( Johtaminen )

Kestävä johtajuus luotsaa yritystä kokonaisvaltaisesti

Teksti Jukka Nortio Kuvat Kirsi Tuura, Laura Oja
  • Kestävä johtaminen tulee suomalaisen johtajan työpöydälle, kun hän ymmärtää sen merkityksen kilpailutekijänä, sanoo Susanna Perko.
Työhyvinvoinnin kehittäminen, ympäristökysymyksiin vastaaminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Yhä useampi johtaja ratkoo pulmia ja kehittää yritystään kestävän johtajuuden keinoin.

Tunnelma Suomen Nuorkauppakamareiden toimistossa keittiöpöydän ääressä on leppoisa. Innostus kuuluu äänestä, kun toimitusjohtaja Timo Wallenius ja puheenjohtaja Henna Väätäinen kertovat ajatuksiaan kestävästä johtamisesta.

”Kestävä johtajuus on rekyyli puhtaalle kvartaaliajattelulle, jonka tie on ilmiselvästi kuljettu loppuun”, Wallenius sanoo.

Hän on juuri käynyt johtajuussymposiumissa, missä sekä johtajuuden asiantuntijat että johtajat keskustelivat vilkkaasti yritysten tarpeesta hakea uusia, pitkäkestoisia johtajuuden malleja.

”Kestävä johtaminen merkitsee yrityksen arvojen ja strategian mukaista toimintaa kaikissa teoissa. Kestävyys tarkoittaa päämäärätietoista johtamista, jolla ei haeta pikavoittoja vaan kasvatetaan kestävällä tavalla yritystä. Näin toimittaessa huomioidaan koko ajan myös yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävä toiminta”, Väätäinen tiivistää.

Väätäisen mukaan tämä toimintatapa on ollut ominaista perheyrityksille jo vuosikymmeniä. Niiden toiminta on perustunut aina vahvoihin arvoihin.

Mutta löytyy kestävää johtamista myös urheilun parista.

”Suomen jääkiekkomaajoukkue oli Curt Lindströmin kaudella johtamisen tienraivaaja, kun se otti filosofiakseen ’lite bättre’. Lindström tarkoitti sillä asioiden tekemistä koko ajan pikkuisen paremmin, jolla taataan pysyvä etu ja se, että ollaan vielä kymmenen vuoden päästä mukana pelissä”, Wallenius vertaa.

Ei enää enemmän vähemmällä, vaan sama vähän vähemmällä

Yritykset ovat menneet Walleniuksen mukaan tehokkuusajattelussa liian pitkälle.

”On kokeiltu jo riittävästi sitä, kuinka tehdään enemmän vähemmällä. Minusta riittää se, että tehdään sama vähän vähemmällä.”

Tämä ei kuitenkaan tarkoita hidastamista tai laiskottelua vaan keskittymistä oikeisiin asioihin – niihin, jotka takaavat pitkällä tähtäimellä yrityksen menestykseen.

Tehokkuusajattelu on johtanut jopa siihen, että sekä johtajat että johdettavat ovat toimineet tehokkuuden nimissä kuin juoksumatolla, eli hyvin tehottomasti.

”Meillä on vaivannut sekä strategisen ajattelun puute että ajattelun laiskuus. Helposti on ajateltu, että ei minun tarvitse välittää, kun johtajat kuitenkin tulevat ja käskevät mitä tehdään”, Väätäinen lisää.

Tehottomuutta on vielä lisännyt se, että sekä johtoryhmien että hallituksen palavereissa on tapana katsoa peruutuspeilin. Ajankäyttö palavereissa pitää kääntää toisinpäin.

”Yksi neljäsosa ajasta tilannekuvaan ja kolme neljäsosaa ajasta tulevaisuuden tekemiseen”, Wallenius neuvoo.

Tee työtä, jolla on merkitys

Kestävän johtamisen merkitys korostuu ennen kaikkea ihmisten johtamisessa. Teollisen johtamisen ja prosessijohtamisen opit eivät enää päde, kun työntekijät odottavat osallistavaa ja valmentavaa johtamista. Johtajan on osattava motivoida ja luoda ilmapiiri, jossa jokainen työntekijä tuntee työnsä merkityksen.

