( Kylteri )

Kauppatieteiden maine ohjaa hakijoita

Salla Salokanto
  • Vuonna 2006 Aallon Kauppakorkeakouluun hyväksytyistä hakijoista 47,1 prosenttia oli naisia. Vuonna 2016 määrä oli laskenut 30,0 prosenttiin.
Aalto-yliopistossa on havahduttu siihen, että aloittavista opiskelijoista yhä harvempi on nainen. Laskevaan trendiin halutaan tarttua.

Tilastot ovat yksiselitteiset: Aalto-yliopistoon valitaan aiempaa vähemmän naisia opiskelemaan kauppatieteitä. Suunta on ollut alaspäin jo kymmenen vuotta – vuonna 2006 kandidaatintutkintoa opiskelemaan valituista naisia oli 47 prosenttia, kun vuonna 2016 osuus oli laskenut 30 prosenttiin. Kehityksen suunta ja naisten osuuden kutistuminen on tuntunut monista ylipäätään yllättävältä, mutta samanlaista kehitystä on havaittu myös esimerkiksi Norjan kauppakorkeakouluja tutkittaessa.

Aallon kauppakorkeakoulussa ilmiöön halutaan reagoida oikein. Vuonna 2013 perustettiin dekaanin aloitteesta työryhmä selvittämään tilannetta ja sen syitä. Sittemmin yliopisto on tilannut aiheesta myös kaksi gradua, joiden avulla ilmiöstä halutaan saada ote. Joulukuussa hyväksytty Minna Rissasen tutkimus kauppatieteiden maineesta lukiolaisten keskuudessa osoittaa, että tulevaisuuttaan ja jatko-opiskelujaan pohtivien nuorten naisten keskuudessa kauppatieteitä ei pidetä houkuttelevana vaihtoehtona.

Strategiaa pääaineenaan opiskellut Rissanen perehtyi tutkimuksessaan lukiolaisten ja opinto-ohjaajien mielikuviin kauppatieteistä opiskelualana. Hän haastatteli lukiolaisia heidän tulevaisuudensuunnitelmistaan ja selvitti samalla, millaisia mielikuvia heillä oli kauppatieteiden opiskelusta ja opiskelijoista. Lisäksi hän selvitti, millaisia ajatuksia lukiolaisia ohjaavilla opinto-ohjaajilla on alasta.

”Keskustelimme lukiolaisten kanssa laajasti heidän tulevaisuudensuunnitelmistaan ja niitä koskevista arvoista ja ajatuksista. Sen jälkeen selvitin/selvitimme heidän kauppatieteiden opiskeluita koskevista ajatuksistaan tarkemmin”, Rissanen kertoo.

Onko alan maine yksipuolinen?

Kaikki lukiolaiset näkivät haastatteluissa kauppatieteellisen alan maineen melko samanlaisena. Lukiolaisten kommenteissa toistuivat kilpailu, liike-elämässä menestyminen ja numero-osaaminen. Rissasen tutkimuksessa nämä piirteet toistuivat yhtä lailla lukiolaisten miesten ja naisten kuin opinto-ohjaajienkin puheessa. Puheet puolestaan muokkaavat mielikuvia voimakkaasti.

”Menestyminen ja kilpailu korostuvat mielikuvissa entisestään, kun kansainvälisten rankinglistojen ja akkreditointien painotus viestinnässä lisääntyy. Kauppakorkeakoulujen maine pohjautuu hieman suppeasti näihin seikkoihin”, Rissanen selittää.

Haastatteluissaan Rissanen havaitsi, että opiskelijoiden maailmassa tulevaisuutta koskevat toiveet ja tavoitteet jakautuivat sukupuolen mukaan: lukiolaiset miesopiskelijat puhuivat menestymisestä, johtamisesta ja kilpailusta huomattavasti positiivisemmin kuin samanikäiset naiset. Tästä syystä miesopiskelijat myös arvioivat kauppakorkeakoulujen nykyisen maineen positiivisemmaksi. Haastattelujen perusteella naiset sen sijaan arvostivat tulevaisuudensuunnitelmissaan toisenlaisia asioita.

”Lukiolaisten arvomaailmat olivat haastattelujen perusteella ylipäätään varsin sukupuolittuneet. Naisopiskelijat pitivät tulevalla urallaan tärkeinä ennen kaikkea merkityksellisyyttä, auttamista ja ihmisläheisyyttä. Tällaisia asioita opiskelijat eivät mielikuvissaan liittäneet kauppakorkeakouluihin”, Rissanen kuvailee.

Kauppakorkeakoulujen ja alan maine ei siis vastannut hakemista pohtivien naisten toiveita ja tavoitteita. Rissasen mukaan kyse on ennen kaikkea siitä, että kauppakorkeakoulujen maineessa alan monipuoliset mahdollisuudet jäävät osin pimentoon.

”Naisetkin voisivat innostua kauppatieteistä enemmän, jos heidän mielikuvansa alasta vastaisi paremmin heidän tavoitteitaan.”

Monenlaiset urat esiin

Ratkaisun avain piilee Minna Rissasen mukaan kauppatieteiden maineen monipuolistamisessa. Alasta voisi nostaa aktiivisesti esiin esimerkiksi ihmisläheisyyttä, työskenteleehän suuri osa ekonomeista juuri erilaisten ihmisten ja asiakassuhteiden parissa.

