( Kehittyminen )

Eteenpäin ekonomin mieli!

Teksti Tarja Västilä
Kuvitus Nora Kolari (kuvalähde IStockphoto)
Elinikäinen oppiminen on urakehityksen kannalta entistä tärkeämpää: laakereilleen jäänyt entisajan huippuosaaja ei välttämättä pärjää nykyvaatimusten mukaisessa työelämässä. Siksi Suomen Ekonomit kannustaa jäseniään kehittymään ja tarjoaa itsensä kehittämiseen myös palveluita ja työkaluja.

Opiskelu, töihin ja samasta työpaikasta eläkkeelle – tämän putken voi jokainen nykymaailmassa uraa luova unohtaa saman tien. Kuviosta on tullut huomattavasti monitasoisempi: oppia ammennetaan pitkin työuraa ja työpaikat ja -tehtävät voivat vaihtua useaan kertaan. Uralla eteneminen ei useinkaan onnistu ilman lisäkoulutusta.

”Yksi hankittu osaaminen ei enää riitä työmarkkinoiden murroksessa. Ihmiset ovat vasta nyt tottumassa siihen, että työurat pirstaloituvat ja uran aikana pitää koko ajan kehittyä”, toteaa Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Mika Parkkari.

Jotta ammattitaito pysyy muutoksen mukana, sitä on päivitettävä jatkuvasti. Joskus nokka on suunnattava myös kokonaan kohti uutta.

Myötämielisyyttä muutokseen

Koulutuspoliittinen asiamies myöntää, ettei osaamisen kehittäminen ole aina omasta tahdosta kiinni. Koulutuksen rahoittaminen, aikapula, elämäntilanne tai työttömyys voi estää kehittymishalua tai -tarvetta. Parkkari peräänkuuluttaa kolmikanta-ajattelua, jossa muutosmyötämielisiin talkoisiin osallistuisivat niin työnantajat ja -tekijät kuin valtio.

”Työnantajien tehtävä on pitää huolta alaisistaan. Se tarkoittaa myös sitä, ettei porukkaa vaihdeta heti uuteen, kun osaamistarve vaihtuu. Tuskin on hankalampaa tai kalliimpaa kouluttaa omaa väkeä kuin palkata uusia tilalle.”

Parkkarin mukaan organisaatioissa ymmärretään, että työntekijät ovat tärkein resurssi. Kun heidän osaamisensa kasvaa, myös yritys pystyy vastaamaan ajankohtaisiin työelämän haasteisiin.

Haloo, kuuleeko valtio?

”Politiikan tukea tarvittaisiin erilaisiin rahoitusinstrumentteihin, joissa voisi olla myös jaettua riskiä, ja joiden avulla ihmiset saataisiin pysymään työelämässä.”

Parkkari myöntää, että hallituksen ehdottamat rajoitukset ovat ristiriidassa elinikäisen oppimisen ja osaamisen kehittämisen kanssa. Hallituksen esityksessä aikuiskoulutustukea leikattaisiin sekä heikennettäisiin työttömyysturvaa nauttivan oikeutta yliopisto-opiskeluun. Parkkarin mukaan akavalainen yhteisö toimii aktiivisesti, jotta rajoituksia ei toteutettaisi.

Elinikäinen oppiminen on noussut uudelleen keskiöön myös eurooppalaisessa kontekstissa, jossa on nähty, ettei pelkkä muodollinen koulutus riitä muuttuvassa maailmassa. Digitalisaatio on vaikuttanut työntekemisen tapoihin, ja jokainen on siihen jo tavalla tai toisella kytköksissä.

”Isoimmat osaamistarpeen muutokset on koettu finanssialalla: perinteinen tekeminen on poistunut, asiakkuudet ovat muuttuneet ja tarjolla on erilaisia palvelumuotoja, joita aikaisemmin ei ollut olemassakaan. Se vaatii uudelleenorientoitumista.”

Uralle uudet stepit

Suomen Ekonomit tarjoaa monipuolisia palveluita ja kehittymismahdollisuuksia koko työelämän varrelle. Parkkari kehottaakin tenkkapootilanteessa ottamaan rohkeasti yhteyttä. Ypöyksin voi olla haastavaa löytää paras suunta elämälleen.

Tämän huomasi myös yli 20 vuotta työelämässä ollut Christina Björkell. Rahoitusalalle aikoinaan Hankenista valmistunut ekonomi työskenteli ensin finanssialalla, kunnes it-maailma vei mukanaan. Hän suoritti tietojärjestelmätieteen muuntokoulutuksen.

”Pari vuotta sitten olin taitekohdassa ja otin yhteyttä Suomen Ekonomien urapalveluihin. Siitä kaikki lähti. Olen todella kiitollinen keskusteluista uravalmentaja Arja Parpalan kanssa.”

Björkell osallistui urapalvelutapaamisten jälkeen Suomen Ekonomien ryhmäcoachingiin, jossa hänellä oli selkeä tavoite löytää ennen kaikkea itsensä.

