvonta )

Ekonomiliitolla hyvä vuosi

Teksti Marita Kokko Kuvitus Antti Nikunen, Alma Median arkisto, Thinkstock ja Getty Images
Vuoden 2013 päättyessä SEFE-heimolla menee hyvin. Yksilöiden yhteisöön kuuluu lähes 51 000 jäsentä. Työehtosopimukset lupaavat tekstiparannuksia ja taloudessakin ennakoidaan taas parempia aikoja.

Jäsenmäärä kasvaa kovaa vauhtia, SEFE-yhteisö on yhtenäistynyt ja uusi strategia on otettu hyvin vastaan, summaa päättyvää vuotta 2013 liiton toiminnanjohtaja Aija Bärlund. Taloudessakin on jo elpymisen enteitä. Suomen Pankki povaa ensi vuodelle 0,9 prosentin talouskasvua, Etlan ennuste on 1,6 ja Pellervon 2,3 prosenttia.

”Meillä on kuitenkin edelleen meneillään rakennemuutos, haasteena työurien pidentäminen, syrjäytymisen taklaaminen ja tasa-arvon kehittäminen”, Bärlund muistuttaa.

Ekonomin koulutus antaa hyvät valmiudet työelämään. Lähes kaikki valmistuvat ovat jo työelämässä, ja ekonomiopiskelijat pitävät työkokemusta tärkeänä. Ekonomin osaamista myös arvostetaan. Korkeasti koulutettujen, myös ekonomien, työttömyys on kuitenkin kasvanut, jäsenistä työttömänä on noin nelisen prosenttia. Tekniikan akateemisilla on sama tilanne.

”Työttömyysjaksot ovat kuitenkin tätä päivää, ja niihin on jokaisen hyvä varautua. Silloin on mahdollista arvioida uudestaan, mitä haluaa tehdä. Elämme aikaa, jossa monet meistä pystyvät työvuosiensa aikana tekemään montakin työuraa”, Bärlund katsoo.

Ekonomiliitto tukee jäseniään uudelle uralle muun muassa mentorointi- ja valmennuspalveluin, mutta osaamisen parasta ennen -päiväys on jokaisen omalla vastuulla. Bärlund muistuttaa, että ainoa vakuutus työmarkkinoilla on omasta osaamisestaan huolehtiminen.

Yritykset kouluttavat työntekijöitään hyvin vaihtelevasti. Suuntana on enemmänkin työssä ja yhdessä oppiminen. Suurimmassa riskiryhmässä ovatkin yli 50-vuotiaat, jotka ovat tehneet koko työuransa saman työnantajan palveluksessa.

”Kaikki ympärilläsi voi muuttua ihan itsestäsi riippumattomista syistä. Jos oma osaamisesi on kunnossa ja sen myötä itsetuntokin plussalla, työllistyt tai työllistät itse itsesi. Kannattaa rohkeasti tulla ulos omalta mukavuusalueelta ja hakea uusia vaihtoehtoja.”

Nyt puhutaan Bärlundin mukaan syvän erikoistumisen puolesta.

”Jos sinulla on talousosaaminen yhdistettynä ihmisten tai muutoksen johtamiseen tai muuhun spesialiteettiin, sinulla on hyvä yhdistelmä osaamista.”

SEFEn jäsenet tekevät töitä noin 4 700 erilaisella tehtävänimikkeellä. Suurimpia ryhmiä ovat toimitusjohtajat, kontrollerit, talousjohtajat ja talouspäälliköt. Jäsenkunnassa naisten ja miesten osuus on fifty-fifty. Esimies- ja johtotehtävissä SEFEn jäsenistä on suunnilleen puolet.

artikkeli_jatko2_540_260_6317

Strategia jalkautuu monikanavaisesti

Ekonomiliitto matkaa strategiansa mukaiseen yksilöiden yhteisöön monikanavaisesti muun muassa tapahtumien, tilaisuuksien, webinaarien, Ekonomi-lehden, sosiaalisen median ja blogien kautta. LinkedIn-ryhmä on Suomen suurimpia ja siinä on jo yli 8 200 jäsentä.

”Olemme edelläkävijäjärjestö sosiaalisen median käytössä. Tiettävästi olemme tehneet myös Suomen suurimman webinaarin, johon ilmoittautui lähes 1 000 osallistujaa”, Bärlund kertoo.

