( Edunvalvonta )

Jäsen saa SEFEltä edunvalvontaa, ura-, koulutus- ja lakipalveluita

Teksti Anne Penttilä Kuvitus Samuel Tuovinen
SEFEltä saa apua muun muassa työelämän yllättäviin tilanteisiin, oman osaamisen kehittämiseen sekä urasuunnitteluun.

Miksi kannattaa olla Ekonomiliiton jäsen?

Ekonomiliiton edunvalvontajohtaja Lotta Savinko kääntää kysymyksen toisin päin: Miksi ei kannattaisi?

”Jäsenyydessä on kaksi osaa, on ikään kuin vakuutus työsuhteen kriisitilanteiden varalle sekä laaja valikoima erilaisia palveluita, verkostoitumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Niitä voisi verrata nykyaikaiseen hienoon liikuntakeskukseen: kun jäsenmaksu on maksettu, riippuu jäsenestä itsestään, kuinka paljon palveluita haluaa hyödyntää.”

Raha on toki tärkeää, ja liittoon sekä työttömyyskassaan kuulumaton säästää vuodessa noin 290 euroa. Savinko muistuttaa, että edunvalvonnan näkökulmasta liitto tarjoaa tukea ja turvaa jäsenelle muun muassa yt-tilanteissa, eikä tämän päivän työelämässä kukaan voi enää olla täysin varma asemastaan ja työpaikastaan.

”Tyypillisesti nämä tapahtuvat nopeasti ja yllättäen, ja tilanne voi yhtäkkiä ollakin henkilölle hyvin kriittinen hänen asemastaan riippumatta, ellei hänellä ole minkään liiton jäsenyyden tai työehtosopimuksen suomaa turvaa takanaan.”

Aina ei tarvitse olla kyse yt-tilanteestakaan: jos esimerkiksi perhevapaalta töihin palaava ekonomi huomaakin asemansa ja työnkuvansa muuttuneen yllättäen, tai nenän alle ilmestyy yhtäkkiä kilpailukieltosopimus.

”Mistä haet neuvoja tällaisissa yllättävissä tilanteissa? Meillä on palveluksessa työoikeusjuristeja, joille voi soittaa heti ja saada vastauksen mieltä askarruttavaan kysymykseen ja neuvoja mitä tilanteessa kannattaa tai ei kannata tehdä.”

Vaikuttamiskanava ja verkosto

Jotkut saattavat mieltää liittoon kuulumisen eilispäivän meiningiksi. Jos työmarkkinajärjestöt yhtäkkiä haihtuisivat savuna ilmaan, kuka sitten hoitaisi edunvalvontaa? Eduskunta, jokainen ihminen itse? Savinko on sitä mieltä, että pyörä keksittäisiin aika pian uudestaan.

”Epäilen, että pikkuhiljaa alkaisi itää ajatus, että kannattaisiko pohtia ja sopia näistä asioista yhdessä. Jos miettii sellaista, ettei ammattiliiton jäsenyys kuulu tähän päivään, niin kannattaa myös miettiä miksi työnantaja on järjestäytynyt. Työnantajat kyllä haluavat viedä asioita eteenpäin yhdessä.”

Julkisuuteen nousevat yleensä konfliktit ja ristiriitatilanteet, mutta edunvalvonta tarkoittaa myös paljon muuta.

”Kehitämme työelämää, sen joustavuutta ja yhteensopivuutta perhe-elämän kanssa, sekä niitä reunaehtoja, jotka vaikuttavat muun muassa työssä jaksamiseen. Akavalaiset liitot ovat merkittävissä määrin mukana erilaisissa työelämän kehityshankkeissa sekä kaksi- ja kolmikantaisissa työryhmissä.”

”Se on toki tärkeää mitä työpaikoilla tapahtuu, mutta suuntaviivat luodaan muualla.”
Liiton ja sen jäsenyhdistysten järjestämä toiminta, tilaisuudet ja koulutukset tarjoavat merkittävän mahdollisuuden ekonomille kehittää itseään ja osaamistaan. Sekä verkostoitua. Koskaan ei tiedä mistä kontaktista on työelämässä hyötyä.

Vaikuttamiskanava opiskelijalle

Opiskelijoille jäsenyys ei maksa mitään ja heillä on lähestulkoon samanlaiset mahdollisuudet käyttää palveluita kuin muillakin jäsenillä. Jäsenmaksua tarvitsee maksaa vasta sitten kun kylterijäsenyys muuttuu ekonomijäsenyydeksi.

”Päättäjiä kiinnostaa sellainen porukka, jonka tekemä työ vie asioita eteenpäin, parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Emme erottele opiskelijoita ja aikuispuolta.”

