( Yrittäjyys )

Liikunta-alan syke nousee

Teksti Olli Manninen
Kuvat Miika Kainu Kuvitus Antti Nikunen
  • Ministeri Jan Vapaavuori, SATS Elixian maajohtaja Anne Ketola, Runteq Oy:n toimitusjohtaja Tommi Ojala.
Reilun viiden miljardin euron kokoisen liikunta-alan nopeimmin kasvavia osa-alueita ovat terveys- ja hyvinvointi palvelut, liikuntamatkailu ja urheilutapahtumat sekä liikuntalähtöinen viestintä, viihde ja lifestyle. Merkittävät veturiyritykset ovat kuitenkin vielä harvassa ja osaamisen jakamiselle on tilausta.

Liikunta- ja urheilupalveluiden toimialan hyvä imu selittyy pitkälti terveystietoisuuden megatrendillä. Haluamme liikkua tavoitteellisemmin, seurata harjoittelumme kehitystä ja harrastaa liikuntaa porukalla miellyttävissä vaatteissa ja tiloissa. Houkuttelevat terveys- ja hyvinvointipalvelut yhdistävät fiksulla tavalla muodin, teknologian, kulttuurin tai matkailun. Myös länsimaissa lisääntyvät elintapasairaudet, niiden ehkäisy ja hoito lisäävät alan palveluiden kysyntää.

”Liikunta-ala on kasvanut Suomessa jo useita vuosia ja sillä on paljon potentiaalia kovaan kansainväliseen kasvuun”, uskoo työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.

TEM teetätti tänä vuonna selvityksen liikuntaliiketoiminnan koosta, sen ekosysteemin muutoksista ja kasvun eväistä. Vapaavuoren arvion mukaan Suomessa on runsaasti erinomaista teknologia-, terveys-, matkailu-, liikunta- ja muotoiluosaamista, mikä luo hyvät eväät tulevaisuuden palveluiden kehittämiselle. Myös digitalisoituminen kirittää alan kehitystä.

”Teknologiset innovaatiot ovat keskeinen osa liikunta-alan kasvua. Meillä on paljon kasvun kynnyksellä olevia teknologiayrityksiä, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille.”

Erittäin kiinnostavana liikunta-alan osa-alueena Vapaavuori pitää hyvinvointimatkailua. Turistit ovat löytäneet luonnon hiljaisuuteen virittävät vaellusmatkat ja erilaiset seikkailulomat.

”Suomen luonto ja hyvät suorituspaikkamme houkuttelevat tänne aasialaisia ja keskieurooppalaisia liikuntaturisteja.”

Liikuntamatkailu on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana muuta matkailutoimialaa nopeammin Suomessa. Liikevaihdon kehityksellä mitattuna urheilu-, huvi- ja virkistystoiminta kasvoi vuodesta 2008 vuoteen 2013 peräti 40 prosenttia. Globaalisti liikunta- ja hyvinvointimatkailu nielaisee jo neljänneksen koko maailman matkailumarkkinoista. Kuntoilun ja liikunnan lisäksi kauneudenhoito- ja hyvinvointipalveluilla on kysyntää. Hyvinvointimatkailijat käyttävät lisäksi matkallaan huomattavasti keskivertomatkailijaa enemmän rahaa.

”On suomalaisesta elinkeinoelämästä kiinni, kuinka paljon tästä markkinapotentiaalista meillä onnistutaan nappaamaan”, Vapaavuori sanoo.

Verkostoituminen vasta oraalla

Monipuolisuus on useisiin polkuihin haarautuvan liikunta-alan ekosysteemin heikkouksia. Alalla on keskimääräistä enemmän kasvu- ja gaselliyrityksiä kuin muilla toimialoilla, mutta ne ovat kooltaan pieniä. Merkittävät veturiyritykset ovat harvassa.

”Vaikka osaamista on, sen jakaminen ja hyödyntäminen on kansallisesti lapsen kengissä. Yksi mahdollisuus kasvuun olisi panostaa verkostoitumiseen ja yhteistyöhön myös toimialojen välillä”, Vapaavuori arvioi.

