( Kansainvälisyys )

Kulttuuriälystä voimaa talouteen

Teksti Olli Manninen
Kuvitus Samuel Tuovinen, kuvat Vesa Laitinen/LUT, Laura Vesa
  • Juan Gaonan mukaan työntekijöiden taustoilla ei loppujen lopuksi ole suurta merkitystä yhteistyön kannalta.
  • Saija Kuusisto-Lancasterin (oik. alakulma) kansainvälinen tiimi pelaa yhteen myös silloin, kun on aika ottaa selfie.
  • Mika Raunio toivoisi aktiivisempaa keskustelua maahanmuuton vaikuttavuudesta.
Kulttuuriälyn merkitys korostuu entistä vahvemmin kansainvälistyvässä työelämässä. Toimiva yhteistyö edellyttää halua mukauttaa myös omaa käyttäytymistä. Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka ymmärtää, että maahan muuttavat voivat hyödyttää ja vaurastuttaa yhteiskuntaa.

Yhä useampi meistä työskentelee kansainvälisten kollegoiden kanssa. Kulttuuriälystä on tullut trenditermi, josta keskustellaan paljon kansainvälisissä yrityksissä. Kiteytettynä se tarkoittaa kykyä tunnistaa ja ymmärtää muista kulttuureista tulevia ihmisiä, heidän uskomuksiaan ja arvojaan, sekä halua aktiivisesti kehittää yhteistyötä ja toimintatapoja, ettei ristiriitatilanteita pääsisi syntymään.

Kulttuuriälyä voi kehittää ahmimalla tietoa muista maista, harjaannuttamalla halua ymmärtää erilaisuutta ja mukauttamalla omaa käytöstään työskenneltäessä vieraasta kulttuurista tulevien kanssa.

”Viestintä ja vuorovaikutus ovat kaiken johtamisen kulmakiviä, mutta useista kansallisuuksista koostuvissa tiimeissä ja organisaatioissa niiden merkitys korostuu vielä voimakkaammin. Siksi vaihdan vilkkaasti ajatuksia tiimiläisteni kanssa siitä, miten kulttuuriälyn tulisi näkyä arkikäytöksessämme”, kertoo metalli- ja kaivosteollisuuteen erikoistuneen Sandvikin hankintajohtaja Saija Kuusisto-Lancaster.

Kuusisto-Lancaster vastaa Sandvikin Aasian ja Tyynenmeren alueen ei-tuotannollisista hankinnoista eli tavaroista ja palveluista, joita ei myydä eteenpäin oman tuotteen tai palvelun mukana. Sandvikissa epäsuoria hankintoja ovat esimerkiksi tuotannon käyttötarvikkeet, koneet ja laitteet, matkustuspalvelut, markkinointipalvelut, toimitilat, asiantuntijapalvelut, tutkimus- ja tuotekehityksen alihankinta ja vuokratyövoima.

Kesällä kolmivuotiselle komennukselle Brisbaneen perheensä kanssa muuttaneen Kuusisto-Lancasterin runsaan 30 hengen työyhteisö koostuu muun muassa australialaisista, kiinalaisista, japanilaisista, indonesialaisista, intialaisista ja korealaisista työntekijöistä useassa eri maassa.

”Jokaisella maalla on oma kulttuurinsa, mikä vaikuttaa siihen, miten ihmiset ajattelevat, toimivat ja tekevät päätöksiä. Vaikka meillä on organisaationa yhteiset tavoitteet, on osattava ymmärtää ihmisten erilaisuus ja luoda sellaiset toimintatavat, että jokainen meistä osaa puhaltaa yhteen hiileen. Niin saamme tehtyä asioita oikein”, hän sanoo.

”Huono englanti” saa kuulua

Kuusisto-Lancasterin mukaan toimiva yhteistyö monikulttuurisissa yrityksissä vaatii yhteisiä pelisääntöjä, joihin kaikki ovat valmiita sitoutumaan.

