( Johtaminen )

Hyveillä ja empatialla tuloksiin

Teksti Marianna Salin
Kuvat Roope Permanto, Samuel Tuovinen
  • Empatian kykyä voi kehittää siinä missä muitakin kykyjä, sanoo Arto Hiltunen.
  • Johtajan pitäisi olla ihmisistä parhain, toteaa Antti Kylliäinen.
  • Hyveprosessi on parantanut Finlandia-talon saamaa asiakaspalautetta, uskoo Johanna Tolonen.
Hyvä johtaja on hyvä ihminen, joka hyödyntää empaattisuutta ja hyveitä myös johtamisessa.

Fiksu, nuori työntekijä saa toivomansa esimiestehtävän – ja epäonnistuu. Työyhteisö kärsii, työt eivät etene, eikä tulosta synny. Toista mahdollisuutta päästä näyttämään ei välttämättä tule.

Ohjatessaan aikoinaan nuoria SOK:laisia urapoluille SOK:n entinen pääjohtaja, ekonomi Arto Hiltunen mietti, mikä esimiestyössä epäonnistuneita nuoria yhdisti. Hän tuli siihen tulokseen, että monissa tapauksissa heillä ei ollut valmiuksia ymmärtää, mitä johdettavan päässä liikkui ja millaiset asiat olivat tälle tärkeitä.

Viime vuosina tällainen ymmärrys on kiteytynyt johtajien puheissa empatiaksi.

Ymmärryksellä tulosta

”Johtamiseen liittyvä empatia kuvaa johtajan kykyä ja halua ymmärtää, millaisia arvoja, asenteita ja tunteita johdettavalla on. Silloin hän pystyy valitsemaan työkalupakistaan oikeat välineet johtamiseen”, Hiltunen sanoo.

Hän uskoo, että empatian kykyä voi kehittää siinä missä muitakin kykyjä ja kannustaakin johtajia kysymään ja kuuntelemaan sekä vaihtamaan näkökulmaa.

”Tämä saa yleensä aikaan sen, että johdettavan motivaatio lisääntyy, asiakkaan kokemus paranee ja syntyy myös tulosta.”

Hiltusen mukaan jokaisella johtajalla on oltava aikaa kysyä alaistensa kuulumisia silloinkin, kun selvitettävänä ei ole päivänpolttavaa asiaa.

”Voiko johtaja vedota siihen, ettei hänellä ole aikaa johtaa? Johtajan keskeisenä tehtävänä on vaikuttaa ihmisiin, jotta he toimisivat yhdensuuntaisesti yrityksen tavoitteiden kanssa.”

Empatian tunne kuriin

Psykologia määrittelee, että empaattinen ihminen tuntee, mitä toinen tuntee, ja jakaa toisen tuskan, halusi tai ei. Sen sijaan Hiltusen puheissa empaattinen johtaja yrittää pikemminkin tietoisesti asettua toisen asemaan. Selvyyden nimissä empatian käsite jaetaankin joskus emotionaaliseen ja kognitiiviseen empatiaan. Tunne ja ymmärrys sekoittuvat kuitenkin jokaisessa yksilössä, mikä kysyy johtajalta kuin johtajalta valppautta.

”Jos myötäeläminen riistäytyy käsistä, johtaja saattaa jättää vaikean ratkaisun tekemättä esimerkiksi silloin, kun olisi välttämätöntä sulkea yksi toimipaikka yrityksen kilpailukyvyn ja eloonjäämisen varmistamiseksi”, Hiltunen sanoo.

Pahaa jälkeä voi tulla myös silloin, kun johtaja myötäelää yhden alaisensa elämää vahvasti ja päätyy tinkimään yhteisistä periaatteista. Empatia on nimittäin varsin valikoivaa.

”Onhan se niin, että toiset ihmiset miellyttävät enemmän kuin toiset. Johtajan on vain pystyttävä ehdottomaan tasapuolisuuteen ja samalla ymmärrettävä, että ihmiset tarvitsevat hyvin erilaista tukea, kannustusta ja vuorovaikutusta. Siinähän se on, johtamisen haaste”, Hiltunen naurahtaa.

Manipulointia ja kömpelyyttä

Ei ole sanottua, että ymmärrykseenkään perustuva empatia johtaisi väistämättä tasapainoiseen työyhteisöön.