Tekes rahoitti viime vuonna nuoria yrityksiä 133 miljoonalla eurolla ja linjan on tarkoitus pysyä samalla tasolla vuonna 2015.

Vapaavuoren mielestä alan yritysten kannattaisi ennakkoluulottomasti etsiä uusia, asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Palvelumuotoilun menetelmät voisivat myös avata uusia kulmia palveluiden paketointiin. Hän kannustaa myös veturiyrityksiä rohkeammin ottamaan kasvuyrityksiä valmennukseen ja tarjoamaan omaa osaamistaan ja verkostojaan käyttöön suomalaisen liikuntateollisuuden uudistumisen ja kasvun nimissä. Kumppanuussuhteissa kaikkien toimijoiden menestyminen on tärkeää.

”Mallia voi hakea vaikka Lapista, joka on matkailualalla yhteistyön edelläkävijä. Siellä tarjontaa on onnistuttu paketoimaan erilaisiksi kokonaisuuksiksi yhdessä liikunta- ja elämysteollisuuden kanssa. Liikunta-alalle tutut ja kotoiset termit kilpailu, joukkuepeli ja valmennus voitaisiin ottaa alan kehityksenkin avuksi”, Vapaavuori sanoo.

TEM on käynnistänyt useita seutupilottihankkeita urheilu- ja liikuntamatkailun kehittämiseksi. Imatran vetämä urheilu- ja liikuntamatkailu -seutupilotti käynnistyi tämän vuoden alussa. Siihen osallistuu yhdeksän kuntaa eri puolilta Suomea. Mukana verkostossa ovat myös kansalliset urheilu- ja liikunta-alan sekä matkailun toimijat, kuten Suomen olympiakomitea, MEK ja Outdoors Finland.

”Pilotin tavoitteena on kehittää kansainvälisesti kilpailukykyisiä malleja urheilu- ja liikuntamatkailun yhteistuottamiseen. Jokaisella pilottiin osallistuvalla kaupungilla on oma kaupunkikohtainen pilotti, jota kehitetään yhteistyössä ja toisilta oppien.”

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat sekä asiakas- ja markkinatuntemuksen lisäämiseen, toisilta oppimiseen ja liikuntamatkailun tunnettavuuden lisäämiseen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

TEM on rahoittanut seutupilottien koordinaatiota tukeakseen pilottien käynnistymistä ja koordinaatiota.

”Tavoitteena on jatkaa pilottia ensi vuonna, sillä se keskittyy kansallisesti merkittävään toimialaan, jossa on paljon kasvun edellytyksiä”, Vapaavuori sanoo.

Erikoinen ekosysteemi

Liikunta-ala poikkeaa monella tapaa muista toimialoista. Alalla ei ole yleistä työehtosopimusta tai virallista työnantajaliittoa, joten työehdot ovat kirjavia ja kilpailu villiä. Liikuntalaki ei tunnista yrityksiä kuntapalveluiden tuottajiksi, mikä rajoittaa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä. Nyt liikuntalain pelisääntöjä ollaan uudistamassa.

Liikunta- ja kulttuurialan asiantuntija Hanna Kosonen vaatii avoimempaa keskustelua ja yhteistyötä alan toimijoiden välille.

”Elinvoimaisen kasvun edellytys on yhteistyö julkisten ja kaupallisten palveluntarjoajien välillä”, Kosonen sanoo.

Liikunta-alalla yksityinen ja julkinen sektori kilpailevat samoista asiakkaista. Kunnat, kaupungit ja valtio rahoittavat ja tuottavat suurimman osan liikuntapaikoista. Liikunta- ja urheiluseurat ovat pitkään vastanneet ihmisten liikuttamisesta.

”Viime vuosina raja-aidat ovat alkaneet murtua. Lapset ja ikääntyneet suosivat edelleen seurojen harrastustoimintaa, mutta työikäinen aikuisväestö haluaa enemmän yksityisiä palveluita”, Kosonen sanoo.

