( Kansainvälisyys )

Kulttuuriälystä voimaa talouteen

Teksti Olli Manninen
Kuvitus Samuel Tuovinen, kuvat Vesa Laitinen/LUT, Laura Vesa
  • Juan Gaonan mukaan työntekijöiden taustoilla ei loppujen lopuksi ole suurta merkitystä yhteistyön kannalta.
  • Saija Kuusisto-Lancasterin (oik. alakulma) kansainvälinen tiimi pelaa yhteen myös silloin, kun on aika ottaa selfie.
  • Mika Raunio toivoisi aktiivisempaa keskustelua maahanmuuton vaikuttavuudesta.
Kulttuuriälyn merkitys korostuu entistä vahvemmin kansainvälistyvässä työelämässä. Toimiva yhteistyö edellyttää halua mukauttaa myös omaa käyttäytymistä. Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka ymmärtää, että maahan muuttavat voivat hyödyttää ja vaurastuttaa yhteiskuntaa.

Yhä useampi meistä työskentelee kansainvälisten kollegoiden kanssa. Kulttuuriälystä on tullut trenditermi, josta keskustellaan paljon kansainvälisissä yrityksissä. Kiteytettynä se tarkoittaa kykyä tunnistaa ja ymmärtää muista kulttuureista tulevia ihmisiä, heidän uskomuksiaan ja arvojaan, sekä halua aktiivisesti kehittää yhteistyötä ja toimintatapoja, ettei ristiriitatilanteita pääsisi syntymään.

Kulttuuriälyä voi kehittää ahmimalla tietoa muista maista, harjaannuttamalla halua ymmärtää erilaisuutta ja mukauttamalla omaa käytöstään työskenneltäessä vieraasta kulttuurista tulevien kanssa.

”Viestintä ja vuorovaikutus ovat kaiken johtamisen kulmakiviä, mutta useista kansallisuuksista koostuvissa tiimeissä ja organisaatioissa niiden merkitys korostuu vielä voimakkaammin. Siksi vaihdan vilkkaasti ajatuksia tiimiläisteni kanssa siitä, miten kulttuuriälyn tulisi näkyä arkikäytöksessämme”, kertoo metalli- ja kaivosteollisuuteen erikoistuneen Sandvikin hankintajohtaja Saija Kuusisto-Lancaster.

Kuusisto-Lancaster vastaa Sandvikin Aasian ja Tyynenmeren alueen ei-tuotannollisista hankinnoista eli tavaroista ja palveluista, joita ei myydä eteenpäin oman tuotteen tai palvelun mukana. Sandvikissa epäsuoria hankintoja ovat esimerkiksi tuotannon käyttötarvikkeet, koneet ja laitteet, matkustuspalvelut, markkinointipalvelut, toimitilat, asiantuntijapalvelut, tutkimus- ja tuotekehityksen alihankinta ja vuokratyövoima.

Kesällä kolmivuotiselle komennukselle Brisbaneen perheensä kanssa muuttaneen Kuusisto-Lancasterin runsaan 30 hengen työyhteisö koostuu muun muassa australialaisista, kiinalaisista, japanilaisista, indonesialaisista, intialaisista ja korealaisista työntekijöistä useassa eri maassa.

”Jokaisella maalla on oma kulttuurinsa, mikä vaikuttaa siihen, miten ihmiset ajattelevat, toimivat ja tekevät päätöksiä. Vaikka meillä on organisaationa yhteiset tavoitteet, on osattava ymmärtää ihmisten erilaisuus ja luoda sellaiset toimintatavat, että jokainen meistä osaa puhaltaa yhteen hiileen. Niin saamme tehtyä asioita oikein”, hän sanoo.

”Huono englanti” saa kuulua

Kuusisto-Lancasterin mukaan toimiva yhteistyö monikulttuurisissa yrityksissä vaatii yhteisiä pelisääntöjä, joihin kaikki ovat valmiita sitoutumaan.

