( Yhteiskunta )

Finanssiala luovii ristiaallokossa

Teksti Matti Koskinen
Kuvat Aleksi Poutanen, Roope Permanto ja IStockphoto
  • Perinteisellä pankki- ja vakuutustoimialalla on syytä kysyä, tarvitaanko nykymuotoisia pankkeja ja vakuutusyhtiöitä tulevaisuudessa, sanoo Harri Nummela.
  • Finanssivalvonnan johtajan Anneli Tuomisen mukaan kriisin jälkeen on tehty paljon, jotta ainakaan samantyyppistä kriisiä ei enää tulisi.
  • Sääntely ja valvonta ovat loitontuneet kauas Suomesta, toteaa OP:n edunvalvontajohtaja Erkki Sarsa.
  • Pitkään alhaalla ollut korkotaso vaikuttaa myös pankkien tuloksiin ja kannattavuusnäkymiin pitkällä aikavälillä, muistuttaa Suomen Pankin Paavo Miettinen.
Euroopan pankit ovat muutosvoimien kourissa. Digitalisaatio, pankkiunioni ja kiristyvä sääntely tuntuvat myös Suomessa. Mihin suuntaan finanssiala on matkalla?

Lähes kymmenen vuotta sitten Yhdysvaltojen asuntokuplasta alkanut finanssikriisi jätti syvän kraaterin rahoitusalan maisemaan. Historiallisen tuhoisa romahdus antoi aihetta sääntelyn kiristämiseen tulevien sokkien ehkäisemiseksi. Euroopassa romahdus johti pankkikriiseihin muun muassa Kreikassa, Irlannissa ja Islannissa.

”Joissakin Euroopan maissa on yhä pankkisektorilla ongelmia. On hoitamattomia lainoja, joiden siivoaminen pois pankkien taseista on ollut hidasta”, sanoo Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osaston toimistopäällikko Paavo Miettinen.

”Toinen asia on heikko reaalitalous, jota on pyritty piristämään rahapolitiikalla. Matalan korkotason pitäisi siihen tepsiä, mutta pitkään alhaalla ollut korkotaso vaikuttaa myös pankkien tuloksiin ja kannattavuusnäkymiin pitkällä aikavälillä”, Miettinen jatkaa.

Taloustilanteen ja lisääntyneen sääntelyn lisäksi pankkialaa muokkaa digitalisaatio, megatrendi, jonka vaikutus ulottuu käytännössä lähes kaikille toimialoille.

Digitalisaatio mahdollistaa palvelukonseptien uudistamisen, toiminnan tehostamisen ja kustannustehokkuuden parantamisen. Mutta se edellyttää myös investointeja ja tuo alalle mukanaan uusia kilpailijoita.

”Pankit, joilla on vaikeuksia generoida tulovirtaa, ovat hankalammassa tilanteessa siinä kilpailussa”, Miettinen toteaa.

Pankkien toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Se pakottaa myös pankit sopeuttamaan toimintamallejaan. Mihin pankki- ja rahoitusala Suomessa ja Euroopassa on matkalla?

Digitalisaatio tuo uutta kilpailua

”Digitalisaation ja asiakaslähtöisyyden osalta finanssikriisistä seurasi vähän hitaampi vaihe. Alan yritysten fokus kääntyi sisäänpäin ja kriisistä selviytymiseen, ja esimerkiksi palveluiden kehittämiseen tuli tietynlainen suvantovaihe”, kertoo OP Ryhmän Digitaalisen liiketoiminnan ja asiakaskokemuksen johtaja Harri Nummela.

Palveluiden kehittäminen alkoi toden teolla kiihtyä jälleen vuoden 2012 vaiheilla, jolloin myös mobiiliteknologia otti aimo loikan eteenpäin. Iso osa pankkiasioista on jo mahdollista hoitaa älypuhelimella.