Nuorten työllistymistä tuetaan neuvontavideoin, joissa kerrotaan, miten tehdään CV ja työhakemus, miten valmistaudutaan työhaastatteluun sekä neuvotellaan palkasta. Videot on Bärlundin mukaan otettu hyvin vastaan, ja niitä on jaettu kavereille.

”Verkkopalvelussamme useimmat aineistot, myös videot, ovat kaikkien katsottavissa, koska arvomme ovat avoimuus, rohkeus, vastuullisuus ja onnellisuus. Jos onnistumme tekemään jotain sellaista, joista jollekin muullekin on hyötyä ja arvoa, niin tehkää hyvin ja hyödyntäkää. Visiomme mukaan olemme kasvun mahdollistaja yksilö-, yritys- ja yhteiskuntatasolla. Yritämme viedä kokonaisuutta eteenpäin, ja sitä ei ainakaan pihtaaminen auta.”

”Verkostoissamme toimimme niin, että luomme onnellisuutta ja arvojemme mukaista toimintaa. Iloitsemme, että kaverilla menee hyvin. Jos joku jäsenistämme haluaa jakaa sisältöjämme työpaikallaan, silloin olemme onnistuneet.”

Osallistavat palvelut ja virtuaalimaailma ovat sefeläisten arkipäivää. Liitto tarjoaa verkkopalvelussaan sisältöjä, joihin jäsenet voivat tutustua, kun se heille parhaiten sopii.

”Kun valmistelimme liiton budjettia, toteutimme laatimisvaiheessa webinaarin, jossa koko budjetti käytiin läpi jäsenyhdistysten puheenjohtajien kanssa. Jos joku ei päässyt ’suoraan’ lähetykseen, hän voi katsoa webinaarin jälkikäteen.”

SEFEn jäsenistö kansainvälistyy

Kansainvälisten ekonomiopiskelijoiden integrointi Suomeen on tullut tärkeäksi, sillä maamme tarvitsee näitä osaajia.

”On kansantaloudellisesti haasteellista, että ulkomaalaiset tulevat Suomeen opiskelemaan ilmaiseksi. Kun he eivät saa töitä, he lähtevät pois. Haluamme iskeä siihen väliin ja auttaa heitä juurtumaan Suomeen ja löytämään täältä töitä.”

Ulkomaisia ekonomeja on tullut Suomeen myös ict-aallon mukana, ja monen koko elämä on työyhteisön varassa. ”Jos työ lähtee alta, he ovat tyhjän päällä. Tähän tarpeeseen tarjoamme palveluja yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.”

SEFE rakentaa systemaattisesti verkostoja sekä Suomessa asuville ulkomaisille että ulkomailla asuville suomalaisille ekonomeille. Ulkomailla asuville jäsenille tarjotaan tietoa ja palveluja toteuttamalla webinaareja maanosakohtaisesti kesästä 2014 alkaen.

Nyt tarvitaan kestävää johtajuutta

Ekonomiliitto on tarttunut kestävään johtajuuteen luodakseen parempaa tulosta ja terveempää työelämää. Asia nousi esille Porin Suomi-areenalla kaksi vuotta sitten.

”Tullessani toiminnanjohtajaksi liittoon, kävin keskusteluja henkilöstön, johtoryhmän ja luottamushenkilöiden kanssa. Kaikissa keskusteluissa nousi esille vastuullisuus, joka strategiassa muodostui liiton yhdeksi arvoksi. Ryhdyin selvittämään mitä se tarkoittaa työmarkkinatoimijan arjessa.”

Lopputulos osoitti, että Suomessa tarvitaan kestävää johtajuutta.

”Jos haluamme muutoksen, meidän tulee muuttaa tapaa, jolla tavoitteita asetetaan ja tehtyä työtä mitataan ja palkitaan. Siksi kirjoitin kirjan vastuullisuudesta PhD Susanna Perkon kanssa. Susanna Perko on toiminut pitkään vastuullisen liiketoiminnan asiantuntijana Suomessa ja Yhdysvalloissa. Perkon väitöskirja Georgia State Universityssa Atlantassa käsitteli yritysten ja järjestöjen uusia yhteistyömalleja. Tällä hetkellä Perko toimii Sitran johtavana asiantuntijana.”

Seuraava askel on luoda kestävän johtajuuden mittarit, ja tehdä mittaristosta verkkopalvelu. Henkilö voi tehdä verkossa testin ja saa palautteen, joka mittaa missä vaiheessa organisaatio on vastuullisuudessa. Samaan yhteyteen tulee polkuja palveluihin, joilla päästä asiassa eteenpäin.

