( Johtaminen )

Korttipöydästä oluen kuohuun

Teksti Matti Koskinen
Kuvat Vesa Tyni
  • Alkoholituotteissa panostetaan nyt enemmän laatuun kuin määrään, sanoo Jussi Laukkanen.
Suomalainen panimoala ja koko olutkulttuuri elävät huimaa nousukautta. Saimaan juomatehtaan toimitusjohtaja Jussi Laukkanen luotsaa kasvavaa pienpanimoa muun muassa pokeripelissä hiotuin taidoin.

Suomessa on käynnissä olutvillitys, jolta ei paatuneinkaan absolutisti voi välttyä. Kauppojen oluthyllyt ovat vuosi vuodelta leveämpiä ja uusia panimoita ja olutravintoloita on perustettu ennätyksellisen kovaan tahtiin, vaikka samaan aikaan oluen kokonaiskulutus on ollut laskussa.

”Olutkulttuuri kehittyy Suomessa ja pohjoismaissa vauhdilla. Erikoisoluilla on edessään valoisa tulevaisuus. Vaikka oluen litramyynti laskee, voidaan erikoisoluiden myynnillä luoda alalle kasvua”, sanoo Saimaan Juomatehdas Oy:n toimitusjohtaja Jussi Laukkanen.

Panimoravintola Bruuverin kabinetissa Kampissa istuva Laukkanen tietää mistä puhuu. Vuonna 1995 ensimmäisen oluterän tuottanut yritys on alan edelläkävijöitä. Alkuperäinen laitteisto on yhä käytössä, nyt Bruuverin koepanimona. Uusi tuotantolaitos Mikkelissä valmistaa vuodessa 1,5 miljoonaa litraa olutta ja siideriä.

Saimaan Juomatehdas on kasvanut samassa tahdissa markkinoiden kanssa. Kun Laukkanen aloitti työt yhtiössä vuonna 2010, Suomessa oli noin 25 pienpanimoa. Viime vuosina niitä on syntynyt kymmeniä lisää, ja ilmiön perässä on jo vaikea pysyä.

”Viimeisimpien laskujen mukaan Suomessa on pienpanimoita noin 75. Tänä vuonna on tullut kahdeksantoista lisää”, Laukkanen sanoo.

Eikä huippua ole vielä edes saavutettu.

”Meidän heitto on, että kun Suomi täyttää tänä vuonna sata vuotta, niin vuoden loppuun mennessä meillä on sata pienpanimoa. Esimerkiksi Tanskassa on samankokoinen väestöpohja ja 120 panimoa.”

Laki muuttuu juomatapojen mukana

Pienpanimoissakin on kokoeroja. Alle 15 miljoonaa litraa vuodessa tuottavat panimot saavat alkoholiveroon huojennuksen, ja isoimmat suomalaiset pienpanimot yltävät miljooniin litroihin. Uudet tulokkaat ovat pääosin paikallisia toimijoita, joiden tuotanto on korkeintaan satojatuhansia litroja vuodessa.

Tilaa on toistaiseksi riittänyt kaikille, vaikka tarjonta onkin jo ohittanut kysynnän, Laukkanen arvioi. Pienpanimo-oluesta on tullut lähiruokaan verrattava brändituote.

”Tilanne on sama muuallakin elintarvikealalla. Kuluttajat kaipaavat yksilöllisiä ja käsityönä valmistettuja tuotteita ja haluavat viestiä identiteettiään valinnoillaan.”

Laukkanen puhuu mielellään erikoisoluesta, mikä on hieman eri asia kuin pienpanimo- tai käsityöläisolut. Erikoisoluiden kategoria pitää jälkimmäiset sisällään, mutta siihen voidaan laskea myös isojen panimoiden tuotteet, jotka eivät ole tavanomaisia vaaleita tai tummia pohjahiivaoluita eli lagereita.

Useimmiten puhutaan siis pintahiivaoluista, joiden kirjo venyy paahteisista portereista kitkerän humalaisiin IPA-oluisiin ja tuhteihin belgialaisiin luostarioluisiin.

”Erikoisoluiden kysyntä on kasvanut niin, että isotkin panimot ovat kiinnostuneet. Toimme vuonna 2014 Suomen ensimmäisen tölkissä myytävän IPA:n markkinoille. Vajaa vuosi myöhemmin ensimmäinen iso toimija tuli perässä”, Laukkanen kertoo.

”Ilmiö on hyväksi koko alalle ja toisaalta myös yhteiskunnalle. Alkoholituotteissa panostetaan enemmän laatuun kuin määrään.”

Olutkulttuurin murroksella lienee osuutensa valmisteilla olevaan alkoholilain muutokseen. Lausuntokierrokselle suuntaava esitys veisi toteutuessaan alkoholin myyntisäädöksiä pienpanimoille mieluisaan suuntaan.