”Empatian väärinkäyttöä kutsutaan manipuloinniksi, josta maailmassa on karmeita esimerkkejä Hitleristä alkaen”, Hiltunen toteaa.

Maailmassa on myös esimerkkejä yrityksistä, joiden menestystä empatian puute tai väärinkäyttö ei ole estänyt. Pärjäsikö Applea mielivaltaisesti johtanut Steve Jobs empatian puutteesta huolimatta, koska työ itsessään oli riittävän motivoivaa? Vai pärjäsikö hän empatiaa väärinkäyttäen, manipuloiden? Hiltunen hakee turhaan vastausta kirjassaan Johtamisesta.

Hyvääkin tarkoittava johtaja voi kompastua empatiaherätykseensä ja vaikuttaa manipuloijalta tai empaattisesti ilmehtivältä teeskentelijältä, jos kiinnostus alaisiin ilmenee vain satunnaisesti.

”Tässä tullaan ennustettavuuteen ja johdonmukaisuuteen. Johtaja ei voi sanella asioita yhtenä päivänä ja kysellä kuulumisia silloin, kun on rennompi olo ja tulokset kunnossa.”

Hyvän ihmisen jäljillä

Hiltunen on Suomessa yksi niistä, jotka käynnistivät empatiapuheen. Hän korostaa kuitenkin toistuvasti, että empatia vaatii aina tuekseen muita oivallisia ominaisuuksia ja puolestaan tukee niitä. Hän upottaa empatian viiden e-kirjaimen kokoelmaan, joilla hän kuvaa hyvän johtajan ominaisuuksia: empaattinen, ennustettava, elastinen, energinen ja eettinen.

”Itse asiassa hyvällä johtajalla on kaikki hyvän ihmisen ominaisuudet. Hän on rehellinen, päättäväinen ja lojaali”, Hiltunen sanoo.

Eetikko Antti Kylliäinen konsulttiyrityksestään SyFron Oy on samaa mieltä.

”Johtajan pitäisi olla ihmisistä parhain. Se on johtamisen suuri haaste”, hän toteaa.

Kylliäinen on taustaltaan teologi ja työskenteli myös pitkään evankelis-luterilaisen kirkon pappina. Hän toi aikoinaan yrityksiin armojohtamisen käsitteen ja tarjoaa nykyään yrityksensä kautta organisaatioille työyhteisön hyvinvointia ja sisäistä vuoropuhelua parantavaa koulutusta.

Kylliäinen toivookin, että johtajan ominaisuuksista puhuttaisiin kokonaisuutena eikä yksittäisinä muoti-ilmiöinä. Hän paketoi ne hyveiksi ja haluaa palauttaa klassisen hyve-etiikan suomalaiseen keskusteluun muutaman vuosikymmenen tauon jälkeen. Välineenä hän käyttää hyveprosesseja.

Arvot todeksi – hyveiksi

Onko hyveellistä lanseerata hyveprosessi, kun moni kärsii vielä arvoprosessien aiheuttamista turhaumista? Kylliäisen mukaan on.

”Arvot ovat tavoitteita, joihin pyritään, kun taas hyveet ovat jo totta ja niiden varassa työyhteisö toimii.”

Hän väittää myös, että olemassa olevia hyveitä on helppo vahvistaa, kunhan työyhteisö nostaa ne esille. Paheita hän ei huoli käsittelyyn.

”Loppujen lopuksi monet niistä asioista, jotka tuottavat ihmisille pahaa mieltä ja huonoa oloa arjessa, liittyvät siihen, että jokin hyve ei toimi riittävän hyvin. Kun hyveitä kehitetään, paheet korjaantuvat siinä sivussa. On toki asioita, kuten rakenteellinen epäoikeudenmukaisuus, jotka on pakko hoitaa erikseen pois.”

Kylliäinen uskoo, että hyveet, kuten ystävällisyys, vastuullisuus ja reiluus, tekevät myös monet säännöt ja kiellot tarpeettomiksi.

Hyveillä hyvää vointia

Hyveiden valttina on Kylliäisen mukaan se, että jokaisella on täysi valta kehittää niitä. Ovathan ne yksilön omia.

”Jos jokainen lähtee miettimään omaa tapaansa toimia ja kehittämään sitä hyveellisempään suuntaan, työyhteisö voi hyvin, työt sujuvat paremmin ja organisaatio hyötyy siitä tuottona. Myös yhteisön paineensietokyky kasvaa.”

