( Työelämä )

Julkinen sektori janoaa talousosaajia

Teksti Jukka Nortio, kuvat Laura Vuoma
Julkinen sektori on monelle ekonomille outo työnantaja. Ei pitäisi, sillä siellä ekonomi pääsee vaikuttamaan asioihin, jotka näkyvät ihmisten arjessa.

Saavun osoitteeseen Keskussairaa­lankatu 7, Lahti. Rakennus on komea, 1960-­luvulle tyypillinen, valkoisena hohtava sairaala. Vahti­mestari ohjaa minut avarasta au­lasta talon toiseen kerrokseen, missä hallinto työskentelee rinna­tusten päivystyspoliklinikoiden ja potilasosastojen kanssa. Pienen etsinnän jälkeen löydän talousjohta­jan huoneeseen.

Päijät­-Hämeen Sosiaali­ ja -terveysyhtymän talousjohtaja Sami Sipilä ottaa minut vastaan.

”Toimin läheisessä yhteistyössä ja fyysisesti lä­hellä operatiivista toimintaa. Se pitää minut päivit­täin ajan tasalla siitä, miten minun tulee tehdä omaa työtäni”, Sipilä sanoo, kun hämmästelen hallinnon sijaintia sairaalan osastojen keskellä.

Työllä on merkitystä, jonka arvoa ei voi mitata rahassa

Olet työskennellyt julkisella sektorilla erikokoisissa organisaatioissa kymmenen vuotta. Mikä tekee työs­täsi mielenkiintoista?

”Vaikka se onkin klisee, tällä työllä jos millä on merkitystä. Kun teen sen kunnolla, se näkyy ja tun­tuu kansalaisten arjessa. Se motivoi minua”, Sipilä sanoo ja katsoo vakuuttavasti silmiin.

Hän on hyvillään siitä, ettei työ ole kovaa bisnestä.

”Me tuotamme monipuolisesti sosiaali­ ja tervey­denhuollon peruspalveluja suomalaisille. Sen arvoa ei mitata rahassa.”

Ekonomina Sipilä toki muistuttaa, että joka­päiväinen työ on huolehtimista myös siitä, että  yhteisiä verorahoja käytetään tehokkaasti.

Julkinen sektori

Kuntarekryn toimitusjohtaja Nurminen: Tulosseurantaan jämäkkyyttä

Työn tulosten mittaaminen ja konkreettiset tulokset ovat Sipilän mieleen. Samaa mieltä on myös Kunta­rekryn toimitusjohtaja Tuula Nurminen, joka on nähnyt myös työn mittaamisen ongelmat.

”Julkisella puolella mittaristojen ja tulosseuran­nan ongelma on usein ollut se, että niitä on kyllä tehty, mutta seuranta ja johtopäätökset ovat puuttu­neet. Mitä merkitystä seurannalla on, jos sillä ei ole mitään seurauksia saavutatko tuloksia vai et”, Nurminen kysyy.

Hän peräänkuuluttaa johtamisen ja seurannan jämäkkyyttä sekä kustannustietoisuuden lisäämistä.

”Julkistalouden yksiköiden kuten koulujen ja päiväkotien on tunnettava, miten niillä taloudelli­sesti menee. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä,  ettei kuntapuolelle tuoda kvartaalitaloutta.”

Konkreettiset työn tulokset ja hyvät vaikuttamismahdollisuudet ovat julkisen puolen etuja

Erikokoisissa kuntasektorin työpaikoissa toiminut Sipilä muistuttaa, että pienissä organisaatioissa ta­lousihmisetkin pääsevät lähelle toimintaa. Joutsan, Muuramen ja Siilinjärven terveysyhtymien talous­johdon tehtävissä hän on saanut tuta kunnallis­hallinnon laajan työsaran: teknisestä toimesta hen­kilöstöhallintoon ja vanhustenhuollosta rakennus­projekteihin.

Sipilä on parhaimmillaan päässyt vaikuttamaan hyvin konkreettisiin arjen asioihin. Yksi nuorta eko­nomia eniten sykähdyttäneistä kokemuksista sattui Joutsassa vuosituhannen alussa, kun kuntatalous joutui tiukille.

”Poliitikoilta tuli esitys karsia hoitolaitosten ruoka huollon menoja. Tämä olisi tarkoittanut pitkä­aikaispotilaiden eli lähinnä vanhusten ruuasta tinki­mistä. Ruokiin haluttiin laihempaa lientä ja halvem­paa lihaa. Pienessä organisaatiossa minulla oli valtaa päättää, ettei tästä tingitä vaan mummojen ruuissa pitää olla riittävästi sattumia ja lihan on oltava kun­nollista.”

Ruokahuollon sijaan Sipilä päätti, että hallinnon tilojen uusimista lykättiin ja näin saatiin aikaa vaadi­tut säästöt.