”Puolustusvoimat olivat tässä asiassa aikaansa edellä, kun nostivat tunnuksekseen: Tee työtä jolla on tarkoitus”, Wallenius sanoo.

Motivointi ei ole yksin ulkoa annettua, vaan myös sisäsyntyistä intohimoa oman työn tekemiseen, jota valmentava johtaja osaa ohjata.

”Työntekijä on subjekti, joka voi vaikuttaa omaan työhön. Johtajan on osattava kuunnella, eikä käskeä ja määräillä”, Väätäinen tarkentaa.

Tällaisessa yrityksessä hyvinvointi ja työtyytyväisyys johtavat hyviin tuloksiin. Syy-seuraussuhde on selvä: kun työllä on tarkoitus, motivaatio on kohdallaan ja kun motivaatio on kohdallaan, työntekijät voivat hyvin ja tekevät hyvää tulosta.

Henkilöstön kuuntelu, osallistaminen ja yhteinen päätöksenteko johtavat parhaaseen tulokseen

”Kestävä johtaminen on koko työyhteisön asia. Ei riitä, että johtaja yksin saa herätyksen”, sanoo Aalto­yliopiston vastuullisen liiketoiminnan tutkimusryhmässä tutkijana työskentelevä Eeva Houtbeckers.

Hänen mukaansa johtamisen muutos pitää tehdä näkyväksi ja se pitää kommunikoida koko organisaatioon.

”Jos muutoksen takana on vain johtava eliitti, se aiheuttaa vastarintaa. Siksi johtajan on kuunneltava ja osallistettava koko organisaatio mukaan muutokseen.”

Dialogisuus, vuorovaikutus ja kyky käydä aitoa keskustelua ovat muutoksen ehdottomat edellytykset. Johtajan pitää ymmärtää oma tilanteensa ja osaamisensa, mutta myös oman toimintatavan rajoitukset. Joskus on hyvä miettiä, tarvitseeko johtaja avuksi ulkopuolisia asiantuntijoita.

Houtbeckersin mukaan etenkin yhteiskunnalliset yritykset näkevät kokonaisvaltaisen johtamisen merkityksen: henkilöstön kuuntelu, osallistaminen ja yhteinen päätöksenteko johtavat hyvään tulokseen.

”Esimerkiksi eräässä yrityksessä on runsaasti harjoittelijoita, joita kohdellaan täysin tasavertaisesti vakituisten työntekijöiden kanssa: heitä kuunnellaan ja osallistetaan tasapuolisesti. Yritys perustelee tätä sillä, että nuorille harjoittelijoille halutaan antaa yrittäjäkasvatusta, koska on hyvin todennäköistä, että monet heistä ovat tulevia yrittäjiä.”

Yritys näkee tässä tapauksessa selkeän yhteiskunnallisen mission, joka samalla palvelee työhyvinvointia ja hyvää tulosta.

Kestävä johtaja kiertää, kuuntelee ja opiskelee yrityksen kulttuuria

Johtajavalinnat ovat suosineet itseohjautuvien prosessien johtamista ja tehokkuusjohtamista. Johtajan tärkein tehtävä on ollut tarkastaa palavereissa, ovatko tehokkuusmittarit täyttyneet. Nyt yrityksiin haetaan yleisjohtamisen osaajaa, jolta vaaditaan uusia henkilökohtaisia ominaisuuksia.

”Johtajalla on oltava hyvä itsetuntemus vahvuuksista, heikkouksista ja omista kehittämistarpeista. Hyvä itsetunto ei kuitenkaan tarkoita suurta egoa”, Väätäinen sanoo.

Uuden kestävän johtajan toimintatapa heijastuu jo sadan päivän etsikkoaikaan. Kun menneen maailman johtaja näytti uudelle organisaatiolleen omat toimintatapansa ja alaisilleen kaapin paikan, lähtee kestävä johtaja kiertämään, kuuntelemaan ja opiskelemaan yrityksen kulttuuria.

