( Edunvalvonta )

Jäsen saa SEFEltä edunvalvontaa, ura-, koulutus- ja lakipalveluita

Teksti Anne Penttilä Kuvitus Samuel Tuovinen
SEFEltä saa apua muun muassa työelämän yllättäviin tilanteisiin, oman osaamisen kehittämiseen sekä urasuunnitteluun.

Miksi kannattaa olla Ekonomiliiton jäsen?

Ekonomiliiton edunvalvontajohtaja Lotta Savinko kääntää kysymyksen toisin päin: Miksi ei kannattaisi?

”Jäsenyydessä on kaksi osaa, on ikään kuin vakuutus työsuhteen kriisitilanteiden varalle sekä laaja valikoima erilaisia palveluita, verkostoitumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Niitä voisi verrata nykyaikaiseen hienoon liikuntakeskukseen: kun jäsenmaksu on maksettu, riippuu jäsenestä itsestään, kuinka paljon palveluita haluaa hyödyntää.”

Raha on toki tärkeää, ja liittoon sekä työttömyyskassaan kuulumaton säästää vuodessa noin 290 euroa. Savinko muistuttaa, että edunvalvonnan näkökulmasta liitto tarjoaa tukea ja turvaa jäsenelle muun muassa yt-tilanteissa, eikä tämän päivän työelämässä kukaan voi enää olla täysin varma asemastaan ja työpaikastaan.

”Tyypillisesti nämä tapahtuvat nopeasti ja yllättäen, ja tilanne voi yhtäkkiä ollakin henkilölle hyvin kriittinen hänen asemastaan riippumatta, ellei hänellä ole minkään liiton jäsenyyden tai työehtosopimuksen suomaa turvaa takanaan.”

Aina ei tarvitse olla kyse yt-tilanteestakaan: jos esimerkiksi perhevapaalta töihin palaava ekonomi huomaakin asemansa ja työnkuvansa muuttuneen yllättäen, tai nenän alle ilmestyy yhtäkkiä kilpailukieltosopimus.

”Mistä haet neuvoja tällaisissa yllättävissä tilanteissa? Meillä on palveluksessa työoikeusjuristeja, joille voi soittaa heti ja saada vastauksen mieltä askarruttavaan kysymykseen ja neuvoja mitä tilanteessa kannattaa tai ei kannata tehdä.”

Vaikuttamiskanava ja verkosto

Jotkut saattavat mieltää liittoon kuulumisen eilispäivän meiningiksi. Jos työmarkkinajärjestöt yhtäkkiä haihtuisivat savuna ilmaan, kuka sitten hoitaisi edunvalvontaa? Eduskunta, jokainen ihminen itse? Savinko on sitä mieltä, että pyörä keksittäisiin aika pian uudestaan.

”Epäilen, että pikkuhiljaa alkaisi itää ajatus, että kannattaisiko pohtia ja sopia näistä asioista yhdessä. Jos miettii sellaista, ettei ammattiliiton jäsenyys kuulu tähän päivään, niin kannattaa myös miettiä miksi työnantaja on järjestäytynyt. Työnantajat kyllä haluavat viedä asioita eteenpäin yhdessä.”

Julkisuuteen nousevat yleensä konfliktit ja ristiriitatilanteet, mutta edunvalvonta tarkoittaa myös paljon muuta.

”Kehitämme työelämää, sen joustavuutta ja yhteensopivuutta perhe-elämän kanssa, sekä niitä reunaehtoja, jotka vaikuttavat muun muassa työssä jaksamiseen. Akavalaiset liitot ovat merkittävissä määrin mukana erilaisissa työelämän kehityshankkeissa sekä kaksi- ja kolmikantaisissa työryhmissä.”

”Se on toki tärkeää mitä työpaikoilla tapahtuu, mutta suuntaviivat luodaan muualla.”
Liiton ja sen jäsenyhdistysten järjestämä toiminta, tilaisuudet ja koulutukset tarjoavat merkittävän mahdollisuuden ekonomille kehittää itseään ja osaamistaan. Sekä verkostoitua. Koskaan ei tiedä mistä kontaktista on työelämässä hyötyä.

Vaikuttamiskanava opiskelijalle

Opiskelijoille jäsenyys ei maksa mitään ja heillä on lähestulkoon samanlaiset mahdollisuudet käyttää palveluita kuin muillakin jäsenillä. Jäsenmaksua tarvitsee maksaa vasta sitten kun kylterijäsenyys muuttuu ekonomijäsenyydeksi.

”Päättäjiä kiinnostaa sellainen porukka, jonka tekemä työ vie asioita eteenpäin, parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Emme erottele opiskelijoita ja aikuispuolta.”