”Sandvikissa se tarkoittaa, että jokaisen on ymmärrettävä, että tulemme erilaisista kulttuureista. Yksi perussäännöistämme liittyy työkieleen, joka on englanti. Koska se on vain osalle oma äidinkieli, korostamme ’huonon englannin’ merkitystä. Meillä kaikilla on oma aksenttimme ja se saa kuulua työn arjessa”, hän sanoo.

Itse Kuusisto-Lancaster kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että puhuu riittävän rauhallisesti ja selkeyttää ilmaisuaan, jotta viestit menevät varmasti oikein perille.

”Vuorovaikutustaidot ovat erittäin ratkaisevia siksikin, että pidämme paljon verkkopalavereita. Pyrin aina hienotunteisesti tarkastamaan jokaiselta työntekijältä, että he ovat ymmärtäneet asiani. En tenttaa tai töksäyttele, tuliko asia ymmärretyksi, vaan osallistan tiimiläisiä kertomaan, miten jokin asia hänen yksikössään voidaan ratkaista. Näin saan vahvistuksen sille, että asiat etenevät oikeaan suuntaan”, hän sanoo.

Myös sähköpostien kirjoittaminen vaatii tarkkuutta.

”Länsimainen suora tapa ilmaista asioita saattaa esimerkiksi kiinalaisesta tuntua röyhkeältä tai epäkohteliaalta. Kun kommunikoi kirjallisesti erimaalaisten kanssa, on hyvä miettiä muutamaan kertaan, miten asiat ilmaisee”, hän sanoo.

On hyvä olla utelias

Johtamisen näkökulmasta Kuusisto-Lancaster ei näe suurta eroa siinä, miten monesta kansallisuudesta ryhmä koostuu.

”Tiimin vetäjänä tehtäväni on innostaa ja motivoida työntekijöitä sekä vakuuttaa heidät siitä, miten saavutamme tavoitteemme”, hän sanoo.

Sopiva määrä kärsivällisyyttä ja kohteliaisuutta auttaa hänen mukaansa työssä menestymisessä. Ristiriitojen ja kahnausten välttämiseksi kannattaa näyttää, että on aidosti kiinnostunut muista ihmisistä ja kulttuureista.

”On hyvä olla terveellä tavalla utelias. Keskustelen rohkeasti työntekijöideni kanssa heidän maansa tapahtumista ja kulttuurista. He tuntuvat arvostavan kiinnostustani ja kertovat mielellään asioistaan. Opin ymmärtämään paremmin heidän lähtökohtiaan ja he toivottavasti myös minun. Avoin keskustelun ilmapiiri lisää myös työn tuloksellisuutta”, hän arvioi.

Monikulttuurisessa yhteisössä on Kuusisto-Lancasterin mukaan paljon hyötyjä.

”Meillä on jokaisessa yksikössä paikallinen hankintapäällikkö, joka tuntee maansa kielen, kulttuurin ja toimintatavat. Se helpottaa yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa ja vahvistaa kilpailukykyämme”, hän sanoo.

Monikulttuurisesta yhteisöstä kirpoaa myös runsaasti uusia ideoita ja tuoreita tapoja lähestyä asioita.

Ensimmäisten työkuukausiensa perusteella Kuusisto-Lancaster kertoo viihtyvänsä erittäin hyvin työssään.

”Työskentelen maantieteellisesti erittäin kiinnostavalla alueella, sillä varsinkin Kiina ja Intia ovat Sandvikin liiketoiminnan näkökulmasta nopean kasvun markkinoita, jonne yrityksen toiminta nyt keskittyy.”

Myös australialainen työkulttuuri tuntuu tutulta, jopa hyvin suomalaiselta.

”Australialaiset ovat suoran puheen ja toiminnan ihmisiä. Heillä on rento asenne työhön ja muuhun elämään. Tänne on ollut huomattavasti helpompaa sopeutua kuin odotin, ja erot työkulttuurissa vaikkapa Suomen ja Ruotsin välillä ovat usein tuntuneet merkittävämmiltä.”

Joukkuepelaaminen yhdistää roviolaisia

Kansainvälisessä yhteisössä työskentelee myös kolumbialainen Juan Gaona, joka tuli jatkamaan kauppatieteen opintoja Suomeen ja ihastui maahan. Nyt hän työskentelee Roviolla Social Media Managerina.

