( Kehittyminen )

Huipulla on tilaa naisekonomille

Teksti Outi Airaksinen
Kuvitus Samuel Tuovinen Tomi Parkkonen/Wärtsilä
Vain joka kymmenes pörssiyhtiön johtaja on nainen. Tärvelevätkö naiset itse urakehityksensä, vai mistä on kysymys?

En tiedä mitään muuta ammattikuntaa, jolla olisi näin voimakkaat sukupuolten väliset palkkaerot kuin ekonomeilla”, sanoo asiamies Kosti Hyyppä Suomen Ekonomeista.

Vaikka tasa-arvoisen työelämän hyödyt – niin kansantalouden, yksilöiden kuin työnantajienkin näkökulmasta – ovat ilmeiset, matka tavoitteeseen on yhä turhauttavan pitkä. Etenkin ekonomeilla.

Tasa-arvon lisääminen työelämässä on kiinni myös naisista itsestään. Mitä taitoja naisekonomien sitten tulisi kehittää?

1. Tartu tilaisuuksiin

Luota osaamiseesi! Naiset arvioivat osaamisensa usein alakanttiin, eivätkä siksi tartu tilaisuuksiin tai hae vaativampia tehtäviä yhtä aktiivisesti kuin miehet.

”Laita tavoitteesi tarpeeksi korkealle ja usko, että rahkeesi riittävät vahvasti nousujohteiseen etenemiseen”, Kosti Hyyppä kuvaa.

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi

Suomen Ekonomien uravalmentajien kanssa voi keskustella siitä, mitkä olisivat askeleita omiin uratavoitteisiin. Näitä keskusteluja ei kannata lykätä. Varaa aika Ekonomien uravalmentajalta, kun mietit tulevaisuuttasi.

Moni ei osaa sanoittaa tai tunnista omaa osaamistaan. Siksi valmennuksesta voi olla paljon hyötyä. Moni löytää uravalmennuksen kautta vaihtoehdon, jota ei ole aiemmin osannut ajatella.

2. Hanki osaamista, kokemusta ja näyttöjä

Pohdi mielellään jo opiskeluaikana, mitä uraltasi odotat. Ainevalinnat vaikuttavat siihen, miten urasi todennäköisesti etenee.

”Jos hankittu osaaminen ja kokemus ovat yksipuolisia, mahdollisuudet linjajohtoon eivät ole parhaat mahdolliset”, Hyyppä muistuttaa.

”Vapaa-ajalla kannattaa kehittää osaamistaan. Lisäksi työnantajalta on syytä vaatia koulutusta ja kehittymismahdollisuuksia. Kerro esimiehellesi, mitä osaat, mitä haluat tehdä ja missä haluat kehittyä”, Hyyppä sanoo.

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi

Hyödynnä Suomen Ekonomien mentorointia ja runsasta koulutustarjontaa. Jäsenpalvelussa on tarjolla kymmeniä webinaareja monista työelämän aiheista. Saat halutessasi myös henkilökohtaista uravalmennusta. Kysy lisää osoitteesta ura@ekonomit.fi.

3. Verkostoidu

Verkostojen luominen on sitä tärkeämpää, mitä korkeammalle urallasi kurkotat. Verkostoidu sellaisten ihmisten – miesten ja naisten – kanssa, jotka voivat edistää uraasi. Omalla mukavuusalueella pysyminen ei riitä. Verkostot ovat tarpeen kaikille, sillä iso osa työpaikoista ei tule koskaan julkiseen hakuun.

”Mieluiten kannattaa keskittyä siihen, mitä voi tehdä itse, eli hakeutua verkostoihin, olla aktiivinen ja kertoa maailmalle, mitä osaa ja ajattelee. Verkostojen luominen ei lopu koskaan. Niitä pitää ylläpitää, ja kun etenee seuraavaan työtehtävään, tarvitaan taas erilaisia verkostoja”, Kosti Hyyppä sanoo.

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi

Suomen Ekonomien järjestämät tapahtumat ovat oivia tilaisuuksia verkostoitua. Myös sosiaalinen media tarjoaa siihen hyvän areenan. Ammatillisesti tärkein some-alusta on LinkedIn, ja siellä kannattaa ehdottomasti liittyä Ekonomien ryhmään.

4. Neuvottele palkastasi

Palkkapyynnön määrittelemiseen kannattaa nähdä vaivaa. Palkasta on hyvä keskustella säännöllisesti myös työsuhteen aikana – etenkin, jos työtehtävät muuttuvat.

”Palkkapyyntöön voi ja kannattaa valmistautua huolellisesti. Suomen Ekonomien palkkaneuvonnassa on huomattu, että naiset pyytävät samasta työstä pienempää palkkaa kuin miehet, vaikka tehtävän edellyttämä osaaminen ja kokemus olisivat mieshakijaa paremmalla tasolla”, Hyyppä sanoo.

Palkkatoiveen tulee perustua ensisijaisesti tehtävän vaativuuteen. Myös sillä on merkitystä, mitä vastaavista tehtävistä tyypillisesti maksetaan ja miten tehtävässä suoriutuu.

”Palkasta keskustelemista ei opi millään muulla tavalla kuin tekemällä. Jos ensimmäisellä kerralla ei tärppää, palkkaneuvottelussa on hyvä sopia, milloin asiasta puhutaan seuraavan kerran ja millä edellytyksillä palkankorotuksen voi saada.”