”Opiskelijajäseniä tarvitaan, ei tulevien jäsenmaksujen vuoksi, vaan siksi että meillä olisi tietoa ja muskeleita viedä asioita eteenpäin. Opiskelijat antavat näkökulmaa myös siihen, mitä tulevaisuuden työelämältä halutaan.”

Työelämätietoa opiskelijalle

Opiskelijoille järjestetään yliopistopaikkakunnilla pienryhmäkoulutusta tai netissä webinaareja esimerkiksi työhaastatteluun valmistautumisesta, työsopimuksen tekemisestä tai ansioluettelon tekemisestä.

Työelämäkurssi on suurempi työelämävalmennuksen kokonaisuus, jonka vetävät SEFEn asiantuntijat: uravalmentaja, juristi ja henkilö edunvalvonnasta. Joissain yliopistoissa se on pakollinen kurssi.

Edullinen jäsenmaksu

Liiton jäsenmaksu kattaa suurimman osan liiton palvelutarjonnasta ja koulutuksista. Maksu sisältää myös oikeusturvavakuutuksen ja vastuuvakuutuksen. Oikeusturvavakuutus kattaa työ- tai virkasuhderiidasta mahdollisesti syntyviä oikeudenkäyntikuluja ja vastuuvakuutus korvaa työssä aiheutettuja vahinkoja. Lisäksi jäsen saa Talouselämä- ja Ekonomi-lehdet.

Lotta Savinko painottaa sitä, että jokaisen kannattaa olla vähintäänkin jonkin työttömyyskassan jäsen, jottei työttömyyden sattuessa putoa pelkälle peruspäivärahalle.

”Sitten kannatta oikeasti puntaroida olisiko liiton jäsenyydellä jotain lisäarvoa, koska työttömyyskassasta ei todellakaan saa mitään muuta. Työttömyyskassat eivät myöskään aja asioita eteenpäin.”

Liiton jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen ja se joustaa elämäntilanteen mukaan: perhevapaa, opiskelu tai työttömyys alentaa jäsenmaksua. Akavalaisessa liittokentässä Ekonomiliiton jäsenmaksu on edullisimmasta päästä.

Miksi jäsenmaksu on näinkin edullinen?

Hyvä taloudenpito on yksi liiton strategian itsestään selvä kulmakivi.

”Meillä on paljon jäseniä ja koetamme toimia taloudellisesti järkevällä tavalla. Jäsenmaksua subventoidaan liiton sijoitusomaisuuden tuotoilla ja tavoitteenamme on pitää jäsenmaksu edullisena jatkossakin”, lupaa Savinko.

Lakineuvontaa ja -palveluita

Liitossa työskentelee seitsemän juristia ja yksi työttömyysturva-asiamies, joista jokainen antaa perusneuvonnan ohella omaan vastuualueeseensa kuuluvaa neuvontaa. Lakimiehelle voi soittaa, jos työ- tai virkasuhteessa askarruttaa jokin lainopillinen asia.

”Asioita ja kysymyksiä tulee ihan laidasta laitaan, koska jäseniäkin on laaja skaala, opiskelijoista toimitusjohtajiin”, kertoo Ekonomiliiton pääjuristi Jan Degerlund.

Helpoimmillaan asia selviää yhden puhelun aikana. Jos asiassa on epäselvää tai huomautettavaa, liiton juristi voi olla yhteydessä työnantajan edustajaan.

”Selvitämme asioita yleensä ensin kirjallisesti tai sähköpostitse. Sen jälkeen katsomme jäsenen kanssa yhdessä onko asioissa jotain huomautettavaa tai oikaisua vaativa lainvastaisuus.”

Työpaikalla on usein myös ylempien toimihenkilöiden luottamusmies tai muu henkilöstön edustaja, joka pystyy olemaan avuksi ja toimii keskustelukumppanina työpaikkatasolla työsuhdeasioita selvitettäessä.

Jos esimerkiksi irtisanomisperusteesta syntyy erimielisyyttä, on vahingonkorvausvaatimuksena 3–24 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Ennen kun neuvottelut käynnistetään työnantajan edustajan kanssa, keskustellaan jäsenen kanssa jutun menestymisen mahdollisuuksista ja mikä on realistinen korvaustaso, jolla juttu voitaisiin sopia.

”Luonnollisesti tavoitteemme on hoitaa asiat ensisijaisesti sovinnollisesti ja saada aikaan jäsenemme kannalta mahdollisimman laadukas sopimus. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu ja vuositasolla tuomioistuinkäsittelyyn päätyy muutama kymmenen tapausta. Näissä tilanteissa jäsenmaksuun sisältyvä oikeusturvavakuutus kattaa oikeudenkäynnistä mahdollisesti syntyviä oikeudenkäyntikuluja”, kertoo Degerlund.

