( Kansainvälisyys )

Kohti kansainvälistymistä

Teksti Jukka Nortio, kuvitus Jussi Kaakinen
Asennetta, verkostoja ja monikulttuurisuutta. Kansainvälistymisen ainekset ovat suomalaisten käsissä. On aika ottaa niistä täysi hyöty irti.

Meillä on  erittäin kansainvälinen sukupolvi, 
ja impivaaralaisuus on hälvenemässä. Näin 
sanoo eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb Ekonomi-lehdelle antamassaan erikoishaastattelussa.

Ministeri Stubbilla on perspektiiviä arvioida 
kansainväliseksi kasvamista, onhan hän viettänyt 
19 vuotta maailmalla. Myös kaksikielinen lapsuudenkoti ja englantilainen 
puoliso ovat tuoneet oman lisänsä hänen kansainvälisyyteensä ja monikulttuurisuuteensa.

Perhe, lapsuus ja koulu ovat tärkeitä kansainvälisyyden kasvupaikkoja.

”Kansainvälisyys tulee nykypäivänä aika pitkälti äidinmaidosta. Tuleva sukupolvi on aina edeltävää kansainvälisempi. Siihen ovat vaikuttaneet ihmisten 
vapaa liikkuminen, hyvinvoinnin lisääntyminen ja informaatioteknologia.”

Monikulttuurisuus on voimavara

”Olemme automaattisesti kansainvälistymässä. Näen pelkästään myönteisenä sen, että saamme uusia kulttuuri-impulsseja”, Stubb sanoo painokkaasti.

Tilastot vahvistavat tämän. Kun ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli Suomessa 1990-luvulla yhteensä 40 000, kymmenen vuotta sitten 80 000 ja tänään 
160 000, heidän määränsä nousee vuonna 2020 
arviolta 250 000:een ja vuonna 2030 jo puoleen 
miljoonaan.

”Mitä enemmän ulkomaalaisia tänne saamme, 
sitä parempi. Heistä tulee uussuomalaisia.”

Aalto yliopiston Senior Fellow William Cardwell tukee 18 Suomessa viettämän vuoden jälkeen 
Stubbin näkemystä hieman toisesta näkökulmasta.

”Suomessa on paljon kansainvälisiä yhteisöjä 
Kiinasta, Nigeriasta ja monista muista maista. Niissä toimivien ihmisten osaamista eri maiden kulttuureista ja markkinoista pitäisi hyödyntää paljon nykyistä paremmin”, Cardwell sanoo.

Miksi tätä potentiaalia ei sitten hyödynnetä?

”Syyt ovat sekä suomalaisissa yrityksissä ja viranomaisissa, jotka eivät ymmärrä tämän osaamisen 
arvoa. Toisaalta ulkomaalaistaustaiset eivät aina osaa markkinoida itseään ja osaamistaan”, Cardwell lisää.

Ulkomaiset opiskelijat ovat toinen hyödyntämätön voimavara. Opiskeluaikojen yhteydet voivat luoda yllättäviä kontakteja tulevaisuuteen.

”Vierailessani ulkoministerinä Addis Abebassa, 
Afrikan maiden huippukokouksen aikaan, sain kutsun Etiopian nykyiseltä pääministeriltä, joka silloin oli ulkoministeri. Ihmettelin, miksi tämä kaveri haluaa tavata juuri minut, kun hän isännöi 54 Afrikan maan ulkoministeriä. Kävi ilmi, että hän oli opiskellut Tampereen teknillisessä yliopistossa ja halusi siksi tavata minut. Siinä on henkilö tärkeällä paikalla, jolla on vahva linkki Suomeen”, Stubb muistelee.

Mikä sitten houkuttaa Suomeen, pohjoiseen ja itäiseen kylmään maahan. Cardwellin mukaan tärkeimmät tekijät ovat Suomen maine turvallisena 
ja vakaana maana sekä ilmainen ja korkeatasoinen korkeakouluopetus. Kun kokemukset vastaavat odotuksia, Suomeen myös jäädään helposti.

Opiskelijoissa, niin suomalaisissa kuin ulkomaisissa, on virinnyt uusi kansainvälinen yrittäjähenki, jonka Cardwell näkee päivittäin.

”Nuorilla yrittäjillä on vahva halu viedä tuotteitaan ympäri maapalloa, perustaa toimistoja eri 
mantereille, tehdä yhteistyötä eri maiden yritysten kanssa ja ehkä tulla jossakin vaiheessa ostetuiksi”, Cardwell viittaa Supercelliin ja moneen muuhun menestystarinaan.

artikkeli_jatko_540_260_valmis

Suomalaisten markkinointiosaaminen parantunut

Sendai, Ufa, Jakarta, Sao Paolo, San Francisco, Almaty, Windhoek, Doha, Bogota, Lusaka ja Mumbai. Siinä muutamia ministeri Stubbin vienninedistämismatkojen kohteista. Matkoja on kertynyt yli 40 ja yrityksiä on ollut mukana kuudetta sataa.

