( Johtaminen )

Hyveillä ja empatialla tuloksiin

Teksti Marianna Salin
Kuvat Roope Permanto, Samuel Tuovinen
  • Empatian kykyä voi kehittää siinä missä muitakin kykyjä, sanoo Arto Hiltunen.
  • Johtajan pitäisi olla ihmisistä parhain, toteaa Antti Kylliäinen.
  • Hyveprosessi on parantanut Finlandia-talon saamaa asiakaspalautetta, uskoo Johanna Tolonen.
Hyvä johtaja on hyvä ihminen, joka hyödyntää empaattisuutta ja hyveitä myös johtamisessa.

Fiksu, nuori työntekijä saa toivomansa esimiestehtävän – ja epäonnistuu. Työyhteisö kärsii, työt eivät etene, eikä tulosta synny. Toista mahdollisuutta päästä näyttämään ei välttämättä tule.

Ohjatessaan aikoinaan nuoria SOK:laisia urapoluille SOK:n entinen pääjohtaja, ekonomi Arto Hiltunen mietti, mikä esimiestyössä epäonnistuneita nuoria yhdisti. Hän tuli siihen tulokseen, että monissa tapauksissa heillä ei ollut valmiuksia ymmärtää, mitä johdettavan päässä liikkui ja millaiset asiat olivat tälle tärkeitä.

Viime vuosina tällainen ymmärrys on kiteytynyt johtajien puheissa empatiaksi.

Ymmärryksellä tulosta

”Johtamiseen liittyvä empatia kuvaa johtajan kykyä ja halua ymmärtää, millaisia arvoja, asenteita ja tunteita johdettavalla on. Silloin hän pystyy valitsemaan työkalupakistaan oikeat välineet johtamiseen”, Hiltunen sanoo.

Hän uskoo, että empatian kykyä voi kehittää siinä missä muitakin kykyjä ja kannustaakin johtajia kysymään ja kuuntelemaan sekä vaihtamaan näkökulmaa.

”Tämä saa yleensä aikaan sen, että johdettavan motivaatio lisääntyy, asiakkaan kokemus paranee ja syntyy myös tulosta.”

Hiltusen mukaan jokaisella johtajalla on oltava aikaa kysyä alaistensa kuulumisia silloinkin, kun selvitettävänä ei ole päivänpolttavaa asiaa.

”Voiko johtaja vedota siihen, ettei hänellä ole aikaa johtaa? Johtajan keskeisenä tehtävänä on vaikuttaa ihmisiin, jotta he toimisivat yhdensuuntaisesti yrityksen tavoitteiden kanssa.”

Empatian tunne kuriin

Psykologia määrittelee, että empaattinen ihminen tuntee, mitä toinen tuntee, ja jakaa toisen tuskan, halusi tai ei. Sen sijaan Hiltusen puheissa empaattinen johtaja yrittää pikemminkin tietoisesti asettua toisen asemaan. Selvyyden nimissä empatian käsite jaetaankin joskus emotionaaliseen ja kognitiiviseen empatiaan. Tunne ja ymmärrys sekoittuvat kuitenkin jokaisessa yksilössä, mikä kysyy johtajalta kuin johtajalta valppautta.

”Jos myötäeläminen riistäytyy käsistä, johtaja saattaa jättää vaikean ratkaisun tekemättä esimerkiksi silloin, kun olisi välttämätöntä sulkea yksi toimipaikka yrityksen kilpailukyvyn ja eloonjäämisen varmistamiseksi”, Hiltunen sanoo.

Pahaa jälkeä voi tulla myös silloin, kun johtaja myötäelää yhden alaisensa elämää vahvasti ja päätyy tinkimään yhteisistä periaatteista. Empatia on nimittäin varsin valikoivaa.

”Onhan se niin, että toiset ihmiset miellyttävät enemmän kuin toiset. Johtajan on vain pystyttävä ehdottomaan tasapuolisuuteen ja samalla ymmärrettävä, että ihmiset tarvitsevat hyvin erilaista tukea, kannustusta ja vuorovaikutusta. Siinähän se on, johtamisen haaste”, Hiltunen naurahtaa.

Manipulointia ja kömpelyyttä

Ei ole sanottua, että ymmärrykseenkään perustuva empatia johtaisi väistämättä tasapainoiseen työyhteisöön.