Neuvontaa esimiehelle ja yrittäjälle

Jäsen voi soittaa myös esimiehen tai työnantajan roolissa. Liiton juristit neuvovat ekonomiesimiehiä esimerkiksi siitä mitkä ovat työnantajan vastuut ja velvoitteet tietyssä tilanteessa. Työnantajaneuvontaa varten on oma palvelunumero.

Liiton lakimieheltä saa myös yrityksen ja osakeyhtiön perustamiseen sekä yritystoiminnan alkuvaiheeseen liittyvää neuvontaa.
Neuvontaa annetaan myös työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä. Vallitsevassa suhdanteessa työttömyysturvapalvelut ovat olleet ahkerassa käytössä.

Yhteydenottomäärät lakiasioissa ovat olleet kasvu-uralla viime vuosina. Vuonna 2012 juristeihin oli yhteydessä noin 3 400 jäsentä ja työttömyysturvaan liittyen noin 700.

Eniten käsiteltiin työsuhteen päättämiseen liittyviä asioita, noin neljäsosa, ja paljon myös perhevapaisiin liittyviä asioita.
Uran kehittämistä

Jos jokin askarruttaa omassa urassa ja työelämässä, SEFEn uravalmentajalta voi varata ajan henkilökohtaista, luottamuksellista keskustelua varten: ura@sefe.fi tai ajanvaraus.sefe.fi.

Uravalmennuksen tavoitteena on sparrata jäsentä eteenpäin, hänen itsensä määrittelemään suuntaan ja oman näköiselle työuralle. Meille soitetaan kovin monenlaisissa tilanteissa ja erilaisista aiheista, kertoo uravalmentaja Arja Parpala.

”Joku miettii millaisia työ- tai koulutusmahdollisuuksia on, kun on esimerkiksi lähdössä vanhempainvapaalle tai palaamassa sieltä, työpaikalla on esimerkiksi yt-neuvottelut, tai on ongelmia työssä jaksamisessa.”

Soittamisen kynnys pidetään matalana, eikä lähtökohtana tarvitse suinkaan olla nousujohteinen uran rakentaminen tai jokin kriisitilanne.
”Autamme jäseniä kaikenlaisissa työelämän tilanteissa ja tarvittaessa ohjaamme eteenpäin.”

Uravalmentajat ovat itsekin ekonomeja ja heillä on coaching-koulutus. He ovat aiemmin toimineet monenlaisissa tehtävissä ja tuntevat ekonomien työmarkkinat hyvin. Työvälineinä voidaan tarvittaessa käyttää esimerkiksi itsearviointia tai pohdintatehtäviä ennen varsinaista keskustelua.

Ammatillista kehittymistä

Ammatillinen kehittyminen ja uravalmennuksen palvelut kietoutuvat toisiinsa ja molemmissa on tarjolla sekä SEFEn omia että ulkopuolisilta tahoilta tilattuja koulutuksia. Koulutuksia järjestetään eri puolilla maata.

SEFEn koulutustarjonta sisältää monenlaisiin teemoihin keskittyviä koulutustilaisuuksia: oman osaamisen esille tuomisesta ja itsetunnon kehittämisestä projektihallintaan ja palautteenantoon, taloutta ja myyntityötä unohtamatta.

”Seuraamme koko ajan työelämää, tutkimme asioita ja keräämme palautetta, joten koulutustarjonnassamme on ajankohtaisia painotuksia. Tänä vuonna ovat esillä erityisesti muutoksen ja itsensä johtaminen sekä työpaikan haasteelliset vuorovaikutustilanteet”, kertoo Parpala.

Lähestymistapa on koulutuksissa hyvin käytännönläheinen, asioita työstetään usein harjoitteiden kautta. Järjestettävistä koulutuksista saa tietoa omasta yhdistyksestä, www.sefe.fi-sivuston ja Ekonomi-lehden tapahtumakalenterista.

Koulutuksia järjestetään myös webinaareina ja liiton nettisivuilla on webinaarikirjasto.

Ekonomiliitto järjestää jatkuvasti EkonomiEsimies kehittyy -koulutuksia ympäri Suomen. Niitä vetävät kokeneet esimiestyön ja johtamisen kouluttajat.
”EkonomiEsimies kehittyy -koulutus on pyörinyt meillä pitkään. Se saa erittäin hyvää palautetta ja on hyvin suosittu. Kurssit täyttyvät nopeasti.”
Mentorointia

SEFE tarjoaa jäsenilleen mentorointia eri puolilla Suomea. SEFE etsii aktoreille sopivat mentorit, perehdyttää osallistujat sekä järjestää yhteisiä teematilaisuuksia mentorointiohjelman aikana.