Vastaavia päätöksiä Sipilä tekee myös nykyisessä tehtävässään, missä tukipalvelujohtajan kanssa on sovittu, että ravinnosta ei tingitä, vaan tiukan pai­kan tullen mieluummin vaikka lääkkeistä.

Konkreettiset työn tulokset ja hyvät vaikuttamis­mahdollisuudet ovat myös Kuntarekryn toimitus­johtajan Tuula Nurmisen mukaan keskeisiä julkisen puolen etuja.

”Ekonomin sielussa on tuloksen tekeminen, muutosten aikaansaanti, työssä kehittyminen ja halu nähdä työnsä tulokset. Nämä tavoitteet toteutuvat hyvin kuntakentän työssä”, Nurminen vakuuttaa.

Ongelmana on, että ekonomit eivät tunne näitä mahdollisuuksia.

”Monilla on kuva julkisesta sektorista jäykkänä ja hidasliikkeisenä. He eivät ole itse toimineet alalla, vaan virheelliset käsitykset perustuvat menneiden sukupolvien kertomuksiin”, Nurminen jatkaa.

Hänen mukaansa julkisella sektorilla on tehty valtavasti töitä organisaatioiden kehittämisessä. Eri­tyistä huomiota on kiinnitetty työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämiseen sekä työssä kehittymiseen ja urakiertoon.

”Henkilöstöjohtamisen kehitystyössä tarvitaan jatkossakin ekonomiosaamista. 60–80 prosenttia kuntakentän kustannuksista syntyy henkilöstöstä”, Nurminen sanoo.

Kuntasektorilla on kasvava ekonomiosaamisen tarve

Talous­ ja henkilöstöhallinnon lisäksi ekonomeja tarvitaan moniin muihin julkishallinnon tehtäviin. Nurminen peräänkuuluttaa markkinointiosaamista erityisesti julkisomisteisiin yhtiöihin, joita on Suo­messa valtava määrä.

”Meillä on isoja kunnallisia yhtiöitä, kuten energiayhtiöt, teatterit ja satamat, joissa kaikissa on tarjolla mielenkiintoisia tehtäviä.”

Sami Sipilän mukaan kasvava ekonomiosaamisen tarve ja monipuoliset tehtävät ovat julkisen sektorin kilpailuvaltti ja keino houkutella nuoria ekonomeja alalle.

”Kuntakenttä on suurien muutosten edessä ja niissä muutoksissa tarvitaan erilaisia ekonomitaitoja, kuten kustannuslaskentaa, henkilöstöhallinnon ym­märrystä ja markkinointitaitoja. Monissa tehtävissä tarvitaan laajaa osaamista ja niissä pääsee kehittä­mään valtavasti itseään”, Sipilä sanoo.

Julkishallinnossa ekonomille avautuu myös osaa­misen syventämisen mahdollisuuksia. Esimerkiksi kustannuslaskentaan erikoistunut saa tilaisuuden eri­koistua erikoissairaanhoidon kustannuslaskentaan.

”Terveydenhuollossa lasketaan perinteisesti kus­tannus per lääkärikäynti. Erikoissairaanhoidossa kustannuslaskenta perustuu sen sijaan diagnoosei­hin. Sen tavoitteena on laskea potilaskohtainen kus­tannus koko hoitoprosessin ajalta. Laskentaan käy­tetään  potilastietojärjestelmässä olevia kirjauksia tehdyistä toimenpiteistä”, Sipilä kertoo.

Tällaiselle erikoisosaamiselle on yhä enemmän kysyntää.

On saatava liiketaloudellista näkemystä julkisten organisaatioiden johtoon

Liike-­elämästä tuttujen tehokkuus­ ja tulosajattelun vastapainona julkista sektoria rasittavat Sipilän mukaan jonkin verran jäykät organisaatiorakenteet ja muutosvastarinta.

”Päätöksenteko on edelleen usein hidasta ja jokin laki voi olla muutosten esteenä,” Sipilä harmittelee.

Lakisääteisyys venyttää myös osaamista ja aset­taa arjen työlle omat haasteensa.

”Työ on tarkasti laki­ ja normiohjattua, eikä liik­kumavaraa juuri ole. Tämä tekee työstä toisaalta mielenkiintoisen, kun joutuu miettimään, kuinka toimia innovatiivisesti ja tehdä uudistuksia näissä raameissa.”

Liiketaloudellista näkemystä tarvitaan Sipilän mukaan erityisesti julkisten organisaatioiden johtoon, jotka ovat vielä usein asiantuntijoiden miehittämiä.

”Onko Suomessa kovinkaan montaa lääkäriä oikealla paikalla organisaation johdossa, niin että pystyy tiukassa paikassa rohkeasti irrottautumaan lääkäriroolistaan ja tekemään vaikeita ratkaisuja”, Sipilä pohtii.