Kylliäinen korostaa, että yhteisöllisillä hyveillä on vain yksi tehtävä.

”Ne tekevät ihmisistä hyviä työtovereita toisilleen riippumatta siitä, mitä firma tavoittelee”, hän sanoo.

Lienee kuitenkin liioittelua olettaa, että koko työporukka asettuisi yhteistuumin pohtimaan hyveitään. Kylliäistä tämä ei huolestuta.

”Vastarannankiiskistä ei ole ollut hyveprosesseissa haittaa. Hyvässä yhteisössä on aina tilaa toisinajattelijoille.”

Ihminen rahan edelle

Kun Kylliäinen puhuu johtamisen hyveistä, puhe kurvaa tämän tästä työyhteisön hyveisiin. Syy on selvä. Hänen mukaansa johtamista voidaan kehittää vasta, kun tiedetään, miten työyhteisö toimii.

”Ei ole olemassa hyvää johtamista sinänsä, vaan johtaminen on mitä suurimmassa määrin kontekstiin sidottua toimintaa. On olemassa vain hyviä johtajia tietyssä yhteisössä ja tietyssä tilanteessa.”

Yhteisöllisten hyveiden jälkeen Kylliäinen haluaa selvittää työnteon hyveet, siis yhteisön vahvuudet työn tekemisessä. Vasta kun nämä molemmat tunnetaan, voidaan selvittää, mitä ihmiset tarvitsevat esimiehiltä ja johtajilta.

”On paljon helpompaa sovittaa yhden johtajan johtamistapa 40 alaiseen kuin päinvastoin.”

On kuitenkin yksi hyve, jonka Kylliäinen soisi varauksetta jokaiselle johtajalle.

”Hyvä johtaja ymmärtää, että ihminen on aina rahaa tärkeämpi. Jos pitää johdonmukaisesti tästä kiinni, se tuottaa myös tulosta, ennen kaikkea pitkällä aikavälillä.”

Huumorintaju on hyve

Työyhteisöt ja johtajat voivat valita hyveensä vaikkapa Kylliäisen listalta, jolla on tällä hetkellä peräti 145 hyvettä. Hän kehottaa ihmisiä punnitsemaan valintojaan tarkasti. Hän pitää esimerkiksi yritysten arvona suosittua avoimuutta arveluttavana etenkin johtajan hyveenä. Johtajahan tietää asioita, joita jopa laki kieltää kertomasta, ja esimiestyökin perustuu luottamukselliseen suhteeseen.

”Ei pidä sanoa kaikkea, mitä tietää, mutta sen, mitä sanoo, pitää olla totta. Tärkeämpää johtajalle on siis rehellisyys kuin avoimuus”, Kylliäinen toteaa kirjassaan Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen.

Yksi hänen suosikkihyveistään on johtajan huumorintaju, joka tekee vallasta siedettävämpää ja johtajasta helpommin lähestyttävän. Huumori voi osoittautua myös liimaksi, joka sitoo työyhteisöä. Joskus sen merkitys selviää vasta, kun humoristit jättävät porukan ja tunnelma romahtaa.

”Jos ei ole mietitty, mikä tekee työyhteisöstä hyvän, ei kyetä aina ja joka tilanteessa pitämään hyvästä kiinni.”

Kaikki osaavat kehittää

Kylliäinen tulee riisuneeksi hyveiltä niiden etäisen, jopa hieman tekopyhyyttä henkivän maineen ja saman hän tekee hyveiden kehittämiselle. Hän ei odota hyveiden kehittäjältä erityisen terävää itsetuntemusta tai analysointitaitoja. Perusihmisyys riittää – ja nuoruus auttaa.

”Aristoteles oli sitä mieltä, että aikuisille ei auta enää puhua hyveistä”, Kylliäinen nauraa.

Hyveellisiä johtajia lienee joka tapauksessa luvassa ennen pitkää yhä useampia. Kylliäinen on nimittäin levittänyt hyveprosessit päiväkoteihin vapaaehtoistyönään.

”Parasta on se, että hyveet hyvän ihmisen ominaisuuksina toimivat joka paikassa. Ei olekaan työminää, kotiminää ja harrastusminää.”