”Mittaristo antaa kättä pidempää kehittää johtamista omassa työyhteisössä. Tuloskortin saa printattua ja pystyt vaikkapa vuoden päästä arvioimaan, mitä parannusta on tapahtunut”, Aija Bärlund kuvaa.

SEFEllä hyvä ja tuloksekas vuosi

Vuodenvaihteessa SEFE saa uuden hallituksen. Bärlund katsoo, että tehtävänsä päättävä hallitus on ollut äärimmäisen rohkea, visionäärinen, osallistava, tavoitehakuinen ja vaativa.

”Hallituksen rohkeuden ansiosta erityisesti yksilöiden yhteisö on lähtenyt kehittymään ja positiivinen pöhinä toteutumaan.”

Historiallisen maltillinen työllisyys- ja kasvusopimus

Syksyn vääntö toi maahan tulopoliittisen kokonaisratkaisun, työllisyys- ja kasvusopimuksen. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari luonnehtii sitä palkansaajille palkankorotusten suhteen äärimaltilliseksi.

”Historiallinen sopimus, joka hellii työnantajapuolta enemmän kuin palkansaajia. Tuskin koskaan työnantaja on saanut ostettua työrauhaa näin halvalla. Emme vielä tiedä, mitä ratkaisu tuo tullessaan, sillä meillä on kahdeksan miljardin vaje valtiontaloudessa. Jollei yrityksiltä saa kerätä lisää veroja, verorasitusta on kohdistettava palkansaajiin. Hallituksen pitää vielä tällä vaalikaudella vetää monta kania hatusta ja todennäköisesti saamme maksaa vielä mitä mielikuvituksellisimpia veroja.”

Valtio tarvitsee lisää verotuloja, mutta vajetta Porokari täyttäisi harmaasta taloudesta. Se edellyttäisi valtiovarainministeriöltä nykyistä tiukempia otteita. ”Eihän kenenkään oikeustaju kestä sitä, että harmaa talous rehottaa samaan aikaan, kun veronmaksajat joutuvat kiristämään vyötään.”

”Vaikka ratkaisun nimenä on työllisyys- ja kasvusopimus, vielä en ole nähnyt minkäänlaista parannusta työllisyyteen, vaikka yrityksille on annettu ruhtinaallisia kevennyksiä verotukseen.”

Hän muistuttaa, että vuonna 2012 yli 100 000 ihmistä oli yt-menettelyiden kohteena. Työpaikan menetti yli 40 000 ihmistä ja tänä vuonna tahti on vain kiihtynyt.

Porokari ihmettelee, ettei yrityksen tuloksella ole mitään merkitystä.

”Yritys voi tehdä huipputuloksen ja silti pistää väkeä ulos. Jos tämä on lainmukaista, lainsäädäntömme on pahasti pielessä ja lakeja pitää päivittää.”

Joustava työaika on entistä tärkeämpi

YTN selvisi työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta käydyistä alakohtaisista neuvotteluista olosuhteisiin nähden hyvin.

”Saimme läpi parannuksia sopimusten teksteihin. Merkittävimpiin päänavauksiin kuuluu työaikapankki, joka saatiin useamman alan työehtosopimukseen. Teksteihin tuli myös kirjauksia etätyöstä; nyt työpaikan ulkopuolella tehty työ on mahdollista erikseen sopimalla kirjata työajaksi.”

Porokarin mukaan molemmat palvelevat nykyajan työelämää, jos yritykset vain ottavat ne laajasti käyttöön.

”Esimerkiksi teknologiateollisuuden yrityksissä työaikapankkia on jo käytetty jonkin verran ja kaikki osapuolet ovat olleet tyytyväisiä järjestelmään. Monessa yrityksessä puuttuu vain rohkeutta. Toivottavasti työehtosopimuskirjausten jälkeen yritykset ymmärtävät, kuinka tärkeitä tällaiset joustavuutta ja oman työajan hallintaa lisäävät elementit ovat työntekijälle.”

Ylemmät toimihenkilöt työskentelevät esimerkiksi lentoja odotellessaan. Nyt tämä työ voidaan laskea etätyöksi. Porokari korostaa, että uudistus on merkittävät avaus joustavaan työaikaan.

Suurimmassa osassa työehtosopimuksista on kirjauksia erilaisista työryhmistä, joissa tutkitaan muun muassa tasa-arvoa ja työhyvinvoinnin edistämistä. Esimerkiksi rahoitusalalla on kirjaus paikallisista tasa-arvosuunnitelmista ja perhevapailta paluuseen liittyvistä kysymyksistä.