”Sandvikissa se tarkoittaa, että jokaisen on ymmärrettävä, että tulemme erilaisista kulttuureista. Yksi perussäännöistämme liittyy työkieleen, joka on englanti. Koska se on vain osalle oma äidinkieli, korostamme ’huonon englannin’ merkitystä. Meillä kaikilla on oma aksenttimme ja se saa kuulua työn arjessa”, hän sanoo.

Itse Kuusisto-Lancaster kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että puhuu riittävän rauhallisesti ja selkeyttää ilmaisuaan, jotta viestit menevät varmasti oikein perille.

”Vuorovaikutustaidot ovat erittäin ratkaisevia siksikin, että pidämme paljon verkkopalavereita. Pyrin aina hienotunteisesti tarkastamaan jokaiselta työntekijältä, että he ovat ymmärtäneet asiani. En tenttaa tai töksäyttele, tuliko asia ymmärretyksi, vaan osallistan tiimiläisiä kertomaan, miten jokin asia hänen yksikössään voidaan ratkaista. Näin saan vahvistuksen sille, että asiat etenevät oikeaan suuntaan”, hän sanoo.

Myös sähköpostien kirjoittaminen vaatii tarkkuutta.

”Länsimainen suora tapa ilmaista asioita saattaa esimerkiksi kiinalaisesta tuntua röyhkeältä tai epäkohteliaalta. Kun kommunikoi kirjallisesti erimaalaisten kanssa, on hyvä miettiä muutamaan kertaan, miten asiat ilmaisee”, hän sanoo.

On hyvä olla utelias

Johtamisen näkökulmasta Kuusisto-Lancaster ei näe suurta eroa siinä, miten monesta kansallisuudesta ryhmä koostuu.

”Tiimin vetäjänä tehtäväni on innostaa ja motivoida työntekijöitä sekä vakuuttaa heidät siitä, miten saavutamme tavoitteemme”, hän sanoo.

Sopiva määrä kärsivällisyyttä ja kohteliaisuutta auttaa hänen mukaansa työssä menestymisessä. Ristiriitojen ja kahnausten välttämiseksi kannattaa näyttää, että on aidosti kiinnostunut muista ihmisistä ja kulttuureista.

”On hyvä olla terveellä tavalla utelias. Keskustelen rohkeasti työntekijöideni kanssa heidän maansa tapahtumista ja kulttuurista. He tuntuvat arvostavan kiinnostustani ja kertovat mielellään asioistaan. Opin ymmärtämään paremmin heidän lähtökohtiaan ja he toivottavasti myös minun. Avoin keskustelun ilmapiiri lisää myös työn tuloksellisuutta”, hän arvioi.

Monikulttuurisessa yhteisössä on Kuusisto-Lancasterin mukaan paljon hyötyjä.

”Meillä on jokaisessa yksikössä paikallinen hankintapäällikkö, joka tuntee maansa kielen, kulttuurin ja toimintatavat. Se helpottaa yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa ja vahvistaa kilpailukykyämme”, hän sanoo.

Monikulttuurisesta yhteisöstä kirpoaa myös runsaasti uusia ideoita ja tuoreita tapoja lähestyä asioita.

Ensimmäisten työkuukausiensa perusteella Kuusisto-Lancaster kertoo viihtyvänsä erittäin hyvin työssään.

”Työskentelen maantieteellisesti erittäin kiinnostavalla alueella, sillä varsinkin Kiina ja Intia ovat Sandvikin liiketoiminnan näkökulmasta nopean kasvun markkinoita, jonne yrityksen toiminta nyt keskittyy.”

Myös australialainen työkulttuuri tuntuu tutulta, jopa hyvin suomalaiselta.

”Australialaiset ovat suoran puheen ja toiminnan ihmisiä. Heillä on rento asenne työhön ja muuhun elämään. Tänne on ollut huomattavasti helpompaa sopeutua kuin odotin, ja erot työkulttuurissa vaikkapa Suomen ja Ruotsin välillä ovat usein tuntuneet merkittävämmiltä.”

Joukkuepelaaminen yhdistää roviolaisia

Kansainvälisessä yhteisössä työskentelee myös kolumbialainen Juan Gaona, joka tuli jatkamaan kauppatieteen opintoja Suomeen ja ihastui maahan. Nyt hän työskentelee Roviolla Social Media Managerina.