Pankeille digitalisaatio tuo tehokkuusetuja ja asiakkaille kaivattuja sähköisiä asiointimahdollisuuksia. Kokonaisuutena digitalisaatio tuo finanssialalle myös kilpailua alan ulkopuolelta. Pienet, erikoistuneisiin ratkaisuihin keskittyvät startupit ja Applen ja Googlen kaltaiset teknologiajätit astuvat perinteisten rahoituslaitosten tontille.

Rahoitusalan teknologia eli fintech on nouseva ala, jonka arvioidaan keränneen viime vuonna maailmanlaajuisesti sijoituksia yli 20 miljardin euron arvosta. Fintech-yritysten epäillään haukkaavan noin neljänneksen pankkien nykyisestä liiketoiminnasta.

Euroopassa alan suurimmat keskittymät ovat Alankomaissa ja Britanniassa, missä ensimmäisen sukupolven täysin digitaaliset uudet pankit, kuten Atom Bank ja Mondo, odottavat jo toimilupiaan.

”Parhaiten pärjää toimija, joka osaa yhdistää henkilökohtaisen vuorovaikutuksen, digitaalisen teknologian, palvelumuotoilun ja datan. Se on voittava yhdistelmä”, Nummela kiteyttää.

Ensimmäisessä aallossa haastajat ovat jo mullistaneet maksamisen ja päivittäisen taloudenhallinnan palveluja. Applen ja Googlen lisäksi pienemmät startupit, kuten Square ja iZettle, valtaavat omia kaistaleitaan maksuliikenteen käsittelystä.

Tietä tulokkaille on raivannut EU:n uusi maksupalveludirektiivi, joka pakottaa pankit avaamaan tiliensä ohjelmointirajapinnat kilpailijoille. Direktiivin on määrä tulla voimaan 2018 mennessä.

Toimialat liukuvat ja limittyvät

Finanssialan kilpailukenttä näyttää jatkossa hyvin erilaiselta kuin nyt. Uusien digitaalisten toimijoiden lisäksi niin sanottu varjopankkisektori, eli pankkisääntelyn ulkopuoliset rahoituspalvelut, kasvavat Euroopassa vauhdilla. EU pyrkii nimittäin tasapainottamaan jäsenmaiden talouksien riippuvuutta pankkien luotonannosta kehittämällä yhteisiä pääomamarkkinoita. Tavoitteena on lisätä rahoituksen tarjontaa pankkisektorin ulkopuolelta.

Uudet kilpailijat haastavat pankit uudistumaan tai tekemään yhteistyötä. Toistaiseksi tulokkaat eivät kuitenkaan vastaa perinteisiä täyden palvelun finanssitaloja, vaan keskittyvät ratkaisemaan tiettyjä ongelmia ja tarjoamaan kohdennettuja palveluita.

”Mikään ei estä perinteisiä toimijoita kehittämästä itse omia täsmäratkaisuja tai kumppanoitumasta fintech-startupien kanssa. Tästä saadaan innovaatiota ja uutta ajattelutapaa, ja startup saa valmiin asiakaskunnan ja leveämmät hartiat oman ideansa kaupallistamiseen”, Nummela sanoo.

Toinen kehityssuunta on perinteisten pankkisektorin toimijoiden laajentuminen uusille toimialoille ja palvelukokonaisuuksiin. Esimerkiksi OP Ryhmä on omalta osaltaan laajentanut hyvinvointi- ja terveyspalveluihin. Se myös erosi vastikään pankkialan etuja valvovasta Finanssialan Keskusliitosta.

”OP:n strategiassa on keskeinen linjaus, että OP Ryhmä alkaa muuttua monialaiseksi palveluyritykseksi, jolla on vahva finanssiosaaminen. Uskomme, että iso osa asiakkaista haluaa yksittäisen tuotteen tai palvelun sijaan kokonaisratkaisuja isoihin elämän tarpeisiin”, Nummela selittää.

