( Kansainvälisyys )

Kohti kansainvälistymistä

Teksti Jukka Nortio, kuvitus Jussi Kaakinen
Asennetta, verkostoja ja monikulttuurisuutta. Kansainvälistymisen ainekset ovat suomalaisten käsissä. On aika ottaa niistä täysi hyöty irti.

Meillä on  erittäin kansainvälinen sukupolvi, 
ja impivaaralaisuus on hälvenemässä. Näin 
sanoo eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb Ekonomi-lehdelle antamassaan erikoishaastattelussa.

Ministeri Stubbilla on perspektiiviä arvioida 
kansainväliseksi kasvamista, onhan hän viettänyt 
19 vuotta maailmalla. Myös kaksikielinen lapsuudenkoti ja englantilainen 
puoliso ovat tuoneet oman lisänsä hänen kansainvälisyyteensä ja monikulttuurisuuteensa.

Perhe, lapsuus ja koulu ovat tärkeitä kansainvälisyyden kasvupaikkoja.

”Kansainvälisyys tulee nykypäivänä aika pitkälti äidinmaidosta. Tuleva sukupolvi on aina edeltävää kansainvälisempi. Siihen ovat vaikuttaneet ihmisten 
vapaa liikkuminen, hyvinvoinnin lisääntyminen ja informaatioteknologia.”

Monikulttuurisuus on voimavara

”Olemme automaattisesti kansainvälistymässä. Näen pelkästään myönteisenä sen, että saamme uusia kulttuuri-impulsseja”, Stubb sanoo painokkaasti.

Tilastot vahvistavat tämän. Kun ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli Suomessa 1990-luvulla yhteensä 40 000, kymmenen vuotta sitten 80 000 ja tänään 
160 000, heidän määränsä nousee vuonna 2020 
arviolta 250 000:een ja vuonna 2030 jo puoleen 
miljoonaan.

”Mitä enemmän ulkomaalaisia tänne saamme, 
sitä parempi. Heistä tulee uussuomalaisia.”

Aalto yliopiston Senior Fellow William Cardwell tukee 18 Suomessa viettämän vuoden jälkeen 
Stubbin näkemystä hieman toisesta näkökulmasta.

”Suomessa on paljon kansainvälisiä yhteisöjä 
Kiinasta, Nigeriasta ja monista muista maista. Niissä toimivien ihmisten osaamista eri maiden kulttuureista ja markkinoista pitäisi hyödyntää paljon nykyistä paremmin”, Cardwell sanoo.

Miksi tätä potentiaalia ei sitten hyödynnetä?

”Syyt ovat sekä suomalaisissa yrityksissä ja viranomaisissa, jotka eivät ymmärrä tämän osaamisen 
arvoa. Toisaalta ulkomaalaistaustaiset eivät aina osaa markkinoida itseään ja osaamistaan”, Cardwell lisää.

Ulkomaiset opiskelijat ovat toinen hyödyntämätön voimavara. Opiskeluaikojen yhteydet voivat luoda yllättäviä kontakteja tulevaisuuteen.

”Vierailessani ulkoministerinä Addis Abebassa, 
Afrikan maiden huippukokouksen aikaan, sain kutsun Etiopian nykyiseltä pääministeriltä, joka silloin oli ulkoministeri. Ihmettelin, miksi tämä kaveri haluaa tavata juuri minut, kun hän isännöi 54 Afrikan maan ulkoministeriä. Kävi ilmi, että hän oli opiskellut Tampereen teknillisessä yliopistossa ja halusi siksi tavata minut. Siinä on henkilö tärkeällä paikalla, jolla on vahva linkki Suomeen”, Stubb muistelee.

Mikä sitten houkuttaa Suomeen, pohjoiseen ja itäiseen kylmään maahan. Cardwellin mukaan tärkeimmät tekijät ovat Suomen maine turvallisena 
ja vakaana maana sekä ilmainen ja korkeatasoinen korkeakouluopetus. Kun kokemukset vastaavat odotuksia, Suomeen myös jäädään helposti.

Opiskelijoissa, niin suomalaisissa kuin ulkomaisissa, on virinnyt uusi kansainvälinen yrittäjähenki, jonka Cardwell näkee päivittäin.

”Nuorilla yrittäjillä on vahva halu viedä tuotteitaan ympäri maapalloa, perustaa toimistoja eri 
mantereille, tehdä yhteistyötä eri maiden yritysten kanssa ja ehkä tulla jossakin vaiheessa ostetuiksi”, Cardwell viittaa Supercelliin ja moneen muuhun menestystarinaan.

artikkeli_jatko_540_260_valmis

Suomalaisten markkinointiosaaminen parantunut

Sendai, Ufa, Jakarta, Sao Paolo, San Francisco, Almaty, Windhoek, Doha, Bogota, Lusaka ja Mumbai. Siinä muutamia ministeri Stubbin vienninedistämismatkojen kohteista. Matkoja on kertynyt yli 40 ja yrityksiä on ollut mukana kuudetta sataa.