13.4.2016

Hyvä johtaja on Arto Hiltusen mukaan

Empaattinen

Ennustettava

Elastinen

Energinen

Eettinen

Yhteisöllisten hyveiden Top 5 (työyhteisöjen tärkeimpinä pitämät hyveet)

  • avuliaisuus

  • joustavuus

  • luotettavuus

  • suvaitsevaisuus

  • vastuullisuus

 

Työnteon hyveiden Top 5 (työntekijöiden ja johdon tärkeimpinä pitämät hyveet)

  • innostuvuus

  • luovuus

  • muutosvalmius

  • tavoitteellisuus

  • yhteistyökykyisyys

 

Johtamisen hyveiden Top 5 (esimiesten ja alaisten tärkeimpinä pitämät hyveet)

  • johdonmukaisuus

  • kannustavuus

  • kunnioittavuus

  • oikeudenmukaisuus

  • vastuullisuus

Top 5 -listat perustuvat Antti Kylliäisen tähän mennessä pidettyihin hyveprosesseihin ja -työpajoihin sekä niistä koottuihin tietoihin.

Hyveistä on iloa ja hyötyä

  • kun organisaation arvot eivät tunnu toteutuvan ja täyttävän tehtäväänsä

  • kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa

  • kun rekrytointi ontuu, taloon palkataan vääriä ihmisiä ja oikeat jäävät löytymättä

  • kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia

  • kun yhteisö toimii, kun työkulttuuria on syytä rakentaa tai vahvistaa

Empatia

  • jäsentynyttä ymmärrystä

  • näkökulman vaihtoa

  • kyselyä ja kuuntelua

  • motivoivaa palautetta

  • erilaisuuden tunnistamista

Tyytyväinen työporukka, tyytyväinen asiakas

– Moni asiantuntija osaa työnsä paremmin kuin esimiehensä ja pitää työkaverinsa arvostusta erittäin tärkeänä. Silti esimiehen tehtävänä on lapata ihmisille hyvinvointia suuhun, ikään kuin ihmiset olisivat täysin avuttomia eikä heillä olisi mitään roolia omassa tai työkaverin hyvinvoinnissa, täräyttää Finlandia-talon toimitusjohtaja, ekonomi Johanna Tolonen.

On Finlandia-talossakin kokoonnuttu milloin mölkyn milloin joulukuusen ympärille tavoitteena yhteishengen ja työhyvinvoinnin kehittäminen, mutta puolitoista vuotta sitten Tolonen halusi kokeilla myös uutta näkökulmaa ja kutsui eetikko Antti Kylliäisen ohjaamaan hyveprosessia.

– Johtamisen ajattelu lähtee aina siitä, että keskitytään ongelmien poistamiseen. Oli mielenkiintoista sen sijaan keskittyä hyvään ja pohtia, voiko sitä vahvistaa, Tolonen sanoo.

Finlandia-talon väki keskusteli siitä, mikä on heillä hyvin, ja tunnisti itsestään kuusi olennaisinta hyvettä: positiivisuuden, yhteenkuuluvuuden, vastuullisuuden, innostuvuuden, avuliaisuuden ja suvaitsevaisuuden. Tämän jälkeen he miettivät, miten hyveet näkyvät käytännössä, ja miten niitä voisi vahvistaa edelleen.

Finlandia-talossa henkilöstön yhteispeli on äärettömän tärkeää ja myös haastavaa, koska oman henkilöstön ohella palveluita asiakkaille järjestää neljä yhteistyökumppania: yksi ravintola sekä aula-, vartiointi- ja siivouspalvelujen tuottajat. Osaako tarjoilija auttaa asiakasta, joka kysyy esitystekniikasta? Tolosen mukaan entistä paremmin.

Hän uskoo hyveprosessin vaikuttaneen siihen, että Finlandia-talon asiakaspalaute on parantunut entisestään. Hän arvioi, että työyhteisön kehittäminen on käynnistänyt hyvän kierteen, joka vaikuttaa viime kädessä tulokseen.

– Meillä oli viime vuonna 45-vuotisen historian paras tulos. Toki osa syistä liittyy puhtaasti liiketaloudellisiin ratkaisuihin.

Hyveprosessin seurauksena Tolonen kertoo tietävänsä entistä paremmin, minkä tyyppistä johtamista työyhteisö toivoo.

– On helppo sanoa, että johtaminen vaatii karismaa tai sisältää mystiikkaa, mutta loppujen lopuksi uskon, että suurin osa suomalaisista johtajista ja esimiehistä on hyviä. He tarvitsevat vain lisää käytännön työkaluja, ja niitä on myös tullut lisää.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013