( Yhteiskunta )

Kapitalismi murenee ilman moraalia

Teksti Mikko Huotari
Kuvat Miika Kainu, Vesa Tyni, Heli Blåfield Kuvitus Nora Kolari [kuvalähde: istockphoto]
  • Henrika Franckin mukaan on unohdettu, että kapitalismin ajatukseen kuuluvat myös myötätunto ja arvon tuottaminen, ei vain rahallisen voiton tuottaminen.
  • Hyvää tulosta tehnyttä Fondiaa luotsaava Salla Vainio tietää, että liiketoiminnan eettinen lähtökohta ei ole ristiriidassa taloudellisen tuloksen kanssa.
  • Jorma Mikkosen mukaan vastuullisuutta vaaditaan nyt kaikilta yrityksiltä, jotta ne pystyvät tekemään kestävästi bisnestä markkinoille.
Jos yritys haluaa menestyä pitkällä aikavälillä, sen täytyy tarkastella kriittisesti omia tavoitteitaan ja toimintatapojaan.

Länsimainen yhteiskunta on uskonut kapitalismin voimaan. Vapaat markkinat ja kilpailu ovat antaneet paljon hyvää ihmisille ja yhteisöille, mutta nykyaika on tuonut järjestelmälle uusia haasteita. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Henrika Franck väittää, että kapitalismi on kadottanut aiemman arvopohjansa. Systeemi ei enää toimi.

”Nyt on unohdettu, että kapitalismin ajatukseen on kuulunut myötätunto ja arvon tuottaminen, ei pelkästään rahallisen voiton tuottaminen, vaan nimenomaan eettisen arvon tuottaminen”, Franck sanoo.

Useimmat organisaatiot keskittävät kaiken energiansa pakonomaiseen nopeaan voiton tuottamiseen. Etiikka joutuu joustamaan taloudellisten tavoitteiden vuoksi. Yhtiöiden johdot ovat kärähtäneet huijauksista, ja työpaikoilla voidaan huonosti.

”Työntekijät joutuvat elämään eettisessä ristiriidassa, koska yrityksissä joudutaan tekemään päätöksiä, jotka ovat hyviä ainoastaan organisaatiolle”, Franck sanoo.

”Se voi olla kuitenkin ristiriidassa työntekijän oman moraalin kannalta.”

Onko nyt etiikka kadoksissa yrityksistä?

”Ei, koska ihmiset ovat aina eettisiä”, Franck toteaa.

Yritys tuottaa arvoa

Kapitalismin ajatukseen ovat aikaisemmin kuuluneet luottamus, myötätunto ja eettiset arvot, mutta nyt ne ovat unohtuneet. Esimerkiksi globalisaatio on osaltaan vaikuttanut siihen, että yritykset eivät toimi enää yhteisönsä keskellä, vaan päätöksiä tehdään toisella puolella maailmaa ja tuotteita puolestaan viedään jonnekin aivan muualle.

Franck ei kuitenkaan halua palata menneeseen. Romanttisissa mielikuvissa vanhassa maailmassa yritys piti huolta kaikista työntekijöistään ja heidän perheistään. Kaikki puhalsivat yhteen hiileen.

”Osa niistä mielikuvista on totta, mutta kyllä nykyään työntekijällä on paremmat olot kuin 1950-luvulla”, Franck toteaa.

Aiemmin yhteisöllisyys oli merkittävä arvo, ja nyt tuntuma siihen on kateissa. Yksilöllisyyttä korostava aika on tehnyt ihmisistä oman onnensa seppiä.

”Ihmiset syyttävät itseään, kun eivät saa työtä tai opiskelupaikkaa, vaikka oikeasti se on systeemin vika.”

Hän uskoo, että yhteiskunnan liiketaloudellinen systeemi ei enää toimi, kuten se on aiemmin toiminut. Kapitalismi, niin kuin se tänään nähdään, on tullut loppuvaiheeseen, jossa systeemi murenee.

