( Kylteri )

Kauppatieteiden maine ohjaa hakijoita

Salla Salokanto
  • Vuonna 2006 Aallon Kauppakorkeakouluun hyväksytyistä hakijoista 47,1 prosenttia oli naisia. Vuonna 2016 määrä oli laskenut 30,0 prosenttiin.
Aalto-yliopistossa on havahduttu siihen, että aloittavista opiskelijoista yhä harvempi on nainen. Laskevaan trendiin halutaan tarttua.

Tilastot ovat yksiselitteiset: Aalto-yliopistoon valitaan aiempaa vähemmän naisia opiskelemaan kauppatieteitä. Suunta on ollut alaspäin jo kymmenen vuotta – vuonna 2006 kandidaatintutkintoa opiskelemaan valituista naisia oli 47 prosenttia, kun vuonna 2016 osuus oli laskenut 30 prosenttiin. Kehityksen suunta ja naisten osuuden kutistuminen on tuntunut monista ylipäätään yllättävältä, mutta samanlaista kehitystä on havaittu myös esimerkiksi Norjan kauppakorkeakouluja tutkittaessa.

Aallon kauppakorkeakoulussa ilmiöön halutaan reagoida oikein. Vuonna 2013 perustettiin dekaanin aloitteesta työryhmä selvittämään tilannetta ja sen syitä. Sittemmin yliopisto on tilannut aiheesta myös kaksi gradua, joiden avulla ilmiöstä halutaan saada ote. Joulukuussa hyväksytty Minna Rissasen tutkimus kauppatieteiden maineesta lukiolaisten keskuudessa osoittaa, että tulevaisuuttaan ja jatko-opiskelujaan pohtivien nuorten naisten keskuudessa kauppatieteitä ei pidetä houkuttelevana vaihtoehtona.

Strategiaa pääaineenaan opiskellut Rissanen perehtyi tutkimuksessaan lukiolaisten ja opinto-ohjaajien mielikuviin kauppatieteistä opiskelualana. Hän haastatteli lukiolaisia heidän tulevaisuudensuunnitelmistaan ja selvitti samalla, millaisia mielikuvia heillä oli kauppatieteiden opiskelusta ja opiskelijoista. Lisäksi hän selvitti, millaisia ajatuksia lukiolaisia ohjaavilla opinto-ohjaajilla on alasta.

”Keskustelimme lukiolaisten kanssa laajasti heidän tulevaisuudensuunnitelmistaan ja niitä koskevista arvoista ja ajatuksista. Sen jälkeen selvitin/selvitimme heidän kauppatieteiden opiskeluita koskevista ajatuksistaan tarkemmin”, Rissanen kertoo.

Onko alan maine yksipuolinen?

Kaikki lukiolaiset näkivät haastatteluissa kauppatieteellisen alan maineen melko samanlaisena. Lukiolaisten kommenteissa toistuivat kilpailu, liike-elämässä menestyminen ja numero-osaaminen. Rissasen tutkimuksessa nämä piirteet toistuivat yhtä lailla lukiolaisten miesten ja naisten kuin opinto-ohjaajienkin puheessa. Puheet puolestaan muokkaavat mielikuvia voimakkaasti.

”Menestyminen ja kilpailu korostuvat mielikuvissa entisestään, kun kansainvälisten rankinglistojen ja akkreditointien painotus viestinnässä lisääntyy. Kauppakorkeakoulujen maine pohjautuu hieman suppeasti näihin seikkoihin”, Rissanen selittää.

Haastatteluissaan Rissanen havaitsi, että opiskelijoiden maailmassa tulevaisuutta koskevat toiveet ja tavoitteet jakautuivat sukupuolen mukaan: lukiolaiset miesopiskelijat puhuivat menestymisestä, johtamisesta ja kilpailusta huomattavasti positiivisemmin kuin samanikäiset naiset. Tästä syystä miesopiskelijat myös arvioivat kauppakorkeakoulujen nykyisen maineen positiivisemmaksi. Haastattelujen perusteella naiset sen sijaan arvostivat tulevaisuudensuunnitelmissaan toisenlaisia asioita.

”Lukiolaisten arvomaailmat olivat haastattelujen perusteella ylipäätään varsin sukupuolittuneet. Naisopiskelijat pitivät tulevalla urallaan tärkeinä ennen kaikkea merkityksellisyyttä, auttamista ja ihmisläheisyyttä. Tällaisia asioita opiskelijat eivät mielikuvissaan liittäneet kauppakorkeakouluihin”, Rissanen kuvailee.

Kauppakorkeakoulujen ja alan maine ei siis vastannut hakemista pohtivien naisten toiveita ja tavoitteita. Rissasen mukaan kyse on ennen kaikkea siitä, että kauppakorkeakoulujen maineessa alan monipuoliset mahdollisuudet jäävät osin pimentoon.

”Naisetkin voisivat innostua kauppatieteistä enemmän, jos heidän mielikuvansa alasta vastaisi paremmin heidän tavoitteitaan.”

Monenlaiset urat esiin

Ratkaisun avain piilee Minna Rissasen mukaan kauppatieteiden maineen monipuolistamisessa. Alasta voisi nostaa aktiivisesti esiin esimerkiksi ihmisläheisyyttä, työskenteleehän suuri osa ekonomeista juuri erilaisten ihmisten ja asiakassuhteiden parissa.

