( Yhteiskunta )

Keskitetty tuloratkaisu on ekonomin etu

Teksti Marita Kokko, kuvitus Jussi Kaakinen
  • Keskitetyn ratkaisun syntyminen ei yllättänyt yrittäjäekonomi Timo Saranpäätä.
”On ekonomin etu, että työmarkkinaosapuolet synnyttivät keskitetyn tuloratkaisun. Se on parasta työllisyydelle, veronmaksajalle ja hyvinvointi yhteiskunnan tulevaisuudelle. Se tuo rauhan keskittyä seuraavaan suureen haasteeseen, työura- ja eläkeneuvotteluihin.”

Tilannearvio on Sture Fjäderin, yli puolen miljoonan akavalai­sen puheenjohtajan. Ekonomi­liitto on Akavan jäsenjärjestö, mutta Fjäderille myös entinen työpaikka. Kauppatieteiden maisteri, yhteiskuntatieteen kandidaatti Fjäder työskenteli liitossa yli 20 vuotta, viime vaiheessa edunvalvontajohtajana.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät elo­kuun 30. päivänä sopuun keskitetystä ratkaisusta, joka sai nimekseen työllisyys­ ja kasvusopimus. Työ­markkinoiden keskusjärjestöt esittävät, että alakohtaiset työ­ ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään lokakuun 25. päivään mennessä. Työ-­ ja virkaehtosopimusosapuolten tulee ilmoittaa omille keskus­järjestöilleen viimeistään tuona päivänä, että keski­tetyn mukaiset ratkaisut on solmittu.

Fjäder toteaa Suomen tilanteen vakavuuden. Kaikki talouden mittarit ovat pakkasella. Hän enna­koikin, että jo niskaan tulleet irtisanomisaallot ovat pieniä verrattuna tyrskyihin, jotka ovat tulossa. Elektroniikkateollisuus on häipynyt kokonaan, pa­periteollisuus ja sen vanavedessä kemian teollisuus hiipuvat. On toki valonpilkahduksia, jotka kertovat elinkeinorakenteemme uudistuvan, mutta ei peli­teollisuus meitä pelasta vielä vuosiin.

Samanaikaisesti finanssikriisi pitää Eurooppaa otteessaan. Suomen viennistä suurin osa on inves­tointihyödykkeitä, joiden ostajina ovat Euroopan maat. Ne eivät investoi kriisissä. Meillä on alijäämää valtiontaloudessa ja työllisyysprosentti on 68, kun muissa Pohjoismaissa se on 10 prosenttia korkeam­pi. Sata työllistä huoltaa nyt 50:tä työelämän ulko­puolista. Pian suhde on 100/75.

Eurooppa köyhtyy, Suomi köyhtyy, kansalaiset köyhtyvät. Näin menee Fjäderin arvion mukaan parikymmentä vuotta. Meidän ongelmamme on Euroopan nopein ikääntyminen. Lainaamme joka vuosi seitsemän miljardia, joilla pyöritämme sel­laista yhteiskuntaa, johon meillä ei ole varaa.

Akavan Fjäder: Työllisyysasteeksi 75 prosenttia

”Tarvitsemme työllisyysasteen 75:een. Pitää luoda mekanismit niin, että saamme ulkomaisia investoin­teja, suomalainen pääoma investoi enemmän ja ihmiset ryhtyvät entistä enemmän yrittäjiksi. Ei siksi, että pelastaisivat Suomen hyvinvointi­ yhteiskunnan, vaan siksi, että se on aito ja fiksu tapa hankkia elanto.”

Tilannettamme parantavat toimivat markkinata­lous ja oikeusjärjestelmä sekä korruption vähäisyys.

”Rakenteemme ovat kunnossa, mutta jos vel­kaannumme tätä vauhtia, on velan osuus brutto­kansantuotteestamme 60 prosenttia vuonna 2015. Sen maagisen rajan yli ei pitäisi mennä.”

Lähes kaikki työehtosopimukset ovat katkolla

Ensimmäiset työ­ ja virkaehtosopi mukset ovat kat­kolla loka–marraskuussa. Näissä  sopimuksissa ovat mukana muun muassa Suomen vientiteollisuus ja finanssiala, ja vuodenvaihteessa tulee julkinen sek­tori. Seitsemän kuukauden  janalla, joka päättyy tou­kokuun viimeiseen päivään, melkein kaikki suoma­laiset sopimukset katkeavat.

Työmarkkinajohto on pohtinut pitkin kesää Suo­men talouspolitiikan kuvaa. ”Nyt ei ollut aika kinata työmarkkinamallista eli ideologiasta, onko keskitet­ty ratkaisu parempi kuin liittokierros. Työmarkkina­riitojen ja lakkojen syksyyn ei ollut varaa.”

