( Edunvalvonta )

Ekonomiliitolla hyvä vuosi

Teksti Marita Kokko Kuvitus Antti Nikunen, Alma Median arkisto, Thinkstock ja Getty Images
Vuoden 2013 päättyessä SEFE-heimolla menee hyvin. Yksilöiden yhteisöön kuuluu lähes 51 000 jäsentä. Työehtosopimukset lupaavat tekstiparannuksia ja taloudessakin ennakoidaan taas parempia aikoja.

Jäsenmäärä kasvaa kovaa vauhtia, SEFE-yhteisö on yhtenäistynyt ja uusi strategia on otettu hyvin vastaan, summaa päättyvää vuotta 2013 liiton toiminnanjohtaja Aija Bärlund. Taloudessakin on jo elpymisen enteitä. Suomen Pankki povaa ensi vuodelle 0,9 prosentin talouskasvua, Etlan ennuste on 1,6 ja Pellervon 2,3 prosenttia.

”Meillä on kuitenkin edelleen meneillään rakennemuutos, haasteena työurien pidentäminen, syrjäytymisen taklaaminen ja tasa-arvon kehittäminen”, Bärlund muistuttaa.

Ekonomin koulutus antaa hyvät valmiudet työelämään. Lähes kaikki valmistuvat ovat jo työelämässä, ja ekonomiopiskelijat pitävät työkokemusta tärkeänä. Ekonomin osaamista myös arvostetaan. Korkeasti koulutettujen, myös ekonomien, työttömyys on kuitenkin kasvanut, jäsenistä työttömänä on noin nelisen prosenttia. Tekniikan akateemisilla on sama tilanne.

”Työttömyysjaksot ovat kuitenkin tätä päivää, ja niihin on jokaisen hyvä varautua. Silloin on mahdollista arvioida uudestaan, mitä haluaa tehdä. Elämme aikaa, jossa monet meistä pystyvät työvuosiensa aikana tekemään montakin työuraa”, Bärlund katsoo.

Ekonomiliitto tukee jäseniään uudelle uralle muun muassa mentorointi- ja valmennuspalveluin, mutta osaamisen parasta ennen -päiväys on jokaisen omalla vastuulla. Bärlund muistuttaa, että ainoa vakuutus työmarkkinoilla on omasta osaamisestaan huolehtiminen.

Yritykset kouluttavat työntekijöitään hyvin vaihtelevasti. Suuntana on enemmänkin työssä ja yhdessä oppiminen. Suurimmassa riskiryhmässä ovatkin yli 50-vuotiaat, jotka ovat tehneet koko työuransa saman työnantajan palveluksessa.

”Kaikki ympärilläsi voi muuttua ihan itsestäsi riippumattomista syistä. Jos oma osaamisesi on kunnossa ja sen myötä itsetuntokin plussalla, työllistyt tai työllistät itse itsesi. Kannattaa rohkeasti tulla ulos omalta mukavuusalueelta ja hakea uusia vaihtoehtoja.”

Nyt puhutaan Bärlundin mukaan syvän erikoistumisen puolesta.

”Jos sinulla on talousosaaminen yhdistettynä ihmisten tai muutoksen johtamiseen tai muuhun spesialiteettiin, sinulla on hyvä yhdistelmä osaamista.”

SEFEn jäsenet tekevät töitä noin 4 700 erilaisella tehtävänimikkeellä. Suurimpia ryhmiä ovat toimitusjohtajat, kontrollerit, talousjohtajat ja talouspäälliköt. Jäsenkunnassa naisten ja miesten osuus on fifty-fifty. Esimies- ja johtotehtävissä SEFEn jäsenistä on suunnilleen puolet.

artikkeli_jatko2_540_260_6317

Strategia jalkautuu monikanavaisesti

Ekonomiliitto matkaa strategiansa mukaiseen yksilöiden yhteisöön monikanavaisesti muun muassa tapahtumien, tilaisuuksien, webinaarien, Ekonomi-lehden, sosiaalisen median ja blogien kautta. LinkedIn-ryhmä on Suomen suurimpia ja siinä on jo yli 8 200 jäsentä.

”Olemme edelläkävijäjärjestö sosiaalisen median käytössä. Tiettävästi olemme tehneet myös Suomen suurimman webinaarin, johon ilmoittautui lähes 1 000 osallistujaa”, Bärlund kertoo.

