( Yhteiskunta )

Gyöngyi Kovács: ”Logistiikka pelastaa henkiä”

Teksti Matti Koskinen
Kuva Vesa Tyni
Gyöngyi Kovács johtaa Hankenin alaista humanitaarisen logistiikan instituuttia. Ekonomien osaaminen on arvossaan, kun avustusjärjestöt pohtivat keinoja saada apua katastrofi- ja konfliktialueille.

Mitä yhteistä on humanitaarisella avustustyöllä ja liikkeenjohdolla?

Esimerkiksi logistiikkapalvelut, niitä tarvitaan kummassakin. Tuotteet on saatava kauppoihin ja apu tarvitseville, mieluiten mahdollisimman pienin kustannuksin.

Mutta siinä missä tehokkuus on yritykselle keino lisätä tuottoa, avustusjärjestölle se on väline henkien pelastamiseen.

”Usein asiantuntijat puhuvat avun vaikuttavuudesta suurena tavoitteena, ja tehokkuus tukee tuota tavoitetta. Mitä tehokkaampi olet, sitä useampia ihmisiä voit auttaa”, sanoo Hankenin humanitaarisen logistiikan professori ja Humlog-instituutin johtaja Gyöngyi Kovács.

Humanitaarisen logistiikan tutkimuksen ytimessä ovat ongelmat ja haasteet, jotka vaikeuttavat humanitaarisen avun toimittamista sitä tarvitseville ihmisille ja alueille. Tutkimusala on verraten uusi, mutta Hankenin ja Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) yhteinen Humlog-instituutti on sen kansainvälistä kärkeä.

”Tyypillisesti tarkastelemme katastrofiapua ja sen toimittamista”, Kovács selittää.

”Keskitymme logistiikkaan ja toimitusketjujen hallintaan, koska ne nielevät noin 80 prosenttia kuluista, eri syistä johtuen. Jos asiat voi järjestää paremmin, on avun vaikutus suurempi.”

Ajatuksesta tieteenalaksi

Hankenilla on entuudestaan tutkittu logistiikka-alaa kirjavista lähtökohdista, ja kauppatieteiden ja yhteiskunnallisen toiminnan risteyskohta on Kovácsille tuttua maaperää. Itävallassa valmistunut ekonomi ihastui Suomeen lomamatkalla ja muutti Helsinkiin töihin. Helsingissä hän jatkoi opintojaan ja teki väitöskirjan toimitusketjujen ympäristökysymyksistä.

Viimeiset kymmenen vuotta Kovács on työskennellyt myös humanitaarisen logistiikan parissa.

”Tietysti mukana on myös henkilökohtainen kiinnostus: Mikä on tutkimuksen vaikutus? Mikä vaikutus on sillä, että hädässä olevat ihmiset saavat apua?” hän kertoo.

Kovácsia voidaan hyvin perustein pitää alallaan pioneerina. Kun hän ja Hankenin nykyinen rehtori Karen Spens kymmenen vuotta sitten kirjoittivat aiheesta ensimmäisen akateemisen artikkelinsa, löytyi taustamateriaaliksi alle kymmenen aikaisempaa julkaistua artikkelia.

”Olimme osallistumassa konferenssiin ja artikkelin abstraktin deadline oli seuraavana päivänä. Pohdimme nopeasti jotain aihetta, josta emme tiedä mitään mutta haluaisimme oppia lisää, ja keksimme humanitaarisen logistiikan”, Kovács kertoo.

Kovácsin ja Spensin artikkeli sai runsaasti huomiota. Seurasi lumipalloilmiö. Avustusjärjestöt alkoivat ottaa yhteyttä, ja MPKK kiinnostui aiheesta. Vuonna 2008 perustettiin Humlog-instituutti ja Kovács valittiin sen johtoon.

Alan tutkimus on kehittynyt kymmenessä vuodessa. Spens ja Kovacs ovat myös perustaneet alan akateemisen aikakausjulkaisun, ja aihetta käsitellään omissa konferensseissa. Myös toimialana humanitaarinen logistiikka kasvaa vahvasti ja sisältää merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Tutkijat kentällä

Kovácsin johtama instituutti tunnetaan etenkin kenttätyöstään. Tutkimushankkeet syntyvät usein yhteistyössä eri avustusjärjestöjen kanssa, tyypillisesti järjestöjen käytännön tarpeista.

”Tällä hetkellä käynnissä on muun muassa hanke, jossa tutkitaan avustussaattueiden turvallista liikkumista konfliktialueilla, kuten Syyriassa”, Kovács kertoo.

Hänellä itsellään on kokemusta vapaaehtoistyöstä Itävallassa, ja valtaosa alan opiskelijoista on tavalla tai toisella mukana avustustoiminnassa, esimerkiksi järjestöjen henkilöreserveissä. Jos kutsu katastrofialueelle käy, saattavat hyvässä lykyssä avustustyö ja tutkimus osua yksiin.

”Kentällä olemme tyypillisesti joko tarkkailijoina tai keräämässä tietoa, haastattelemme työntekijöitä, eri osapuolia ja sidosryhmiä”, Kovács selittää.

Liikkeenjohtoa ilman voitontavoittelua

Humanitaarinen logistiikka vetää puoleensa pääasiassa ihmisiä, jotka ovat jo mukana avustustyössä tai vähintäänkin kiinnostuneita siitä. Kovácsin mukaan aiheen tutkimus ja opetus sopivat kuitenkin luontevasti kauppakorkeakouluun.

