( Yrittäjyys )

Joukossa bisnes paranee

Teksti Juha Europaeus
Kuvat Roope Permanto
  • ”Etabloituneemmat kohdeyritykset houkuttelevat mukanaan myös vakavampia sijoittajia, ja tämä näyttäisi olevan suunta suomalaisessa joukkorahoituksessa”, sanoo Invesdorin toimitusjohtaja Lasse Mäkelä.
  • ”Jos tarjolla on hyvät vastikkeet, niin rahoittajat lähtevät mielellään mukaan”, kertoo joukkorahoituspalveluja tarjoavan Mesenaatti.me-yhtiön tuottaja Tanja Jänicke.
  • ”Sijoittajalle täytyy kertoa ja antaa kaikki tarvittava tieto”, sanoo Finanssivalvonnan markkinavalvoja Ulla Larmi.
Joukkorahoituksen suosio kasvaa kovaa vauhtia. Pienistä puroista voi kertyä suuria liiketoimia.

Vuonna 1975 perustetun Pahkasika-huumorilehden piti olla kuollut ja kuopattu. Tänä syksynä lehti herää taas henkiin.

”Lehden julkaisu perustuu vastikepohjaiseen joukkorahoitukseen”, kertoo Pahkasika-projektia vetävä yrittäjä Tuomo Ryynänen.

”Rahoitukseen osallistuva investoija saa 20 euron vastineeksi selvästi määritellyn tuotteen, 64-sivuisen Pahkasika-albumin.”

Pahkasika on esimerkki vastikkeellisesta joukkorahoitusprojektista. Yli tuhat rahoittajaa saa taloudellisen tuoton sijaan palkaksi tuotteen tai elämyksen.

Joukkorahoittajan palkinto voi periaatteessa olla millainen tahansa. Lehdentekijä tarjoaa lukuelämyksen, tutkiva journalisti laajan reportaasin. Musiikintekijä voisi tarjota rahoituksen vastikkeeksi kutsun bileisiin ja elokuvatuottaja kutsun ensi-iltaesitykseen.

Joukkorahoituksella tarkoitetaan rahan keräämistä suurelta yleisöltä liike- tai muuta toimintaa tai varten. Ero tavanomaisiin sijoituksiin on siinä, että rahasummat ovat useimmiten pieniä. Yksittäinen rahoittaja ei välttämättä tavoittele suuria tuottoja.

Joukkorahoittajat ovat kuitenkin erittäin heterogeeninen ryhmä. Osa joukkorahoituksesta on Pahkasian kaltaisten projektien tukemista pikkurahalla. Toinen puoli joukkorahoitusta on lähellä ammattimaista sijoittamista.

Vastikepohjaiseen joukkorahoituskampanjaan kuuluu muutakin kuin rahoituksen järjestäminen. Se on tapa testata ja markkinoida tuotetta. Kun rahoittaja sitouttaa yleisön ennakkoon, helpottuu myös lopputuotteen tai palvelun rakentaminen.

Ehkä tunnetuin kotimainen joukkorahoitusprojekti on Iron Sky -elokuva vuodelta 2012. Osa elokuvan budjetista kerättiin suuren yleisön tuella.

Vastike- tai lahjoituspohjaisessa rahoituksessa on kyse pikemmin kannattamisesta tai vaikuttamisesta kuin sijoittamisesta. Rahoittaja antaa taloudellista tukea hyvää hyvyyttään esimerkiksi elokuvalle, tieteelliselle projektille tai urheiluseuralle − odottamatta saavansa taloudellista tuottoa.

Kulttuurialalla vastikepohjainen joukkorahoitus mahdollistaa Pahkasian kaltaisten marginaali-ilmiöiden nousun. Eivät vain suurimmat ja kauneimmat vaan myös pienet ja kummalliset kohteet voivat saada rahoitusta.

Fanittamista ja sijoittamista

Joukkorahoitus toimii yksinkertaisella periaatteella. Tarvitaan vain rahoituksen järjestäjä, joka saattaa yhteen rahoitusta tarvitsevan yrityksen ja rahoittajat.

Alan pioneeri on vuonna 2009 perustettu amerikkalainen Kickstarter-sivusto. Suomessa joukkorahoitusta järjestävät muun muassa Mesenaatti, Invesdor ja Venture Bonsai.

Jos hakija täyttää rahoitusalustaa ylläpitävän järjestäjän ehdot, sille aloitetaan rahoituskierros. Kampanjassa määritetään minimisumma, joka pitää saada kokoon, jotta rahoituskierros toteutuu.

Kampanjalla on ennalta määrätty kesto. Jos minimi täyttyy voi hanke nostaa rahoituksen. Jos alaraja ei ylity, rahat palautetaan rahoittajille. Kampanjan järjestäjä perii luonnollisesti provisionsa, joka esimerkiksi Mesenaatilla on seitsemän prosenttia rahoituksen loppusummasta.

Joukkorahoitusprojektit voidaan jakaa neljään kategoriaan. Ensimmäinen on lainapohjainen joukkorahoitus. Toinen on lahjoituspohjainen rahoitus. Sellainen oli esimerkiksi parin vuoden takainen projekti lastensairaalan rakentamiseksi.