Esimerkiksi asumisen osalta finanssisektori tarjoaa nykyisin asuntolainan ja kenties kotivakuutuksen. Asumiseen liittyy kuitenkin monia muitakin tarpeita, kiinteistönhuollosta vuokranvälitykseen, jotka voitaisiin yhdistää saman katon alle.

”Voi jopa sanoa että perinteisellä pankki- ja vakuutustoimialalla on syytä kysyä, tarvitaanko nykymuotoisia pankkeja ja vakuutusyhtiötä enää tulevaisuudessa? Samoja palveluita varmasti tarvitaan, mutta millaiset toimijat niitä tarjoavat, se on suurempi kysymys”, Nummela sanoo.

Haasteena toimialojen murroksessa ja kilpailukentän myllerryksessä on sääntely, joka on finanssialan kohdalla poikkeuksellisen seikkaperäistä.

Toisaalta EU:n tasolla pyritään avaamaan rahoitusalaa innovaatioille muun muassa maksupalveludirektiivin kaltaisilla säädöksillä. Toisaalta myös fintech-alaan liittyy muun muassa tietoturvariskejä, jotka edellyttävät uudenlaista valvontaa. Samalla sääntelyn tulisi taata tasainen pelikenttä kaikille keskenään kilpaileville toimijoille.

Sääntelyllä tavoitellaan vakautta

Finanssialaa koskeva sääntely ja valvonta on kahdeksan vuoden takaisen pankkikriisin jälkeen kiristynyt kaikkialla maailmassa. Euroopan unionissa se on johtanut pankkiunionihankkeeseen, jonka tavoitteena on lisätä vakautta tuomalla kaikki euroalueen pankit yhteisen sääntelyn, valvonnan ja kriisinratkaisumekanismin piiriin.

”Valvonnan osalta huomattiin, että ei voida luottaa yksittäisen maan valvontaan, jos kyseessä on pankki, joka toimii useassa maassa. Se edellyttää keskitettyä valvontaa, ja sen vuoksi perustettiin Euroopan keskuspankin yhteinen valvontamekanismi”, perustelee Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen.

Finanssivalvonta tekee nykyisin tiivistä yhteistyötä EU:n pankkiviranomaisen kanssa ja osallistuu suurimpien pankkien valvontaan yhteisessä valvontamekanismissa. Suomessa tämä koskee neljää luottolaitosta, joista Nordea on siirtymässä ulos pankkiunionista. Nordean Suomen tytäryhtiö muuttuu ensi vuonna Ruotsin emoyhtiön sivuliikkeeksi.

Sääntelyn osalta vuoden 2011 jälkeen pankkien pääoma- ja maksuvalmiusvaatimuksia on lisätty ja muun muassa johdannaiskauppaan on tullut uusia sääntöjä. EU-tason viranomaisilla on mahdollisuus puuttua myös makrovakauspäätöksentekoon ohi kansallisen tason viranomaisten. Näin pyritään varmistamaan, etteivät kansalliset viranomaiset aja vain oman maan pankkien ja asiakkaiden etua vakauden kustannuksella.

”Paljon on tehty kriisin jälkeen, jotta ainakaan samantyyppistä kriisiä ei tulisi”, Tuominen sanoo.

Lisääntynyt sääntely on pankkialalla koettu toisaalta myönteisenä, toisaalta raskaana. Markkinoiden vakaus on kaikkien etu, mutta kiristynyt valvonta ja hurjasti kasvanut raportoinnin tarve koetaan raskaana, etenkin kun yhteiseen kehikkoon on sovitettava hyvinkin erilaisia pankkeja.

”Vakauden vahvistamisen yksi puoli on se, että eri maiden pankkisektorien lähtökohdat ovat erilaiset. Miten ne saadaan kaikki samalle viivalle, ennen kuin esimerkiksi maiden yhteisvastuuta talletussuojan osalta lisätään”, kysyy OP Ryhmän edunvalvontajohtaja Erkki Sarsa.

