( Kansainvälisyys )

Kohti kansainvälistymistä

Teksti Jukka Nortio, kuvitus Jussi Kaakinen
Asennetta, verkostoja ja monikulttuurisuutta. Kansainvälistymisen ainekset ovat suomalaisten käsissä. On aika ottaa niistä täysi hyöty irti.

Meillä on  erittäin kansainvälinen sukupolvi, 
ja impivaaralaisuus on hälvenemässä. Näin 
sanoo eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb Ekonomi-lehdelle antamassaan erikoishaastattelussa.

Ministeri Stubbilla on perspektiiviä arvioida 
kansainväliseksi kasvamista, onhan hän viettänyt 
19 vuotta maailmalla. Myös kaksikielinen lapsuudenkoti ja englantilainen 
puoliso ovat tuoneet oman lisänsä hänen kansainvälisyyteensä ja monikulttuurisuuteensa.

Perhe, lapsuus ja koulu ovat tärkeitä kansainvälisyyden kasvupaikkoja.

”Kansainvälisyys tulee nykypäivänä aika pitkälti äidinmaidosta. Tuleva sukupolvi on aina edeltävää kansainvälisempi. Siihen ovat vaikuttaneet ihmisten 
vapaa liikkuminen, hyvinvoinnin lisääntyminen ja informaatioteknologia.”

Monikulttuurisuus on voimavara

”Olemme automaattisesti kansainvälistymässä. Näen pelkästään myönteisenä sen, että saamme uusia kulttuuri-impulsseja”, Stubb sanoo painokkaasti.

Tilastot vahvistavat tämän. Kun ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli Suomessa 1990-luvulla yhteensä 40 000, kymmenen vuotta sitten 80 000 ja tänään 
160 000, heidän määränsä nousee vuonna 2020 
arviolta 250 000:een ja vuonna 2030 jo puoleen 
miljoonaan.

”Mitä enemmän ulkomaalaisia tänne saamme, 
sitä parempi. Heistä tulee uussuomalaisia.”

Aalto yliopiston Senior Fellow William Cardwell tukee 18 Suomessa viettämän vuoden jälkeen 
Stubbin näkemystä hieman toisesta näkökulmasta.

”Suomessa on paljon kansainvälisiä yhteisöjä 
Kiinasta, Nigeriasta ja monista muista maista. Niissä toimivien ihmisten osaamista eri maiden kulttuureista ja markkinoista pitäisi hyödyntää paljon nykyistä paremmin”, Cardwell sanoo.

Miksi tätä potentiaalia ei sitten hyödynnetä?

”Syyt ovat sekä suomalaisissa yrityksissä ja viranomaisissa, jotka eivät ymmärrä tämän osaamisen 
arvoa. Toisaalta ulkomaalaistaustaiset eivät aina osaa markkinoida itseään ja osaamistaan”, Cardwell lisää.

Ulkomaiset opiskelijat ovat toinen hyödyntämätön voimavara. Opiskeluaikojen yhteydet voivat luoda yllättäviä kontakteja tulevaisuuteen.

”Vierailessani ulkoministerinä Addis Abebassa, 
Afrikan maiden huippukokouksen aikaan, sain kutsun Etiopian nykyiseltä pääministeriltä, joka silloin oli ulkoministeri. Ihmettelin, miksi tämä kaveri haluaa tavata juuri minut, kun hän isännöi 54 Afrikan maan ulkoministeriä. Kävi ilmi, että hän oli opiskellut Tampereen teknillisessä yliopistossa ja halusi siksi tavata minut. Siinä on henkilö tärkeällä paikalla, jolla on vahva linkki Suomeen”, Stubb muistelee.

Mikä sitten houkuttaa Suomeen, pohjoiseen ja itäiseen kylmään maahan. Cardwellin mukaan tärkeimmät tekijät ovat Suomen maine turvallisena 
ja vakaana maana sekä ilmainen ja korkeatasoinen korkeakouluopetus. Kun kokemukset vastaavat odotuksia, Suomeen myös jäädään helposti.