Koulutuksen järjestäjillä on vakiintuneina ja arvostettuina toimijoina hyvät mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Rissanen arvioi, että yliopistot voisivat kiinnittää viesteissään aiempaa enemmän huomiota ekonomien monenlaisiin mahdollisuuksiin ja uriin. Myös nuorille kohdennetun markkinoinnin valinnoilla on konkreettisesti väliä.

”Aallonkin materiaaleissa korostuvat kansainvälisissä vertailuissa huomioitavat asiat, kuten menestyminen, johtajuus ja kilpailu. Markkinointi puolestaan heijastui lukiolaisten puheisiin yllättävän suoraan: lukiolaiset käyttivät materiaalien sanavalintoja ja ilmauksia lähes sellaisinaan”, Rissanen kuvaa.

”Lisäksi opiskelijat antoivat suoraa palautetta siitä, että vierailijaluennoille saattoi tulla puhumaan ainoastaan miehiä. Tällaisissa tilanteissa monenlaiset ja erilaisia valintoja tehneet esiintyjät saattaisivat avartaa kuvaa siitä, kenelle kauppatieteet ja niiden opiskelu kuuluvat.”

Monipuolistuvan markkinoinnin lisäksi tarvitaan kuitenkin monipuolista arkipuhetta. Päivittäisissä keskusteluissa alan maine rakentuu pikkuhiljaa, ja tuttujen mielipiteet voivat vaikuttaa mielikuviin markkinointimateriaaleja paljon voimakkaammin.

”Opintojaan suunnittelevien nuorten olisi tärkeää nähdä kauppatieteen alan tarjoamia erilaisia mahdollisuuksia”, Rissanen summaa.

”Jokainen voi purkaa kaksijakoisuutta pitämällä esillä erilaisia uratarinoita ja kertomalla, mihin kaikkialle ekonomit todella työelämässä päätyvät. Maine syntyy siitä, miten me arjessa kauppatieteistä puhumme.”

12.4.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Etsimme vaikuttajia tulevaisuuden Suomen Ekonomeihin

Työmarkkinat kokevat suuria muutoksia Suomessa, uudenlaiset työn muodot sekä lakimuutokset sekoittavat niin eduskuntaa kuin ammattijärjestöjä. Ammattijärjestöjen toiminta kokee paljon arvostelua, mutta ovatko ne pelkästään lakkouhkailua ja työmarkkinoiden jäykistämistä?

Ei, vaikka vaikutelma on monelle sitä. On tärkeä muistaa, että meillä Suomessa on useita järjestöjä, jotka keskittyvät tulevaisuuteen.

Miten toimii työmarkkinajärjestö, joka haluaa tulevaisuudessa keskittyä myös työn muutokseen tuoden samalla turvaa, järkevällä tavalla? Me Suomen Ekonomeissa tuomme järkeviä aloituksia työmarkkinoihin ja tuemme kauppatieteellistä koulutusta, jotta tutkintomme pysyy arvostettuna, mutta myös uudistuu.

Haluaisitko sinä tuoda omaa asiantuntemustasi sekä ajatuksiasi tulevaisuuden Suomen Ekonomeihin?

Suomen Ekonomien hallitus ohjaa järjestön toimintaa strategisella tasolla. Järjestömme on laaja ja siihen tarvitaan näkemystä ja asiantuntemusta sekä myös rohkeutta uudistua. Nyt Suomen Ekonomit hakee uutta hallitusta, johon tarvitaan niin varttuneempaa kokemusta työmarkkinoista kuin myös nuoria ekonomeja sekä opiskelijoita, joille työ ja tutkinto näyttävät hyvin erilaisilta.

Suomen Ekonomien hallituksessa olet

Tulevaisuuden hallitustyöskentelijä
Hallitustyöskentely vaatii kykyä tarkastella liiton toimintaa kokonaisuutena yhdistäen monta eri elementtiä. Hallituksessa työskentely kehittää sinua ammatillisesti edistäen vahvuuksiasi strategian ohjaamisesta työelämän kysymyksiin.

Vaikuttaja
Pääset vaikuttamaan hallituksessa kuumimpiin asiakysymyksiin, jotka vaihtelevat koulutus- sekä työmarkkinapolitiikasta brändi- ja jäsenkysymyksiin. Vaikuttaminen laajaan kokonaisuuteen sekä yhteisiin asioihin tekee hallitustyöskentelystä mielenkiintoista ja merkityksellistä.

Verkostoituja
Hallitustyöskentely avaa sinulle useita ovia, pääset tapaamaan mielenkiintoisia henkilöitä ja organisaatioita. Hienoimpia kokemuksia on nähdä omien hallitustovereiden asiantuntijuus ja oppia heiltä.

Tule vaikuttamaan ja kertomaan oma visiosi Suomen Ekonomien hallitukseen!

Miia Paavola
Hallituksen 3. varapuheenjohtaja
Suomen Ekonomit

Suomen Ekonomit etsii uutta hallitusta seuraavalle kolmivuotiskaudelle 2018-2020, hakuaika on käynnissä 3.9. asti. Lue lisää ja hae: ekonomit.fi/hallitukseen.

18.08.2017
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013