Yli sadassa yrityksessä toimii YTN:n yritysyhdistys, josta ylemmät toimihenkilöt ja heidän luottamushenkilönsä saavat selkänojaa edunvalvontaan. Yritysyhdistykset tekevät muun muassa paikallista palkkatutkimusta, joka on auttanut hyvin paljon juuri palkkatasa-arvo-ongelmassa.

”Suosittelen myös ekonomeille aktivoitumista työpaikoilla”, kehottaa Pertti Porokari.

Kasvun tunnusmerkit orastavat jo

Syksystä 2008 alkanut finanssikriisi on murtanut rakenteita jo viisi vuotta, mutta nyt talouden näkymät ovat valoisat yritystalouden asiantuntijan, ekonomi Arto Sunisen mukaan.

”Kun kasvu alkaa, menee kymmenisen vuotta, ennen kuin saamme kurotuksi umpeen, mitä on menetetty. Ennusteet investoinneista osoittavat varautumista nopeaan kasvuun. Vuoden 2014 loppupuolisko näyttää jo hyvältä ja seuraavat vuodet 2015–2017 näyttävät todella hyviltä.”

Kasvua sysää käyntiin patoutunut kysyntä. Asuntojen remontteja ja muita hankintoja on siirretty.

”Merkittävin tekijä kuitenkin on Kiinan, Intian, Brasilian ja 25 muun niiden kaltaisen maan kasvu, joka on ollut samaa luokkaa kuin meillä oli 1949–50-lukujen taitteessa. Nämä ovat miljardikansoja, joten maailman talouden kasvu vetää Suomen viennin mukanaan. Mutta menee aikaa ennen kuin sen kerrannaisvaikutukset yltävät yksityiseen kulutukseen ja julkiseen sektoriin. Siksi julkinen sektori on ongelmissa vielä vuosia.”

Ekonomi ohjaa taloutta

Suomen elintaso riippuu Sunisen mukaan pitkälti insinööreistä, sillä teknisissä ammateissa tehdään suurin osa erityisesti vientituotteiden arvonlisäyksestä.

”Ekonomien tehtävä on vauhdittaa venettä oikeaan suuntaan.”

Ict-ala on tärkeä. Sen sektoreista informaatioviestinnän osuus on 10 miljardin arvonlisäyksen luokkaa, eli suurempi kuin vaikkapa paperiteollisuuden. Esimerkiksi televiestinnän ja Nokia Solutions Networksin kasvunäkymät ovat hyvät.

Tietoliikennepalveluissa kilpailu on kasvamassa, sillä insinöörejä on muuallakin.

Muualle siirtyy Sunisen mukaan kuitenkin helpompia projekteja. Suomalaisille insinööreille jää edelleen vaativimpia tehtäviä, joita tietojenkäsittelyn puolella on riittänyt suurina projekteina erityisesti julkisella sektorilla.

Suninen korostaa, että elektroniikkateollisuus on edelleenkin Suomen toiseksi suurin toimiala, vaikka se Nokian myötä syöksyikin. Alan kasvunäkymät ovat ennusteiden mukaan hyviä.

”Suomi ei elä enää metsästä, vaan tiedosta. Tiedon tekemisestä, tuottamisesta ja kuluttamisesta. Tieto pitää ymmärtää laajalti.”

Suninen ei halua väheksyä metsäteollisuutta, mutta suurten tuotantolaitosten sulkeminen on vienyt Suomesta kuitenkin arvonlisäystä noin kolme miljardia euroa. Siksi talouden rakenne on isossa muutoksessa.

”Onneksi meillä on insinöörejä, koska heidän ammateissaan tuotetaan kaikkein eniten arvonlisäystä. Arvonlisäyksen summa on sama kuin BKT. Se muodostaa tässä yhteiskunnassa jaettavan rahan. Ne ammatit, joissa arvonlisäystä tehdään eniten, tuottavat eniten taloudellista hyötyä yhteiskuntaan ja ne ovat ennen kaikkea nämä insinööriammatit, koska niitä on niin paljon.”

Insinöörit soutavat, mutta ekonomit antavat suunnan.

artikkeli_jatko1_540_260_MG_3343

Osaamalla onnistumme

Suomen tuleva menestys riippuu siitä, kuinka hyvin onnistumme täällä olevan osaamisen hyödyntämisessä ja kehittämisessä. Johtopäätöstä on reilun vuoden vienyt käytäntöön pääkaupunkiseudun rakennemuutostyöryhmä.

