( Johtaminen )

Korttipöydästä oluen kuohuun

Teksti Matti Koskinen
Kuvat Vesa Tyni
  • Alkoholituotteissa panostetaan nyt enemmän laatuun kuin määrään, sanoo Jussi Laukkanen.
Suomalainen panimoala ja koko olutkulttuuri elävät huimaa nousukautta. Saimaan juomatehtaan toimitusjohtaja Jussi Laukkanen luotsaa kasvavaa pienpanimoa muun muassa pokeripelissä hiotuin taidoin.

Suomessa on käynnissä olutvillitys, jolta ei paatuneinkaan absolutisti voi välttyä. Kauppojen oluthyllyt ovat vuosi vuodelta leveämpiä ja uusia panimoita ja olutravintoloita on perustettu ennätyksellisen kovaan tahtiin, vaikka samaan aikaan oluen kokonaiskulutus on ollut laskussa.

”Olutkulttuuri kehittyy Suomessa ja pohjoismaissa vauhdilla. Erikoisoluilla on edessään valoisa tulevaisuus. Vaikka oluen litramyynti laskee, voidaan erikoisoluiden myynnillä luoda alalle kasvua”, sanoo Saimaan Juomatehdas Oy:n toimitusjohtaja Jussi Laukkanen.

Panimoravintola Bruuverin kabinetissa Kampissa istuva Laukkanen tietää mistä puhuu. Vuonna 1995 ensimmäisen oluterän tuottanut yritys on alan edelläkävijöitä. Alkuperäinen laitteisto on yhä käytössä, nyt Bruuverin koepanimona. Uusi tuotantolaitos Mikkelissä valmistaa vuodessa 1,5 miljoonaa litraa olutta ja siideriä.

Saimaan Juomatehdas on kasvanut samassa tahdissa markkinoiden kanssa. Kun Laukkanen aloitti työt yhtiössä vuonna 2010, Suomessa oli noin 25 pienpanimoa. Viime vuosina niitä on syntynyt kymmeniä lisää, ja ilmiön perässä on jo vaikea pysyä.

”Viimeisimpien laskujen mukaan Suomessa on pienpanimoita noin 75. Tänä vuonna on tullut kahdeksantoista lisää”, Laukkanen sanoo.

Eikä huippua ole vielä edes saavutettu.

”Meidän heitto on, että kun Suomi täyttää tänä vuonna sata vuotta, niin vuoden loppuun mennessä meillä on sata pienpanimoa. Esimerkiksi Tanskassa on samankokoinen väestöpohja ja 120 panimoa.”

Laki muuttuu juomatapojen mukana

Pienpanimoissakin on kokoeroja. Alle 15 miljoonaa litraa vuodessa tuottavat panimot saavat alkoholiveroon huojennuksen, ja isoimmat suomalaiset pienpanimot yltävät miljooniin litroihin. Uudet tulokkaat ovat pääosin paikallisia toimijoita, joiden tuotanto on korkeintaan satojatuhansia litroja vuodessa.

Tilaa on toistaiseksi riittänyt kaikille, vaikka tarjonta onkin jo ohittanut kysynnän, Laukkanen arvioi. Pienpanimo-oluesta on tullut lähiruokaan verrattava brändituote.

”Tilanne on sama muuallakin elintarvikealalla. Kuluttajat kaipaavat yksilöllisiä ja käsityönä valmistettuja tuotteita ja haluavat viestiä identiteettiään valinnoillaan.”

Laukkanen puhuu mielellään erikoisoluesta, mikä on hieman eri asia kuin pienpanimo- tai käsityöläisolut. Erikoisoluiden kategoria pitää jälkimmäiset sisällään, mutta siihen voidaan laskea myös isojen panimoiden tuotteet, jotka eivät ole tavanomaisia vaaleita tai tummia pohjahiivaoluita eli lagereita.

Useimmiten puhutaan siis pintahiivaoluista, joiden kirjo venyy paahteisista portereista kitkerän humalaisiin IPA-oluisiin ja tuhteihin belgialaisiin luostarioluisiin.

”Erikoisoluiden kysyntä on kasvanut niin, että isotkin panimot ovat kiinnostuneet. Toimme vuonna 2014 Suomen ensimmäisen tölkissä myytävän IPA:n markkinoille. Vajaa vuosi myöhemmin ensimmäinen iso toimija tuli perässä”, Laukkanen kertoo.

”Ilmiö on hyväksi koko alalle ja toisaalta myös yhteiskunnalle. Alkoholituotteissa panostetaan enemmän laatuun kuin määrään.”

Olutkulttuurin murroksella lienee osuutensa valmisteilla olevaan alkoholilain muutokseen. Lausuntokierrokselle suuntaava esitys veisi toteutuessaan alkoholin myyntisäädöksiä pienpanimoille mieluisaan suuntaan.

Jos esitys menee läpi, kaupat saavat jatkossa myydä enintään 5,5 prosenttia alkoholia sisältäviä juomia. Myös pienpanimoiden pitkään havittelema ulosmyyntioikeus on kenties tulossa, tosin vain alle 500 000 litraa vuodessa tuottaville toimijoille.

”Me olemme sen rajan yli jo moninkertaisesti, eikä ulosmyynti olisi meille liiketoiminnallisesti hirveän merkittävä. Mutta jos panimo perustaa toimintansa matkailulle ja ulosmyynnille, niin tuo 500 000 litran raja on taas yksi kasvun este”, Laukkanen sanoo.

”Aina voi heittää villejä toiveita. Toki se 5,5 prosentin raja voisi olla 7,5 prosenttia. Mutta me lähdemme siitä, että toimitaan olemassa olevien säädösten mukaan”, Laukkanen sanoo.

