( Yhteiskunta )

Gyöngyi Kovács: ”Logistiikka pelastaa henkiä”

Teksti Matti Koskinen
Kuva Vesa Tyni
Gyöngyi Kovács johtaa Hankenin alaista humanitaarisen logistiikan instituuttia. Ekonomien osaaminen on arvossaan, kun avustusjärjestöt pohtivat keinoja saada apua katastrofi- ja konfliktialueille.

Mitä yhteistä on humanitaarisella avustustyöllä ja liikkeenjohdolla?

Esimerkiksi logistiikkapalvelut, niitä tarvitaan kummassakin. Tuotteet on saatava kauppoihin ja apu tarvitseville, mieluiten mahdollisimman pienin kustannuksin.

Mutta siinä missä tehokkuus on yritykselle keino lisätä tuottoa, avustusjärjestölle se on väline henkien pelastamiseen.

”Usein asiantuntijat puhuvat avun vaikuttavuudesta suurena tavoitteena, ja tehokkuus tukee tuota tavoitetta. Mitä tehokkaampi olet, sitä useampia ihmisiä voit auttaa”, sanoo Hankenin humanitaarisen logistiikan professori ja Humlog-instituutin johtaja Gyöngyi Kovács.

Humanitaarisen logistiikan tutkimuksen ytimessä ovat ongelmat ja haasteet, jotka vaikeuttavat humanitaarisen avun toimittamista sitä tarvitseville ihmisille ja alueille. Tutkimusala on verraten uusi, mutta Hankenin ja Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) yhteinen Humlog-instituutti on sen kansainvälistä kärkeä.

”Tyypillisesti tarkastelemme katastrofiapua ja sen toimittamista”, Kovács selittää.

”Keskitymme logistiikkaan ja toimitusketjujen hallintaan, koska ne nielevät noin 80 prosenttia kuluista, eri syistä johtuen. Jos asiat voi järjestää paremmin, on avun vaikutus suurempi.”

Ajatuksesta tieteenalaksi

Hankenilla on entuudestaan tutkittu logistiikka-alaa kirjavista lähtökohdista, ja kauppatieteiden ja yhteiskunnallisen toiminnan risteyskohta on Kovácsille tuttua maaperää. Itävallassa valmistunut ekonomi ihastui Suomeen lomamatkalla ja muutti Helsinkiin töihin. Helsingissä hän jatkoi opintojaan ja teki väitöskirjan toimitusketjujen ympäristökysymyksistä.

Viimeiset kymmenen vuotta Kovács on työskennellyt myös humanitaarisen logistiikan parissa.

”Tietysti mukana on myös henkilökohtainen kiinnostus: Mikä on tutkimuksen vaikutus? Mikä vaikutus on sillä, että hädässä olevat ihmiset saavat apua?” hän kertoo.

Kovácsia voidaan hyvin perustein pitää alallaan pioneerina. Kun hän ja Hankenin nykyinen rehtori Karen Spens kymmenen vuotta sitten kirjoittivat aiheesta ensimmäisen akateemisen artikkelinsa, löytyi taustamateriaaliksi alle kymmenen aikaisempaa julkaistua artikkelia.

”Olimme osallistumassa konferenssiin ja artikkelin abstraktin deadline oli seuraavana päivänä. Pohdimme nopeasti jotain aihetta, josta emme tiedä mitään mutta haluaisimme oppia lisää, ja keksimme humanitaarisen logistiikan”, Kovács kertoo.

Kovácsin ja Spensin artikkeli sai runsaasti huomiota. Seurasi lumipalloilmiö. Avustusjärjestöt alkoivat ottaa yhteyttä, ja MPKK kiinnostui aiheesta. Vuonna 2008 perustettiin Humlog-instituutti ja Kovács valittiin sen johtoon.

Alan tutkimus on kehittynyt kymmenessä vuodessa. Spens ja Kovacs ovat myös perustaneet alan akateemisen aikakausjulkaisun, ja aihetta käsitellään omissa konferensseissa. Myös toimialana humanitaarinen logistiikka kasvaa vahvasti ja sisältää merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Tutkijat kentällä

Kovácsin johtama instituutti tunnetaan etenkin kenttätyöstään. Tutkimushankkeet syntyvät usein yhteistyössä eri avustusjärjestöjen kanssa, tyypillisesti järjestöjen käytännön tarpeista.

”Tällä hetkellä käynnissä on muun muassa hanke, jossa tutkitaan avustussaattueiden turvallista liikkumista konfliktialueilla, kuten Syyriassa”, Kovács kertoo.

Hänellä itsellään on kokemusta vapaaehtoistyöstä Itävallassa, ja valtaosa alan opiskelijoista on tavalla tai toisella mukana avustustoiminnassa, esimerkiksi järjestöjen henkilöreserveissä. Jos kutsu katastrofialueelle käy, saattavat hyvässä lykyssä avustustyö ja tutkimus osua yksiin.

”Kentällä olemme tyypillisesti joko tarkkailijoina tai keräämässä tietoa, haastattelemme työntekijöitä, eri osapuolia ja sidosryhmiä”, Kovács selittää.

Liikkeenjohtoa ilman voitontavoittelua

Humanitaarinen logistiikka vetää puoleensa pääasiassa ihmisiä, jotka ovat jo mukana avustustyössä tai vähintäänkin kiinnostuneita siitä. Kovácsin mukaan aiheen tutkimus ja opetus sopivat kuitenkin luontevasti kauppakorkeakouluun.