Missä menee ylisääntelyn raja?

OP Ryhmä on muiden suurimpien pankkien tavoin EKP:n suorassa valvonnassa. Sarsan mukaan alkuvaiheessa kulttuurierot maiden välillä ovat omiaan aiheuttamaan ongelmia. Suomessa on totuttu keskustelevaan valvontakulttuuriin, joka ei kaikissa maissa ole lainkaan tuttu.

”Eikä sääntelyä luoda edes EU-tasolla, vaan standardeista päätetään pääosin globaalilla tasolla G20-maiden Baselin pankkivalvontakomiteassa. EU:ssa ne sisällytetään yhteiseen harmonisoituun sääntökirjaan, jota EKP tunnollisesti soveltaa. Sääntely ja valvonta ovat loitontuneet kauas Suomesta, mikä näkyy uutena valvontakulttuurina”, Sarsa toteaa.

Fivan Tuominen myöntää, että EKP tavoittelee entistä tiukempaa valvontakulttuuria ja perusteellisempia menetelmiä. Periaatteessa sekä valvottavilla että valvojilla on kuitenkin yhteinen tavoite: vakaat, turvalliset ja luotettavat rahoitusmarkkinat.

”Toki, kun valvonnassa on eri kansalaisuuksien edustajia, myös toimintatavoissa voi alkuvaiheessa olla eroja. Siihen voi tietysti vaikuttaa sekin, että joissain maissa pankkisektorilla on ollut paljonkin ongelmia ja pankkien sanaan ei kaikissa asioissa ole voinut luottaa”, Tuominen sanoo.

Lisää sääntelyä on Baselin komitean taholta vielä tiedossa, ja tilanne on joidenkin tahojen mukaan menossa jo ylisääntelyn puolelle. Etenkin Finanssialan Keskusliitto on moittinut sääntelyn haittaavan jo pankkien valmiutta luotonantoon.

Sääntelyn vaikutusten arvioiminen on EU:n asialistalla. Arvioinnissa on määrä selvittää, mitä vaikutuksia sääntelyllä on ollut esimerkiksi yritysrahoituksen ja talouskasvun kannalta. Onko sääntely tosiaan haitannut luotonantoa ja sitä kautta hidastanut kasvua?

Hankkeen tulevaisuus on tosin auki, sillä sen luotsina toiminut Britannian EU-komissaari Jonathan Hill erosi Britannian EU-eropäätöksen jälkeen.

”Tietysti alan keskusjärjestön tehtävä on arvioida kriittisesti sääntelyä. Mutta kun ajattelee Euroopan pankkisektorin ongelmia, eivät ne johdu sääntelystä. Ne johtuvat siitä, että luottosalkut ovat huonossa kunnossa, yleinen talouskehitys on heikkoa ja pankin hallintokulttuurissa on puutteita”, Tuominen sanoo.

Ongelmapankit uhkaavat vakautta

Vaikka eurooppalaisten pankkien vakavaraisuus on parantunut, on alalla vielä saneerattavaa. Korkokate, eli pankin saamien ja maksamien korkojen erotus, on pankkien tuloksen peruspilari. Se on alhaisten korkojen vuoksi kaventunut.

Euroalueen akuuteista ongelmista ovat tänä vuonna nousseet esiin Italian pankkien sekä toisaalta Saksan pankkisektorin heikkoudet. Lehdet ovat väläyttäneet jopa uuden pankkikriisin mahdollisuutta. Riskien vuoksi myös pankkiunionihankkeen seuraava vaihe, yhteinen talletussuoja, on pienoisessa poliittisessa vastatuulessa.

Suomalaisten finanssialan toimijoiden kytkökset ongelmapankkeihin ovat melko vähäisiä ja rahoitusalan tilanne muutenkin suhteellisen vakaa.