Matkojen aikana ennen niin sulkeutuneet, ujot ja keskenään supisseet suomalaisdelegaatit ovat muuttuneet ylpeiksi oman asiansa ajajiksi.

”Olen saanut rinta rottingilla seurata suomalaisyritysten edustajien kehittymistä. He ovat nälkäisiä, ulospäin suuntautuneita ja he uskovat itseensä ja kansainvälistymiseen”, Stubb sanoo.

Suomalaiset osaavat markkinoida itseään, yrityksiään ja tuotteitaan huomattavasti paremmin kuin ennen. ”Kun aiemmin kuljimme varovasti seiniä pitkin, olemme nyt huoneen keskiössä.”

Suomea ja suomalaisuutta markkinoi maailmalla hyvä maine, joka ei Stubbin mukaan ole koskaan ollut niin hyvä kuin nyt.

”Koulutus, vähiten korruptoitunut, kilpailukykyisin ja onnellisin. Meidät on rankattu lähes kaikilla mittareilla aivan maailman huipulle”, Stubb sanoo selvästi ylpeänä.

Missä asioissa me sitten pärjäämme jatkossa maailmalla? Tähän vastaa William Cardwell.

”Uskon, että Suomi pärjää aloilla, jotka liittyvät tietotekniikan maailmanluokan osaamisen ja valittujen toimialojen yhdistämiseen.”

”Toimialoja voivat olla esimerkiksi energiateollisuus, terveydenhuolto, vähittäiskauppa tai vaikkapa opetus. Oleellista on, että pystymme hyödyntämään todellisten ongelmien ratkaisemiseen sitä valtavaa osaamista, joka meillä on esimerkiksi peliteollisuudessa”, Cardwell sanoo.

Suomalaisyritykset ovat luoneet joukon kansainvälistyneitä suomalaisia. Kun menneinä vuosikymmeninä diplomaattiura oli lähes ainoa tie maailmalle, sadat yritykset tarjoavat nyt kansainvälisiä urapolkuja.

Nämä ihmiset ovat Stubbin mukaan tärkeä potentiaali Suomelle, sillä heillä on osaamista länsimaisen bisneskulttuurin lisäksi Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikan maista.

”Meillä on valtava määrä firmoja, joiden työntekijät viettävät muutaman 
vuoden ulkomailla. Näin meille nousee aivan uusi kansainvälinen sukupolvi, Stubb sanoo.

Yrittämiselle suotuisa ilmapiiri

Yrittäjyys, kansainvälistyminen ja digitaaliset verkostot ovat Cardwellin mukaan avaintekijöitä kansainvälistymisen tiellä.

”Digitaalitalous on avannut kansainväliset markkinat jopa aivan pienimmille yrityksille. Verkkokaupat ovat mahdollistaneet tämän.”

Kysymys on myös isosta asennemuutoksesta. ”Yrittämisenhenkinen ilmapiiri on parantunut”, Stubb sanoo. Markkinointitaitojen ja muiden osaamisalueiden kohentumisen lisäksi tarvitaan edelleen kansainvälistymisajattelun kirkastamista. ”Ensiksi on uskallettava lähteä mukaan kansainväliseen kauppaan, toiseksi on uskallettava etabloitua oman porukan kanssa kohdemaahan. Vasta kolmanneksi tullaan vaiheeseen, jossa paikalliset tekevät töitä suomalaisyritysten hyväksi.”

Etabloitumisessa suurimmat vaikeudet liittyvät useimmiten byrokratiaan, jonka määrä vaihtelee 
valtavasti. Kulttuuriset erot korostuvat siinä, kuinka byrokratian kanssa pärjää.

”Ruotsiin on helppo asettua toisin kuin esimerkiksi Intiaan tai Sambiaan. Oleellista on oppia 
tuntemaan markkina, jonne asettuu”, Stubb muistuttaa. Tässä apuun tulee Team Finland, joka kokoaa 
yhteen eri vienninedistämistahojen osaamisen.

”Huomasimme, että meillä on tuhat ihmistä, 
jotka tekevät veronmaksajien rahoilla töitä yritysten kansainvälistymisen eteen. Järjestelmä oli liian pirstaleinen ja siiloutunut. Ilman lisäkustannuksia 
rakensimme verkoston, joka kattaa yli 80 kontaktihenkilöä ympäri maailmaa.”

Paikallisten tapojen tuntemus on avainasemassa, jos mielii pärjätä maailman turuilla.

Länsimaiset tavat ja bisneskäytännöt eivät 
riitä.

”Emotional intelligence on osuva termi, jolla 
tarkoitetaan paikallisen kulttuurin, tapojen ja kielen osaamista. Sillä pärjää maailmalla. Sama koskee myös ulkomaalaisten pärjäämistä Suomessa”, 
Stubb sanoo.

 

Team Finland tukee kansainvälistymään

Team Finland on yritysten vienti- ja kansainvälistymispalveluiden verkostomainen toimintamalli, joka liittää yhteen yritykset ja julkiset palveluntarjoajat. Verkoston tavoitteena on muodostaa lukuisista viranomaistahoista vahva ja dynaaminen joukkue, joka vauhdittaa suomalaisyrityksiä menestykseen kansainvälisillä markkinoilla.