”Melkeinpä kaikki perusperiaatteet ovat samat kuin liikkeenjohdossa, ja painotamme humanitaarisen työn ja liiketoiminnan vahvaa vuorovaikutusta”, hän sanoo.

”Toki on myös eroja. Humanitaarinen työ ei tavoittele voittoa, ja painopiste on toimeentulossa, selviytymisessä ja sosiaalihuollossa, jotka eivät välttämättä ole yritysten pääasiallisia tavoitteita. Läheisempi vertailukohta on vaikkapa julkinen terveydenhuolto.”

Ekonomeilla on paljon annettavaa humanitaariselle alalle, Kovács sanoo.

”Liikkeenjohdon osaamisesta on hyötyä kaikessa, mitä ikinä teetkin, riippumatta siitä tavoitteletko voittoa vai et.”

14.2.2017

Gyöngyi Kovács

  • Erkko Professor in Humanitarian Logistics, Hanken Svenska handelshögskolan

  • Koulutus: Kauppatieteen tohtori

  • Suurimmat tieteelliset saavutukset: Humlog-instituutin ja Journal of Humanitarian Logistics and Supply Chain Management -julkaisun perustaminen.

  • Tulevat tutkimuskohteet: Humanitaarisen avun toimittaminen käteislähetyksinä sekä logistiikkahaasteet konfliktialueilla ja pakolaisten keskuudessa.

Uusi maisteriohjelma käynnistyi Hankenilla

Suomessa humanitaarisen logistiikan alaa voi opiskella Hankenilla. Oppiaineessa on ollut mahdollista suorittaa tohtoriopintoja, ja tänä vuonna käynnistyi myös alan maisteriohjelma.

Humanitaarisen logistiikan englanninkieliset maisteriopinnot sisältyvät liikkeenjohdon maisterin tutkintoon yhtenä erikoistumisvaihtoehtona. Myös ruotsinkielisen logistiikan ja yhteiskuntavastuun maisteriohjelman pääaineopiskelijat voivat osallistua joillekin aineen kursseille.

Yhteensä ainetta opiskelee pääaineenaan maisteri- ja tohtoritasolla noin 30 opiskelijaa. Maisteriohjelman jatkuessa määrä kasvanee jatkossa hieman.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Etsimme vaikuttajia tulevaisuuden Suomen Ekonomeihin

Työmarkkinat kokevat suuria muutoksia Suomessa, uudenlaiset työn muodot sekä lakimuutokset sekoittavat niin eduskuntaa kuin ammattijärjestöjä. Ammattijärjestöjen toiminta kokee paljon arvostelua, mutta ovatko ne pelkästään lakkouhkailua ja työmarkkinoiden jäykistämistä?

Ei, vaikka vaikutelma on monelle sitä. On tärkeä muistaa, että meillä Suomessa on useita järjestöjä, jotka keskittyvät tulevaisuuteen.

Miten toimii työmarkkinajärjestö, joka haluaa tulevaisuudessa keskittyä myös työn muutokseen tuoden samalla turvaa, järkevällä tavalla? Me Suomen Ekonomeissa tuomme järkeviä aloituksia työmarkkinoihin ja tuemme kauppatieteellistä koulutusta, jotta tutkintomme pysyy arvostettuna, mutta myös uudistuu.

Haluaisitko sinä tuoda omaa asiantuntemustasi sekä ajatuksiasi tulevaisuuden Suomen Ekonomeihin?

Suomen Ekonomien hallitus ohjaa järjestön toimintaa strategisella tasolla. Järjestömme on laaja ja siihen tarvitaan näkemystä ja asiantuntemusta sekä myös rohkeutta uudistua. Nyt Suomen Ekonomit hakee uutta hallitusta, johon tarvitaan niin varttuneempaa kokemusta työmarkkinoista kuin myös nuoria ekonomeja sekä opiskelijoita, joille työ ja tutkinto näyttävät hyvin erilaisilta.

Suomen Ekonomien hallituksessa olet

Tulevaisuuden hallitustyöskentelijä
Hallitustyöskentely vaatii kykyä tarkastella liiton toimintaa kokonaisuutena yhdistäen monta eri elementtiä. Hallituksessa työskentely kehittää sinua ammatillisesti edistäen vahvuuksiasi strategian ohjaamisesta työelämän kysymyksiin.

Vaikuttaja
Pääset vaikuttamaan hallituksessa kuumimpiin asiakysymyksiin, jotka vaihtelevat koulutus- sekä työmarkkinapolitiikasta brändi- ja jäsenkysymyksiin. Vaikuttaminen laajaan kokonaisuuteen sekä yhteisiin asioihin tekee hallitustyöskentelystä mielenkiintoista ja merkityksellistä.

Verkostoituja
Hallitustyöskentely avaa sinulle useita ovia, pääset tapaamaan mielenkiintoisia henkilöitä ja organisaatioita. Hienoimpia kokemuksia on nähdä omien hallitustovereiden asiantuntijuus ja oppia heiltä.

Tule vaikuttamaan ja kertomaan oma visiosi Suomen Ekonomien hallitukseen!

Miia Paavola
Hallituksen 3. varapuheenjohtaja
Suomen Ekonomit

Suomen Ekonomit etsii uutta hallitusta seuraavalle kolmivuotiskaudelle 2018-2020, hakuaika on käynnissä 3.9. asti. Lue lisää ja hae: ekonomit.fi/hallitukseen.

18.08.2017
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013