Franck on yrityksiä tutkiessaan havainnut, että on alettu ymmärtää, että raaka kilpailu ja voiton tuottaminen eivät voi olla pitkällä aikavälillä ainoita tavoitteita. Yhdysvalloissa ilmiö näkyy jo selvästi. Yhä useampi yritys aloittaa liiketoimintansa ajatuksenaan tuottaa arvoa, ei pelkästään voittoa.

”Uskon, että kapitalismiin on mahdollista saada luottamus, myötätunto ja arvot takaisin”, Franck sanoo.

1980–90-luvuilla eettisiä arvoja alettiin tuoda liiketalouteen. Ensimmäiset askeleet ovat olleet toki merkittäviä, mutta ne haiskahtavat päälleliimatuilta ja keinotekoisilta.

”Monille yrityksille etiikka on ollut vain sääntöjä. Kun sääntöjä on noudatettu, voidaan laittaa rasti ruutuun, että on oltu eettisiä. Sen jälkeen jatketaan bisneksen tekemistä entiseen malliin”, Franck pohtii.

Kansalaisyhteiskunnan vaatimus

Pörssiyhtiö Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen uskoo, että olemme menossa kohti maailmaa, jossa yritysten taloudellisen näkökulman ja omistaja-arvon maksimoinnin rinnalle tulee voimakkaasti sidosryhmän odotuksiin vastaaminen ja arvon luominen sen kautta.

”Valta on siirtymässä internetin myötä kansalaisyhteiskunnalle, joka käyttää entistä painavammin voimaa ja valtaa muuttaakseen olemassa olevaa rakennetta”, Mikkonen sanoo.

Esimerkiksi ympäristöasioissa luottamus valtioiden väliseen päätöksentekoon on vähentynyt, koska prosessi on hidas ja tehoton.

”Kaikki tietävät, että pitäisi tehdä jotain, mutta ei kyetä tekemään päätöksiä.”

Kansalaisyhteiskunta vaatii yrityksiltä vastuullisuutta.

”Yritysten on muututtava avoimemmiksi, ja pitää kertoa myös ikävistä asioista. Ei voi ajatella, että yritys hoitaa bisnestä ’irti arjesta’, vaan täytyy olla keskeisten sidosryhmien kanssa vuorovaikutuksessa”, Mikkonen sanoo.

”Iso muutos on tapahtumassa.”

Kokonainen ihminen töissä

Joskus työntekijät kokevat olevansa yrityksen toiminnan myötä mukana liiketoiminnassa, jota henkilökohtainen etiikka ei voi sulattaa. Kun yrityksen ja työntekijän omat arvot joutuvat ristiriitaan, työntekijän motivaatio ja panos pienenevät.

”Jos ihminen kokee olevansa organisaation uhri, hän alkaa kyseenalaistaa sen toimintaa”, Henrika Franck selittää.

Hänen mukaansa yritysjohdon pitäisi olla avoin sille, että työntekijöinä on ihmisiä, joilla on oma moraali. Heidän arvojaan pitäisi pystyä nostamaan esille. Kun ihminen kokee tekevänsä merkittävää työtä, sitoutuminen yrityksen tavoitteisiin kasvaa.

”Se, että yrityksissä ja organisaatioissa voidaan huonosti, johtuu usein tästä”, Franck sanoo.

Moraalisissa asioissa on helppo osoitella sormella muita, mutta pikemminkin kannattaisi vilkaista peiliin. Eettinen prosessi lähtee nimenomaan sisältäpäin. Irvikuva yritysetiikasta on, kun konsultti keksii yritykselle arvot, jotka lanseerataan tiedotustilaisuudessa. Ja sen jälkeen tehdään sääntöjä, joiden noudattamista valvotaan.

Yritysjuridiikkaan erikoistuneessa lakipalvelutoimisto Fondiassa on pohdittu arvoja yhteistyössä koko henkilöstön kanssa.