Opiskelijoissa, niin suomalaisissa kuin ulkomaisissa, on virinnyt uusi kansainvälinen yrittäjähenki, jonka Cardwell näkee päivittäin.

”Nuorilla yrittäjillä on vahva halu viedä tuotteitaan ympäri maapalloa, perustaa toimistoja eri 
mantereille, tehdä yhteistyötä eri maiden yritysten kanssa ja ehkä tulla jossakin vaiheessa ostetuiksi”, Cardwell viittaa Supercelliin ja moneen muuhun menestystarinaan.

artikkeli_jatko_540_260_valmis

Suomalaisten markkinointiosaaminen parantunut

Sendai, Ufa, Jakarta, Sao Paolo, San Francisco, Almaty, Windhoek, Doha, Bogota, Lusaka ja Mumbai. Siinä muutamia ministeri Stubbin vienninedistämismatkojen kohteista. Matkoja on kertynyt yli 40 ja yrityksiä on ollut mukana kuudetta sataa.

Matkojen aikana ennen niin sulkeutuneet, ujot ja keskenään supisseet suomalaisdelegaatit ovat muuttuneet ylpeiksi oman asiansa ajajiksi.

”Olen saanut rinta rottingilla seurata suomalaisyritysten edustajien kehittymistä. He ovat nälkäisiä, ulospäin suuntautuneita ja he uskovat itseensä ja kansainvälistymiseen”, Stubb sanoo.

Suomalaiset osaavat markkinoida itseään, yrityksiään ja tuotteitaan huomattavasti paremmin kuin ennen. ”Kun aiemmin kuljimme varovasti seiniä pitkin, olemme nyt huoneen keskiössä.”

Suomea ja suomalaisuutta markkinoi maailmalla hyvä maine, joka ei Stubbin mukaan ole koskaan ollut niin hyvä kuin nyt.

”Koulutus, vähiten korruptoitunut, kilpailukykyisin ja onnellisin. Meidät on rankattu lähes kaikilla mittareilla aivan maailman huipulle”, Stubb sanoo selvästi ylpeänä.

Missä asioissa me sitten pärjäämme jatkossa maailmalla? Tähän vastaa William Cardwell.

”Uskon, että Suomi pärjää aloilla, jotka liittyvät tietotekniikan maailmanluokan osaamisen ja valittujen toimialojen yhdistämiseen.”

”Toimialoja voivat olla esimerkiksi energiateollisuus, terveydenhuolto, vähittäiskauppa tai vaikkapa opetus. Oleellista on, että pystymme hyödyntämään todellisten ongelmien ratkaisemiseen sitä valtavaa osaamista, joka meillä on esimerkiksi peliteollisuudessa”, Cardwell sanoo.

Suomalaisyritykset ovat luoneet joukon kansainvälistyneitä suomalaisia. Kun menneinä vuosikymmeninä diplomaattiura oli lähes ainoa tie maailmalle, sadat yritykset tarjoavat nyt kansainvälisiä urapolkuja.

Nämä ihmiset ovat Stubbin mukaan tärkeä potentiaali Suomelle, sillä heillä on osaamista länsimaisen bisneskulttuurin lisäksi Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikan maista.

”Meillä on valtava määrä firmoja, joiden työntekijät viettävät muutaman 
vuoden ulkomailla. Näin meille nousee aivan uusi kansainvälinen sukupolvi, Stubb sanoo.

Yrittämiselle suotuisa ilmapiiri

Yrittäjyys, kansainvälistyminen ja digitaaliset verkostot ovat Cardwellin mukaan avaintekijöitä kansainvälistymisen tiellä.

”Digitaalitalous on avannut kansainväliset markkinat jopa aivan pienimmille yrityksille. Verkkokaupat ovat mahdollistaneet tämän.”