Nuorten työllistymistä tuetaan neuvontavideoin, joissa kerrotaan, miten tehdään CV ja työhakemus, miten valmistaudutaan työhaastatteluun sekä neuvotellaan palkasta. Videot on Bärlundin mukaan otettu hyvin vastaan, ja niitä on jaettu kavereille.

”Verkkopalvelussamme useimmat aineistot, myös videot, ovat kaikkien katsottavissa, koska arvomme ovat avoimuus, rohkeus, vastuullisuus ja onnellisuus. Jos onnistumme tekemään jotain sellaista, joista jollekin muullekin on hyötyä ja arvoa, niin tehkää hyvin ja hyödyntäkää. Visiomme mukaan olemme kasvun mahdollistaja yksilö-, yritys- ja yhteiskuntatasolla. Yritämme viedä kokonaisuutta eteenpäin, ja sitä ei ainakaan pihtaaminen auta.”

”Verkostoissamme toimimme niin, että luomme onnellisuutta ja arvojemme mukaista toimintaa. Iloitsemme, että kaverilla menee hyvin. Jos joku jäsenistämme haluaa jakaa sisältöjämme työpaikallaan, silloin olemme onnistuneet.”

Osallistavat palvelut ja virtuaalimaailma ovat sefeläisten arkipäivää. Liitto tarjoaa verkkopalvelussaan sisältöjä, joihin jäsenet voivat tutustua, kun se heille parhaiten sopii.

”Kun valmistelimme liiton budjettia, toteutimme laatimisvaiheessa webinaarin, jossa koko budjetti käytiin läpi jäsenyhdistysten puheenjohtajien kanssa. Jos joku ei päässyt ’suoraan’ lähetykseen, hän voi katsoa webinaarin jälkikäteen.”

SEFEn jäsenistö kansainvälistyy

Kansainvälisten ekonomiopiskelijoiden integrointi Suomeen on tullut tärkeäksi, sillä maamme tarvitsee näitä osaajia.

”On kansantaloudellisesti haasteellista, että ulkomaalaiset tulevat Suomeen opiskelemaan ilmaiseksi. Kun he eivät saa töitä, he lähtevät pois. Haluamme iskeä siihen väliin ja auttaa heitä juurtumaan Suomeen ja löytämään täältä töitä.”

Ulkomaisia ekonomeja on tullut Suomeen myös ict-aallon mukana, ja monen koko elämä on työyhteisön varassa. ”Jos työ lähtee alta, he ovat tyhjän päällä. Tähän tarpeeseen tarjoamme palveluja yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.”

SEFE rakentaa systemaattisesti verkostoja sekä Suomessa asuville ulkomaisille että ulkomailla asuville suomalaisille ekonomeille. Ulkomailla asuville jäsenille tarjotaan tietoa ja palveluja toteuttamalla webinaareja maanosakohtaisesti kesästä 2014 alkaen.

Nyt tarvitaan kestävää johtajuutta

Ekonomiliitto on tarttunut kestävään johtajuuteen luodakseen parempaa tulosta ja terveempää työelämää. Asia nousi esille Porin Suomi-areenalla kaksi vuotta sitten.

”Tullessani toiminnanjohtajaksi liittoon, kävin keskusteluja henkilöstön, johtoryhmän ja luottamushenkilöiden kanssa. Kaikissa keskusteluissa nousi esille vastuullisuus, joka strategiassa muodostui liiton yhdeksi arvoksi. Ryhdyin selvittämään mitä se tarkoittaa työmarkkinatoimijan arjessa.”

Lopputulos osoitti, että Suomessa tarvitaan kestävää johtajuutta.

”Jos haluamme muutoksen, meidän tulee muuttaa tapaa, jolla tavoitteita asetetaan ja tehtyä työtä mitataan ja palkitaan. Siksi kirjoitin kirjan vastuullisuudesta PhD Susanna Perkon kanssa. Susanna Perko on toiminut pitkään vastuullisen liiketoiminnan asiantuntijana Suomessa ja Yhdysvalloissa. Perkon väitöskirja Georgia State Universityssa Atlantassa käsitteli yritysten ja järjestöjen uusia yhteistyömalleja. Tällä hetkellä Perko toimii Sitran johtavana asiantuntijana.”

Seuraava askel on luoda kestävän johtajuuden mittarit, ja tehdä mittaristosta verkkopalvelu. Henkilö voi tehdä verkossa testin ja saa palautteen, joka mittaa missä vaiheessa organisaatio on vastuullisuudessa. Samaan yhteyteen tulee polkuja palveluihin, joilla päästä asiassa eteenpäin.