”Olemme miettineet, kuinka arjen pitäisi sujua ja miten kohtelemme toisiamme”, toimitusjohtaja, KTM Salla Vainio kertoo.

”Haluamme, että ihmiset voivat toteuttaa intohimojaan ja tavoitteitaan myös työssä, jotta työn ja muun elämän tasapaino olisi mahdollisimman hyvä.”

Osallistavien prosessien avulla yli sadan hengen yrityksessä on löydetty työkulttuuri, joka ruokkii jatkuvaa vuorovaikutusta. Fondiassa ei ole tyydytty vain pari kertaa vuodessa pidettäviin työyhteisöpäiviin, vaan yrityksessä on paljon muitakin foorumeja, joissa voidaan yhdessä käydä läpi ajankohtaisia asioita. Myös teknologia on mahdollistanut henkilökunnan yhteydenpitoa, vaikka aina ei oltaisi nokatusten samassa paikassa keskustelemassa asioista.

Vainion mielestä on tärkeää arvostaa yksilöllisyyttä, eikä hän odota kenenkään toimivan omien arvojensa vastaisesti.

”Ihminen ei tule tänne vain tuottamaan rahaa ja olemaan työntekijä, vaan hän tulee kokonaisena ihmisenä”, Vainio selittää.

Myös yrityksen rahalliset ja ei-rahalliset kannustimet on pyritty rakentamaan siten, että ne olisivat mahdollisimman yhdenmukaiset yrityksen ja työntekijöiden arvojen kanssa.

Eikö joskus olisi kuitenkin houkuttelevaa tehdä filunkia?

”Ajattelemme, että olemme rakentamassa pitkän aikavälin liiketoimintaa. Emme halua pikavoittoja vaan luoda ja kasvattaa markkinaa”, Vainio vastaa.

”Se rakentuu eettisesti kestävään toimintaan, jonka pitää kestää tarkastelu hetkenä minä hyvänsä.”

Hän korostaa, että liiketoiminnan eettinen lähtökohta ei ole ollut ristiriidassa taloudellisen tuloksen kanssa.

”Meillä on kannattava yritys, jonka liikevaihto on kasvanut kolmekymmentä prosenttia viime vuoteen verrattuna.”

Kun yritys ottaa kuuleviin korviinsa työntekijöiden näkökulmia, se vaatii joustavuutta johdolta. Vainion mukaan avain on yhteisöllisyydessä. Toiminta rakentuu sen varaan, että jos menestytään, niin sitten menestytään yhdessä. Pitkän aikavälin toiminta ei voi olla yhden johtajan tai muutaman staran varassa.

Toimitusjohtajana Vainio ei koe olevansa huipulla, vaan pikemminkin alimpana. Hänen tehtävänään on varmistaa, että muut saavat vietyä asioita eteenpäin.

”Me puhumme jaetusta johtajuudesta. Ehkä kaikille ei sellainen sovi, koska täytyy olla valmis siihen, että oma ego ei ole näyttämöllä”, Vainio pohtii.

Osallistava kuva

Lassila & Tikanojassa on myös huomattu osallistamisen voima. Yli 8 000 työntekijän yritys on iso toimija omalla alallaan, mutta Jorma Mikkosen mukaan siltä puuttui aikaisemmin ”identiteetti”. Perinteisten tukipalvelujen tuottaminen voi toki kuulostaa hieman tylsältä.

”Kun osallistimme työntekijät pohtimaan toimintaamme, uudistimme strategian ja otimme maailmanparannuksen missioksi”, Mikkonen kertoo.

”Haluamme pelastaa maailman ja muuttaa sen kestäväksi kierrätysyhteiskunnaksi.”

Työntekijät ovat esimerkiksi kirjoittaneet blogeihin tarinoita, jotka liittyvät kestävään työhön. Esimerkiksi huoltomiesporukka on kertonut yrityksen viestinnässä palveluistaan, ja joku on kertonut, kuinka käytetyistä kahvipusseista tehdään kasseja.