On Fjäderin mukaan täysin selvää, että palkansaajat puolustavat työmarkkinamallia. Hän korostaa ostovoimapolitiikan merkitystä.

Meillä ei ollut katetta juhliin palkankorotuksissa, sillä nyt tulee Fjäderin mielestä miettiä kilpailuky­kyä.

”Meidän tulee palkansaajajärjestöissä ymmärtää, että meidän pitää tehdä alempia ratkaisuja kuin mei­dän kilpailijamaissamme Ruotsissa, Saksassa ja yli­päätään Euroopassa on tehty. Tämä vaati konsensus­ta.”

Keskitetyssä sopimuksessa vedetään suuret lin­jat, mutta pöydälle on uskallettava nostaa asioita, jotka ovat kipeitä sekä palkansaajille että työnanta­japuolelle. Nyt ostettiin aikaa Suomen elpymiselle.

Sture Fjäder

Ekonomiliiton tärkein tavoite on työllisyys

Akava ehdottaa yritysverotukseen hiukan saman­kaltaista mallia kuin Virossa.  Veroa ei pidätetä niin kauan kuin pidät pääoman yrityksen sisällä ja palk­kaat lisää ihmisiä. Vasta kun otat pääomaa ulos yri­tyksestä, maksat veroa. Toinen tapa saada pääomia on bisnesenkelivähennys, jonka maan hallitus on ot­tanut muunneltuna käyttöön.

”Mutta tarvitaan myös uutta asennetta menes­tykseen. Ei ole huono asia, että joku rikastuu yritys­toiminnalla. Mitä enemmän meillä on sellaisia mil­jonäärejä Suomessa, jotka ovat rikastuneet yritystoiminnalla, sen paremmin menee kansalla ja koko Suomella.”

Fjäder nostaa Ekonomiliiton tärkeimmäksi tavoitteeksi, että mahdollisimman moni ekonomi on työssä. Ekonomiliiton ongelma on, että isolla osalla jäsenistä ei ole työehtosopimusturvaa. ”Moraali ja oikeus on,  että palkankorotukset tulevat heillekin.”

Nyt tarvitaan kriisitietoisuutta kaikilta osapuolilta

Tulopoliittisissa neuvotteluissa tarvitaan kriisitie­toisuutta molemmin puolin pöytää. Neuvoteltaviksi tulee Fjäderin mukaan ottaa rakenteelliset uudistuk­set työmarkkinoilla. Ne voivat sisältää uudistuksia työttömyysturvaan tai mahdollisuuden säilyttää asu­mistuki silloinkin, kun ottaa vastaan huonommin­palkattua työtä. Uudistukset voivat tarkoittaa myös vastaantuloa työaikakysymyksissä.

Ratkaisujen tulee koskea kaikkia, myös yritys­johtoa, samalla tavalla.

”Sopimuksissa pitää lukea, että yritysjohdon pal­kat eivät nouse enempää kuin palkansaajienkaan. Bonuksetkin pitäisi jäädyttää ja maksaa vasta, kun menee paremmin. Moraalimme ei kestä johdon isoja bonuksia ja silloin usko hommaan loppuu.”

Fjäderin mukaan vahva suomalainen konsensus­henki on hävinnyt uuteen globaaliin ajatteluun. Suo­meen tuodaan toimintamalleja niistä maista, joissa Suomen suuret yritykset nykyisin toimivat. Nyt hyvää henkeä yritetään tuoda takaisin.

”Meidän pitää tuoda asiat pöydälle niin, että neuvottelutuloksen synnyttyä voimme katsoa toi­siamme silmiin ja todeta, että voitimme molemmat. Silloin olemme yhteiskuntapolitiikassa samalla  tiellä.”

Fjäder antaisi kuitenkin mahdollisuuden lisäksi alakohtaisiin keskinäisiin sopimuksiin, jotka sopivat juuri sen alan tilaan ja suhdanteeseen. Mutta perus­linja piti määrittää keskitetysti.

”Tulkitsen, että vallalla on keskusteleva henki, jonka ansiosta päästään paranevaan työllisyyteen ja tarjotaan maan hallitukselle mahdollisuus nähdä, mitä voi ja ei voi tehdä.”