Team Finland -verkostoon kuuluu maailmalla yli 
80 tiimiä. Ne kokoavat yhteen Suomen viranomaiset, julkisrahoitteiset organisaatiot sekä muut keskeiset 
toimijat. Kotimaassa Team Finland -verkoston ytimen muodostavat ELY-keskusten viisitoista tiimiä.

 

Vertaistuki 
auttaa 
ulkomaille muuttavaa

SEFEllä on kattava valikoima palveluita kansainvälistä uraa tekevälle ekonomille.

”Autan muun muassa työnhaussa, palkkaneuvonnassa ja sosiaaliturvaan 
liittyvissä asioissa, SEFEn uravalmentaja Arja Parpala sanoo.

Hänen lisäkseen ulkomaille muuttavia jäseniä palvelee monta muuta asiantuntijaa muun muassa juridisissa ja työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä. Heidän palvelunsa ovat tarjolla sekä 
komennukselle lähteville että omatoimisesti ulkomaille siirtyville ekonomeille.

Virallisten tukitoimien rinnalla toimii globaali vertaistukiverkosto.

”Meillä on maailmalla parinsadan 
ekonomin verkosto. Heiltä saa kokemukseen perustuvaa tietoa kussakin maassa asumiseen ja elämiseen liittyvissä asioissa”, Parpala kertoo.

Suomessa asuvat ulkomaiset ekonomit ovat kasvava joukko. Heille SEFE luo paraikaa omaa verkostoa ja palvelumallia.

”Tavoitteemme on, että osaavat ihmiset pysyvät Suomessa”, Parpala sanoo.

www.sefe.fi/ekonomiverkostot-kaytossasi

 

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
Kilpailukieltojen rajoittamisella potkua kansantalouteen

Momentouksen Pasi Natri keskittyy työssään ylimmän johdon suorahakuihin sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Natri kertoo kilpailukiellon hidastavan rekrytointiprosesseja, eikä siitä ole hyötyä työnantajalle eikä työntekijälle. Pahimmillaan kilpailukielto estää osaamisen liikkuvuutta ja heikentää työhyvinvointia.

Miten kilpailukiellot vaikuttavat rekrytointiprosesseissa? Estävätkö kilpailukiellot työvoiman kohdentumisen oikein?
Kilpailukiellot ovat harvoin rekrytoinnin esteenä – hidasteena kylläkin. Kilpailukiellot tuottavat kuitenkin ei-toivottavia vaikutuksia. Työntekijän joutuminen pakkolomalle, ehkä mukavalle sellaiselle, on aina kansantaloudellisesti haitallista. Työntekijästä luopuva työnantaja ei kilpailukiellosta juuri hyödy, liikesalaisuudet ovat salaisuuksia kilpailukiellosta riippumatta. Vastaanottava työnantaja taas ei saa tarvitsemaansa osaamista kuukausiin.

Tärkeää on muistaa, että yhdessä tilanteessa työntekijästä luopuva työnantaja on toisessa hetkessä vastaanottava. Näin kaikki siis menettävät, mutta erityisesti kansantalous, sillä kansakunnan osaamisvoimaravat eivät kohdistu optimaalisesti.

Meillä on yhteiskuntavastuun tunnuksena ”parempaa johtamista, parempi Suomi”. Varmasti johtaminen ja osaamisesta huolehtiminen paranisivat, jos kynnys vaihtaa työpaikkaa olisi nykyistä matalampi. Työhyvinvointi siis lisääntyisi kilpailukiellon lakkauttamisen myötä!

Kuinka usein työntekijät siirtyvät kilpailijoilta toisille?
Johtamista ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevien joukossa siirrytään aika usein. Kilpailukielto koskee tällaisissa rekrytoinneissa jopa kolmasosaa. Vaikka kilpailukieltoa ei olisikaan, usein siirtyvä työntekijä siirtyy työvelvoittamattomalle ”lomalle” saman tien irtisanoutuessaan.

Millainen on tyypillinen työpaikan vaihto yritysten kilpailun näkökulmasta? Onko toimialoissa eroja?
Toimialoissa on paljon eroja. Suomi on pieni markkina, ja valitettavasti aitoa kilpailua meillä on liian vähän. Siellä, missä aitoa kilpailua on, kilpailukieltopohdinta on tietysti näkyvästi esillä. Sen sijaan aika paljon keskustelua herättänyt siirtyminen julkiselta yksityiselle on kilpailunäkökulmasta vähäistä. Jos ja kun eettisiä normeja noudatetaan, en näe tällaisissa siirtymisissä mitään pulmaa. Päinvastoin, olisi kannustettava osaamisen horisontaalista liikkuvuutta julkisen, politiikan, tutkimuksen, kolmannen sektorin ja yksityisen välillä.

Pasi Natri
Senior Partner, Momentous
Momentous on johdon valintaan sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen keskittyvä yritys.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

13.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013