”Mittaristo antaa kättä pidempää kehittää johtamista omassa työyhteisössä. Tuloskortin saa printattua ja pystyt vaikkapa vuoden päästä arvioimaan, mitä parannusta on tapahtunut”, Aija Bärlund kuvaa.

SEFEllä hyvä ja tuloksekas vuosi

Vuodenvaihteessa SEFE saa uuden hallituksen. Bärlund katsoo, että tehtävänsä päättävä hallitus on ollut äärimmäisen rohkea, visionäärinen, osallistava, tavoitehakuinen ja vaativa.

”Hallituksen rohkeuden ansiosta erityisesti yksilöiden yhteisö on lähtenyt kehittymään ja positiivinen pöhinä toteutumaan.”

Historiallisen maltillinen työllisyys- ja kasvusopimus

Syksyn vääntö toi maahan tulopoliittisen kokonaisratkaisun, työllisyys- ja kasvusopimuksen. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari luonnehtii sitä palkansaajille palkankorotusten suhteen äärimaltilliseksi.

”Historiallinen sopimus, joka hellii työnantajapuolta enemmän kuin palkansaajia. Tuskin koskaan työnantaja on saanut ostettua työrauhaa näin halvalla. Emme vielä tiedä, mitä ratkaisu tuo tullessaan, sillä meillä on kahdeksan miljardin vaje valtiontaloudessa. Jollei yrityksiltä saa kerätä lisää veroja, verorasitusta on kohdistettava palkansaajiin. Hallituksen pitää vielä tällä vaalikaudella vetää monta kania hatusta ja todennäköisesti saamme maksaa vielä mitä mielikuvituksellisimpia veroja.”

Valtio tarvitsee lisää verotuloja, mutta vajetta Porokari täyttäisi harmaasta taloudesta. Se edellyttäisi valtiovarainministeriöltä nykyistä tiukempia otteita. ”Eihän kenenkään oikeustaju kestä sitä, että harmaa talous rehottaa samaan aikaan, kun veronmaksajat joutuvat kiristämään vyötään.”

”Vaikka ratkaisun nimenä on työllisyys- ja kasvusopimus, vielä en ole nähnyt minkäänlaista parannusta työllisyyteen, vaikka yrityksille on annettu ruhtinaallisia kevennyksiä verotukseen.”

Hän muistuttaa, että vuonna 2012 yli 100 000 ihmistä oli yt-menettelyiden kohteena. Työpaikan menetti yli 40 000 ihmistä ja tänä vuonna tahti on vain kiihtynyt.

Porokari ihmettelee, ettei yrityksen tuloksella ole mitään merkitystä.

”Yritys voi tehdä huipputuloksen ja silti pistää väkeä ulos. Jos tämä on lainmukaista, lainsäädäntömme on pahasti pielessä ja lakeja pitää päivittää.”

Joustava työaika on entistä tärkeämpi

YTN selvisi työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta käydyistä alakohtaisista neuvotteluista olosuhteisiin nähden hyvin.

”Saimme läpi parannuksia sopimusten teksteihin. Merkittävimpiin päänavauksiin kuuluu työaikapankki, joka saatiin useamman alan työehtosopimukseen. Teksteihin tuli myös kirjauksia etätyöstä; nyt työpaikan ulkopuolella tehty työ on mahdollista erikseen sopimalla kirjata työajaksi.”

Porokarin mukaan molemmat palvelevat nykyajan työelämää, jos yritykset vain ottavat ne laajasti käyttöön.

”Esimerkiksi teknologiateollisuuden yrityksissä työaikapankkia on jo käytetty jonkin verran ja kaikki osapuolet ovat olleet tyytyväisiä järjestelmään. Monessa yrityksessä puuttuu vain rohkeutta. Toivottavasti työehtosopimuskirjausten jälkeen yritykset ymmärtävät, kuinka tärkeitä tällaiset joustavuutta ja oman työajan hallintaa lisäävät elementit ovat työntekijälle.”

Ylemmät toimihenkilöt työskentelevät esimerkiksi lentoja odotellessaan. Nyt tämä työ voidaan laskea etätyöksi. Porokari korostaa, että uudistus on merkittävät avaus joustavaan työaikaan.

Suurimmassa osassa työehtosopimuksista on kirjauksia erilaisista työryhmistä, joissa tutkitaan muun muassa tasa-arvoa ja työhyvinvoinnin edistämistä. Esimerkiksi rahoitusalalla on kirjaus paikallisista tasa-arvosuunnitelmista ja perhevapailta paluuseen liittyvistä kysymyksistä.