”Olen innoissani työstäni nuorekkaassa ja luovassa yrityksessä”, hän sanoo.

Työpaikka Roviolla ei ollut itsestäänselvyys, sillä yhtiön trainee-ohjelmaan haki yli 700 tulevaisuuden tekijää.

”Olin todella otettu, että sain harjoittelujakson jälkeen vakinaisen työpaikan Roviolta. Viihdyn yhteisössä, joka luo ihmisille arvostettuja peli- ja viihdeteollisuuden brandeja”, Gaona sanoo.

Hän tuntee olonsa kotoisaksi yrityksessä, jossa työskentelee paljon kansainvälisiä osaajia eri maista. Työskentely on mutkatonta, kun yrityksen työkielenä on englanti. Jokainen työntekijä on samalla yrityksen tuntosarvet eri markkina-alueisiin ja voi paikallistuntemuksellaan tuoda uusia ideoita Rovion toimintaan.

”Työskennellessämme ei työntekijöiden taustoilla ole loppujen lopuksi niinkään suurta merkitystä yhteistyön kannalta. Olemme joukkuepelaajia ja innostuneita peliteollisuudesta. Se yhdistää meitä. Mobiili peliteollisuus on nuori ala, joka on ollut alusta lähtien kansainvälinen ja tähdännyt globaaleille markkinoille”, hän sanoo.

Vahvaan yrityskulttuuriin helppo sulautua

Juan Gaona uskoo, että vahva yrityskulttuuri helpottaa useista eri kulttuureista tulevien työntekijöiden sopeutumista työhön. Vahva yrityskulttuuri luo yhteenkuuluvuuden tunteen ja selkeyttää työn pelisääntöjä.

Suomi valikoitui Gaonan jatko-opintojen kohteeksi pitkän harkinnan jälkeen. Hän halusi jatkaa opintojaan Euroopassa, mutta Suomi ei ollut välttämättä hänen ykkösvaihtoehtonsa.

”Tapasin opiskelijavaihdossa Uudessa-Seelannissa suomalaisen opiskelijan, joka antoi vinkin mahdollisuudesta jatkaa opintoja Suomessa. Kansainvälisen markkinoinnin ohjelma Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa vaikutti parhaimmalta vaihtoehdolta, ja hain sinne”, hän kertoo.

Kaksi vuotta sitten valmistunut Gaona päätti jäädä Suomeen, sillä hän kertoo olevansa innostunut maastamme; sen ihmisistä, luonnosta ja kulttuurista. Hän on jo opetellut suomea jonkin verran ja toteaa suomen olevan vaativa, joskin hauska kieli.

Työpaikan löytyminen vaati kuitenkin paljon ponnisteluja.

”Yliopistojen ja yritysten kannattaisi tehdä enemmän yhteistyötä myös ulkomailta tulevien opiskelijoiden kanssa. Lisäksi kansainvälisille markkinoille suuntaavien suomalaisten yritysten kannattaisi rohkeammin miettiä vaihtoehtoiseksi työkieleksi englantia. Monen ulkomaalaisen, akateemisen loppututkinnon suorittaneen työura kaatuu usein kielivaikeuksiin, ja he suuntaavat muiden maiden työmarkkinoille.”

Gaonan havaintojen mukaan nuoret startup-yritykset ovatkin rohkeammin omaksuneet työkieleksi englannin ja onnistuneet näin rekrytoimaan uusia kansainvälisiä osaajia palvelukseensa. Maailma on näiden yritysten markkinapaikka ja siten niiden on luonnollista työskennellä yhteisellä kansainvälisellä kielellä.

Osaamistalous hyötyy maahanmuutosta

Sekä Suomen maahanmuuttopolitiikka että -tutkimus ovat siiloutuneita, näkee Tampereen yliopiston erikoistutkija Mika Raunio, joka toivoisi aktiivisempaa keskustelua maahanmuuton vaikuttavuudesta.