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi

Suomen Ekonomien jäsensivuilla on Palkkatutka, joka auttaa saamaan palkkapyynnön oikeaan haarukkaan. Palkkaneuvonnasta saa sparrausapua siihen, mistä palkka koostuu, miten palkasta neuvotellaan ja miten palkkakeskusteluun kannattaa valmistautua. Kysy lisää osoitteesta palkkaneuvonta@ekonomit.fi. Hyviä vinkkejä palkkakeskusteluun saa myös Youtubesta löytyvästä Suomen Ekonomien palkkavideosta.

5. Jaa vastuut ja vapaat kotona

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo työelämässä edellyttää vapaiden ja vastuiden tasapainoa myös kotona. Hyvä alku on jakaa perhevapaita, jotta kumpikin vanhempi voi panostaa myös uraansa. ”Vapaiden jakaminen johtaa myös tasaisemmin jakaantuneeseen perhevastuuseen muilta osin”, Kosti Hyyppä sanoo.

Työuran kannalta tärkeimpiä ovat kuitenkin perhevapaiden jälkeiset vuodet. Kummankin vanhemman työ voi joustaa, kun lapsia pitää hakea päiväkodista, viedä harrastuksiin tai kun lapsi sairastaa.

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi

Suomen Ekonomit järjestää vuosittain Naisten Päivän tilaisuuksia, joissa pohditaan ja esitetään ratkaisuja muun muassa työn ja perheen yhteensovittamiseen. Työtä ja perhettä -tilaisuudet on suunnattu perhevapailta työelämään palaaville.

17.2.2016

”Ensimmäinen askel on tiedostaminen”

Tasa-arvon edistäminen on välttämätöntä yrityksessä, joka toimii 70 maassa ja jonka palkkalistoilla on 130 kansallisuutta.

”Lainsäädäntö asettaa minimitason ja reunaehdot. Meillä pitää olla tasa-arvosuunnitelmat ja meidän pitää katsoa asioita työehtosopimusten ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Se ei kuitenkaan riitä. Me haluamme tehdä enemmän”, kertoo Wärtsilän henkilöstöjohtaja Päivi Castrén.

Wärtsilä oli yksi viestintätoimisto Ellun Kanojen Dialogi 2015 -hankkeen yrityksistä. Hankkeessa etsittiin keinoja naisten määrän lisäämiseksi yritysjohdossa. Dialogi-hankkeessa pohdittiin muun muassa mentoritoimintaa sekä työn ja perheen yhteensovittamista helpottavia keinoja, kuten liukuvaa työaikaa, etätyötä ja työnantajan tukemia lastenhoitopalveluja.

Castrénin mukaan teknologiayrityksessä joudutaan pohtimaan ensin sitä, miten ylipäätään saataisiin palkkalistoille enemmän naisia. Wärtsilän henkilöstöstä naisia on vain 15 prosenttia.

”Asetimme itsellemme neljä vuotta sitten tavoitteeksi, että haluamme naisten osuuden nousevan koko yhtiössä 20 prosenttiin. Naisia pitäisi olla koko yrityksessä enemmän kuin nyt, jotta naisten osuus yrityksen johtotehtävissä voisi kasvaa”, Castrén sanoo.

Wärtsilässä jo pelkkä vinouman tiedostaminen alkoi viedä asioita eteenpäin. Tasa-arvoasiat nousivat Wärtsilässä myös ylimmän johdon agendalle ja asioita alettiin seurata.

”Emme ole lähelläkään tavoitetta, mutta kaikki muutokset ovat positiivisia”, Castrén sanoo.

Yhtiössä on edistetty tasa-arvoa lukuisilla hankkeilla. Työpaikkoja on esimerkiksi markkinoitu nuorille. Vaikka Pohjoismaissa naiset ovat jo pitkään osallistuneet työelämään ja lähes kaikki kannattavat tasa-arvoa, myös täällä on piiloasenteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista, uskoo Castrén.

”Tasa-arvon edistäminen lähtee jo varhaiskasvatuksesta, koulusta ja kotoa. Moni voi edelleen ajatella, että on tyttöjen juttuja ja poikien juttuja. Sama pätee työelämään. Meidän pitäisi päästä kiinni siihen, minkälaiset asenteet ja piiloasenteet ohjaavat työpaikkojen henkilövalintoja”, Castrén sanoo.

Castrénin mielestä yritysten kannattaa panostaa, ei vain sukupuolten väliseen tasa-arvoon, vaan myös laajemmin moniarvoisuuteen.

”Diversiteettiin panostaminen maksaa itsensä takaisin. Lisäksi se on hyvää johtamiskulttuuria ja hyvää johtamista. Se tuo laajempaa pohjaa innovaatioille. Se on tärkeää etenkin, kun asiakkaamme tulevat eri puolilta maailmaa. Asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen on olennainen osa meidän osaamistamme.”

Tasa-arvoisuus korreloi myös yritysten ja koko kansantalouden menestyksen kanssa. Globaali bruttokansantuote voi kasvaa jopa 26 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, jos naisten rooli työmarkkinoilla kasvaa samanlaiseksi kuin miesten, laskee McKinsey Global Institute.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013