”Mitä kriisitietoisempia olemme, sen parempi”, Fjäder sanoo ja päättää haastattelun ja 12-­tuntiseksi venyneen työpäivänsä. Tupo tekee päivistä vielä pidempiä. ”Työtä 24/7, mutta en valita, koska rakas­tan tätä työtä.”
­­

Ekonomiliiton edunvalvontajohtaja Savinko: Laatukysymyksistä neuvotellaan aloittain

Työllisyys­ ja kasvusopimuksen olennaisinta sisältöä ovat sopimuksen aikajänne, palkankorotukset ja nii­den muoto. Työelämän laatukysymykset on pääosin siirretty alakohtaisten neuvottelujen asialistalle, ja nekin ”suositeltavina” asioina.

Sopimuksessa on tekstiä miltei viiden sivun ver­ran, mutta iso osa teksteistä on kirjoitettu muotoon, joka antaa paljon mahdollisuuksia kirjavaan tulkin­taan. Sopimukseen on nostettu työelämän suuria kysymyksiä, kuten neuvottelut työsopimusten vel­voittavuudesta, sopimusten rikkomisesta, sovittelu­järjestelmästä ja sefeläisittäin tärkeästä asiasta, eli sopimuksettomista aloista. Sopimuksen mukaan  pelisääntöjä uudistamaan perustetaan työryhmä.

”Sopimuksettomat alat ovat olleet ja tulevat näemmä olemaan iso ongelma keskitetyssä sopi­musjärjestelmässä. Esimerkiksi paljon akavalaisia työllistävää kaupan alaa tämä työllisyys­ ja kasvu­sopimus ei koske. Kaupan alan ylemmille toimihen­kilöille ei sitovia sopimuksia saada ainakaan tämän tason sopimuksissa. Yritysjohtajien tulospalkkioi­den sijasta tulisi keskustella siitä, kuinka oikeuden­mukaista on jättää kasvava joukko palkansaajia sopi­muksen ulkopuolelle”, toteaa Ekonomiliiton edun­valvontajohtaja Lotta Savinko.

Itse sopimustulos syntyi Savingon mukaan poik­keuksellisen nopeasti ja taustatyöt pystyttiin hoita­maan julkisuudelta rauhassa.

Neuvotteluissa ei ollut työelämäryhmää lainkaan. Neljä erillistä isoa työelämäkysymystä heitettiin ”eväiksi” alakohtaisiin neuvotteluihin: 1. Tuottavuu­den ja työhyvinvoinnin lisääminen työaikajärjestely­jen avulla. 2. Työterveyden ja ­hyvinvoinnin edistä­minen sekä menettelytavat, joilla pyritään vähentä­mään sairauksien ja työtapaturmien aiheuttamia poissaoloja. 3. Käytettävissä olevat työehtosopimus­keinot työpaikkojen, yritysten ja julkisyhteisöjen toi­minnan turvaamiseksi, kun yritys tai julkisyhteisö joutuu poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin. 4. Työurien pidentämiseksi alakohtaiset työ-­ ja virka ehtosopimusosapuolet selvittävät, miten ikä­ohjelmien käyttöä ja yksilöllisten työurasuunnitel­mien tekemistä edistetään työpaikoilla.

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisääminen työaikajärjestelyin voisi parhaimmillaan Savingon mielestä tarkoittaa työaikapankkijärjestelmän käyt­töönottoa, joka oli Akavan linjapaperissa.

”Sanaa työaikapankki ei mainita sopimuksessa. Olisi kaivattu vähän vahvempaa selkänojaa, jotta asioita saataisiin alakohtaisissa neuvotteluissa eteenpäin.”

Savinko olisi odottanut, että asioiden käsittelyyn olisi annettu jonkinlainen raamitus.

”Tulee mieleen, että pahimmat ongelmat on siir­retty alakohtaisiin neuvotteluihin. Nyt tilaa tulkin­noille on paljon. Konkretisoituvatko laatukysymyk­set alakohtaisissa neuvotteluissa siten, että työn­antaja tuo pöytään esimerkiksi lomarahojen poista­misen tai jonkun muun ison rakenteellisen kysymyksen?”

Eläkejärjestelmän uudistamista koskevat neu­vottelut alkavat tänä syksynä. Viime vuoden maalis­kuussa syntyi työurasopimus, jonka mukaisesti ryhdytään nyt miettimään ratkaisua seuraavaksi työ­eläkeuudistukseksi.

”Työelämän laadun on pakostakin tultava esille tässä yhteydessä. Jos haluamme pidentää työuria, on keskusteltava keinoista, joilla työelämän laatu ja ihmisten jaksaminen paranevat.”

Timo Saranpää
Yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja Saranpää: Järki voitti

Ekonomiliiton yrittäjäneuvottelukunnan puheenjoh­taja Timo Saranpää odottikin tuloneuvotteluista maltillista ratkaisua. Jokaisen osapuolen oli syytä siirtää oma etu taka­alalle, sillä kaikki joutuvat tinki­mään tavoitteistaan.