Jos esitys menee läpi, kaupat saavat jatkossa myydä enintään 5,5 prosenttia alkoholia sisältäviä juomia. Myös pienpanimoiden pitkään havittelema ulosmyyntioikeus on kenties tulossa, tosin vain alle 500 000 litraa vuodessa tuottaville toimijoille.

”Me olemme sen rajan yli jo moninkertaisesti, eikä ulosmyynti olisi meille liiketoiminnallisesti hirveän merkittävä. Mutta jos panimo perustaa toimintansa matkailulle ja ulosmyynnille, niin tuo 500 000 litran raja on taas yksi kasvun este”, Laukkanen sanoo.

”Aina voi heittää villejä toiveita. Toki se 5,5 prosentin raja voisi olla 7,5 prosenttia. Mutta me lähdemme siitä, että toimitaan olemassa olevien säädösten mukaan”, Laukkanen sanoo.

Korttipöydän kutsu

Nykyinen pienpanimobuumi juontaa juurensa parin vuosikymmenen taakse Yhdysvaltoihin, mutta Laukkasen oma kiinnostus olutkulttuuriin lähti mallasjuoman sydänmailta Keski-Euroopasta. Herätys tapahtui kauppakorkeakoulun opiskelijana Saksassa vietetyn vaihtovuoden aikana.

”Siellä ravisteltiin ensimmäisen kerran omaa ajattelumaailmaa, ja pääsin näkemään läheltä sen, mitä olutkulttuuri voi parhaimmillaan olla”, Laukkanen kertoo.

Palattuaan Suomeen hän keräsi listan kiinnostavista yrityksistä ja otti yhteyttä Saimaan Juomatehtaan perustajaan Pertti Oksaan. Oksa oli suomalaisen panimoalan edelläkävijöitä ja kunnioitettu olutkulttuurin edistäjä, joka menehtyi viime vuonna.

”Soitin kylmiltäni Oksalle ja ehdotin, että tekisin kandintyön hänen yritykselleen. Yritys oli siihen aikaan vahva ravintolatoimija, joka valmisti ohessa olutta.”

Panimopatruuna ja kylteri pääsivät yhteisymmärrykseen. Kandintyötä seurasi gradu, jonka jälkeen Laukkasta odotti työtarjous yhtiössä. Ennen siihen tarttumista hänellä oli kuitenkin toinen tie vielä käymättä.

”Aloitin pokerin pelaamisen viimeisinä opiskeluvuosinani, ja halusin kokea senkin puolen. Kolme vuotta pelasin elääkseni, internetissä ja kasinoilla. En koskaan päässyt huipputasolle, mutta sain siitä elannon ja jotain jäi sukanvarteen”, Laukkanen kertoo.

Pokeri ei kuitenkaan ollut Laukkaselle mikään intohimo. Kun hän ei enää kokenut kehittyvänsä pelaajana, homma lakkasi kiinnostamasta. Motivaatio lopahti.

”Raha ei ollut se ratkaiseva tekijä. Jos joutuu pakottamaan itsensä tietokoneen ääreen tai kasinolle pelaamaan, niin tulee mieleen, että voisi sitä elämää elää toisellakin tavalla.”

Analyyttinen ote markkinoista

Vuonna 2010 Laukkanen vaihtoi pokerin päivätyöhön Oxa-ravintolakonsernissa ja Saimaan Juomatehtaan kehityspäällikkönä. Samaan aikaan yhtiö laati kasvustrategian, jonka päätavoitteisiin kuului kehittyminen pienestä paikallisesta toimijasta yhdeksi Suomen johtavista pienpanimoista.

Kun Pertti Oksa viime vuonna menehtyi, Laukkanen oli valmis jatkamaan hänen työtään toimitusjohtajana.

”Pertiltä opin, että kun henkilöstö voi hyvin, yritys voi hyvin. Meillä juomatehtaalla vanhin työntekijä on ollut yli 20 vuotta talossa ja vaihtuvuus on pientä”, Laukkanen kertoo.

Entä onko pokerihain urasta ollut hyötyä toimitusjohtajan ammatissa?

”Pokerissa, niin kuin liike-elämässäkin, voi pärjätä lukuisilla eri ominaisuuksilla”, Laukkanen pohtii.

”Tarvitaan ainakin analyyttisyyttä, epävarmuuden sietokykyä ja taitoa nähdä kokonaiskuva pienistä palasista ja suuresta tietomäärästä. Osa pelaajista on matemaattisesti lahjakkaita, osalla on taitoa lukea ihmisiä.”

”Itse en usko olevani missään huippuosaaja, mutta olen keskinkertainen riittävän monella osa-alueella”, hän tunnustaa.

Nykyisessä työssään hän vastaa muun muassa markkinoinnista sekä tuotevalikoimasta. Päätökset uusista tuotteista syntyvät markkinapoten- tiaalin ja tarkan analyysin perusteella. Romantisoitu kuva pienpanimosta, jossa viiksekäs panimomestari loihtii omasta päästään reseptejä menekkiä pohtimatta, ei ainakaan Saimaan Juomatehtaalla enää pidä paikkaansa.