Suomen Pankin mukaan pankkisektorin riskit liittyvät pääasiassa kotitalouksien velkaantuneisuuteen, pohjoismaihin sekä alan keskittyneisyyteen. Suomessa on muutama iso ja vahvasti muihin pohjoismaihin kytkeytynyt toimija, ja kotitalouksien asuntolainat ovat merkittävä osa pankkien liiketoimintaa.

”Meillä 1990-luvun pankkikriisi oli 2008 finanssikriisiä kovempi isku. Sen seurauksena suomalainen pankkisektori on saneerattu ja eurooppalaisella mittapuulla suhteellisen tehokas”, Tuominen kertoo.

Italiassa ongelman muodostavat hoitamattomat lainat, joita on pankkien taseissa arvioiden mukaan yli 350 miljardin euron edestä. Kaiken taustalla ovat kuitenkin heikko talouskasvu sekä tehoton ja heikko pankkisektori, joka kaipaisi uudelleenjärjestelyä.

Tilannetta kärjistää Euroopan pankkiunionin yhteinen kriisinratkaisumekanismi. Uusien sääntöjen mukaan valtio ei voi tulla pankkien avuksi, ennen kuin sijoittajat ovat osallistuneet tappioiden kattamiseen. Italiassa pankkeihin ovat sijoittaneet pääasiassa tavalliset kotitaloudet, monet vielä ennen uusien sijoittajavastuusääntöjen voimaantuloa.

“Sijoittajavastuun ongelma on, että se voi aiheuttaa arvaamattomia ongelmia muille pankeille. Sijoittajavastuun mahdolliset seuraukset pitäisi pystyä arvioimaan ennakolta ja hallitsemaan”, Tuominen sanoo.

Myös Saksassa pankkisektori on tehoton, mutta suurin huomio on kohdistunut euroalueen suurimpaan pankkiin, Deutsche Bankiin. Sen ongelmat ovat seurausta muun muassa huonosta johtamisesta. Pankki teki viime vuonna melkein 7 miljardia euroa tappiota, ja sitä uhkaa lähes sen nykyistä markkina-arvoa vastaava korvausvaatimus Yhdysvalloista.

Mitä isompi pankki, sitä enemmän sillä on kytköksiä muihin rahoituslaitoksiin: keskinäisiä lainoja, johdannaiskauppoja ja muita linkkejä. Esimerkiksi Deutsche Bankilla on johdannaissopimuksia tuhansien miljardien arvosta. Pankin konkurssi vetäisi pahimmassa tapauksessa mukanaan muita rahoituslaitoksia ja horjuttaisi pankkien keskinäistä luottamusta. Se voisi jäädyttää koko Euroopan finanssialan.

”Esimerkiksi vuoden 2008 kriisissä oli kysymys subprime-lainoista, joista kaikki sijoittajat eivät edes tienneet tismalleen mitä ne ovat. Tiedettiin että monella oli altistuksia niihin, mutta kukaan ei tiennyt kuinka paljon”, selittää Suomen Pankin Miettinen.

”Samanlaista koko järjestelmää keikuttavaa yksittäistä tekijää, kuten subprime-lainat, ei ole tällä hetkellä näkyvissä. Mutta toki pankit ovat yhteydessä toisiinsa johdannaiskaupoissa ja muillakin tavoin. Mitä isompi peluri, sitä enemmän linkkejä”, Miettinen jatkaa.

Miettisen mukaan ketjureaktion vaara on olemassa ison pankin kaatuessa, mutta Euroopan pankit ovat nyt paremmin varautuneita sokkeihin.

”Tänä vuonna on jo nähty muutamia sokkeja, kuten Ison-Britannian EU-eropäätöksen jälkeinen markkinaturbulenssi. Niistä on selvitty kohtalaisesti. Stressitestit osoittavat, että ainakin vakavaraisuuden osalta pankit ovat ok-kunnossa.”

7.12.2016

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013