”Tarinat ovat luoneet identiteettiä siitä, että ollaan oikeasti tekemässä kestävää työtä.”

Viime vuonna Lassila & Tikanojan työntekijät tekivät lyhytelokuvia, joiden teemana oli ammattilainen liikenteessä.

”Oman firman työntekijät olivat näyttelijöinä, ja sitten mukana oli yksi ammattinäyttelijä, joka tekee jotain väärin”, Mikkonen naurahtaa.

Hän uskoo nimenomaan kuvan ja videon voimaan, koska yrityksen tuhansissa työntekijöissä on hyvin paljon ihmisiä eri kulttuureista ja he puhuvat eri kieliä. Jos tavoitteet ja arvot ovat pelkästään kirjallisessa muodossa, ne voivat jäädä useimpien mielestä etäisen tuntuisiksi. Liikkuva kuva ja tarinat mahdollistavat toisella tavalla emootiot, arvot ja samaistumisen. Lisäksi lyhytelokuvien kautta eettiset teemat nousivat esiin positiivisella tavalla, eivät kieltoina.

”Tänä vuonna on esillä uusi teema ja niitä lyhytelokuvia aletaan kohta taas kuvata”, Mikkonen sanoo.

Uusi sukupolvi ja uudet arvot

Suomalaisten yritysjohtajien puheissa kuulee edelleenkin vedottavan tiukasti osakeyhtiölakiin, jonka mukaan yhtiön tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Etiikka tuntuu häiritsevän bisneksen tekemistä.

”Omistajien voiton maksimointi on vanhanaikainen ajatus kapitalismista”, Henrika Franck sanoo.

”Se on niin helppo narratiivi. Voidaan sanoa, että voittojen kautta voidaan tuottaa yhteiskunnalle jotain muuta hyvää, mutta ei se aina mene niin. On jo nähty, etteivät omistajat välttämättä tuo voittoja takaisin meidän yhteiskuntaamme.”

Franck kuitenkin uskoo, että uuden sukupolven mukana tulee uutta ja raikasta ajattelua. Nuori sukupolvi on aivan toisella tavalla tietoinen maailmasta ja omista mahdollisuuksistaan.

”Tutkin Yhdysvalloissa Piilaaksossa yrityksiä. Siellä kukaan ei enää ajattele yksipuolisesti, että tuotetaan voittoa omistajille, vaan koko ajan ajatellaan, mikä on yrityksen tarkoitus. Nimenomaan jokin muu kuin voiton tuottaminen.”

Franckin mukaan ihmiset ovat enenevässä määrin tietoisia siitä, että pelkkä voiton tuottaminen ei tuo statusta. Siihen ei myöskään koskaan olla loppujen lopuksi tyytyväisiä, koska se mitä tavoitellaan, on pelkkää materiaa.

Myös sijoittajat muuttuvat

Entä, kun tulee tiukka paikka. Onko eettisyys heitettävä syrjään ja keskityttävä tuloksen tekemiseen? Onko moraali käytännöllinen vain silloin, kun menee hyvin?

Jorma Mikkosen mielestä liike- elämän toimintaympäristö on muuttunut niin paljon jo nyt, että eettisyys on ”license to operate”. Jos yrityksen toiminta ei vastaa sidosryhmien odotuksia, niin pitkällä aikavälillä ajautuu markkinoilta ulos.

”Rima nousee koko ajan. Aikaisemmin vastuullisuus on voinut olla pr-toimintaa, mutta nykyään se on pikemminkin vaatimus yrityksille, jotta ne pystyisivät tekemään kestävästi bisnestä markkinoilla”, Mikkonen selittää.

Hän nostaa esimerkiksi Neste Oilin, joka alkoi tehdä uusiutuvaa dieseliä korvatakseen fossiilisia polttoaineita. Joidenkin sidosryhmien mukaan biodieselin raaka-aine oli väärä.