”Siitä ollaan onneksi jo vuosikausia sitten päästy. Se on yksi meidän menestyksen kulmakiviä, että tehdään asioita suunnitelmallisesti ja tutkitaan ennen kuin hutkitaan.”

14.2.2017

Jussi Laukkanen

  • Syntynyt: 11.12.1982

  • Koulutus: Ekonomi

  • Nykyinen tehtävä: Toimitusjohtaja Saimaan juomatehdas Oy:ssä

  • Nykyisen työtehtävän plussat: Kehittyvä ja mielenkiintoinen toimiala ja työn monipuolisuus. Pienessä organisaatiossa pääsee tekemään kaikenlaista.

  • Nykyisen tehtävän miinukset: Oman ajan resursoinnin vaikeus. Aika ei riitä kaikkeen, johon sen haluaisi riittävän.

  • Harrastukset: Palloilu ja juoksu, toisinaan myös golf

  • Perhe: Avovaimo

Panimoala

  • Vuonna 2015 panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa työskenteli Suomessa noin 1 700 henkeä.

  • Pienpanimoiden koko vaihtelee yhdestä muutamaan kymmeneen työntekijään. Niissä tuotteet valmistetaan pääosin käsityönä.

  • Suomessa pienpanimoksi määritellään tuotantolaitos, joka valmistaa kalenterivuoden aikana enintään 15 miljoonaa litraa olutta.

  • Osa pienpanimoista valmistaa oluiden ohella sahtia, siidereitä sekä virvoitus- ja long drink -juomia.

Lähteet: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto, Pienpanimoliitto, Finlex

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Etsimme vaikuttajia tulevaisuuden Suomen Ekonomeihin

Työmarkkinat kokevat suuria muutoksia Suomessa, uudenlaiset työn muodot sekä lakimuutokset sekoittavat niin eduskuntaa kuin ammattijärjestöjä. Ammattijärjestöjen toiminta kokee paljon arvostelua, mutta ovatko ne pelkästään lakkouhkailua ja työmarkkinoiden jäykistämistä?

Ei, vaikka vaikutelma on monelle sitä. On tärkeä muistaa, että meillä Suomessa on useita järjestöjä, jotka keskittyvät tulevaisuuteen.

Miten toimii työmarkkinajärjestö, joka haluaa tulevaisuudessa keskittyä myös työn muutokseen tuoden samalla turvaa, järkevällä tavalla? Me Suomen Ekonomeissa tuomme järkeviä aloituksia työmarkkinoihin ja tuemme kauppatieteellistä koulutusta, jotta tutkintomme pysyy arvostettuna, mutta myös uudistuu.

Haluaisitko sinä tuoda omaa asiantuntemustasi sekä ajatuksiasi tulevaisuuden Suomen Ekonomeihin?

Suomen Ekonomien hallitus ohjaa järjestön toimintaa strategisella tasolla. Järjestömme on laaja ja siihen tarvitaan näkemystä ja asiantuntemusta sekä myös rohkeutta uudistua. Nyt Suomen Ekonomit hakee uutta hallitusta, johon tarvitaan niin varttuneempaa kokemusta työmarkkinoista kuin myös nuoria ekonomeja sekä opiskelijoita, joille työ ja tutkinto näyttävät hyvin erilaisilta.

Suomen Ekonomien hallituksessa olet

Tulevaisuuden hallitustyöskentelijä
Hallitustyöskentely vaatii kykyä tarkastella liiton toimintaa kokonaisuutena yhdistäen monta eri elementtiä. Hallituksessa työskentely kehittää sinua ammatillisesti edistäen vahvuuksiasi strategian ohjaamisesta työelämän kysymyksiin.

Vaikuttaja
Pääset vaikuttamaan hallituksessa kuumimpiin asiakysymyksiin, jotka vaihtelevat koulutus- sekä työmarkkinapolitiikasta brändi- ja jäsenkysymyksiin. Vaikuttaminen laajaan kokonaisuuteen sekä yhteisiin asioihin tekee hallitustyöskentelystä mielenkiintoista ja merkityksellistä.

Verkostoituja
Hallitustyöskentely avaa sinulle useita ovia, pääset tapaamaan mielenkiintoisia henkilöitä ja organisaatioita. Hienoimpia kokemuksia on nähdä omien hallitustovereiden asiantuntijuus ja oppia heiltä.

Tule vaikuttamaan ja kertomaan oma visiosi Suomen Ekonomien hallitukseen!

Miia Paavola
Hallituksen 3. varapuheenjohtaja
Suomen Ekonomit

Suomen Ekonomit etsii uutta hallitusta seuraavalle kolmivuotiskaudelle 2018-2020, hakuaika on käynnissä 3.9. asti. Lue lisää ja hae: ekonomit.fi/hallitukseen.

18.08.2017
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013