”Empatian väärinkäyttöä kutsutaan manipuloinniksi, josta maailmassa on karmeita esimerkkejä Hitleristä alkaen”, Hiltunen toteaa.

Maailmassa on myös esimerkkejä yrityksistä, joiden menestystä empatian puute tai väärinkäyttö ei ole estänyt. Pärjäsikö Applea mielivaltaisesti johtanut Steve Jobs empatian puutteesta huolimatta, koska työ itsessään oli riittävän motivoivaa? Vai pärjäsikö hän empatiaa väärinkäyttäen, manipuloiden? Hiltunen hakee turhaan vastausta kirjassaan Johtamisesta.

Hyvääkin tarkoittava johtaja voi kompastua empatiaherätykseensä ja vaikuttaa manipuloijalta tai empaattisesti ilmehtivältä teeskentelijältä, jos kiinnostus alaisiin ilmenee vain satunnaisesti.

”Tässä tullaan ennustettavuuteen ja johdonmukaisuuteen. Johtaja ei voi sanella asioita yhtenä päivänä ja kysellä kuulumisia silloin, kun on rennompi olo ja tulokset kunnossa.”

Hyvän ihmisen jäljillä

Hiltunen on Suomessa yksi niistä, jotka käynnistivät empatiapuheen. Hän korostaa kuitenkin toistuvasti, että empatia vaatii aina tuekseen muita oivallisia ominaisuuksia ja puolestaan tukee niitä. Hän upottaa empatian viiden e-kirjaimen kokoelmaan, joilla hän kuvaa hyvän johtajan ominaisuuksia: empaattinen, ennustettava, elastinen, energinen ja eettinen.

”Itse asiassa hyvällä johtajalla on kaikki hyvän ihmisen ominaisuudet. Hän on rehellinen, päättäväinen ja lojaali”, Hiltunen sanoo.

Eetikko Antti Kylliäinen konsulttiyrityksestään SyFron Oy on samaa mieltä.

”Johtajan pitäisi olla ihmisistä parhain. Se on johtamisen suuri haaste”, hän toteaa.

Kylliäinen on taustaltaan teologi ja työskenteli myös pitkään evankelis-luterilaisen kirkon pappina. Hän toi aikoinaan yrityksiin armojohtamisen käsitteen ja tarjoaa nykyään yrityksensä kautta organisaatioille työyhteisön hyvinvointia ja sisäistä vuoropuhelua parantavaa koulutusta.

Kylliäinen toivookin, että johtajan ominaisuuksista puhuttaisiin kokonaisuutena eikä yksittäisinä muoti-ilmiöinä. Hän paketoi ne hyveiksi ja haluaa palauttaa klassisen hyve-etiikan suomalaiseen keskusteluun muutaman vuosikymmenen tauon jälkeen. Välineenä hän käyttää hyveprosesseja.

Arvot todeksi – hyveiksi

Onko hyveellistä lanseerata hyveprosessi, kun moni kärsii vielä arvoprosessien aiheuttamista turhaumista? Kylliäisen mukaan on.

”Arvot ovat tavoitteita, joihin pyritään, kun taas hyveet ovat jo totta ja niiden varassa työyhteisö toimii.”

Hän väittää myös, että olemassa olevia hyveitä on helppo vahvistaa, kunhan työyhteisö nostaa ne esille. Paheita hän ei huoli käsittelyyn.

”Loppujen lopuksi monet niistä asioista, jotka tuottavat ihmisille pahaa mieltä ja huonoa oloa arjessa, liittyvät siihen, että jokin hyve ei toimi riittävän hyvin. Kun hyveitä kehitetään, paheet korjaantuvat siinä sivussa. On toki asioita, kuten rakenteellinen epäoikeudenmukaisuus, jotka on pakko hoitaa erikseen pois.”

Kylliäinen uskoo, että hyveet, kuten ystävällisyys, vastuullisuus ja reiluus, tekevät myös monet säännöt ja kiellot tarpeettomiksi.

Hyveillä hyvää vointia

Hyveiden valttina on Kylliäisen mukaan se, että jokaisella on täysi valta kehittää niitä. Ovathan ne yksilön omia.

”Jos jokainen lähtee miettimään omaa tapaansa toimia ja kehittämään sitä hyveellisempään suuntaan, työyhteisö voi hyvin, työt sujuvat paremmin ja organisaatio hyötyy siitä tuottona. Myös yhteisön paineensietokyky kasvaa.”