”Olen innoissani työstäni nuorekkaassa ja luovassa yrityksessä”, hän sanoo.

Työpaikka Roviolla ei ollut itsestäänselvyys, sillä yhtiön trainee-ohjelmaan haki yli 700 tulevaisuuden tekijää.

”Olin todella otettu, että sain harjoittelujakson jälkeen vakinaisen työpaikan Roviolta. Viihdyn yhteisössä, joka luo ihmisille arvostettuja peli- ja viihdeteollisuuden brandeja”, Gaona sanoo.

Hän tuntee olonsa kotoisaksi yrityksessä, jossa työskentelee paljon kansainvälisiä osaajia eri maista. Työskentely on mutkatonta, kun yrityksen työkielenä on englanti. Jokainen työntekijä on samalla yrityksen tuntosarvet eri markkina-alueisiin ja voi paikallistuntemuksellaan tuoda uusia ideoita Rovion toimintaan.

”Työskennellessämme ei työntekijöiden taustoilla ole loppujen lopuksi niinkään suurta merkitystä yhteistyön kannalta. Olemme joukkuepelaajia ja innostuneita peliteollisuudesta. Se yhdistää meitä. Mobiili peliteollisuus on nuori ala, joka on ollut alusta lähtien kansainvälinen ja tähdännyt globaaleille markkinoille”, hän sanoo.

Vahvaan yrityskulttuuriin helppo sulautua

Juan Gaona uskoo, että vahva yrityskulttuuri helpottaa useista eri kulttuureista tulevien työntekijöiden sopeutumista työhön. Vahva yrityskulttuuri luo yhteenkuuluvuuden tunteen ja selkeyttää työn pelisääntöjä.

Suomi valikoitui Gaonan jatko-opintojen kohteeksi pitkän harkinnan jälkeen. Hän halusi jatkaa opintojaan Euroopassa, mutta Suomi ei ollut välttämättä hänen ykkösvaihtoehtonsa.

”Tapasin opiskelijavaihdossa Uudessa-Seelannissa suomalaisen opiskelijan, joka antoi vinkin mahdollisuudesta jatkaa opintoja Suomessa. Kansainvälisen markkinoinnin ohjelma Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa vaikutti parhaimmalta vaihtoehdolta, ja hain sinne”, hän kertoo.

Kaksi vuotta sitten valmistunut Gaona päätti jäädä Suomeen, sillä hän kertoo olevansa innostunut maastamme; sen ihmisistä, luonnosta ja kulttuurista. Hän on jo opetellut suomea jonkin verran ja toteaa suomen olevan vaativa, joskin hauska kieli.

Työpaikan löytyminen vaati kuitenkin paljon ponnisteluja.

”Yliopistojen ja yritysten kannattaisi tehdä enemmän yhteistyötä myös ulkomailta tulevien opiskelijoiden kanssa. Lisäksi kansainvälisille markkinoille suuntaavien suomalaisten yritysten kannattaisi rohkeammin miettiä vaihtoehtoiseksi työkieleksi englantia. Monen ulkomaalaisen, akateemisen loppututkinnon suorittaneen työura kaatuu usein kielivaikeuksiin, ja he suuntaavat muiden maiden työmarkkinoille.”

Gaonan havaintojen mukaan nuoret startup-yritykset ovatkin rohkeammin omaksuneet työkieleksi englannin ja onnistuneet näin rekrytoimaan uusia kansainvälisiä osaajia palvelukseensa. Maailma on näiden yritysten markkinapaikka ja siten niiden on luonnollista työskennellä yhteisellä kansainvälisellä kielellä.

Osaamistalous hyötyy maahanmuutosta

Sekä Suomen maahanmuuttopolitiikka että -tutkimus ovat siiloutuneita, näkee Tampereen yliopiston erikoistutkija Mika Raunio, joka toivoisi aktiivisempaa keskustelua maahanmuuton vaikuttavuudesta.

