( Kehittyminen )

Huipulla on tilaa naisekonomille

Teksti Outi Airaksinen
Kuvitus Samuel Tuovinen Tomi Parkkonen/Wärtsilä
Vain joka kymmenes pörssiyhtiön johtaja on nainen. Tärvelevätkö naiset itse urakehityksensä, vai mistä on kysymys?

En tiedä mitään muuta ammattikuntaa, jolla olisi näin voimakkaat sukupuolten väliset palkkaerot kuin ekonomeilla”, sanoo asiamies Kosti Hyyppä Suomen Ekonomeista.

Vaikka tasa-arvoisen työelämän hyödyt – niin kansantalouden, yksilöiden kuin työnantajienkin näkökulmasta – ovat ilmeiset, matka tavoitteeseen on yhä turhauttavan pitkä. Etenkin ekonomeilla.

Tasa-arvon lisääminen työelämässä on kiinni myös naisista itsestään. Mitä taitoja naisekonomien sitten tulisi kehittää?

1. Tartu tilaisuuksiin

Luota osaamiseesi! Naiset arvioivat osaamisensa usein alakanttiin, eivätkä siksi tartu tilaisuuksiin tai hae vaativampia tehtäviä yhtä aktiivisesti kuin miehet.

”Laita tavoitteesi tarpeeksi korkealle ja usko, että rahkeesi riittävät vahvasti nousujohteiseen etenemiseen”, Kosti Hyyppä kuvaa.

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi

Suomen Ekonomien uravalmentajien kanssa voi keskustella siitä, mitkä olisivat askeleita omiin uratavoitteisiin. Näitä keskusteluja ei kannata lykätä. Varaa aika Ekonomien uravalmentajalta, kun mietit tulevaisuuttasi.

Moni ei osaa sanoittaa tai tunnista omaa osaamistaan. Siksi valmennuksesta voi olla paljon hyötyä. Moni löytää uravalmennuksen kautta vaihtoehdon, jota ei ole aiemmin osannut ajatella.

2. Hanki osaamista, kokemusta ja näyttöjä

Pohdi mielellään jo opiskeluaikana, mitä uraltasi odotat. Ainevalinnat vaikuttavat siihen, miten urasi todennäköisesti etenee.

”Jos hankittu osaaminen ja kokemus ovat yksipuolisia, mahdollisuudet linjajohtoon eivät ole parhaat mahdolliset”, Hyyppä muistuttaa.

”Vapaa-ajalla kannattaa kehittää osaamistaan. Lisäksi työnantajalta on syytä vaatia koulutusta ja kehittymismahdollisuuksia. Kerro esimiehellesi, mitä osaat, mitä haluat tehdä ja missä haluat kehittyä”, Hyyppä sanoo.

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi

Hyödynnä Suomen Ekonomien mentorointia ja runsasta koulutustarjontaa. Jäsenpalvelussa on tarjolla kymmeniä webinaareja monista työelämän aiheista. Saat halutessasi myös henkilökohtaista uravalmennusta. Kysy lisää osoitteesta ura@ekonomit.fi.

3. Verkostoidu

Verkostojen luominen on sitä tärkeämpää, mitä korkeammalle urallasi kurkotat. Verkostoidu sellaisten ihmisten – miesten ja naisten – kanssa, jotka voivat edistää uraasi. Omalla mukavuusalueella pysyminen ei riitä. Verkostot ovat tarpeen kaikille, sillä iso osa työpaikoista ei tule koskaan julkiseen hakuun.

”Mieluiten kannattaa keskittyä siihen, mitä voi tehdä itse, eli hakeutua verkostoihin, olla aktiivinen ja kertoa maailmalle, mitä osaa ja ajattelee. Verkostojen luominen ei lopu koskaan. Niitä pitää ylläpitää, ja kun etenee seuraavaan työtehtävään, tarvitaan taas erilaisia verkostoja”, Kosti Hyyppä sanoo.

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi

Suomen Ekonomien järjestämät tapahtumat ovat oivia tilaisuuksia verkostoitua. Myös sosiaalinen media tarjoaa siihen hyvän areenan. Ammatillisesti tärkein some-alusta on LinkedIn, ja siellä kannattaa ehdottomasti liittyä Ekonomien ryhmään.

4. Neuvottele palkastasi

Palkkapyynnön määrittelemiseen kannattaa nähdä vaivaa. Palkasta on hyvä keskustella säännöllisesti myös työsuhteen aikana – etenkin, jos työtehtävät muuttuvat.

”Palkkapyyntöön voi ja kannattaa valmistautua huolellisesti. Suomen Ekonomien palkkaneuvonnassa on huomattu, että naiset pyytävät samasta työstä pienempää palkkaa kuin miehet, vaikka tehtävän edellyttämä osaaminen ja kokemus olisivat mieshakijaa paremmalla tasolla”, Hyyppä sanoo.

Palkkatoiveen tulee perustua ensisijaisesti tehtävän vaativuuteen. Myös sillä on merkitystä, mitä vastaavista tehtävistä tyypillisesti maksetaan ja miten tehtävässä suoriutuu.

”Palkasta keskustelemista ei opi millään muulla tavalla kuin tekemällä. Jos ensimmäisellä kerralla ei tärppää, palkkaneuvottelussa on hyvä sopia, milloin asiasta puhutaan seuraavan kerran ja millä edellytyksillä palkankorotuksen voi saada.”