”Opiskelijajäseniä tarvitaan, ei tulevien jäsenmaksujen vuoksi, vaan siksi että meillä olisi tietoa ja muskeleita viedä asioita eteenpäin. Opiskelijat antavat näkökulmaa myös siihen, mitä tulevaisuuden työelämältä halutaan.”

Työelämätietoa opiskelijalle

Opiskelijoille järjestetään yliopistopaikkakunnilla pienryhmäkoulutusta tai netissä webinaareja esimerkiksi työhaastatteluun valmistautumisesta, työsopimuksen tekemisestä tai ansioluettelon tekemisestä.

Työelämäkurssi on suurempi työelämävalmennuksen kokonaisuus, jonka vetävät SEFEn asiantuntijat: uravalmentaja, juristi ja henkilö edunvalvonnasta. Joissain yliopistoissa se on pakollinen kurssi.

Edullinen jäsenmaksu

Liiton jäsenmaksu kattaa suurimman osan liiton palvelutarjonnasta ja koulutuksista. Maksu sisältää myös oikeusturvavakuutuksen ja vastuuvakuutuksen. Oikeusturvavakuutus kattaa työ- tai virkasuhderiidasta mahdollisesti syntyviä oikeudenkäyntikuluja ja vastuuvakuutus korvaa työssä aiheutettuja vahinkoja. Lisäksi jäsen saa Talouselämä- ja Ekonomi-lehdet.

Lotta Savinko painottaa sitä, että jokaisen kannattaa olla vähintäänkin jonkin työttömyyskassan jäsen, jottei työttömyyden sattuessa putoa pelkälle peruspäivärahalle.

”Sitten kannatta oikeasti puntaroida olisiko liiton jäsenyydellä jotain lisäarvoa, koska työttömyyskassasta ei todellakaan saa mitään muuta. Työttömyyskassat eivät myöskään aja asioita eteenpäin.”

Liiton jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen ja se joustaa elämäntilanteen mukaan: perhevapaa, opiskelu tai työttömyys alentaa jäsenmaksua. Akavalaisessa liittokentässä Ekonomiliiton jäsenmaksu on edullisimmasta päästä.

Miksi jäsenmaksu on näinkin edullinen?

Hyvä taloudenpito on yksi liiton strategian itsestään selvä kulmakivi.

”Meillä on paljon jäseniä ja koetamme toimia taloudellisesti järkevällä tavalla. Jäsenmaksua subventoidaan liiton sijoitusomaisuuden tuotoilla ja tavoitteenamme on pitää jäsenmaksu edullisena jatkossakin”, lupaa Savinko.

Lakineuvontaa ja -palveluita

Liitossa työskentelee seitsemän juristia ja yksi työttömyysturva-asiamies, joista jokainen antaa perusneuvonnan ohella omaan vastuualueeseensa kuuluvaa neuvontaa. Lakimiehelle voi soittaa, jos työ- tai virkasuhteessa askarruttaa jokin lainopillinen asia.

”Asioita ja kysymyksiä tulee ihan laidasta laitaan, koska jäseniäkin on laaja skaala, opiskelijoista toimitusjohtajiin”, kertoo Ekonomiliiton pääjuristi Jan Degerlund.

Helpoimmillaan asia selviää yhden puhelun aikana. Jos asiassa on epäselvää tai huomautettavaa, liiton juristi voi olla yhteydessä työnantajan edustajaan.

”Selvitämme asioita yleensä ensin kirjallisesti tai sähköpostitse. Sen jälkeen katsomme jäsenen kanssa yhdessä onko asioissa jotain huomautettavaa tai oikaisua vaativa lainvastaisuus.”

Työpaikalla on usein myös ylempien toimihenkilöiden luottamusmies tai muu henkilöstön edustaja, joka pystyy olemaan avuksi ja toimii keskustelukumppanina työpaikkatasolla työsuhdeasioita selvitettäessä.

Jos esimerkiksi irtisanomisperusteesta syntyy erimielisyyttä, on vahingonkorvausvaatimuksena 3–24 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Ennen kun neuvottelut käynnistetään työnantajan edustajan kanssa, keskustellaan jäsenen kanssa jutun menestymisen mahdollisuuksista ja mikä on realistinen korvaustaso, jolla juttu voitaisiin sopia.

”Luonnollisesti tavoitteemme on hoitaa asiat ensisijaisesti sovinnollisesti ja saada aikaan jäsenemme kannalta mahdollisimman laadukas sopimus. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu ja vuositasolla tuomioistuinkäsittelyyn päätyy muutama kymmenen tapausta. Näissä tilanteissa jäsenmaksuun sisältyvä oikeusturvavakuutus kattaa oikeudenkäynnistä mahdollisesti syntyviä oikeudenkäyntikuluja”, kertoo Degerlund.