”Johtajan on kuultava suoraan kentältä, millä keinoilla tuloksia saavutetaan paremmin. Johtajien on jalkauduttava tuotannon tai myynnin pariin, eli niiden ihmisten luokse, joiden työpanos merkitsee eniten yrityksen tavoitteille”, Wallenius sanoo.

Eikä kuuntelua ja oppimista pidä jättää etsikkoaikaan, vaan johtajien on omaksuttava elinikäinen oppiminen.

”Et ole valmis koskaan. Varsinkin ihmisten johtamisessa vaaditaan jatkuvaa uusiutumista ja yrityksessä työskentelevien ihmisten työhön perehtymistä”.

Huono johtaminen tuo muutoksen

Kestävää johtajuutta kaivataan, koska nykyisen johtamistavan seuraukset on nähty ja se on tullut tiensä päähän.

”Epäkestävä johtaminen on aiheuttanut paljon pahoinvointia työpaikoilla. Ihmiset vaativat nyt ihan aiheesta parempaa johtamista. Kyseessä on L’Oréal-ilmiö: Because, I’m worth it”, Houtbeckers sanoo.

Suuria muutoksia johtamisessa ei tapahdu, vaan muutos on kuitenkin jatkuva prosessi. Houtbeckersin mukaan liikkeellä ovat vasta yksittäiset johtajat, jotka ovat lähteneet tekemään muutosta.

Samaa mieltä on Sitran vanhempi tutkija Susanna Perko. Hän on perehtynyt syvällisesti aiheeseen ja kirjoittanut siitä kirjan Kestävä johtajuus – bisneksen uusi elinehto yhdessä SEFEn toiminnanjohtaja Aija Bärlundin kanssa.

”Edelleen puhutaan edelläkävijäyrityksistä. Ennen kuin kestävä johtaminen on valtavirtaa, menee hyvinkin kymmenen vuotta”, Perko sanoo.

Kestävän kehityksen kysymykset ovat jo normalisoituneet osaksi joidenkin johtajien normaalia arkea.

”Kestävä johtaminen on osa laajempaa ajattelua uudenlaisten sisäisten ja ulkoisten vaatimusten edessä. Ei niin, että johtajat erityisesti pyrkisivät olemaan kestävän kehityksen edelläkävijöitä”, Perko jatkaa.

Kyse ei ole Perkon mukaan enää yksittäisistä vuosikertomukseen kirjattavista tempuista tai vastuullisuusjulistuksista, vaan esimerkiksi kokonaisvaltaisesta työstä asiantuntijaorganisaation hyvinvoinnin eteen.

Sitran tutkija: Kun uusi toimintatapa ymmärretään kilpailutekijänä, sen merkitys oivalletaan

Kestävä johtaminen on tullut suomalaisen johtajan työpöydälle, kun hän on ymmärtänyt sen merkityksen kilpailutekijänä.

”Koska kestävän johtajuuden tulokset eivät ole pikavoittoja, muutos vaatii sitoutuneelta johtajalta pitkää pinnaa. Kun muutos uudenlaiseen toimintatapaan nähdään kilpailuedun hankkimisena, se kääntyykin investoinniksi. Tämä näkyy esimerkiksi tuotekehityksessä”, Perko sanoo.

”Kone Oyj:ssä oivallettiin varhain, että sähköpihit hissit ovat merkittävä kilpailuetu kehittyvillä markkinoilla. He uskoivat siihen ja tekivät systemaattista kehitystyötä tämän asian eteen”, Perko jatkaa.

Kestävän kilpailuedun saavuttamiseen ei riitä, että yritys toimii lain ja hyvien tapojen mukaan. Sen on myös tehtävä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpiä tekoja kuin kilpailijat, koska loppuasiakas tekee ostopäätöksensä edellä mainittujen kriteerien perusteella.

Näin on ennenkin tehty -asenne suurin este

Jos kestävä johtaminen on avain näin moneen hyvään, miksei se ole arkea jokaisessa yrityksessä? Nuorkauppakamareiden toimitusjohtaja Timo Wallenius näkee ihmisen sekä suurimpana mahdollisuutena että esteenä muutokselle.