Yli sadassa yrityksessä toimii YTN:n yritysyhdistys, josta ylemmät toimihenkilöt ja heidän luottamushenkilönsä saavat selkänojaa edunvalvontaan. Yritysyhdistykset tekevät muun muassa paikallista palkkatutkimusta, joka on auttanut hyvin paljon juuri palkkatasa-arvo-ongelmassa.

”Suosittelen myös ekonomeille aktivoitumista työpaikoilla”, kehottaa Pertti Porokari.

Kasvun tunnusmerkit orastavat jo

Syksystä 2008 alkanut finanssikriisi on murtanut rakenteita jo viisi vuotta, mutta nyt talouden näkymät ovat valoisat yritystalouden asiantuntijan, ekonomi Arto Sunisen mukaan.

”Kun kasvu alkaa, menee kymmenisen vuotta, ennen kuin saamme kurotuksi umpeen, mitä on menetetty. Ennusteet investoinneista osoittavat varautumista nopeaan kasvuun. Vuoden 2014 loppupuolisko näyttää jo hyvältä ja seuraavat vuodet 2015–2017 näyttävät todella hyviltä.”

Kasvua sysää käyntiin patoutunut kysyntä. Asuntojen remontteja ja muita hankintoja on siirretty.

”Merkittävin tekijä kuitenkin on Kiinan, Intian, Brasilian ja 25 muun niiden kaltaisen maan kasvu, joka on ollut samaa luokkaa kuin meillä oli 1949–50-lukujen taitteessa. Nämä ovat miljardikansoja, joten maailman talouden kasvu vetää Suomen viennin mukanaan. Mutta menee aikaa ennen kuin sen kerrannaisvaikutukset yltävät yksityiseen kulutukseen ja julkiseen sektoriin. Siksi julkinen sektori on ongelmissa vielä vuosia.”

Ekonomi ohjaa taloutta

Suomen elintaso riippuu Sunisen mukaan pitkälti insinööreistä, sillä teknisissä ammateissa tehdään suurin osa erityisesti vientituotteiden arvonlisäyksestä.

”Ekonomien tehtävä on vauhdittaa venettä oikeaan suuntaan.”

Ict-ala on tärkeä. Sen sektoreista informaatioviestinnän osuus on 10 miljardin arvonlisäyksen luokkaa, eli suurempi kuin vaikkapa paperiteollisuuden. Esimerkiksi televiestinnän ja Nokia Solutions Networksin kasvunäkymät ovat hyvät.

Tietoliikennepalveluissa kilpailu on kasvamassa, sillä insinöörejä on muuallakin.

Muualle siirtyy Sunisen mukaan kuitenkin helpompia projekteja. Suomalaisille insinööreille jää edelleen vaativimpia tehtäviä, joita tietojenkäsittelyn puolella on riittänyt suurina projekteina erityisesti julkisella sektorilla.

Suninen korostaa, että elektroniikkateollisuus on edelleenkin Suomen toiseksi suurin toimiala, vaikka se Nokian myötä syöksyikin. Alan kasvunäkymät ovat ennusteiden mukaan hyviä.

”Suomi ei elä enää metsästä, vaan tiedosta. Tiedon tekemisestä, tuottamisesta ja kuluttamisesta. Tieto pitää ymmärtää laajalti.”

Suninen ei halua väheksyä metsäteollisuutta, mutta suurten tuotantolaitosten sulkeminen on vienyt Suomesta kuitenkin arvonlisäystä noin kolme miljardia euroa. Siksi talouden rakenne on isossa muutoksessa.

”Onneksi meillä on insinöörejä, koska heidän ammateissaan tuotetaan kaikkein eniten arvonlisäystä. Arvonlisäyksen summa on sama kuin BKT. Se muodostaa tässä yhteiskunnassa jaettavan rahan. Ne ammatit, joissa arvonlisäystä tehdään eniten, tuottavat eniten taloudellista hyötyä yhteiskuntaan ja ne ovat ennen kaikkea nämä insinööriammatit, koska niitä on niin paljon.”

Insinöörit soutavat, mutta ekonomit antavat suunnan.

artikkeli_jatko1_540_260_MG_3343

Osaamalla onnistumme

Suomen tuleva menestys riippuu siitä, kuinka hyvin onnistumme täällä olevan osaamisen hyödyntämisessä ja kehittämisessä. Johtopäätöstä on reilun vuoden vienyt käytäntöön pääkaupunkiseudun rakennemuutostyöryhmä.