”Maahanmuuttopolitiikka on passivoivaa. Se ohjaa ihmisiä luukulta toiselle eikä aktivoi tai motivoi ihmisiä työskentelemään oman unelmansa eteen. Tutkimus keskittyy tavallisesti maahanmuuttajien kotoutumiseen uuteen yhteiskuntaan, ja näkökulmissa korostuvat sosiaali-, työllisyys- ja koulutuspoliittiset haasteet. Maahanmuuton liiketaloudellista vaikuttavuutta on tutkittu vain vähän.”

Raunio teki keväällä työ- ja elinkeinoministeriölle raportin innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikasta, jossa arvioidaan, miten maahan muuttavat voivat parhaiten hyödyttää ja vaurastuttaa suomalaista yhteiskuntaa.

Työperusteinen ja tutkinto-opiskelijoiden maahanmuutto on tähän asti muodostanut suurimman osuuden Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta.

”Työperusteisessa maahanmuutossa on korostunut sen asema väestön huoltosuhteen korjauksessa. Maahanmuuttajien kanavointi matalapalkkatöihin tuottaa vaatimatonta lisäarvoa kansantalouden näkökulmasta. Osaamistaloudessa kannattaisi hyödyntää monipuolisemmin maahanmuuttajien inhimillistä ja sosiaalista pääomaa”, Raunio sanoo.

Hän puhuu osallistavan innovaatiopolitiikan puolesta. Aktivoimalla maahanmuuttajia mukaan korkeakoulujen ja yritysten innovaatioyhteisöihin saadaan luotua startup- toimintaa ja yrittäjyyttä tukevia alustoja, joiden avulla kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita voidaan kannustaa luomaan työuraa Suomessa opintojen jälkeen.

Esimerkiksi Helsingin Aalto-yliopiston Entrepreneur Society tai Tampereen Demola-innovaatioyhteisö ovat auttaneet kansainvälisiä opiskelijoita verkostoitumaan suomalaiseen työelämään.

Törmäyttämistä tarvitaan

Kansainvälisten resurssien jalostusarvon ei pitäisi kuitenkaan keskittyä pelkästään akateemisiin opiskelijoihin.

”Uskon, että maahan muuttavilla on aidosti halua päästä jakamaan ammatillisia ja henkisiä resurssejaan tai sosiaalisia taitojaan suomalaisessa työelämässä. Monet heistä ovat kiinnostuneita oman yrityksen perustamisesta. Ihmiset haluavat tuntea, että heidät nähdään voimavarana. Meidän pitäisi kannustaa heitä enemmän tällaiseen oma-aloitteisuuteen”, toteaa Raunio.

Nyt tällaiseen yhteistyöhön voisi olla myös enemmän sosiaalista tilausta. Ihmiset haluavat auttaa ja tulla autetuiksi. Kielitaito on tietysti avaintekijä menestykseen työelämässä.

”Peruskoulutuksen pitäisi vahvemmin aktivoida toisen polven maahanmuuttajia opettelemaan suomen kieltä. Ilman kielitaitoa aikuiselämän vaihtoehdot ovat kapeat”, Raunio sanoo.

Hän arvioi, että maahanmuuttajien vaikuttavuutta työelämässä vahvistaisi peruskoulutuksen uudistamisen ja akateemisten innovaatioyhteisöjen lisäksi maahanmuuttajien itse perustamat liike-elämän verkostot.

Ituja tällaisista verkostoista on jo syntynyt. HUB13-startup-tila Helsingissä ja Twinkle-tapahtuma Tampereella ovat tällaisia maahanmuuttajien perustamia kohtaamispaikkoja, jotka törmäyttävät kansainvälisiä osaajia ja kotimaisia yrityksiä.

