( Kylteri )

Kyllit palveluksessasi

Teksti Päivi Maaniitty
Kuvat Roope Permanto
Kyllit eli kylteriyhdyshenkilöt ovat Suomen Ekonomien työntekijöitä kampuksilla. Aalto-yliopistossa kylli vaihtui vuodenvaihteessa, kun Markus Havin seuraajana aloitti Aki Pöntinen.

Markus

Markus Hav kiinnostui kyllin tehtävästä syksyllä 2015, toisena opiskeluvuotenaan. Hän on 25-vuotias ja opiskelee Aallossa pääaineenaan rahoitusta ja sivuaineenaan tietotekniikkaa.

Keskustelu edellisen kyllin kanssa vakuutti opiskelijatoiminnassa mukana olleen Havin hakemaan pestiin.

”Kyllin työ on hyvä näköalapaikka Suomen Ekonomien ja KY:n (Aallon kylteriyhteisö) toimintaan.”

Päätöstä kylliksi hakemisesta vauhditti se, että Markuksella oli jo ennestään kokemusta somesta, markkinoinnista ja esiintymisestä.

”Perustin ensimmäisen yritykseni 18-vuotiaana, olen kotoisin Kouvolasta ja toimin siellä vapputapahtuman järjestäjänä. Kun muutin Helsinkiin, ostin painokoneen, tein taittoja ja grafiikkaa ja suunnittelin kampanjoita. Yhdistelin osaamistani painokonebisnekseen ja tein esitteitä ja lehtiä. Olin myös yhden kesän mukana startupissa nimeltään Elffe. Nyt työn alla on Klikinsäästäjä-mobiilisovellus. Se perustuu Facebookin Klikinsäästäjä-sivustoon, jota olen myös ollut tekemässä.”

Hav jätti kyllin tehtävän yhden vuoden jälkeen, koska yrittäjän kiireet painoivat päälle.

”Vuosi oli huikea ja harmittaa aidosti, etten voi jatkaa toista tai kolmatta vuotta. Muiden yksiköiden kyllien kanssa meillä oli uskomattoman hieno porukka.”

Suomen Ekonomien työntekijänä pääsi kurkistamaan järjestön elämään sisältäpäin. Hav kertoo yllättyneensä siitä, kuinka monisyinen organisaatio Suomen Ekonomit on, sillä opiskelijalle se näyttäytyy usein vain jäsenpalvelujen tarjoajana ja urasparraajana.

”Oli avartavaa ymmärtää, että Kosti Hyyppä, joka on valtakunnan parhaita tasa-arvoasiantuntijoita, työskentelee Suomen Ekonomeissa.”

Aki

Aki Pöntinen opiskelee Aallossa pääaineenaan Business Technologya eli liiketoiminnan teknologiaa toista vuotta. Hän kuuluu ensimmäisiin Otaniemessä opintonsa aloittaneisiin kyltereihin. Pöntinen on 21-vuotias ja muutti Otaniemeen Järvenpäästä.

”Hain kylliksi, koska tehtävä on mielenkiintoinen ja siinä saa tehdä merkittävällä tasolla yhteistyötä KY:n kanssa”, Pöntinen sanoo.

Hän tunsi Havin entuudestaan ja katseli pitkään, mitä kylli tekee ennen kuin tehtävä osui omalle kohdalle.

”Kyllin työssä tärkeät markkinoinnin ja viestinnän taidot ovat hyvää kokemusta mihin tahansa tehtävään tulevaisuudessa. Itseäni kiinnostavat eniten it-konsultointi, organisointi ja esimiestyö.”

Pöntinen on käynyt Suomen Ekonomien perehdytyskoulutuksen, jossa paikalla olivat myös muiden kaupunkien kyllit.

”Perehdytyspäivästä jäi positiivinen fiilis. Homma hoidettiin asiallisesti, mutta rennolla tavalla. Pönöttämistä tässä ei ole, ja samalla näkee muiden kaupunkien meininkiä”, Pöntinen tuumii.

Aalto-yliopistossa on kyltereitä paljon, siksi kaikkien tavoittaminen ja tiedon jakaminen voi olla kyllille haastavaa.

”Lisäksi koululla ja ainejärjestöllä on myös omia resursseja, kuten urapalveluita, joita Suomen Ekonomien palvelut täydentävät.”

Pöntinen tahtoo olla kampuksella helposti lähestyttävä hahmo ja kehittää kyllin näkyvyyttä entisestään. Hän haluaa myös osata vastata kysymyksiin vaikkapa kyltereiden kesälomapalkkasuosituksista.

”Saa tulla nykäisemään hihasta. Tulen olemaan paljon paikalla tapahtumissa ja lähestymään myös itse ihmisiä.”

Pöntinen haluaisi kyllinä antaa osansa myös yhteisen Aalto-yhteisön rakentamiseen. Se syntyy muun muassa yhteistyöstä TEKin kanssa.

”Mieli on hyvä pitää avoimena mahdollisuuksille.”

14.2.2017

Mikä kylli?

  • Kyllin tehtäviin kuuluu markkinointia, viestintää ja tapahtumien järjestämistä omassa yliopistossa. Kylli välittää opiskelijoille tietoa edunvalvonnasta ja työelämän kysymyksistä. Kylliltä voi kysyä myös omasta jäsenyydestä ja Suomen Ekonomien palveluista.

  • Kyllit tekevät tiivistä yhteistyötä Ekonomien asiakkuusvastaavien, muiden kyllien ja paikallisten kylteri- ja ekonomiyhteisöjen kanssa.

  • Kyllin voi tavata erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa, infoissa ja rasteilla. Heihin saattaa törmätä uramessuilla, työelämäkursseilla, Kylteripäivillä, tutorkoulutuksissa ja mentorointiprojekteissa.

  • Kyllejä kannattaa seurata myös somekanavissa.

  • Kaikkien Suomen kyllien yhteystiedot löytyvät osoitteesta ekonomit.fi/kylteri.

Kylteri, muista myös nämä:

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013