”Organisaatioissa on aina niitä, jotka haluavat muutosta ja uusia tuulia, mutta samalla on myös tiukkoja vastustajia.”

Tiukkaan juurtunut muutosvastarinta sekä ”Näin on aina ennekin tehty” -asenne ovat kestävän johtajuuden suurimpia esteitä. Johtajan on oltava kärsivällinen ja kestettävä takaiskut.

”Kestävän johtajuuden läpivienti vaatii runsaasti sosiaalisia taitoja ja kykyä sovitella eri intressejä yhteen”, Wallenius jatkaa.

Perkon mukaan tiukka taloudellinen aika asettaa omat vaatimuksensa: pitää olla kanttia tehdä muutoksia eikä vaan käpertyä suojaan.

”Taantuma on mahdollisuus isolle muutokselle, kun on katsottava aivan uudella tavalla megatrendejä, muutoksia, joihin vastaaminen tuo uusia mahdollisuuksia”, hän sanoo.

Kestävä johtaminen vaikuttaa liiketoiminnan kaikkiin tasoihin

Houtbeckersin mukaan muutoksen logiikassa on helposti se vaara, että kestävään johtajuuteen suhtaudutaan näennäisen positiivisesti.

”Helposti sanotaan joo-joo, ja sitten ei tapahdu mitään.”

Päättäjien keskuudessa on noussut huoli siitä, että organisaatioiden pahoinvointi ja tyytymättömyys nykymenoa kohtaan kasvavat. Siksi muutos on välttämätön. Samaan aikaan nousee myös organisaatioiden sisältä aito tarve tehdä asioita toisin. Syytkin ovat selvät.

”Muutos on tullut kriisin myötä välttämättömäksi. On huomattu, ettei näin vaan voi jatkua. Sanojen lisäksi vaaditaan tekoja”, Houtbeckers sanoo.

Kestävällä johtamisella ymmärrettiin Perkon mukaan ennen yksittäisiä tekoja tai raportoitavia lukuja vuosikertomuksessa. Paperinkierrätys, hyväntekeväisyysjärjestöjen tukeminen ja henkilöstön virkistyspäivät eivät riitä.

”On ajateltava yritystä kokonaisuutena, jossa kestävä johtaminen vaikuttaa liiketoiminnan kaikkiin tasoihin: tuotekehitykseen, tuotantoon, myyntiin, kumppanuuksiin, asiakkuuksien hoitoon ja kaikkiin sidosryhmiin. Yritys ei reagoi vain ulkoapäin tuleviin vaatimuksiin, vaan vastuullisuus ja kestävä johtaminen lähtevät yrityksen sisältä. Kestävä johtaminen on yrityksen strateginen valinta, joka on myös kannattavaa ja kilpailukykyä parantavaa toimintaa”, Perko sanoo.

Kestävään johtajuuteen kannustaa jo yrityksen riskienhallinta.

”Kestävä johtaminen ei ole yksittäisiä, ylimääräisiä ja alleviivattavia asioita vaan yksinkertaisesti hyvää liikkeenjohtoa.”

[poll id=”4″]

 

 

 

Kestävä johtaja:

• uskaltaa tehdä muutoksia, joiden vaikutukset eivät näy heti.

• viestii ja sitouttaa henkilöstön mukaan muutokseen.

• sietää muutosvastarintaa.

• uusiutuu nykyisessä työssä ja on valmis uusiin tehtäviin.

• kuuntelee ihmisiä ja ohjaa kysymyksillä ihmiset oivaltamaan oman työnsä merkityksen.

• tekee, mitä puhuu.

• on kiinnostunut yrityksen vaikutuksista ympäristöön ja yhteiskuntaan.

• toimii aktiivisesti yhteistyössä ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien kanssa.

• tunnistaa yrityksen tulevaisuuden kannalta merkittävät hiljaiset signaalit.

• näkee tulevaisuuden kirkkaasti.