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi

Suomen Ekonomien jäsensivuilla on Palkkatutka, joka auttaa saamaan palkkapyynnön oikeaan haarukkaan. Palkkaneuvonnasta saa sparrausapua siihen, mistä palkka koostuu, miten palkasta neuvotellaan ja miten palkkakeskusteluun kannattaa valmistautua. Kysy lisää osoitteesta palkkaneuvonta@ekonomit.fi. Hyviä vinkkejä palkkakeskusteluun saa myös Youtubesta löytyvästä Suomen Ekonomien palkkavideosta.

5. Jaa vastuut ja vapaat kotona

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo työelämässä edellyttää vapaiden ja vastuiden tasapainoa myös kotona. Hyvä alku on jakaa perhevapaita, jotta kumpikin vanhempi voi panostaa myös uraansa. ”Vapaiden jakaminen johtaa myös tasaisemmin jakaantuneeseen perhevastuuseen muilta osin”, Kosti Hyyppä sanoo.

Työuran kannalta tärkeimpiä ovat kuitenkin perhevapaiden jälkeiset vuodet. Kummankin vanhemman työ voi joustaa, kun lapsia pitää hakea päiväkodista, viedä harrastuksiin tai kun lapsi sairastaa.

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi

Suomen Ekonomit järjestää vuosittain Naisten Päivän tilaisuuksia, joissa pohditaan ja esitetään ratkaisuja muun muassa työn ja perheen yhteensovittamiseen. Työtä ja perhettä -tilaisuudet on suunnattu perhevapailta työelämään palaaville.

17.2.2016

”Ensimmäinen askel on tiedostaminen”

Tasa-arvon edistäminen on välttämätöntä yrityksessä, joka toimii 70 maassa ja jonka palkkalistoilla on 130 kansallisuutta.

”Lainsäädäntö asettaa minimitason ja reunaehdot. Meillä pitää olla tasa-arvosuunnitelmat ja meidän pitää katsoa asioita työehtosopimusten ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Se ei kuitenkaan riitä. Me haluamme tehdä enemmän”, kertoo Wärtsilän henkilöstöjohtaja Päivi Castrén.

Wärtsilä oli yksi viestintätoimisto Ellun Kanojen Dialogi 2015 -hankkeen yrityksistä. Hankkeessa etsittiin keinoja naisten määrän lisäämiseksi yritysjohdossa. Dialogi-hankkeessa pohdittiin muun muassa mentoritoimintaa sekä työn ja perheen yhteensovittamista helpottavia keinoja, kuten liukuvaa työaikaa, etätyötä ja työnantajan tukemia lastenhoitopalveluja.

Castrénin mukaan teknologiayrityksessä joudutaan pohtimaan ensin sitä, miten ylipäätään saataisiin palkkalistoille enemmän naisia. Wärtsilän henkilöstöstä naisia on vain 15 prosenttia.

”Asetimme itsellemme neljä vuotta sitten tavoitteeksi, että haluamme naisten osuuden nousevan koko yhtiössä 20 prosenttiin. Naisia pitäisi olla koko yrityksessä enemmän kuin nyt, jotta naisten osuus yrityksen johtotehtävissä voisi kasvaa”, Castrén sanoo.

Wärtsilässä jo pelkkä vinouman tiedostaminen alkoi viedä asioita eteenpäin. Tasa-arvoasiat nousivat Wärtsilässä myös ylimmän johdon agendalle ja asioita alettiin seurata.

”Emme ole lähelläkään tavoitetta, mutta kaikki muutokset ovat positiivisia”, Castrén sanoo.

Yhtiössä on edistetty tasa-arvoa lukuisilla hankkeilla. Työpaikkoja on esimerkiksi markkinoitu nuorille. Vaikka Pohjoismaissa naiset ovat jo pitkään osallistuneet työelämään ja lähes kaikki kannattavat tasa-arvoa, myös täällä on piiloasenteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista, uskoo Castrén.

”Tasa-arvon edistäminen lähtee jo varhaiskasvatuksesta, koulusta ja kotoa. Moni voi edelleen ajatella, että on tyttöjen juttuja ja poikien juttuja. Sama pätee työelämään. Meidän pitäisi päästä kiinni siihen, minkälaiset asenteet ja piiloasenteet ohjaavat työpaikkojen henkilövalintoja”, Castrén sanoo.

Castrénin mielestä yritysten kannattaa panostaa, ei vain sukupuolten väliseen tasa-arvoon, vaan myös laajemmin moniarvoisuuteen.

”Diversiteettiin panostaminen maksaa itsensä takaisin. Lisäksi se on hyvää johtamiskulttuuria ja hyvää johtamista. Se tuo laajempaa pohjaa innovaatioille. Se on tärkeää etenkin, kun asiakkaamme tulevat eri puolilta maailmaa. Asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen on olennainen osa meidän osaamistamme.”

Tasa-arvoisuus korreloi myös yritysten ja koko kansantalouden menestyksen kanssa. Globaali bruttokansantuote voi kasvaa jopa 26 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, jos naisten rooli työmarkkinoilla kasvaa samanlaiseksi kuin miesten, laskee McKinsey Global Institute.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013