Kylliäinen korostaa, että yhteisöllisillä hyveillä on vain yksi tehtävä.

”Ne tekevät ihmisistä hyviä työtovereita toisilleen riippumatta siitä, mitä firma tavoittelee”, hän sanoo.

Lienee kuitenkin liioittelua olettaa, että koko työporukka asettuisi yhteistuumin pohtimaan hyveitään. Kylliäistä tämä ei huolestuta.

”Vastarannankiiskistä ei ole ollut hyveprosesseissa haittaa. Hyvässä yhteisössä on aina tilaa toisinajattelijoille.”

Ihminen rahan edelle

Kun Kylliäinen puhuu johtamisen hyveistä, puhe kurvaa tämän tästä työyhteisön hyveisiin. Syy on selvä. Hänen mukaansa johtamista voidaan kehittää vasta, kun tiedetään, miten työyhteisö toimii.

”Ei ole olemassa hyvää johtamista sinänsä, vaan johtaminen on mitä suurimmassa määrin kontekstiin sidottua toimintaa. On olemassa vain hyviä johtajia tietyssä yhteisössä ja tietyssä tilanteessa.”

Yhteisöllisten hyveiden jälkeen Kylliäinen haluaa selvittää työnteon hyveet, siis yhteisön vahvuudet työn tekemisessä. Vasta kun nämä molemmat tunnetaan, voidaan selvittää, mitä ihmiset tarvitsevat esimiehiltä ja johtajilta.

”On paljon helpompaa sovittaa yhden johtajan johtamistapa 40 alaiseen kuin päinvastoin.”

On kuitenkin yksi hyve, jonka Kylliäinen soisi varauksetta jokaiselle johtajalle.

”Hyvä johtaja ymmärtää, että ihminen on aina rahaa tärkeämpi. Jos pitää johdonmukaisesti tästä kiinni, se tuottaa myös tulosta, ennen kaikkea pitkällä aikavälillä.”

Huumorintaju on hyve

Työyhteisöt ja johtajat voivat valita hyveensä vaikkapa Kylliäisen listalta, jolla on tällä hetkellä peräti 145 hyvettä. Hän kehottaa ihmisiä punnitsemaan valintojaan tarkasti. Hän pitää esimerkiksi yritysten arvona suosittua avoimuutta arveluttavana etenkin johtajan hyveenä. Johtajahan tietää asioita, joita jopa laki kieltää kertomasta, ja esimiestyökin perustuu luottamukselliseen suhteeseen.

”Ei pidä sanoa kaikkea, mitä tietää, mutta sen, mitä sanoo, pitää olla totta. Tärkeämpää johtajalle on siis rehellisyys kuin avoimuus”, Kylliäinen toteaa kirjassaan Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen.

Yksi hänen suosikkihyveistään on johtajan huumorintaju, joka tekee vallasta siedettävämpää ja johtajasta helpommin lähestyttävän. Huumori voi osoittautua myös liimaksi, joka sitoo työyhteisöä. Joskus sen merkitys selviää vasta, kun humoristit jättävät porukan ja tunnelma romahtaa.

”Jos ei ole mietitty, mikä tekee työyhteisöstä hyvän, ei kyetä aina ja joka tilanteessa pitämään hyvästä kiinni.”

Kaikki osaavat kehittää

Kylliäinen tulee riisuneeksi hyveiltä niiden etäisen, jopa hieman tekopyhyyttä henkivän maineen ja saman hän tekee hyveiden kehittämiselle. Hän ei odota hyveiden kehittäjältä erityisen terävää itsetuntemusta tai analysointitaitoja. Perusihmisyys riittää – ja nuoruus auttaa.

”Aristoteles oli sitä mieltä, että aikuisille ei auta enää puhua hyveistä”, Kylliäinen nauraa.

Hyveellisiä johtajia lienee joka tapauksessa luvassa ennen pitkää yhä useampia. Kylliäinen on nimittäin levittänyt hyveprosessit päiväkoteihin vapaaehtoistyönään.

”Parasta on se, että hyveet hyvän ihmisen ominaisuuksina toimivat joka paikassa. Ei olekaan työminää, kotiminää ja harrastusminää.”