 

Rautalinko johtaa ihmisiä 24/7

Vaasan toimitusjohtaja Esa Rautalinko toteuttaa kestävää johtajuutta jo kolmannessa pestissään. ”Kestävässä johtajuudessa on lopulta kysymys välineiden valinnasta.”


Yritykset ovat tehneet vuosikymmenet arvolupauksia. Miten kestävä johtajuus poikkeaa niistä?

”Yritysten arvopuheet ovat tyhjää täynnä. Tärkein kysymys on se, kuka elää arvopuheet todeksi.”

Mikä on tärkein johtamisen alue?

”On ymmärrettävä, että kaikki liiketoiminnan haasteet liittyvät henkilöjohtamiseen. Tämän näkeminen vaatii johdolta nöyryyttä.”

Mikä on henkilöjohtamisen ydin?

”Se on positiivinen vallankumous yrityksessä, kun oivalletaan ja myönnetään, että kaikki ovat tasa-arvoisia. Enää ei ole mahdollista harjoittaa yksisuuntaista organisaatioasemaan perustuvaa käskytystä, vaan johtajan on luotava dialogi koko organisaatioon, mikä tarkoittaa keskusteluyhteyttä kunkin yksilön kanssa.”

Mihin muihin asioihin on kiinnitettävä erityistä huomiota?

”Ainutlaatuinen kulttuuri on ainoa asia, jolla yritys voi saada ylivoimista kilpailuetua. Kaikki muu on rahalla tai muilla keinoilla kopioitavissa. Johtajan vastuulla on kulttuurin kehittäminen. Tätä ei tehdä kulttuurin itsensä vuoksi, vaan siksi että yhtiö saavuttaa sillä kestävän kasvu-uran.”

Millä tavalla saa kestävän kulttuurin yrityksessä liikkeelle?

”On noustava avoimesti ja rohkeasti porukan eteen sekä ennen kaikkea kohdattava haasteet tiimin jäsenenä. Jotta porukan saa mukaan, on mentävä pitkän matkaa yli puolenvälin työntekijöitä vastaan. Porukka lähtee kyllä mukaan, kun johtaja kävelee tilanteisiin ilman arvomerkkejä.”

Kuinka kestävä johtaja näkee monikulttuurisuuden yrityksen voimavarana, ja kuinka sitä tulisi hyödyntää?

”Monikulttuurisuus ja monitaustaisuus antaa yritykselle kyvyn havainnoida nopeasti sekä riskejä että ennen kaikkia mahdollisuuksia. On tärkeää muistaa, että yrityksen oman ainutlaatuisen kulttuurin rakentaminen on keskeistä. Eroja ei kannata korostaa, vaan on hyvä etsiä yhteisiä nimittäjiä hyödyntämällä kaikkien kokemus- ja arvopohjaa.”

Mikä on kestävän johtamisen suurin uhka?

”Jokaisella on kokemus muutosohjelmista, jotka on käynnistetty innolla ja jätetty sitten puolitiehen. Sellainen johtaa yrityksen lähtötilannetta huonompaan, kun ihmiset menettävät uskonsa ja luottamuksensa yrityksen johtoon, strategioihin ja visioihin. Kestävä johtaminen on yrityksen uusi elämäntapa.”

Millä konkreettisilla keinoilla toteutat kestävää johtamista?

”Meillä on sitoutettu satoja ihmisiä eri organisaatiotasoilta ratkomaan yhdessä yrityksen menestykselle tärkeitä asioita. Samalla menetelmällä yhtiössä rakennettiin myös arvot. Suojaukset tippuvat alas kun ihmiset huomaavat, että asioista voi keskustella ja että palautetta voi antaa ja vastaanottaa vapaasti. Tämä vie hirveästi aikaa ja vaatii sen, että johtaja sitoutuu vetämään muutosta 24/7.”

Mitä ominaisuuksia kestävä johtajuus vaatii?

”Tärkein edellytys on olla aidosti kiinnostunut ihmisistä ja saada energiaa ihmisten kohtaamisesta. Jos viihtyy mieluummin numeroiden parissa ja suljettujen ovien takana, kestävä johtaminen voi olla ylivoimainen tehtävä.”

 

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013