Puolitoista vuotta sitten Suomea shokeerattiin. Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola osallistui 
Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän delegaatiossa Rovion toimiston avajaisiin Shanghaissa. Mäkelän puhelin soi: tunnin päästä media saisi uutisen 3 600 nokialaisen irtisanomisesta.

”Kyllä me silloin ajattelimme ääneen, mitä ihmettä me nyt täällä teemme. Mutta shanghailaisen pilvenpiirtäjän 96. kerros olikin juuri oikea paikka vastata median puhelutulvaan ja kääntää katse 
ikkunasta avautuviin mahdollisuuksiin”, kertoo Antola, joka johtaa muutostyöryhmää.

Nokian ja useamman muun asiantuntijayrityksen julkistamat irtisanomiset pistivät työ- ja elinkeinoministeriöön liikettä. Ministeriö viesti, että Vantaan, Helsingin ja Espoon tulee ottaa vastuuta murroksessa.

Muutostyöryhmä ennakoimaan tilanteita

”Espoossa olimme jo ottaneet verkonpunojan roolin. Kutsuimme yhdessä myllerrykseen joutuneiden yritysten kanssa pyöreään pöytään seudun kaupungit, ammattikorkeakoulut, yliopistot, työ- ja elinkeinoviranomaiset sekä ammattiliitot. Näin vastuullisten yritysten ei tarvinnut erikseen miettiä miten eri tahot voisivat olla avuksi uusien urien löytämiseksi irtisanotuille.”

Round table -ajatuksesta kasvoi muutostyöryhmä, koska huomattiin, että pysyvä toimija tarvittiin ennakoimaan tilanteita, eikä vain taklaamaan yllätyksiä. Rakennemuutostyöryhmä sovittaa nyt yhteen toimijoiden tarjontaa ja paikkaa palveluiden aukkoja.

Ryhmä myös edistää ponnisteluja ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Tärkeä näkökulma on myös Suomessa jo olevan kansainvälisen osaamisen hyödyntäminen. Muutostyöryhmä on sparrannut TE-hallintoa vastaamaan täsmäkoulutuksilla uuteen tilanteeseen. Esimerkiksi tietoturva-ala ilmaisi selkeästi rekrytointitarpeensa.

Uusia kasvutarinoita pk-sektorilta

Erityisesti pääkaupunkisedulla IT-asiantuntijoiden ohella vapaille markkinoille on päätynyt merkittävässä määrin keskijohtoa. Heidän erityisosaamiseensa voi liittyä teknologiaan, mutta varsinainen työn sisältö on liittynyt henkilöstöhallinnon tehtäviin, markkinointiin, myyntiin tai logistiikkaan.

”Tämä on juuri sitä osaamista, jota meidän 
mikro- ja pk-yrityksemme tarvitsevat. Jos tätä osaamista osataan hyödyntää kasvun ja kansainvälistymisen tueksi, syntyy todellisia kestäviä kasvutarinoita.”

Komeita kaatoja

Ulkomaisten yritysten entistä tuloksekkaammaksi Suomeen houkuttelemiseksi on tiivistetty tämän tavoitteen eteen jo työtä tekevien organisaatioiden 
(pääkaupunkiseudulla Invest in Finland, Greater Helsinki Promotion, Otaniemi Marketing) yhteispeliä. Tämän lisäksi joukkuetta on täydennetty kansallisella KAATO-hankkeella.

KAATO on laajaa kansainvälistä kokemusta omaavien ICT-, liiketoimintajohtajien sekä huippuosaajien verkosto, joka auttaa kansainvälisiä yrityksiä laajentamaan toimintojaan Suomeen.

”Meillä on vapailla markkinoilla poikkeuksellisen paljon kansainvälisesti kannukset hankkineita suomalaisia, joilla on suorat henkilötason verkostot ympäri maailmaa.”

Hyödyntämällä jäsentensä henkilökohtaisia verkostoja, KAATO tuo ainutlaatuista lisäarvoa ja täydentää muiden invest-in toimijoiden työtä.

Antola mainitsee positiivisena esimerkkinä eteläkorealaisten yritysten kiinnostumisen Suomesta sijoittumiskohteena. Samsung avasi viime kesänä Espoon Otaniemeen tutkimus- ja tuotekehityssaitin, joka työllistää jo nyt 30–40 henkilöä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013