Saranpää haluaa nostaa yrittäjäneuvottelukun­nan painoarvoa työmarkkinaneuvotteluissa. ”Työ­markkinatoiminta on Ekonomiliiton perinteessä vahvasti ollut työntekijäpuolen toimintaa. Toivon,
että ekonomiyrittäjien ääni kuuluu jatkossa vahvem­min.  Tänä syksynä seuraamme prosessia tarkasti, ja tarvittaessa otamme kantaa sisältöön.”

Yrittäjäekonomi näkee maltillisen tuloratkaisun tienä maltilliseen tulokehitykseen ja työrauhaan, sil­lä neuvotteluratkaisu on aina parempi kuin työtais­telutoimet.

”On haettava yhteiskuntasopimusta, raamia tai sopimus Finlandiaa, jolla huolehdittaisiin siitä, että kansakunnan kilpailukyky säilyy. Ratkaisu vaatii melkoista johtajuutta. On tosi hankala nähdä, mistä johtajuus löytyy.”

Saranpää toteaa sokeankin näkevän kepillä, ettei­vät kaikki vieläkään ajattele yhteistä hyvää. Funtsi­taan vain sitä, miten varmistaa omat asemat vuoden–kahden tähtäimellä. Näin työmarkkinaneuvottelut tuntuvat hänestä osaoptimoinnilta pahimmillaan.

”Koska emme palkkoihin vaikuttamalla kykene kilpailukykyä kovin rajusti nostamaan romauttamat­ta elintasoa, meidän on aidosti haettava tuottavuut­ta ja keksittävä asioita, joilla suomalainen julkinen sektori toimii tehokkaammin ja joilla saamme kai­ken irti teknologiasta.”

Ekonomiliitossa on pohdittu kykyämme vastaan ottaa uusia ehdotuksia: ”Oppisimmeko sanomaan Kyllä, jos… sen sijaan, että aloitamme Ei, koska…”

Yrittäjä ymmärtää molempia osapuolia

Saranpää näkee yrittäjäekonomin rooliin sillan­ rakentajana osapuolten välillä.

”Yritystemme asiakkaina ovat usein korporaatiot, joissa olemme yrittäjinä huonommassa asemassa kuin palkkasuhteiset henkilöt. Meiltä löytyy ymmär­rystä, millainen on työntekijän ja asiantuntijan ase­ma. Toisaalta olemme myös työnantajia. Siksi osaamme samaa kieltä myös neuvottelupöydän toi­sen osapuolen kanssa. ”

Ekonomiliitolla on Saranpään mielestä ydinteh­tävä vastuullisuuden viestinviejänä. Sillanrakennuk­sessa Ekonomiliiton rakennuspuita ovat moninaisil­la aloilla toimivat jäsenet sekä tiheät verkostot eri päättäjäryhmiin.

”Meidän vastuullamme on jo koulutuksemmekin perusteella saada ihmiset ymmärtämään, että mark­kinatalous voi hyödyttää kaikkia osapuolia.”­

 

Työpaikka ja säännölliset tulot tuovat turvallisuutta, mutta tekeekö raha onnelliseksi? Kerro, mikä tekee sinut onnelliseksi.

Seuraavan numeron pääjutun teemana on onnellisuus.

Nimi (pakollinen)

Sähköposti (pakollinen)

Vastauksesi

Rajat työtunneille ja tehostukselle

Keskitetyllä ratkaisulla on aina syntynyt maltillisimmat tulokset. Sen voi jälleen odottaa rauhoittavan työmarkkinasyksyn ja antavan aikaa korjata taloustilannetta. Ekonomit odottavat nyt ostovoimaa tukevaa ja työoloja kohentavaa kokonaisuutta.

”Liittokohtaisten neuvottelujen seuraukset olisivat olleet arvaamattomat”, toteaa SEFEn työelämän toimikunnan puheenjohtaja Esa Vilhonen.

Liittokohtaiset neuvottelut jättävät Vilhosen mukaan tilaa kiistellä, mistä kilpailukyvyn menetys oikein johtuu.

”Maltillinen ja ostovoimaa tukeva ratkaisu oli nyt tärkein tavoite. Hallitus teki kehysriihessä yritysverohelpotuksen. Sen odottaisi jossain vaiheessa poikivan uusia työpaikkoja. maailmalta kuuluu jo elpymisen kohinaa, mutta suomi vaipui taantumaan myöhässä ja kömpii sieltä muita myöhemmin ylöskin”, hän toteaa.