”Mentorointi on todella suosittua. Aktoreita tulee niin paljon, että erityisesti pääkaupunkiseudun ohjelmiin on jonoa. Mukana olleet aktorit ja mentorit ovat olleet todella tyytyväisiä. Uutena toimintamuotona aloitimme pienryhmämentoroinnin”, kertoo Parpala.

Pienryhmässä yhdellä mentorilla on yhtä aikaa kaksi aktoria. Tapaamisissa aktorit hyötyvät ja saavat vertaistukea myös toisiltaan. Eikä aktori ole ainoa saava osapuoli, myös monet mentorit kokevat saavansa itsekin hyötyä ja uusia näkemyksiä aktorilta. Monet toimivatkin mentorina useita kertoja.

Tänä keväänä uutena toimintamuotona aloitetaan Non-stop-mentorointi, jossa yksittäinen aktori-mentoripari tai pienryhmä voi aloittaa mentoroinnin omassa aikataulussaan. Heidän tukenaan ovat mentoroinnin käytäntöä valottavat webinaarit ja verkkokoulutukset.
Palkkaneuvontaa

Ekonomiliitto selvittää vuosittain jäsenistön palkkakehitystä Palkkatasotutkimuksessaan, joka julkaistaan vuoden ensimmäisen Ekonomi-lehden liitteenä. Se löytyy myös www.sefe.fi-sivustolta jäsenpalveluista. Palkkaneuvonta perustuu tutkimukseen. Nettisivuilla on myös Palkkatutka-työväline, jonka avulla voi tarkistaa oman palkkatasonsa.

Palkkaneuvontaa saa myös henkilökohtaisesti, sähköpostilla: palkkaneuvonta@sefe.fi tai puhelimitse.
”Soittaja on usein käyttänyt jo palkkatutkaa, mutta haluaa tarkempaa arviota, mikä voisi olla palkkataso tällä kokemuksella, tämän tyyppiseen tehtävään ja tällaisessa organisaatiossa. Tilanne voi olla joko työpaikan haku tai kehityskeskusteluihin valmistautuminen”, kertoo Arja Parpala.

Työnhakua

Uravalmentajat sparraavat jäseniä erilaisissa työnhakuun liittyvissä tilanteissa. SEFEn jäsensivuilla on muun muassa Ekonomipörssi, sähköinen työpaikkafoorumi, jossa julkaistaan ekonomeille ja kyltereille soveltuvia työpaikkoja.

Ekonomipörssissä on 40–80 työpaikkaa. Se toimii yhteistyössä Monsterin ja Oikotien kanssa, tarjoten jäsenille yhteistyösivustot, jotka helpottavat työpaikkojen seurantaa kyseisillä sivustoilla.

SEFE tekee yhteistyötä myös suorahakukonsulttien kanssa. Suorahausta kertovalla sivustolla on lisätietoa aiheesta. Tarkempia yhteystietoja voi tiedustella uravalmennuksen yhteydessä.

Palvelua ulkomaille lähtijälle

Ulkomaille työhön lähtevän ekonomin pitää muistaa hoitaa monta asiaa: sopimusten lisäksi vakuutukset, sosiaali- ja työttömyysturva, perheen asiat, lasten koulunkäynti ja asuminen.

Noin 800–850 Ekonomiliiton jäsentä työskentelee ilmoituksensa mukaan ulkomailla, noin 50 eri maassa. Lisäksi on jäseniä, jotka eivät ole ilmoittaneet muutostaan liittoon. Ilmoitus jäsenrekisteriin kannattaa, koska se johtaa edullisempaan jäsenmaksuun ja ex-patriaattiekonomit-kerhon jäsenyyteen.

Liiton kautta saa kyseisestä maasta yhteyshenkilön tiedot. Hän on maassa asuva tai aiemmin asunut ekonomi, jolta voi kysyä kokemuksia.
Liitolla on YTN-yhteistyössä tuotettu ulkomaan työsuhdeopas, joka sisältää muun muassa sopimusmallit. Juristit konsultoivat tarvittaessa myös komennussopimuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Varaa puhelinaika

SEFEn verkkopalvelun etusivulla on sähköinen ajanvarauskalenteri. Sen kautta jäsen voi varata puhelinajan ura-, palkka- tai työttömyysturvaneuvontaan tai juristille. Asiantuntija soittaa jäsenelle varattuna aikana.

Maksut kattavat

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013