”Melkeinpä kaikki perusperiaatteet ovat samat kuin liikkeenjohdossa, ja painotamme humanitaarisen työn ja liiketoiminnan vahvaa vuorovaikutusta”, hän sanoo.

”Toki on myös eroja. Humanitaarinen työ ei tavoittele voittoa, ja painopiste on toimeentulossa, selviytymisessä ja sosiaalihuollossa, jotka eivät välttämättä ole yritysten pääasiallisia tavoitteita. Läheisempi vertailukohta on vaikkapa julkinen terveydenhuolto.”

Ekonomeilla on paljon annettavaa humanitaariselle alalle, Kovács sanoo.

”Liikkeenjohdon osaamisesta on hyötyä kaikessa, mitä ikinä teetkin, riippumatta siitä tavoitteletko voittoa vai et.”

14.2.2017

Gyöngyi Kovács

  • Erkko Professor in Humanitarian Logistics, Hanken Svenska handelshögskolan

  • Koulutus: Kauppatieteen tohtori

  • Suurimmat tieteelliset saavutukset: Humlog-instituutin ja Journal of Humanitarian Logistics and Supply Chain Management -julkaisun perustaminen.

  • Tulevat tutkimuskohteet: Humanitaarisen avun toimittaminen käteislähetyksinä sekä logistiikkahaasteet konfliktialueilla ja pakolaisten keskuudessa.

Uusi maisteriohjelma käynnistyi Hankenilla

Suomessa humanitaarisen logistiikan alaa voi opiskella Hankenilla. Oppiaineessa on ollut mahdollista suorittaa tohtoriopintoja, ja tänä vuonna käynnistyi myös alan maisteriohjelma.

Humanitaarisen logistiikan englanninkieliset maisteriopinnot sisältyvät liikkeenjohdon maisterin tutkintoon yhtenä erikoistumisvaihtoehtona. Myös ruotsinkielisen logistiikan ja yhteiskuntavastuun maisteriohjelman pääaineopiskelijat voivat osallistua joillekin aineen kursseille.

Yhteensä ainetta opiskelee pääaineenaan maisteri- ja tohtoritasolla noin 30 opiskelijaa. Maisteriohjelman jatkuessa määrä kasvanee jatkossa hieman.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
Kilpailukieltojen rajoittamisella potkua kansantalouteen

Momentouksen Pasi Natri keskittyy työssään ylimmän johdon suorahakuihin sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Natri kertoo kilpailukiellon hidastavan rekrytointiprosesseja, eikä siitä ole hyötyä työnantajalle eikä työntekijälle. Pahimmillaan kilpailukielto estää osaamisen liikkuvuutta ja heikentää työhyvinvointia.

Miten kilpailukiellot vaikuttavat rekrytointiprosesseissa? Estävätkö kilpailukiellot työvoiman kohdentumisen oikein?
Kilpailukiellot ovat harvoin rekrytoinnin esteenä – hidasteena kylläkin. Kilpailukiellot tuottavat kuitenkin ei-toivottavia vaikutuksia. Työntekijän joutuminen pakkolomalle, ehkä mukavalle sellaiselle, on aina kansantaloudellisesti haitallista. Työntekijästä luopuva työnantaja ei kilpailukiellosta juuri hyödy, liikesalaisuudet ovat salaisuuksia kilpailukiellosta riippumatta. Vastaanottava työnantaja taas ei saa tarvitsemaansa osaamista kuukausiin.

Tärkeää on muistaa, että yhdessä tilanteessa työntekijästä luopuva työnantaja on toisessa hetkessä vastaanottava. Näin kaikki siis menettävät, mutta erityisesti kansantalous, sillä kansakunnan osaamisvoimaravat eivät kohdistu optimaalisesti.

Meillä on yhteiskuntavastuun tunnuksena ”parempaa johtamista, parempi Suomi”. Varmasti johtaminen ja osaamisesta huolehtiminen paranisivat, jos kynnys vaihtaa työpaikkaa olisi nykyistä matalampi. Työhyvinvointi siis lisääntyisi kilpailukiellon lakkauttamisen myötä!

Kuinka usein työntekijät siirtyvät kilpailijoilta toisille?
Johtamista ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevien joukossa siirrytään aika usein. Kilpailukielto koskee tällaisissa rekrytoinneissa jopa kolmasosaa. Vaikka kilpailukieltoa ei olisikaan, usein siirtyvä työntekijä siirtyy työvelvoittamattomalle ”lomalle” saman tien irtisanoutuessaan.

Millainen on tyypillinen työpaikan vaihto yritysten kilpailun näkökulmasta? Onko toimialoissa eroja?
Toimialoissa on paljon eroja. Suomi on pieni markkina, ja valitettavasti aitoa kilpailua meillä on liian vähän. Siellä, missä aitoa kilpailua on, kilpailukieltopohdinta on tietysti näkyvästi esillä. Sen sijaan aika paljon keskustelua herättänyt siirtyminen julkiselta yksityiselle on kilpailunäkökulmasta vähäistä. Jos ja kun eettisiä normeja noudatetaan, en näe tällaisissa siirtymisissä mitään pulmaa. Päinvastoin, olisi kannustettava osaamisen horisontaalista liikkuvuutta julkisen, politiikan, tutkimuksen, kolmannen sektorin ja yksityisen välillä.

Pasi Natri
Senior Partner, Momentous
Momentous on johdon valintaan sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen keskittyvä yritys.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

13.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013