”Maahanmuuttopolitiikka on passivoivaa. Se ohjaa ihmisiä luukulta toiselle eikä aktivoi tai motivoi ihmisiä työskentelemään oman unelmansa eteen. Tutkimus keskittyy tavallisesti maahanmuuttajien kotoutumiseen uuteen yhteiskuntaan, ja näkökulmissa korostuvat sosiaali-, työllisyys- ja koulutuspoliittiset haasteet. Maahanmuuton liiketaloudellista vaikuttavuutta on tutkittu vain vähän.”

Raunio teki keväällä työ- ja elinkeinoministeriölle raportin innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikasta, jossa arvioidaan, miten maahan muuttavat voivat parhaiten hyödyttää ja vaurastuttaa suomalaista yhteiskuntaa.

Työperusteinen ja tutkinto-opiskelijoiden maahanmuutto on tähän asti muodostanut suurimman osuuden Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta.

”Työperusteisessa maahanmuutossa on korostunut sen asema väestön huoltosuhteen korjauksessa. Maahanmuuttajien kanavointi matalapalkkatöihin tuottaa vaatimatonta lisäarvoa kansantalouden näkökulmasta. Osaamistaloudessa kannattaisi hyödyntää monipuolisemmin maahanmuuttajien inhimillistä ja sosiaalista pääomaa”, Raunio sanoo.

Hän puhuu osallistavan innovaatiopolitiikan puolesta. Aktivoimalla maahanmuuttajia mukaan korkeakoulujen ja yritysten innovaatioyhteisöihin saadaan luotua startup- toimintaa ja yrittäjyyttä tukevia alustoja, joiden avulla kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita voidaan kannustaa luomaan työuraa Suomessa opintojen jälkeen.

Esimerkiksi Helsingin Aalto-yliopiston Entrepreneur Society tai Tampereen Demola-innovaatioyhteisö ovat auttaneet kansainvälisiä opiskelijoita verkostoitumaan suomalaiseen työelämään.

Törmäyttämistä tarvitaan

Kansainvälisten resurssien jalostusarvon ei pitäisi kuitenkaan keskittyä pelkästään akateemisiin opiskelijoihin.

”Uskon, että maahan muuttavilla on aidosti halua päästä jakamaan ammatillisia ja henkisiä resurssejaan tai sosiaalisia taitojaan suomalaisessa työelämässä. Monet heistä ovat kiinnostuneita oman yrityksen perustamisesta. Ihmiset haluavat tuntea, että heidät nähdään voimavarana. Meidän pitäisi kannustaa heitä enemmän tällaiseen oma-aloitteisuuteen”, toteaa Raunio.

Nyt tällaiseen yhteistyöhön voisi olla myös enemmän sosiaalista tilausta. Ihmiset haluavat auttaa ja tulla autetuiksi. Kielitaito on tietysti avaintekijä menestykseen työelämässä.

”Peruskoulutuksen pitäisi vahvemmin aktivoida toisen polven maahanmuuttajia opettelemaan suomen kieltä. Ilman kielitaitoa aikuiselämän vaihtoehdot ovat kapeat”, Raunio sanoo.

Hän arvioi, että maahanmuuttajien vaikuttavuutta työelämässä vahvistaisi peruskoulutuksen uudistamisen ja akateemisten innovaatioyhteisöjen lisäksi maahanmuuttajien itse perustamat liike-elämän verkostot.

Ituja tällaisista verkostoista on jo syntynyt. HUB13-startup-tila Helsingissä ja Twinkle-tapahtuma Tampereella ovat tällaisia maahanmuuttajien perustamia kohtaamispaikkoja, jotka törmäyttävät kansainvälisiä osaajia ja kotimaisia yrityksiä.