”Neste joutui kansalaisjärjestöjen hampaisiin maailmalla ja rankattiin huonoimpien yritysten joukkoon.”

Syntyi paine valita eettisesti oikeanlainen raaka-aine. Neste Oilin toimintamalli muuttui, ja tällä hetkellä tavoitteena on tehdä uusiutuvat Nexbtl-tuotteet pelkästään jätteistä ja tuotannon sivuvirroista.

”Nyt se on malliesimerkki vastuullisista yrityksistä.”

Mikkosen mukaan kansalaisyhteiskunnan paine on muuttanut myös sijoittajien toimintamalleja.

”Sijoittajat ovat nostaneet rimaa ja alkaneet vaatia omien standardiensa mukaisia toimia yrityksiltä.”

Esimerkiksi Carbon Disclosure Project lähti liikkeelle sijoittajien aloitteesta. Kyse on yrityksille suunnatuista standardeista, joiden tavoitteena on saada ilmastonmuutos aisoihin.

”Projekti on saanut suurimmat yritykset raportoimaan heidän standardiensa mukaisesti päästöistä ja energiankulutuksen tehostamisesta.”

Mikkosen mukaan muutoksen juna on jo liikkeellä. Enää ei voi hypätä pois.

1.6.2016

Tutkimustyötä yritysten sisällä

Henrika Franck on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijatohtori. Hän tutkii yritysetiikkaa ja strategiaa. Franck väitteli tohtoriksi eettisestä päätöksenteosta strategiatyössä Svenska handelshögskolanissa 2012.

Väitöskirjaa tehdessä Franckin menetelmänä oli katsoa yritysten toimintaa niiden sisältä.

”Menin yrityksiin sisälle ja seurasin, mitä siellä tapahtuu. En ollut siis aktiivisesti toiminnassa mukana, vaan tarkkailin sivusta. Istuin kokouksissa, olin mukana lounailla ja käytäväkeskusteluissa”, Franck kuvailee.

Väitöstutkimuksessa hän havaitsi, että yrityksen strategia ja tavoitteet voivat olla ristiriidassa työntekijöiden eettisten arvojen kanssa, mikä aiheuttaa paineita yrityksen johtamiseen.

”Päivittäin joudutaan tekemään päätöksiä, jotka ovat hyviä voittoa tavoittelevalle organisaatiolle, mutta ristiriidassa työntekijän oman eettisyyden kanssa.”

Suurin osa päätöksenteosta ei ota huomioon etiikkaa. Yritysetiikkaa pidetään usein organisaatiossa vain yhtenä säikeenä, mutta Franckin tutkimus väittää, että etiikka ei ole toiminnasta erillinen osa. Sekä strategia että etiikka ovat koko ajan läsnä yrityksen ja työntekijöiden päivittäisissä arjen valinnoissa.

Vuosina 2014–2015 Franck oli Stanfordin yliopistossa Kalifornian Piilaaksossa, jossa hän tutki startup-yrityksiä.

Tällä hetkellä Franck tutkii, miten tunteet vaikuttavat päätöksentekoon.

”Tunteita vältellään, koska ajatellaan, että päätöksenteon pitää olla rationaalista ja järkevää. Uskotellaan, että tunteet voitaisiin jättää pois päätöksenteosta, mutta se ei pidä paikkansa.”

Franckin mukaan esimerkiksi viha tai ilo vaikuttavat päätöksiin hyvin voimakkaasti.

”Jos emme myönnä tunteiden olemassaoloa päätöksenteossa, silloin valehtelemme itsellemme ja toisillemme.”

Tunteet näyttelevät tärkeää roolia muun muassa siinä, miten yrityksen strateginen idea saa tuulta siipiensä alle. Väkinäisesti synnytetty kompromissi harvoin innostaa ihmisiä.

”Kaikki hyväksyvät kompromissin, mutta se toteutetaan lähinnä sen vuoksi, että ylin johto käskee tehdä niin”, Franck pohtii.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013