Neuvontaa esimiehelle ja yrittäjälle

Jäsen voi soittaa myös esimiehen tai työnantajan roolissa. Liiton juristit neuvovat ekonomiesimiehiä esimerkiksi siitä mitkä ovat työnantajan vastuut ja velvoitteet tietyssä tilanteessa. Työnantajaneuvontaa varten on oma palvelunumero.

Liiton lakimieheltä saa myös yrityksen ja osakeyhtiön perustamiseen sekä yritystoiminnan alkuvaiheeseen liittyvää neuvontaa.
Neuvontaa annetaan myös työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä. Vallitsevassa suhdanteessa työttömyysturvapalvelut ovat olleet ahkerassa käytössä.

Yhteydenottomäärät lakiasioissa ovat olleet kasvu-uralla viime vuosina. Vuonna 2012 juristeihin oli yhteydessä noin 3 400 jäsentä ja työttömyysturvaan liittyen noin 700.

Eniten käsiteltiin työsuhteen päättämiseen liittyviä asioita, noin neljäsosa, ja paljon myös perhevapaisiin liittyviä asioita.
Uran kehittämistä

Jos jokin askarruttaa omassa urassa ja työelämässä, SEFEn uravalmentajalta voi varata ajan henkilökohtaista, luottamuksellista keskustelua varten: ura@sefe.fi tai ajanvaraus.sefe.fi.

Uravalmennuksen tavoitteena on sparrata jäsentä eteenpäin, hänen itsensä määrittelemään suuntaan ja oman näköiselle työuralle. Meille soitetaan kovin monenlaisissa tilanteissa ja erilaisista aiheista, kertoo uravalmentaja Arja Parpala.

”Joku miettii millaisia työ- tai koulutusmahdollisuuksia on, kun on esimerkiksi lähdössä vanhempainvapaalle tai palaamassa sieltä, työpaikalla on esimerkiksi yt-neuvottelut, tai on ongelmia työssä jaksamisessa.”

Soittamisen kynnys pidetään matalana, eikä lähtökohtana tarvitse suinkaan olla nousujohteinen uran rakentaminen tai jokin kriisitilanne.
”Autamme jäseniä kaikenlaisissa työelämän tilanteissa ja tarvittaessa ohjaamme eteenpäin.”

Uravalmentajat ovat itsekin ekonomeja ja heillä on coaching-koulutus. He ovat aiemmin toimineet monenlaisissa tehtävissä ja tuntevat ekonomien työmarkkinat hyvin. Työvälineinä voidaan tarvittaessa käyttää esimerkiksi itsearviointia tai pohdintatehtäviä ennen varsinaista keskustelua.

Ammatillista kehittymistä

Ammatillinen kehittyminen ja uravalmennuksen palvelut kietoutuvat toisiinsa ja molemmissa on tarjolla sekä SEFEn omia että ulkopuolisilta tahoilta tilattuja koulutuksia. Koulutuksia järjestetään eri puolilla maata.

SEFEn koulutustarjonta sisältää monenlaisiin teemoihin keskittyviä koulutustilaisuuksia: oman osaamisen esille tuomisesta ja itsetunnon kehittämisestä projektihallintaan ja palautteenantoon, taloutta ja myyntityötä unohtamatta.

”Seuraamme koko ajan työelämää, tutkimme asioita ja keräämme palautetta, joten koulutustarjonnassamme on ajankohtaisia painotuksia. Tänä vuonna ovat esillä erityisesti muutoksen ja itsensä johtaminen sekä työpaikan haasteelliset vuorovaikutustilanteet”, kertoo Parpala.

Lähestymistapa on koulutuksissa hyvin käytännönläheinen, asioita työstetään usein harjoitteiden kautta. Järjestettävistä koulutuksista saa tietoa omasta yhdistyksestä, www.sefe.fi-sivuston ja Ekonomi-lehden tapahtumakalenterista.

Koulutuksia järjestetään myös webinaareina ja liiton nettisivuilla on webinaarikirjasto.

Ekonomiliitto järjestää jatkuvasti EkonomiEsimies kehittyy -koulutuksia ympäri Suomen. Niitä vetävät kokeneet esimiestyön ja johtamisen kouluttajat.
”EkonomiEsimies kehittyy -koulutus on pyörinyt meillä pitkään. Se saa erittäin hyvää palautetta ja on hyvin suosittu. Kurssit täyttyvät nopeasti.”
Mentorointia

SEFE tarjoaa jäsenilleen mentorointia eri puolilla Suomea. SEFE etsii aktoreille sopivat mentorit, perehdyttää osallistujat sekä järjestää yhteisiä teematilaisuuksia mentorointiohjelman aikana.