13.4.2016

Hyvä johtaja on Arto Hiltusen mukaan

Empaattinen

Ennustettava

Elastinen

Energinen

Eettinen

Yhteisöllisten hyveiden Top 5 (työyhteisöjen tärkeimpinä pitämät hyveet)

  • avuliaisuus

  • joustavuus

  • luotettavuus

  • suvaitsevaisuus

  • vastuullisuus

 

Työnteon hyveiden Top 5 (työntekijöiden ja johdon tärkeimpinä pitämät hyveet)

  • innostuvuus

  • luovuus

  • muutosvalmius

  • tavoitteellisuus

  • yhteistyökykyisyys

 

Johtamisen hyveiden Top 5 (esimiesten ja alaisten tärkeimpinä pitämät hyveet)

  • johdonmukaisuus

  • kannustavuus

  • kunnioittavuus

  • oikeudenmukaisuus

  • vastuullisuus

Top 5 -listat perustuvat Antti Kylliäisen tähän mennessä pidettyihin hyveprosesseihin ja -työpajoihin sekä niistä koottuihin tietoihin.

Hyveistä on iloa ja hyötyä

  • kun organisaation arvot eivät tunnu toteutuvan ja täyttävän tehtäväänsä

  • kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa

  • kun rekrytointi ontuu, taloon palkataan vääriä ihmisiä ja oikeat jäävät löytymättä

  • kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia

  • kun yhteisö toimii, kun työkulttuuria on syytä rakentaa tai vahvistaa

Empatia

  • jäsentynyttä ymmärrystä

  • näkökulman vaihtoa

  • kyselyä ja kuuntelua

  • motivoivaa palautetta

  • erilaisuuden tunnistamista

Tyytyväinen työporukka, tyytyväinen asiakas

– Moni asiantuntija osaa työnsä paremmin kuin esimiehensä ja pitää työkaverinsa arvostusta erittäin tärkeänä. Silti esimiehen tehtävänä on lapata ihmisille hyvinvointia suuhun, ikään kuin ihmiset olisivat täysin avuttomia eikä heillä olisi mitään roolia omassa tai työkaverin hyvinvoinnissa, täräyttää Finlandia-talon toimitusjohtaja, ekonomi Johanna Tolonen.

On Finlandia-talossakin kokoonnuttu milloin mölkyn milloin joulukuusen ympärille tavoitteena yhteishengen ja työhyvinvoinnin kehittäminen, mutta puolitoista vuotta sitten Tolonen halusi kokeilla myös uutta näkökulmaa ja kutsui eetikko Antti Kylliäisen ohjaamaan hyveprosessia.

– Johtamisen ajattelu lähtee aina siitä, että keskitytään ongelmien poistamiseen. Oli mielenkiintoista sen sijaan keskittyä hyvään ja pohtia, voiko sitä vahvistaa, Tolonen sanoo.

Finlandia-talon väki keskusteli siitä, mikä on heillä hyvin, ja tunnisti itsestään kuusi olennaisinta hyvettä: positiivisuuden, yhteenkuuluvuuden, vastuullisuuden, innostuvuuden, avuliaisuuden ja suvaitsevaisuuden. Tämän jälkeen he miettivät, miten hyveet näkyvät käytännössä, ja miten niitä voisi vahvistaa edelleen.

Finlandia-talossa henkilöstön yhteispeli on äärettömän tärkeää ja myös haastavaa, koska oman henkilöstön ohella palveluita asiakkaille järjestää neljä yhteistyökumppania: yksi ravintola sekä aula-, vartiointi- ja siivouspalvelujen tuottajat. Osaako tarjoilija auttaa asiakasta, joka kysyy esitystekniikasta? Tolosen mukaan entistä paremmin.

Hän uskoo hyveprosessin vaikuttaneen siihen, että Finlandia-talon asiakaspalaute on parantunut entisestään. Hän arvioi, että työyhteisön kehittäminen on käynnistänyt hyvän kierteen, joka vaikuttaa viime kädessä tulokseen.

– Meillä oli viime vuonna 45-vuotisen historian paras tulos. Toki osa syistä liittyy puhtaasti liiketaloudellisiin ratkaisuihin.

Hyveprosessin seurauksena Tolonen kertoo tietävänsä entistä paremmin, minkä tyyppistä johtamista työyhteisö toivoo.

– On helppo sanoa, että johtaminen vaatii karismaa tai sisältää mystiikkaa, mutta loppujen lopuksi uskon, että suurin osa suomalaisista johtajista ja esimiehistä on hyviä. He tarvitsevat vain lisää käytännön työkaluja, ja niitä on myös tullut lisää.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013