Matkojen aikana ennen niin sulkeutuneet, ujot ja keskenään supisseet suomalaisdelegaatit ovat muuttuneet ylpeiksi oman asiansa ajajiksi.

”Olen saanut rinta rottingilla seurata suomalaisyritysten edustajien kehittymistä. He ovat nälkäisiä, ulospäin suuntautuneita ja he uskovat itseensä ja kansainvälistymiseen”, Stubb sanoo.

Suomalaiset osaavat markkinoida itseään, yrityksiään ja tuotteitaan huomattavasti paremmin kuin ennen. ”Kun aiemmin kuljimme varovasti seiniä pitkin, olemme nyt huoneen keskiössä.”

Suomea ja suomalaisuutta markkinoi maailmalla hyvä maine, joka ei Stubbin mukaan ole koskaan ollut niin hyvä kuin nyt.

”Koulutus, vähiten korruptoitunut, kilpailukykyisin ja onnellisin. Meidät on rankattu lähes kaikilla mittareilla aivan maailman huipulle”, Stubb sanoo selvästi ylpeänä.

Missä asioissa me sitten pärjäämme jatkossa maailmalla? Tähän vastaa William Cardwell.

”Uskon, että Suomi pärjää aloilla, jotka liittyvät tietotekniikan maailmanluokan osaamisen ja valittujen toimialojen yhdistämiseen.”

”Toimialoja voivat olla esimerkiksi energiateollisuus, terveydenhuolto, vähittäiskauppa tai vaikkapa opetus. Oleellista on, että pystymme hyödyntämään todellisten ongelmien ratkaisemiseen sitä valtavaa osaamista, joka meillä on esimerkiksi peliteollisuudessa”, Cardwell sanoo.

Suomalaisyritykset ovat luoneet joukon kansainvälistyneitä suomalaisia. Kun menneinä vuosikymmeninä diplomaattiura oli lähes ainoa tie maailmalle, sadat yritykset tarjoavat nyt kansainvälisiä urapolkuja.

Nämä ihmiset ovat Stubbin mukaan tärkeä potentiaali Suomelle, sillä heillä on osaamista länsimaisen bisneskulttuurin lisäksi Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikan maista.

”Meillä on valtava määrä firmoja, joiden työntekijät viettävät muutaman 
vuoden ulkomailla. Näin meille nousee aivan uusi kansainvälinen sukupolvi, Stubb sanoo.

Yrittämiselle suotuisa ilmapiiri

Yrittäjyys, kansainvälistyminen ja digitaaliset verkostot ovat Cardwellin mukaan avaintekijöitä kansainvälistymisen tiellä.

”Digitaalitalous on avannut kansainväliset markkinat jopa aivan pienimmille yrityksille. Verkkokaupat ovat mahdollistaneet tämän.”

Kysymys on myös isosta asennemuutoksesta. ”Yrittämisenhenkinen ilmapiiri on parantunut”, Stubb sanoo. Markkinointitaitojen ja muiden osaamisalueiden kohentumisen lisäksi tarvitaan edelleen kansainvälistymisajattelun kirkastamista. ”Ensiksi on uskallettava lähteä mukaan kansainväliseen kauppaan, toiseksi on uskallettava etabloitua oman porukan kanssa kohdemaahan. Vasta kolmanneksi tullaan vaiheeseen, jossa paikalliset tekevät töitä suomalaisyritysten hyväksi.”

Etabloitumisessa suurimmat vaikeudet liittyvät useimmiten byrokratiaan, jonka määrä vaihtelee 
valtavasti. Kulttuuriset erot korostuvat siinä, kuinka byrokratian kanssa pärjää.

”Ruotsiin on helppo asettua toisin kuin esimerkiksi Intiaan tai Sambiaan. Oleellista on oppia 
tuntemaan markkina, jonne asettuu”, Stubb muistuttaa. Tässä apuun tulee Team Finland, joka kokoaa 
yhteen eri vienninedistämistahojen osaamisen.

”Huomasimme, että meillä on tuhat ihmistä, 
jotka tekevät veronmaksajien rahoilla töitä yritysten kansainvälistymisen eteen. Järjestelmä oli liian pirstaleinen ja siiloutunut. Ilman lisäkustannuksia 
rakensimme verkoston, joka kattaa yli 80 kontaktihenkilöä ympäri maailmaa.”

Paikallisten tapojen tuntemus on avainasemassa, jos mielii pärjätä maailman turuilla.

Länsimaiset tavat ja bisneskäytännöt eivät 
riitä.

”Emotional intelligence on osuva termi, jolla 
tarkoitetaan paikallisen kulttuurin, tapojen ja kielen osaamista. Sillä pärjää maailmalla. Sama koskee myös ulkomaalaisten pärjäämistä Suomessa”, 
Stubb sanoo.

 

Team Finland tukee kansainvälistymään

Team Finland on yritysten vienti- ja kansainvälistymispalveluiden verkostomainen toimintamalli, joka liittää yhteen yritykset ja julkiset palveluntarjoajat. Verkoston tavoitteena on muodostaa lukuisista viranomaistahoista vahva ja dynaaminen joukkue, joka vauhdittaa suomalaisyrityksiä menestykseen kansainvälisillä markkinoilla.