”Mentorointi on todella suosittua. Aktoreita tulee niin paljon, että erityisesti pääkaupunkiseudun ohjelmiin on jonoa. Mukana olleet aktorit ja mentorit ovat olleet todella tyytyväisiä. Uutena toimintamuotona aloitimme pienryhmämentoroinnin”, kertoo Parpala.

Pienryhmässä yhdellä mentorilla on yhtä aikaa kaksi aktoria. Tapaamisissa aktorit hyötyvät ja saavat vertaistukea myös toisiltaan. Eikä aktori ole ainoa saava osapuoli, myös monet mentorit kokevat saavansa itsekin hyötyä ja uusia näkemyksiä aktorilta. Monet toimivatkin mentorina useita kertoja.

Tänä keväänä uutena toimintamuotona aloitetaan Non-stop-mentorointi, jossa yksittäinen aktori-mentoripari tai pienryhmä voi aloittaa mentoroinnin omassa aikataulussaan. Heidän tukenaan ovat mentoroinnin käytäntöä valottavat webinaarit ja verkkokoulutukset.
Palkkaneuvontaa

Ekonomiliitto selvittää vuosittain jäsenistön palkkakehitystä Palkkatasotutkimuksessaan, joka julkaistaan vuoden ensimmäisen Ekonomi-lehden liitteenä. Se löytyy myös www.sefe.fi-sivustolta jäsenpalveluista. Palkkaneuvonta perustuu tutkimukseen. Nettisivuilla on myös Palkkatutka-työväline, jonka avulla voi tarkistaa oman palkkatasonsa.

Palkkaneuvontaa saa myös henkilökohtaisesti, sähköpostilla: palkkaneuvonta@sefe.fi tai puhelimitse.
”Soittaja on usein käyttänyt jo palkkatutkaa, mutta haluaa tarkempaa arviota, mikä voisi olla palkkataso tällä kokemuksella, tämän tyyppiseen tehtävään ja tällaisessa organisaatiossa. Tilanne voi olla joko työpaikan haku tai kehityskeskusteluihin valmistautuminen”, kertoo Arja Parpala.

Työnhakua

Uravalmentajat sparraavat jäseniä erilaisissa työnhakuun liittyvissä tilanteissa. SEFEn jäsensivuilla on muun muassa Ekonomipörssi, sähköinen työpaikkafoorumi, jossa julkaistaan ekonomeille ja kyltereille soveltuvia työpaikkoja.

Ekonomipörssissä on 40–80 työpaikkaa. Se toimii yhteistyössä Monsterin ja Oikotien kanssa, tarjoten jäsenille yhteistyösivustot, jotka helpottavat työpaikkojen seurantaa kyseisillä sivustoilla.

SEFE tekee yhteistyötä myös suorahakukonsulttien kanssa. Suorahausta kertovalla sivustolla on lisätietoa aiheesta. Tarkempia yhteystietoja voi tiedustella uravalmennuksen yhteydessä.

Palvelua ulkomaille lähtijälle

Ulkomaille työhön lähtevän ekonomin pitää muistaa hoitaa monta asiaa: sopimusten lisäksi vakuutukset, sosiaali- ja työttömyysturva, perheen asiat, lasten koulunkäynti ja asuminen.

Noin 800–850 Ekonomiliiton jäsentä työskentelee ilmoituksensa mukaan ulkomailla, noin 50 eri maassa. Lisäksi on jäseniä, jotka eivät ole ilmoittaneet muutostaan liittoon. Ilmoitus jäsenrekisteriin kannattaa, koska se johtaa edullisempaan jäsenmaksuun ja ex-patriaattiekonomit-kerhon jäsenyyteen.

Liiton kautta saa kyseisestä maasta yhteyshenkilön tiedot. Hän on maassa asuva tai aiemmin asunut ekonomi, jolta voi kysyä kokemuksia.
Liitolla on YTN-yhteistyössä tuotettu ulkomaan työsuhdeopas, joka sisältää muun muassa sopimusmallit. Juristit konsultoivat tarvittaessa myös komennussopimuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Varaa puhelinaika

SEFEn verkkopalvelun etusivulla on sähköinen ajanvarauskalenteri. Sen kautta jäsen voi varata puhelinajan ura-, palkka- tai työttömyysturvaneuvontaan tai juristille. Asiantuntija soittaa jäsenelle varattuna aikana.

Maksut kattavat

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013