Työelämän laatukysymykset Vilhonen nostaa syksyn neuvottelujen keskiöön. Työelämän toimikunta nostaa omassa esityksessään esille työaikapankin tärkeyden ja sopimuksettomien alojen saamisen sopimusten piiriin.

Finanssiala kaipaa työaikapankkia

YTN:n finanssialan taustaryhmää aiemmin johtanut Pekka Rintala korostaa, että finanssialalla epävarmuutta kasvattavat alan lisääntynyt sääntely sekä tehokkuusvaatimukset. Vakuutus- ja rahoi-tusala ovat integroituneet, ja tehokkuusvaatimuksiin on vastattu virtaviivaistamalla organisaatioita.

”Ymmärrän tehokkuuden ja vakavaraisuuden säilyttämisen tarpeen, koska se näkyy myös asiakkaalle. Mutta miten väki jaksaa työtään asiakas- ja tulospaineiden alla?”

Rahoitusalalla sefeläiset ovat työehtosopimusten piirissä 85-prosenttisesti. Vain ylin johto ja henkilöstöjohto ovat sopimuspalkkaisia.

”Moni kuitenkin kokee olevansa sopimuspalkkalainen. Silloin voi olla, että työsopimuksessa mainittu työaika hämärtyy.”

Alan tavoitteet keskittyvätkin työajan hallintaan ja työhyvinvointiin. Työaikapankki tulisi rintalan mukaan kytkeä työehtosopimukseen. Se tarjoaa säädellyt raamit, joissa toimia.

Yhteiset pelisäännöt ylemmille toimihenkilöille

Elintarvikealan ylemmät toimihenkilöt haluavat neuvottelujen tuovan heidät työehtosopimuksen ja yhteisten pelisääntöjen piiriin.

”Elintarvikealan ylemmillä toimihenkilöllä ei ole työehtosopimusta eikä nyt palkkasopimustakaan. Elintarviketeollisuudessa on ollut palkkapöytäkirja, mutta reilu vuosi sitten Elintarviketeollisuusliitto (ETL) ilmoitti, että ylempien toimihenkilöiden kanssa ei tarvitse neuvotella eikä uudistaa palkkapöytäkirjaa. Olemme nyt täysin vapaata riistaa”, toteaa ytn:n elintarvikealan taustaryhmän puheenjohtaja Aku Lipsanen.

Työnantaja on Lipsasen mukaan selvästi koventanut linjaansa.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ajaa paikallista sopimista. Esimerkiksi Arla–Ingman yritti sopia työaikapankista paikallisesti. ”Mutta viranomaiset eivät hyväksyneet sopimusta, koska alalla ei ole työehtosopimusta.”

Kokeilu jouduttiin purkamaan, koska työlainsäädäntömme pohjautuu liittojen välillä tehtyihin sopimuksiin.

EK viittaa usein saksalaiseen tapaan tehdä paikallisia sopimuksia.

”Mutta siellä on erillinen järjestelmä paikallisille neuvotteluille ja taustalla on laajempi valtakunnallinen liittojen välinen sopimus.”

Lipsanen toteaa maalaisjärjen voittaneen syksyn neuvotteluissa. Hän odottaa kokonaisvaltaisen, kolmikantaisen sopimuksen myös toteutuvan. Lipsanen haluaa EK:n näyttävän ryhtinsä. Sen alaisten yritysten johdon tulisi lähteä talkoisiin jäädyttämällä omat bonuksensa odottamaan parempia aikoja.

YTN ja JUKO avaavat sopimuksen

Ekonomiliitto on Akavan neljänneksi suurin jäsenjärjestö. Kun puhutaan keskitetystä ratkaisusta, on akava sen edustajana neuvottelupöydässä. Raamiratkaisun eri sopimusaloille konkretisoivat YTN ja JUKO.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö. Se vastaa akavan jäsenkentässä ylempien toimihenkilöiden neuvottelu- ja sopimustoiminnasta teollisuudessa sekä liike-ja palvelualoilla.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO valvoo jäsentensä oikeudellisia, työmarkkinallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Se muodostaa korkeasti koulutettuja edustavan julkisen alan yhteenliittymän.

Itse neuvotteluja käyvät vastuulliset asiamiehet. Heidän tuekseen on koottu taustaryhmät asettamaan ja pohtimaan alakohtaiset tavoitteet. Taustaryhmissä on yleensä mukana kentän työmarkkina-aktiiveja, kuten luottamusmiehiä. Liittokohtaisten neuvottelujen osapuolina ovat kunkin alan työantajaliitto sekä YTN tai JUKO.

 

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013