Korttipöydän kutsu

Nykyinen pienpanimobuumi juontaa juurensa parin vuosikymmenen taakse Yhdysvaltoihin, mutta Laukkasen oma kiinnostus olutkulttuuriin lähti mallasjuoman sydänmailta Keski-Euroopasta. Herätys tapahtui kauppakorkeakoulun opiskelijana Saksassa vietetyn vaihtovuoden aikana.

”Siellä ravisteltiin ensimmäisen kerran omaa ajattelumaailmaa, ja pääsin näkemään läheltä sen, mitä olutkulttuuri voi parhaimmillaan olla”, Laukkanen kertoo.

Palattuaan Suomeen hän keräsi listan kiinnostavista yrityksistä ja otti yhteyttä Saimaan Juomatehtaan perustajaan Pertti Oksaan. Oksa oli suomalaisen panimoalan edelläkävijöitä ja kunnioitettu olutkulttuurin edistäjä, joka menehtyi viime vuonna.

”Soitin kylmiltäni Oksalle ja ehdotin, että tekisin kandintyön hänen yritykselleen. Yritys oli siihen aikaan vahva ravintolatoimija, joka valmisti ohessa olutta.”

Panimopatruuna ja kylteri pääsivät yhteisymmärrykseen. Kandintyötä seurasi gradu, jonka jälkeen Laukkasta odotti työtarjous yhtiössä. Ennen siihen tarttumista hänellä oli kuitenkin toinen tie vielä käymättä.

”Aloitin pokerin pelaamisen viimeisinä opiskeluvuosinani, ja halusin kokea senkin puolen. Kolme vuotta pelasin elääkseni, internetissä ja kasinoilla. En koskaan päässyt huipputasolle, mutta sain siitä elannon ja jotain jäi sukanvarteen”, Laukkanen kertoo.

Pokeri ei kuitenkaan ollut Laukkaselle mikään intohimo. Kun hän ei enää kokenut kehittyvänsä pelaajana, homma lakkasi kiinnostamasta. Motivaatio lopahti.

”Raha ei ollut se ratkaiseva tekijä. Jos joutuu pakottamaan itsensä tietokoneen ääreen tai kasinolle pelaamaan, niin tulee mieleen, että voisi sitä elämää elää toisellakin tavalla.”

Analyyttinen ote markkinoista

Vuonna 2010 Laukkanen vaihtoi pokerin päivätyöhön Oxa-ravintolakonsernissa ja Saimaan Juomatehtaan kehityspäällikkönä. Samaan aikaan yhtiö laati kasvustrategian, jonka päätavoitteisiin kuului kehittyminen pienestä paikallisesta toimijasta yhdeksi Suomen johtavista pienpanimoista.

Kun Pertti Oksa viime vuonna menehtyi, Laukkanen oli valmis jatkamaan hänen työtään toimitusjohtajana.

”Pertiltä opin, että kun henkilöstö voi hyvin, yritys voi hyvin. Meillä juomatehtaalla vanhin työntekijä on ollut yli 20 vuotta talossa ja vaihtuvuus on pientä”, Laukkanen kertoo.

Entä onko pokerihain urasta ollut hyötyä toimitusjohtajan ammatissa?

”Pokerissa, niin kuin liike-elämässäkin, voi pärjätä lukuisilla eri ominaisuuksilla”, Laukkanen pohtii.

”Tarvitaan ainakin analyyttisyyttä, epävarmuuden sietokykyä ja taitoa nähdä kokonaiskuva pienistä palasista ja suuresta tietomäärästä. Osa pelaajista on matemaattisesti lahjakkaita, osalla on taitoa lukea ihmisiä.”

”Itse en usko olevani missään huippuosaaja, mutta olen keskinkertainen riittävän monella osa-alueella”, hän tunnustaa.

Nykyisessä työssään hän vastaa muun muassa markkinoinnista sekä tuotevalikoimasta. Päätökset uusista tuotteista syntyvät markkinapoten- tiaalin ja tarkan analyysin perusteella. Romantisoitu kuva pienpanimosta, jossa viiksekäs panimomestari loihtii omasta päästään reseptejä menekkiä pohtimatta, ei ainakaan Saimaan Juomatehtaalla enää pidä paikkaansa.

”Siitä ollaan onneksi jo vuosikausia sitten päästy. Se on yksi meidän menestyksen kulmakiviä, että tehdään asioita suunnitelmallisesti ja tutkitaan ennen kuin hutkitaan.”

14.2.2017

Jussi Laukkanen

  • Syntynyt: 11.12.1982

  • Koulutus: Ekonomi

  • Nykyinen tehtävä: Toimitusjohtaja Saimaan juomatehdas Oy:ssä

  • Nykyisen työtehtävän plussat: Kehittyvä ja mielenkiintoinen toimiala ja työn monipuolisuus. Pienessä organisaatiossa pääsee tekemään kaikenlaista.

  • Nykyisen tehtävän miinukset: Oman ajan resursoinnin vaikeus. Aika ei riitä kaikkeen, johon sen haluaisi riittävän.

  • Harrastukset: Palloilu ja juoksu, toisinaan myös golf

  • Perhe: Avovaimo

Panimoala

  • Vuonna 2015 panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa työskenteli Suomessa noin 1 700 henkeä.

  • Pienpanimoiden koko vaihtelee yhdestä muutamaan kymmeneen työntekijään. Niissä tuotteet valmistetaan pääosin käsityönä.

  • Suomessa pienpanimoksi määritellään tuotantolaitos, joka valmistaa kalenterivuoden aikana enintään 15 miljoonaa litraa olutta.

  • Osa pienpanimoista valmistaa oluiden ohella sahtia, siidereitä sekä virvoitus- ja long drink -juomia.

Lähteet: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto, Pienpanimoliitto, Finlex

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013