Puolitoista vuotta sitten Suomea shokeerattiin. Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola osallistui 
Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän delegaatiossa Rovion toimiston avajaisiin Shanghaissa. Mäkelän puhelin soi: tunnin päästä media saisi uutisen 3 600 nokialaisen irtisanomisesta.

”Kyllä me silloin ajattelimme ääneen, mitä ihmettä me nyt täällä teemme. Mutta shanghailaisen pilvenpiirtäjän 96. kerros olikin juuri oikea paikka vastata median puhelutulvaan ja kääntää katse 
ikkunasta avautuviin mahdollisuuksiin”, kertoo Antola, joka johtaa muutostyöryhmää.

Nokian ja useamman muun asiantuntijayrityksen julkistamat irtisanomiset pistivät työ- ja elinkeinoministeriöön liikettä. Ministeriö viesti, että Vantaan, Helsingin ja Espoon tulee ottaa vastuuta murroksessa.

Muutostyöryhmä ennakoimaan tilanteita

”Espoossa olimme jo ottaneet verkonpunojan roolin. Kutsuimme yhdessä myllerrykseen joutuneiden yritysten kanssa pyöreään pöytään seudun kaupungit, ammattikorkeakoulut, yliopistot, työ- ja elinkeinoviranomaiset sekä ammattiliitot. Näin vastuullisten yritysten ei tarvinnut erikseen miettiä miten eri tahot voisivat olla avuksi uusien urien löytämiseksi irtisanotuille.”

Round table -ajatuksesta kasvoi muutostyöryhmä, koska huomattiin, että pysyvä toimija tarvittiin ennakoimaan tilanteita, eikä vain taklaamaan yllätyksiä. Rakennemuutostyöryhmä sovittaa nyt yhteen toimijoiden tarjontaa ja paikkaa palveluiden aukkoja.

Ryhmä myös edistää ponnisteluja ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Tärkeä näkökulma on myös Suomessa jo olevan kansainvälisen osaamisen hyödyntäminen. Muutostyöryhmä on sparrannut TE-hallintoa vastaamaan täsmäkoulutuksilla uuteen tilanteeseen. Esimerkiksi tietoturva-ala ilmaisi selkeästi rekrytointitarpeensa.

Uusia kasvutarinoita pk-sektorilta

Erityisesti pääkaupunkisedulla IT-asiantuntijoiden ohella vapaille markkinoille on päätynyt merkittävässä määrin keskijohtoa. Heidän erityisosaamiseensa voi liittyä teknologiaan, mutta varsinainen työn sisältö on liittynyt henkilöstöhallinnon tehtäviin, markkinointiin, myyntiin tai logistiikkaan.

”Tämä on juuri sitä osaamista, jota meidän 
mikro- ja pk-yrityksemme tarvitsevat. Jos tätä osaamista osataan hyödyntää kasvun ja kansainvälistymisen tueksi, syntyy todellisia kestäviä kasvutarinoita.”

Komeita kaatoja

Ulkomaisten yritysten entistä tuloksekkaammaksi Suomeen houkuttelemiseksi on tiivistetty tämän tavoitteen eteen jo työtä tekevien organisaatioiden 
(pääkaupunkiseudulla Invest in Finland, Greater Helsinki Promotion, Otaniemi Marketing) yhteispeliä. Tämän lisäksi joukkuetta on täydennetty kansallisella KAATO-hankkeella.

KAATO on laajaa kansainvälistä kokemusta omaavien ICT-, liiketoimintajohtajien sekä huippuosaajien verkosto, joka auttaa kansainvälisiä yrityksiä laajentamaan toimintojaan Suomeen.

”Meillä on vapailla markkinoilla poikkeuksellisen paljon kansainvälisesti kannukset hankkineita suomalaisia, joilla on suorat henkilötason verkostot ympäri maailmaa.”

Hyödyntämällä jäsentensä henkilökohtaisia verkostoja, KAATO tuo ainutlaatuista lisäarvoa ja täydentää muiden invest-in toimijoiden työtä.

Antola mainitsee positiivisena esimerkkinä eteläkorealaisten yritysten kiinnostumisen Suomesta sijoittumiskohteena. Samsung avasi viime kesänä Espoon Otaniemeen tutkimus- ja tuotekehityssaitin, joka työllistää jo nyt 30–40 henkilöä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013