Koulutuksen järjestäjillä on vakiintuneina ja arvostettuina toimijoina hyvät mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Rissanen arvioi, että yliopistot voisivat kiinnittää viesteissään aiempaa enemmän huomiota ekonomien monenlaisiin mahdollisuuksiin ja uriin. Myös nuorille kohdennetun markkinoinnin valinnoilla on konkreettisesti väliä.

”Aallonkin materiaaleissa korostuvat kansainvälisissä vertailuissa huomioitavat asiat, kuten menestyminen, johtajuus ja kilpailu. Markkinointi puolestaan heijastui lukiolaisten puheisiin yllättävän suoraan: lukiolaiset käyttivät materiaalien sanavalintoja ja ilmauksia lähes sellaisinaan”, Rissanen kuvaa.

”Lisäksi opiskelijat antoivat suoraa palautetta siitä, että vierailijaluennoille saattoi tulla puhumaan ainoastaan miehiä. Tällaisissa tilanteissa monenlaiset ja erilaisia valintoja tehneet esiintyjät saattaisivat avartaa kuvaa siitä, kenelle kauppatieteet ja niiden opiskelu kuuluvat.”

Monipuolistuvan markkinoinnin lisäksi tarvitaan kuitenkin monipuolista arkipuhetta. Päivittäisissä keskusteluissa alan maine rakentuu pikkuhiljaa, ja tuttujen mielipiteet voivat vaikuttaa mielikuviin markkinointimateriaaleja paljon voimakkaammin.

”Opintojaan suunnittelevien nuorten olisi tärkeää nähdä kauppatieteen alan tarjoamia erilaisia mahdollisuuksia”, Rissanen summaa.

”Jokainen voi purkaa kaksijakoisuutta pitämällä esillä erilaisia uratarinoita ja kertomalla, mihin kaikkialle ekonomit todella työelämässä päätyvät. Maine syntyy siitä, miten me arjessa kauppatieteistä puhumme.”

12.4.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
Kilpailukieltojen rajoittamisella potkua kansantalouteen

Momentouksen Pasi Natri keskittyy työssään ylimmän johdon suorahakuihin sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Natri kertoo kilpailukiellon hidastavan rekrytointiprosesseja, eikä siitä ole hyötyä työnantajalle eikä työntekijälle. Pahimmillaan kilpailukielto estää osaamisen liikkuvuutta ja heikentää työhyvinvointia.

Miten kilpailukiellot vaikuttavat rekrytointiprosesseissa? Estävätkö kilpailukiellot työvoiman kohdentumisen oikein?
Kilpailukiellot ovat harvoin rekrytoinnin esteenä – hidasteena kylläkin. Kilpailukiellot tuottavat kuitenkin ei-toivottavia vaikutuksia. Työntekijän joutuminen pakkolomalle, ehkä mukavalle sellaiselle, on aina kansantaloudellisesti haitallista. Työntekijästä luopuva työnantaja ei kilpailukiellosta juuri hyödy, liikesalaisuudet ovat salaisuuksia kilpailukiellosta riippumatta. Vastaanottava työnantaja taas ei saa tarvitsemaansa osaamista kuukausiin.

Tärkeää on muistaa, että yhdessä tilanteessa työntekijästä luopuva työnantaja on toisessa hetkessä vastaanottava. Näin kaikki siis menettävät, mutta erityisesti kansantalous, sillä kansakunnan osaamisvoimaravat eivät kohdistu optimaalisesti.

Meillä on yhteiskuntavastuun tunnuksena ”parempaa johtamista, parempi Suomi”. Varmasti johtaminen ja osaamisesta huolehtiminen paranisivat, jos kynnys vaihtaa työpaikkaa olisi nykyistä matalampi. Työhyvinvointi siis lisääntyisi kilpailukiellon lakkauttamisen myötä!

Kuinka usein työntekijät siirtyvät kilpailijoilta toisille?
Johtamista ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevien joukossa siirrytään aika usein. Kilpailukielto koskee tällaisissa rekrytoinneissa jopa kolmasosaa. Vaikka kilpailukieltoa ei olisikaan, usein siirtyvä työntekijä siirtyy työvelvoittamattomalle ”lomalle” saman tien irtisanoutuessaan.

Millainen on tyypillinen työpaikan vaihto yritysten kilpailun näkökulmasta? Onko toimialoissa eroja?
Toimialoissa on paljon eroja. Suomi on pieni markkina, ja valitettavasti aitoa kilpailua meillä on liian vähän. Siellä, missä aitoa kilpailua on, kilpailukieltopohdinta on tietysti näkyvästi esillä. Sen sijaan aika paljon keskustelua herättänyt siirtyminen julkiselta yksityiselle on kilpailunäkökulmasta vähäistä. Jos ja kun eettisiä normeja noudatetaan, en näe tällaisissa siirtymisissä mitään pulmaa. Päinvastoin, olisi kannustettava osaamisen horisontaalista liikkuvuutta julkisen, politiikan, tutkimuksen, kolmannen sektorin ja yksityisen välillä.

Pasi Natri
Senior Partner, Momentous
Momentous on johdon valintaan sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen keskittyvä yritys.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

13.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013