21.10.2015

Suomessa asuvien työikäisten ulkomaankansalaisten korkeakoulutus

Kansalaisuusryhmät, joissa eniten korkeakoulutettuja

  • Kiina 34 % (määrä 5 554)

  • Ranska 31 % (määrä 1 505)

  • Saksa 30 % (määrä 3 209)

Korkeakoulutettuja suurimmissa kansalaisuusryhmissä

  • Viro 11 % (määrä 27 111)

  • Venäjä 26 % (määrä 22 937)

  • Ruotsi 18 % (määrä 6 077)

Lähde: Tilastokeskus 2013

Monimuotoisuus rikastaa

Merenkulun ja energiamarkkinoiden ratkaisutoimittaja Wärtsilällä on pitkä historia kansainvälisestä liiketoiminnasta. 70 maassa toimivan konsernin projektit vievät vuosittain satoja ihmisiä uusiin tehtäviin ympäri maailmaa. Konsernin palkkalistoilla on ammattilaisia yli 130 eri kansallisuudesta.

”Viemme ja tuomme osaamista liiketoiminnan tarpeiden mukaan. Kannustamme työntekijöitämme aktiivisesti hakeutumaan uusiin tehtäviin. Näin työntekijät kartuttavat omaa työkokemustaan ja samalla yrityksen toimintakulttuuri uudistuu ja pysyy elinvoimaisena”, sanoo Wärtsilän henkilöstöjohtaja Päivi Castrén.

Wärtsilässä omaa urapolkua voi jalostaa työtehtävissä konsernin eri divisioonissa Suomessa tai kansainvälisillä markkinoilla.

”Kannattaa avoimin silmin katsella, millaisia vaihtoehtoja jonkin toisen divisioonan liiketoiminta tarjoaisi nykyisen tehtävän sijaan tai toisessa maassa”, Castrén sanoo.

Wärtsilän Human Resources -osasto edesauttaa konsernin liiketoiminnan tavoitteiden toteutumista ja tarjoaa sen tueksi henkilöstöratkaisuja, joilla oikeat osaajat löydetään oikeisiin tehtäviin. Työkomennukselle uuteen maahan ketään ei lähetetä kylmiltään, vaan sitä edeltää monipuolinen perehdytys ja valmennus uuteen kohdemaahan ja sen kulttuuriin.

”Yleensä ihmiset hakeutuvat kansainvälisiin tehtäviin maihin, joista heillä on jo entuudestaan kokemuksia ja tietoa. Ennen töiden aloittamista edeltävät tutustumiskäynnit uuteen maahan. Autamme työntekijöitä koulutukseen, asumiseen, sosiaali- ja verokäytäntöihin tai työlupiin liittyvissä asioissa. Käymme läpi myös kohdemaahan liittyvät mahdolliset riskit ja turvallisuusasiat, jotta työskentely uudessa ympäristössä sujuisi mahdollisimman joustavasti”, hän sanoo.

Työssä menestyminen on kuitenkin lopulta aina ihmisestä itsestään kiinni.

”Oma asenne ratkaisee, miten sopeutuu vieraaseen kulttuuriin. Onneksi meillä on erilaisia kulttuureja, ne ovat rikkaus. Hyvin johdettuna eri kansallisuuksista tulevat osaajat tuovat yrityksen toimintaan uusia ja erilaisia ajatuksia, mikä on elintärkeää innovaatioihin perustuvalle liiketoiminnalle. Tällaisia globaaleja maailmankansalaisia meillä on Wärtsilässä paljon. Projektit vievät tekijöitä maasta toiseen”, Castrén sanoo.

Erilaisten kulttuurien ja persoonallisuuksien huomioiminen ja arvostaminen vahvistaa myös yrityksen houkuttelevuutta uusien työntekijöiden silmissä. Työelämän monimuotoisuus eli diversiteetti on valttikortti kilpailtaessa uusista osaajista.

”Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu entisestään, kun tiimeissä on osaajia useista eri kulttuureista. Jokaisen on osaltaan ymmärrettävä, etteivät kaikki ajattele tai toimi samalla tavalla. Hiljaisuus palaverissa ei aina tarkoita, että kaikki olisivat samaa mieltä. Koska viestintätapa eri kulttuureissa voi olla hyvin erilaista, on osattava aktiivisesti tuoda asioita esille ja puntaroida niitä eri näkökulmista”, Castrén sanoo.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013