Kolmas rahoituksen muoto on sellainen, jossa rahoittaja saa vastikkeeksi hyödykkeen tai elämyksen. Tyypillinen vastikkeeseen perustuva joukkorahoituskampanja kerää rahaa muutamasta tuhannesta pariin kymmeneen tuhanteen euroon. Yksittäinen rahoitussumma on joitakin kymppejä.

”Pääasiassa kauttamme tehdään sijoituksia fanitusmielessä”, kertoo vastikepohjaista joukkorahoituspalvelua tarjoavan Mesenaatti.me-yhtiön tuottaja Tanja Jänicke.

”Jos tarjolla on hyvät vastikkeet, niin rahoittajat lähtevät mielellään mukaan. Monet haluavat vastikkeeksi rahoilleen esimerkiksi hienon elämyksen, teoksen, tuotteen, pelin tai applikaation.”

Neljäs joukkorahoituksen muoto on osakepohjainen rahoitus. Siinä pääomaa kerätään yksityisiltä sijoittajilta ja yhteisöiltä, jotka kukin tekevät yhtiöön pienen sijoituksen tukeakseen yrityksen kasvutavoitteita.

”Monet joukkorahoittajat sijoittavat hyvin rationaalisesti odottaen hyvää tuottoa ja tehden oman due diligencensä eli kaupan kohteen ennakkoarvioinnin huolellisesti”, sanoo Invesdorin toimitusjohtaja Lasse Mäkelä.

”Tähän ryhmään kuuluu paljon ammatti- ja enkelisijoittajia, mutta myös monia piensijoittajia.”

Invesdor sai keväällä Euroopan rahoitusmarkkinoita säätelevän sijoituspalveluyrityksen toimiluvan. Käytännössä yritys on nyt Finanssivalvonnan valvoma sijoituspalveluyhtiö. Toimilupa tarjoaa selvät pelisäännöt joukkorahoituspalvelujen toiminnalle ja vähentää tulkinnanvaraisuuksia.

Toimilupa mahdollistaa kansainvälisen laajentumisen ja uusien tuotteiden keittämisen. Invesdor tarjoaa muun muassa pankkien korkosijoitusten kaltaisia crowdbondeja. Niiden avulla yrityksillä on mahdollisuus hakea vieraan pääoman ehtoista rahoitusta. Sijoittajat saavat lisää sijoitusmahdollisuuksia.

Nopeaa ja notkeaa

Osakepohjainen joukkorahoitus on ikivanha keksintö, joka muistuttaa perinteistä pörssisijoittamista. Ensimmäiset globaalit suuryritykset − Englannin ja Hollannin kauppakomppaniat − perustuivat myös pääomien keräämiseen suurelta joukolta.

Suomessa joukkorahoitus yhdistettiin aiemmin startup-yrityksiin ja niihin tehtäviin riskisijoituksiin. Nyt joukkorahoituksessa riittää kohteita pienistä projekteista pörssilistautumisen kynnyksellä oleviin yrityksiin.

”Etabloituneemmat kohdeyritykset houkuttelevat mukanaan myös vakavampia sijoittajia, ja tämä näyttäisi olevan suunta suomalaisessa joukkorahoituksessa”, Mäkelä sanoo.

Vuonna 2013 Suomen joukkorahoitusmarkkinoiden koko oli noin 18 miljoonaa euroa. Markkinat kasvavat 20−50 prosenttia vuodessa.

Digitaalinen toimintaympäristö ja sosiaalinen media mahdollistavat joukkorahoituksen huiman kasvun. Joukkorahoitus on jo maailman nopeimmin kasvava rahoitusmarkkina. Globaali joukkorahoituksen volyymi on liki kaksinkertaistunut parin viime vuoden aikana.

Pelkästään Euroopassa joukkorahoituksella kerättiin viime vuonna lähes kolme miljardia euroa. Maailmanpankin arvion mukaan kymmenen vuoden kuluttua joukkorahoituksella kerättäisiin globaalisti jo yli 90 miljardia dollaria. Summa on noin kaksi kertaa suurempi kuin nyt riskipääomasijoitusten volyymi.

Joukkorahoituksen etuja ovat nopeus, ketteryys ja notkeus. Rahoituksen hakijan ei tarvitse kilpailla pankkien tai suurten rahojen päällä istuvien sijoittajien suosiosta. Riittää, että idea on hyvä ja tarpeeksi moni siitä innostuu.

”Samanmieliset ihmiset maailman laidoilla voivat kohdata yhdessä yössä” Jänicke toteaa. ”Yhtäkkiä ei tarvitakaan isoja organisaatioita ja suuria pääomia.”

Yritystoiminnan ideana on riskien jakaminen, ja joukkorahoituksen ideana on jakaa riski entistä pienempiin osiin. Tavoitteena on kerätä kymppejä tai satasia suurelta joukolta, ei suurta panostusta muutamalta pääomasijoittajalta.