Kysymys on myös isosta asennemuutoksesta. ”Yrittämisenhenkinen ilmapiiri on parantunut”, Stubb sanoo. Markkinointitaitojen ja muiden osaamisalueiden kohentumisen lisäksi tarvitaan edelleen kansainvälistymisajattelun kirkastamista. ”Ensiksi on uskallettava lähteä mukaan kansainväliseen kauppaan, toiseksi on uskallettava etabloitua oman porukan kanssa kohdemaahan. Vasta kolmanneksi tullaan vaiheeseen, jossa paikalliset tekevät töitä suomalaisyritysten hyväksi.”

Etabloitumisessa suurimmat vaikeudet liittyvät useimmiten byrokratiaan, jonka määrä vaihtelee 
valtavasti. Kulttuuriset erot korostuvat siinä, kuinka byrokratian kanssa pärjää.

”Ruotsiin on helppo asettua toisin kuin esimerkiksi Intiaan tai Sambiaan. Oleellista on oppia 
tuntemaan markkina, jonne asettuu”, Stubb muistuttaa. Tässä apuun tulee Team Finland, joka kokoaa 
yhteen eri vienninedistämistahojen osaamisen.

”Huomasimme, että meillä on tuhat ihmistä, 
jotka tekevät veronmaksajien rahoilla töitä yritysten kansainvälistymisen eteen. Järjestelmä oli liian pirstaleinen ja siiloutunut. Ilman lisäkustannuksia 
rakensimme verkoston, joka kattaa yli 80 kontaktihenkilöä ympäri maailmaa.”

Paikallisten tapojen tuntemus on avainasemassa, jos mielii pärjätä maailman turuilla.

Länsimaiset tavat ja bisneskäytännöt eivät 
riitä.

”Emotional intelligence on osuva termi, jolla 
tarkoitetaan paikallisen kulttuurin, tapojen ja kielen osaamista. Sillä pärjää maailmalla. Sama koskee myös ulkomaalaisten pärjäämistä Suomessa”, 
Stubb sanoo.

 

Team Finland tukee kansainvälistymään

Team Finland on yritysten vienti- ja kansainvälistymispalveluiden verkostomainen toimintamalli, joka liittää yhteen yritykset ja julkiset palveluntarjoajat. Verkoston tavoitteena on muodostaa lukuisista viranomaistahoista vahva ja dynaaminen joukkue, joka vauhdittaa suomalaisyrityksiä menestykseen kansainvälisillä markkinoilla.

Team Finland -verkostoon kuuluu maailmalla yli 
80 tiimiä. Ne kokoavat yhteen Suomen viranomaiset, julkisrahoitteiset organisaatiot sekä muut keskeiset 
toimijat. Kotimaassa Team Finland -verkoston ytimen muodostavat ELY-keskusten viisitoista tiimiä.

 

Vertaistuki 
auttaa 
ulkomaille muuttavaa

SEFEllä on kattava valikoima palveluita kansainvälistä uraa tekevälle ekonomille.

”Autan muun muassa työnhaussa, palkkaneuvonnassa ja sosiaaliturvaan 
liittyvissä asioissa, SEFEn uravalmentaja Arja Parpala sanoo.

Hänen lisäkseen ulkomaille muuttavia jäseniä palvelee monta muuta asiantuntijaa muun muassa juridisissa ja työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä. Heidän palvelunsa ovat tarjolla sekä 
komennukselle lähteville että omatoimisesti ulkomaille siirtyville ekonomeille.

Virallisten tukitoimien rinnalla toimii globaali vertaistukiverkosto.

”Meillä on maailmalla parinsadan 
ekonomin verkosto. Heiltä saa kokemukseen perustuvaa tietoa kussakin maassa asumiseen ja elämiseen liittyvissä asioissa”, Parpala kertoo.

Suomessa asuvat ulkomaiset ekonomit ovat kasvava joukko. Heille SEFE luo paraikaa omaa verkostoa ja palvelumallia.

”Tavoitteemme on, että osaavat ihmiset pysyvät Suomessa”, Parpala sanoo.

www.sefe.fi/ekonomiverkostot-kaytossasi

 

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013