21.10.2015

Suomessa asuvien työikäisten ulkomaankansalaisten korkeakoulutus

Kansalaisuusryhmät, joissa eniten korkeakoulutettuja

  • Kiina 34 % (määrä 5 554)

  • Ranska 31 % (määrä 1 505)

  • Saksa 30 % (määrä 3 209)

Korkeakoulutettuja suurimmissa kansalaisuusryhmissä

  • Viro 11 % (määrä 27 111)

  • Venäjä 26 % (määrä 22 937)

  • Ruotsi 18 % (määrä 6 077)

Lähde: Tilastokeskus 2013

Monimuotoisuus rikastaa

Merenkulun ja energiamarkkinoiden ratkaisutoimittaja Wärtsilällä on pitkä historia kansainvälisestä liiketoiminnasta. 70 maassa toimivan konsernin projektit vievät vuosittain satoja ihmisiä uusiin tehtäviin ympäri maailmaa. Konsernin palkkalistoilla on ammattilaisia yli 130 eri kansallisuudesta.

”Viemme ja tuomme osaamista liiketoiminnan tarpeiden mukaan. Kannustamme työntekijöitämme aktiivisesti hakeutumaan uusiin tehtäviin. Näin työntekijät kartuttavat omaa työkokemustaan ja samalla yrityksen toimintakulttuuri uudistuu ja pysyy elinvoimaisena”, sanoo Wärtsilän henkilöstöjohtaja Päivi Castrén.

Wärtsilässä omaa urapolkua voi jalostaa työtehtävissä konsernin eri divisioonissa Suomessa tai kansainvälisillä markkinoilla.

”Kannattaa avoimin silmin katsella, millaisia vaihtoehtoja jonkin toisen divisioonan liiketoiminta tarjoaisi nykyisen tehtävän sijaan tai toisessa maassa”, Castrén sanoo.

Wärtsilän Human Resources -osasto edesauttaa konsernin liiketoiminnan tavoitteiden toteutumista ja tarjoaa sen tueksi henkilöstöratkaisuja, joilla oikeat osaajat löydetään oikeisiin tehtäviin. Työkomennukselle uuteen maahan ketään ei lähetetä kylmiltään, vaan sitä edeltää monipuolinen perehdytys ja valmennus uuteen kohdemaahan ja sen kulttuuriin.

”Yleensä ihmiset hakeutuvat kansainvälisiin tehtäviin maihin, joista heillä on jo entuudestaan kokemuksia ja tietoa. Ennen töiden aloittamista edeltävät tutustumiskäynnit uuteen maahan. Autamme työntekijöitä koulutukseen, asumiseen, sosiaali- ja verokäytäntöihin tai työlupiin liittyvissä asioissa. Käymme läpi myös kohdemaahan liittyvät mahdolliset riskit ja turvallisuusasiat, jotta työskentely uudessa ympäristössä sujuisi mahdollisimman joustavasti”, hän sanoo.

Työssä menestyminen on kuitenkin lopulta aina ihmisestä itsestään kiinni.

”Oma asenne ratkaisee, miten sopeutuu vieraaseen kulttuuriin. Onneksi meillä on erilaisia kulttuureja, ne ovat rikkaus. Hyvin johdettuna eri kansallisuuksista tulevat osaajat tuovat yrityksen toimintaan uusia ja erilaisia ajatuksia, mikä on elintärkeää innovaatioihin perustuvalle liiketoiminnalle. Tällaisia globaaleja maailmankansalaisia meillä on Wärtsilässä paljon. Projektit vievät tekijöitä maasta toiseen”, Castrén sanoo.

Erilaisten kulttuurien ja persoonallisuuksien huomioiminen ja arvostaminen vahvistaa myös yrityksen houkuttelevuutta uusien työntekijöiden silmissä. Työelämän monimuotoisuus eli diversiteetti on valttikortti kilpailtaessa uusista osaajista.

”Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu entisestään, kun tiimeissä on osaajia useista eri kulttuureista. Jokaisen on osaltaan ymmärrettävä, etteivät kaikki ajattele tai toimi samalla tavalla. Hiljaisuus palaverissa ei aina tarkoita, että kaikki olisivat samaa mieltä. Koska viestintätapa eri kulttuureissa voi olla hyvin erilaista, on osattava aktiivisesti tuoda asioita esille ja puntaroida niitä eri näkökulmista”, Castrén sanoo.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013