”Töissä olin tuntenut olevani vain nappula muiden joukossa. Halusin löytää polun, jossa minulla yksilönä olisi arvoa. Ryhmäcoaching oli arvokas kokemus, mutta jotain jäin kaipaamaan.”

Parpalan sparraus tuli uudelleen tarpeeseen. Sen pontimena Björkell ilmoittautui valmennuskoulutukseen. Solmut alkoivat aueta.

”Olin kulkenut laput silmillä, enkä ollut huomannut, kuinka paljon osaamista minulla jo on.”

Harjoitusvalmennuksissa hän sai uutta energiaa ja huomasi sekä viihtyvänsä että pärjäävänsä valmentajana.

”Kun saa valmennettavan itse oivaltamaan ja löytämään ongelmaan ratkaisun, se motivoi molempia osapuolia. Vuoden aikana olen oppinut itsestäni paljon ja löytänyt uusia näkökulmia. En ollut aikaisemmin ajatellut, että voisin toimia kouluttajana, vaikka olin sitä työssäni tehnytkin.”

Sen lisäksi että Björkell toimii EFQM-laatuarvioijana (European Foundation of Quality Management) Laatukeskuksessa, hänellä on nyt elämäntaidon valmentajan diplomi. Enneagrammi-persoonallisuustestin avulla hän on oppinut ymmärtämään, miksi työelämässä oli usein paha olo ja mikä puolestaan tuottaa hyvää oloa.

”Hyvinvoinnin arvostamisen olen oppinut kantapään kautta: kuormittavassa työssä tunnollisen, sitoutuneen ihmisen on vaikea vetää rajoja. Haluaisin yhdistää kaiken osaamiseni olemalla hyvä itselleni sekä tuottamalla hyvää myös muille valmennuksen, enneagrammin ja mindfulnessin avulla.”

Björkell on juuri saanut vakituisen työpaikan. Samalla hän aikoo pohjustaa omaa yritystään ja kouluttautua lisää.

Ryhmästä oppeja ja oivalluksia

Suomen Ekonomien ryhmäcoaching on tarkoitettu niin esimiesasemassa kuin asiantuntijatyössä toimiville ekonomeille. Valmennusprosessissa coach ja ryhmä auttavat valmennettavaa hyödyntämään nykyisen ja käyttämättömän potentiaalinsa.

”Näin valmennettava kehittyy ja saa voimavaroja saavuttaakseen tavoitteensa. Coaching osoittautui erinomaiseksi työkaluksi moneen erilaiseen työrooliin – olipa sitten esimies, asiantuntija, konsultti, mentori, kouluttaja tai urheiluvalmentaja”, kiittelee ryhmäcoachingiin osallistunut markkinoinnin ammattilainen Birgit Eskelinen.

Muutaman kuukauden pituisessa koulutuksessa oli yhdeksän tapaamiskertaa ja kymmenkunta oman alansa osaajaa, joista jokainen pääsi valmentamaan ja olemaan itse valmennettavana.

”Koulutus oli käytännönläheistä ja luottamuksellista. Pienryhmissä käsiteltiin niin työ- kuin yksityiselämän haasteita, joihin coachin ja ryhmän avulla valmennettava löysi itse ratkaisunsa. Oli antoisaa pysähtyä hetkeksi ja päästä kuulemaan erilaisten ihmisten ja työympäristöjen konkreettisia haasteita. Silmät aukesivat.”

Eskelisen mukaan käsiteltäviä asioita oli laidasta laitaan: miten esimies saa työntekijöihinsä tekemisen meininkiä ja motivaatiota, kuinka tietoa jaetaan, miten perheelle pystyy kertomaan uudesta elämäntilanteestaan tai miten omalle uralleen voisi löytää lisää vaihtoehtoja.

”Suurin anti oli se, että opin kysymään oikein. On tärkeää, ettei välitä omaa arvomaailmaansa eikä johdattele. Kun saa vastapuolen ajatusmaailmaa edistettyä, se vahvistaa myös ongelmanratkaisukykyä käytännön työelämässä.”

Lisäksi ryhmäcoaching kasvatti esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja.

”Pyrin opiskeluaikana hälventämään esiintymisjännitystäni ja osallistuin kurssille, jossa pidin monologia satapäisen kuulijajoukon edessä. Sellainen ei kehitä sosiaalisia taitoja laisinkaan, ne opitaan vain vuorovaikutuksessa toisten kanssa.”

Eskelinen koki, että coaching vahvisti hänen osaamistaan, josta on jatkossa hyötyä sekä markkinointi- ja myyntitehtävissä että koulutuksissa. Eskelisellä on opettajan pätevyys, joten työkalu sopii hyvin myös opetusmetodiksi koulutusalan tehtävissä.

”Olen siirtymässä yritysmaailmaan konsultiksi ja aprikoinkin, voisiko coaching-sertifiointi olla seuraava askel uralla. Coachingissa on valtavasti soveltamismahdollisuuksia.”