Team Finland -verkostoon kuuluu maailmalla yli 
80 tiimiä. Ne kokoavat yhteen Suomen viranomaiset, julkisrahoitteiset organisaatiot sekä muut keskeiset 
toimijat. Kotimaassa Team Finland -verkoston ytimen muodostavat ELY-keskusten viisitoista tiimiä.

 

Vertaistuki 
auttaa 
ulkomaille muuttavaa

SEFEllä on kattava valikoima palveluita kansainvälistä uraa tekevälle ekonomille.

”Autan muun muassa työnhaussa, palkkaneuvonnassa ja sosiaaliturvaan 
liittyvissä asioissa, SEFEn uravalmentaja Arja Parpala sanoo.

Hänen lisäkseen ulkomaille muuttavia jäseniä palvelee monta muuta asiantuntijaa muun muassa juridisissa ja työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä. Heidän palvelunsa ovat tarjolla sekä 
komennukselle lähteville että omatoimisesti ulkomaille siirtyville ekonomeille.

Virallisten tukitoimien rinnalla toimii globaali vertaistukiverkosto.

”Meillä on maailmalla parinsadan 
ekonomin verkosto. Heiltä saa kokemukseen perustuvaa tietoa kussakin maassa asumiseen ja elämiseen liittyvissä asioissa”, Parpala kertoo.

Suomessa asuvat ulkomaiset ekonomit ovat kasvava joukko. Heille SEFE luo paraikaa omaa verkostoa ja palvelumallia.

”Tavoitteemme on, että osaavat ihmiset pysyvät Suomessa”, Parpala sanoo.

www.sefe.fi/ekonomiverkostot-kaytossasi

 

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Etsimme vaikuttajia tulevaisuuden Suomen Ekonomeihin

Työmarkkinat kokevat suuria muutoksia Suomessa, uudenlaiset työn muodot sekä lakimuutokset sekoittavat niin eduskuntaa kuin ammattijärjestöjä. Ammattijärjestöjen toiminta kokee paljon arvostelua, mutta ovatko ne pelkästään lakkouhkailua ja työmarkkinoiden jäykistämistä?

Ei, vaikka vaikutelma on monelle sitä. On tärkeä muistaa, että meillä Suomessa on useita järjestöjä, jotka keskittyvät tulevaisuuteen.

Miten toimii työmarkkinajärjestö, joka haluaa tulevaisuudessa keskittyä myös työn muutokseen tuoden samalla turvaa, järkevällä tavalla? Me Suomen Ekonomeissa tuomme järkeviä aloituksia työmarkkinoihin ja tuemme kauppatieteellistä koulutusta, jotta tutkintomme pysyy arvostettuna, mutta myös uudistuu.

Haluaisitko sinä tuoda omaa asiantuntemustasi sekä ajatuksiasi tulevaisuuden Suomen Ekonomeihin?

Suomen Ekonomien hallitus ohjaa järjestön toimintaa strategisella tasolla. Järjestömme on laaja ja siihen tarvitaan näkemystä ja asiantuntemusta sekä myös rohkeutta uudistua. Nyt Suomen Ekonomit hakee uutta hallitusta, johon tarvitaan niin varttuneempaa kokemusta työmarkkinoista kuin myös nuoria ekonomeja sekä opiskelijoita, joille työ ja tutkinto näyttävät hyvin erilaisilta.

Suomen Ekonomien hallituksessa olet

Tulevaisuuden hallitustyöskentelijä
Hallitustyöskentely vaatii kykyä tarkastella liiton toimintaa kokonaisuutena yhdistäen monta eri elementtiä. Hallituksessa työskentely kehittää sinua ammatillisesti edistäen vahvuuksiasi strategian ohjaamisesta työelämän kysymyksiin.

Vaikuttaja
Pääset vaikuttamaan hallituksessa kuumimpiin asiakysymyksiin, jotka vaihtelevat koulutus- sekä työmarkkinapolitiikasta brändi- ja jäsenkysymyksiin. Vaikuttaminen laajaan kokonaisuuteen sekä yhteisiin asioihin tekee hallitustyöskentelystä mielenkiintoista ja merkityksellistä.

Verkostoituja
Hallitustyöskentely avaa sinulle useita ovia, pääset tapaamaan mielenkiintoisia henkilöitä ja organisaatioita. Hienoimpia kokemuksia on nähdä omien hallitustovereiden asiantuntijuus ja oppia heiltä.

Tule vaikuttamaan ja kertomaan oma visiosi Suomen Ekonomien hallitukseen!

Miia Paavola
Hallituksen 3. varapuheenjohtaja
Suomen Ekonomit

Suomen Ekonomit etsii uutta hallitusta seuraavalle kolmivuotiskaudelle 2018-2020, hakuaika on käynnissä 3.9. asti. Lue lisää ja hae: ekonomit.fi/hallitukseen.

18.08.2017
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013