Joukkorahoituslaki eduskuntaan

Sanotaan, että joukossa tyhmyys tiivistyy. Joukkorahoitus kääntää uskomuksen päälaelleen. Suuresta joukosta voi löytyä myös viisautta. Valpas yleisö näkee nopeasti, onko rahoitusta hakeva yritys tosimielessä liikkeellä.

”Kerran meidän kauttamme kampanjoitiin terveysvaikutteista tuotetta, jota yleisö piti epämoraalisena huuhaana. Kahdessa tunnissa tuli niin paljon viestejä, että keskeytimme kampanjan yleisön toiveesta”, Jänicke kertoo.

Kuten kaikkeen sijoittamiseen, myös joukkorahoitukseen liittyy riskejä. Aloittelevista yrityksistä suurin osa kuolee muutamassa vuodessa. Joukkorahoittajan mahdollisuudet saada tietoa yrityksestä ovat selvästi rajallisemmat kuin pörssiosakkeiden omistajalla.

Sijoittaminen itsessään on yhtä vaivatonta kuin pörssissä. Osakkuus yrityksestä irtoaa pienellä rahalla ja muutamalla klikkauksella. Sen jälkeen sijoituksesta luopuminen ei ole helppoa. Jälkimarkkinat ovat miltei olemattomat, toisin kuin pörssissä.

Tähän asti joukkorahoittajilla ei ole ollut minkäänlaista sijoittajansuojaa. Toistaiseksi Suomen joukkorahoitusmarkkinoilla ei ole ilmennyt sijoitushuijauksia.

Joukkorahoitukseen liittyvät vastuukysymykset sijoittajien ja järjestäjien välisestä suhteesta. Samoin on ratkaistava tuotevastuukysymykset ja niiden ratkaisu silloin, kun kuluttajasta tuleekin sijoittaja. Miten toimia, jos tuotteessa esiintyy teknisiä ongelmia tai tuote ei olekaan odotetun kaltainen?

Sekin riski on olemassa, että jonkun toimijan petollinen ja lainvastainen menettely tahraisi koko toimialan maineen. Nyt kuka tahansa voi perustaa joukkorahoitusalustan, eikä ala ole luonut itsesääntelyä pelisäännöistä.

Lisäksi rahankeräyslaki sekoittaa ihmisten mieliä. Luvanvaraisella rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa. Jotkut joukkorahoituskampanjat ovat tyssänneet siihen, että Poliisihallitus on keskeyttänyt hankkeen rahankeräyslain vastaisena.

Laki joukkorahoituksesta on tulossa eduskunnan käsittelyyn syksyn aikana. Valtiovarainministeriön lakiesityksen lausuntokierroksella on kuultu kymmeniä yrityksiä ja yhteisöjä. Laissa käsitellään pääosin osakepohjaista joukkorahoitusta.

Suomi on ensimmäisiä maita, joka saa joukkorahoituslain. Villin lännen ajat alkavat olla ohi, mutta sijoitusriskejä ei mikään laki poista.

Vastikepohjaisella joukkorahoitusmarkkinalla riskit ovat onneksi enimmäkseen pieniä. Elokuva ei ehkä vastannutkaan odotuksia tai Pahkasika-lehti ei ehkä ollutkaan yhtä hauska kuin 1980-luvulla.

16.9.2015

Joukkorahoituksen muodot

  • Lainapohjainen rahoitus
  • Lahjoituspohjainen rahoitus
  • Vastikkeeseen perustuva rahoitus
  • Osakepohjainen rahoitus

Sijoittajalle parempi suoja

Silloin kun joukkorahoituksessa on sijoituskohteena arvopaperit, on niiden välittäminen sijoituspalvelua. Sijoituspalvelun tarjoaminen edellyttää Finanssivalvonnan myöntämää toimilupaa. Fiva valvoo tällaista toimintaa ja erityisesti siinä edellytettävän sijoittajansuojan toetutumista.

Lainamuotoisen joukkorahoituksen välittäminen ei ole toistaiseksi säänneltyä tai edes tarkasti määriteltyä.

”Uudella lailla on tarkoitus tuoda juuri tähän muutos”, sanoo Finanssivalvonnan markkinavalvoja Ulla Larmi.

”Valvojan näkökulmasta on aina olennaista selvittää ja arvioida tarkemmin, mistä kussakin joukkorahoitusmallissa on kyse, jotta voidaan selvittää sijoituspalveluyrityksen tai muun rahoitusalan toimiluvan tarve.”

Sijoittajansuojan tarve on erityisen suuri silloin, kun välitetään listaamattomia, vasta aloitusvaiheessa olevien yritysten osakkeita tai velkakirjoja, joille ei ole jälkimarkkinoita. Niissä pääoman menettämisen mahdollisuus on suhteellisen korkea. Uusi laki edistää palveluntarjoajien tasapuolista kohtelua. Vastedes päästään eroon tilanteesta, jossa joillakin on vaativia menettelytapavelvoitteita ja toisilla ei mitään vaatimuksia.

”Sijoittajalle täytyy kertoa ja antaa kaikki tarpeellinen tieto, jota tarvitaan sen ymmärtämiseksi, mihin on sijoittamassa”, Larmi sanoo.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013