Toisaalta Sipilä painottaa, että asiantuntijaorga­nisaation johdossa tulee olla myös arvostettu asian­tuntija, joka voi toimia tiiviissä yhteistyössä organisaation johtamisen ammattilaisen kanssa.

Palkkaerot yksityiselle puolelle kaventuneet

Ekonomien mediaanipalkka yksityisellä sektorilla oli SEFEn lokakuussa 2012 tekemän palkkatutkimuksen mukaan 5 050 euroa ja keskiarvopalkka 5 941. Valtion leivissä mediaanipalkkana tienattiin 4 290 euroa ja kuntasektorilla 4 226 euroa.

Ero yksityisen ja julkisen sektorin ekonomien ansiotasossa  kapeni vuodessa hieman, sillä julkisalojen euro on nyt 85 senttiä eli kolme senttiä enemmän kuin edellisvuonna. Syynä oli julkisten alojen pari prosenttia parempi palkkojen nousu.

SEFEn asiamiehen Tuomas Viskarin mukaan julkisella sektorilla työskentelevät ekonomit kokevat palkkaerojen kaventamisen tärkeäksi, mutta toisaalta he eivät koe sitä merkittäväksi syyksi vaihtaa työpaikkaa yksityiselle puolelle.

Julkisen sektorin ekonomit arvostavat työssään päätöksenteon täsmällisyyttä ja normienmukaista toimintaa.

”Ekonomit kokevat jämäkän päätöksentekotavan hyväksi, koska sillä taataan julkisten varojen asianmukainen käyttö”, Viskari sanoo.

Bra påverkningsmöjligheter inom offentliga sektorn

Statliga ämbetsverk  har ett ständigt behov av ekonomer. Utöver en säker anställning bjuder offentliga sektorn på bra chanser att vara med om utvecklingsarbetet.

”Personligen tycker jag om att ha en säker anställning. speciellt nu under de osäkra tiderna inom privata sektorn. dessutom jobbar jag inte hela tiden övertid, vilket är bra om man har barn som jag.”

Det säger Kari Salo som jobbar som expert på trafiksäkerhetsverket trafi. han har tidigare jobbat både inom privata sektorn och inom organisationsvärlden, men trivs bäst med att jobba för staten. Han känner att han får påverka i större utsträckning än på flera andra arbetsplatser.

”Jag får vara delaktig i utvecklingsdiskussioner och fundera på hur ekonomiförvaltningen på trafi kunde fungera så effektivt som möjligt. Jag är också med och funderar på hur vi kan kombinera olika behov inom statsförvaltningen.”

Utöver de stora utvecklingsfrågorna har han också mycket vardagliga uppgifter, som bland annat innebär att ha koll på penningtrafiken. Dessutom har salo en hel del kontakt med medborgare – på två språk.

”Det är roligt att få använda både svenska och finska. Personer från helt svenskspråkiga regioner blir glada när man kontaktar dem på svenska”, säger Salo.

Han har jobbat inom offentliga sektorn i flera år, och enligt honom borde ekonomer inte vara rädda för att söka sig till statliga tjänster.

”I alla statliga ämbetsverk finns ett behov för ekonomer. Mycket är relaterat till redovisning och bokföring.”

Enligt Kari Salo är helheten inom de olika ämbetsverkens ekonomiförvaltning ganska stor, och just nu jobbar ämbetsverken med att strömlinjeforma verksamheten.

”Statens ekonomiförvaltning har sina särdrag och det krävs en helhetsinsikt för att förstå hur olika system hör ihop. Inom offentliga sektorn behövs personer med ekonomtänkande och ekonomutbild-ning”, anser Salo.

 

Miksi julkiselle sektorille?

1. Kiinnostavat tehtävät. Julkissektorilla tapahtuu suuria muutoksia, joiden läpivientiin tarvitaan monipuolista  ekonomiosaamista.

2. Työllä on merkitystä. Ekonomi pääsee tekemään ratkaisuja, joilla parannetaan kansalaisten arkea.

3. Oman työn hallinta. Monissa tehtävissä voi vaikuttaa tehtäväkuvaansa ja päästä liikkumaan organisaatiossa. Osaamisen kehittäminen on  korkeassa kurssissa.

4. Joustavuutta ja säännöllisyyttä. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen on vaivatonta, muun muassa opinto- ja virkavapaat. säännöllinen työaika.

5. Hyvät edut. Lomaedut ja työterveydenhuolto ovat korkeammalla tasolla kuin lakisääteinen taso yksityisellä puolella.

6. Työpaikan varmuus. Julkistyönantajat ovat sitoutuneempia työntekijöihin eivätkä irtisano heitä kvartaalitulosten perusteella.

Lähde: artikkeliin haastatellut henkilöt

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013