Rohkeutta ja itsetuntemusta

Missä olen hyvä ja missä voin kehittyä? Juha Kangas lähti etsimään vastauksia näihin kysymyksiin Ekonomien mentorointiohjelmasta. Koko uransa vakuutusalalla työskennellyt yhteyspäällikkö halusi pärjätä työssään aiempaa paremmin.

”Minulla oli valtava halu kehittyä. Kyse ei ole ollut niinkään uralla etenemisestä. Menestyminen tarkoitti omalla kohdallani sitä, että olisin ammattilainen kaikissa tekemisissäni. Halusin tuntea itseni paremmin. Tähän kaipasin tukea mentorin näkemyksistä.”

Hakemuksen perusteella liitto etsi miehelle mentorin, joka osoittautui täsmävalinnaksi. Hän auttoi Kangasta selvittämään omia vahvuuksiaan vuoden kestäneen mentoroinnin aikana.

”Mentori sai minut keskustelemaan itseni kanssa ja auttoi omien oivallusten tekemisessä. Teki hyvää astua epämukavuusalueelle. Mentorointivuosi kuuluu niihin isoihin askeleisiin, joita olen ottanut itseni kehittämisessä. Ilman ohjelmaan hakeutumista minussa olisi iso aukko.”

Hyvä merkki omistautumisesta puolin ja toisin on se, että yhteydenpito mentorin ja aktorin välillä on säilynyt. Kangas toivookin, että etenkin nuorilla olisi mahdollisuus tarttua tilaisuuteen. Hänen mukaansa aktoriksi haluavan tärkein työ on tehdä hyvä hakemus, johon omat tavoitteet on tarkasti kirjattu. Siten mentoroinnista on todellista hyötyä.

”Kun sain asiat näkyviksi ja tiedostin vahvuuteni, pystyin käyttämään niitä jatkossa vipuvartena omassa ammatillisessa kehityksessäni. Kun itsetuntemus lisääntyi, myös itseluottamus kasvoi. Tulin aiempaa rohkeammaksi.”

Kankaan mukaan itsensä kehittäminen on Suomessa vielä aliarvostettua: ei uskalleta olla haavoittuvia eikä tunnisteta omaa persoonaa ja tekemisen tapaa. Hän kertoo esimerkin kurssista, jossa yleisö kysyi vain aiheeseen liittyviä teknisiä asioita, kun olisi pitänyt keskittyä vallan muuhun.

”Kuulijakunnan varmuus omasta asiantuntijuudesta tuntui olevan kovin ohut. Maailman muuttuessa ja työelämän monipuolistuessa juuri asiantuntijuutta pitäisi osata vahvistaa ja myydä. Olisin halunnut kaataa saavista rohkeutta koko saliin.”

Jo nyt Kangas valmentaa oman työn ohessa, ja hän uskoo jonain päivänä ryhtyvänsä myös mentoriksi. Hyvä kokemus siivittää. Miehen asennetta kuvaa hyvin hänen Twitter-esittelynsä: Toinen jalka tukevasti tulevaisuudessa. Aina voi oppia enemmän.

19.10.2016

Kysy neuvoja, aseta tavoitteita

Kaupallinen ja taloustieteellinen ala on laaja, ja alalla työskentelevien tarpeet ovat erilaiset ja mahdollisuudet moninaiset. Suomen Ekonomien keräämistä vastavalmistuneiden palautteista käy ilmi, että moniin työssä tärkeisiin taitoihin ei saanut riittävästi eväitä opiskelujen aikana.

”Muun muassa ongelmanratkaisukyky koettiin merkitykselliseksi työelämässä, mutta sitä pystyi kehittämään vain vähän yliopistossa. Lisäksi kaivattiin lisää sosiaalisia taitoja, joita tarvitaan niin ryhmässä toimimisessa kuin kaikenlaisessa vuorovaikutuksessa”, toteaa Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Mika Parkkari.

Tarpeet myös muuttuvat uran varrella.

”Joku voi kaivata urasuunnitteluun tukea, toinen oman alansa substanssiin liittyviä palveluita. Jos haluaa ryhtyä opiskelemaan, voidaan pohtia, miten opiskelua voisi rahoittaa, mistä saisi lisätietoa tai millainen koulutus toimisi parhaiten.”

Parkkarin mukaan tavoitteiden asettaminen on ensimmäinen askel. Tavoitteellisuus liittyy niin ammatillisen osaamisen kuin oman itsen kehittämiseen. Kyse on paljolti kyvystä johtaa itseään.

”On tunnistettava omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä oltava valmis muutokseen ja myös hallitsemaan sitä. Tavoitteet auttavat eteenpäin, mahdollisuuksia on ja niihin kannattaa tarttua.”

Tutustu Suomen Ekonomien urapalveluihin osoitteessa ekonomit.fi/palvelut.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013