Uutta yhteistyötä on virinnyt eri toimijoiden välille. Toimivina esimerkkeinä Kosonen mainitsee Espoossa yksityistetyn uimahallin ja Seinäjoella avatun Duudsonien aktiviteettipuiston, jossa yrittäjien yhteistyökumppanina on yksityinen päiväkoti.

”Avarakatseisella ajattelulla voidaan törmäyttää toisiinsa yllättäviä brändejä ja synnyttää hyvää uutta.

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä voitaisiin esimerkiksi lakkautusuhan alla olevista uimahalleista rakentaa uudenlaisia kuntokeskuksia”, hän pohtii.

Teknologiainnovaatioiden kaupallistamiselle tietä avaisi Kososen mukaan kiinteämpi yhteistyö start up -yritysten ja vahvojen bränditalojen kanssa. Alan toistaiseksi vähäinen verkostoituminen hämmentää häntä.

”Suomi on pieni markkina, jossa kaikki osaajat tuntevat toisensa. Oikeiden osaajien löytämisen ei pitäisi olla vaikeaa.”

Ouluun ja Espooseen syntyneet alan start up -yritysten keskittymät ovat askelia yhteistyön tiivistämiseen. GE Healthcare taas avasi hiljattain Helsingissä terveysteknologian start up -yritysten yhteisö Health Villagen, jonka tiloissa toimivat laitevalmistajat, ohjelmoitsijat ja palveluntarjoajat.

Kuntosalit monipuolistuvat

Televisiosta tuttu Putouksen sketsihahmo Kissi Vähä-Hiilari iski todellakin trendien ytimeen. Henkilökohtaisten valmentajien eli Personal Trainereiden kysyntä on ihan tosissaan nyt kovassa kasvussa.

”Personal Trainer -palvelut kiinnostavat sekä jo pidempään salilla viihtyneitä että salien uusia asiakkaita”, sanoo SATS Elixian maajohtaja Anne Ketola.

SATS Elixia työllistää noin 200 Personal Traineria, jotka tuovat kuntosaliketjun liikevaihdosta noin 10 prosenttia, vuotuisen kasvun ollessa 25–30 prosenttia. Kaikkiaan kuntosalit työllistävät Suomessa noin 3 000 Personal Traineria.

Suosio selittyy Ketolan mukaan ihmisten tarpeella saada laadukkaita palveluja ja nopeasti.

”Kun aika on kortilla, halutaan nopeasti neuvoja ammattilaiselta. Personal Trainerillä on usein parempi kokonaisnäkemys siitä, mihin salilla harjoittelevan kannattaa keskittyä saavuttaakseen toivomansa tavoitteet.”

Salilla käy nyt paljon keski-ikäistä väestöä, jolle liikunta ei ole itsestäänselvyys. He kaipaavat neuvoja perusasioissa: kuntosaliohjelman laatimisessa, painon- ja ravinnonhallinnassa.

”Personal Trainer on usein myös se positiivinen piiska, joka innostaa kuntoilijan selviytymään ohjelmasta ja palaamaan salille.”

Personal Trainer -palveluiden ohella kasvussa on myös yritysliikunta, samoin eri lajeja yhdistävä crossfit-harjoittelu.

”Juoksubuumi on tuonut salille juoksijat, jotka haluavat parantaa lihaskuntoaan tai venyttelytaitojaan. Golffarit hakevat puolestaan voimaa parempaan draiviin.”

Noin 100 miljoonan euron kuntosalimarkkinoilla on Ketolan mukaan käynnissä markkinoiden uusjako. Isojen kansainvälisten ketjujen rinnalle on syntynyt paljon erikoistuneita segmenttisaleja, jotka kilpailevat trendi-ilmiöillä. Ketola vakuuttaa, että myös isot kuntosaliketjut osaavat mukautua nopeasti vaihtuviin trendeihin.

”Olemme kehittäneet nopeasti vaihtuvia kausituotteita, jotka rikastavat perustarjontaamme.”

Kuntosaliharjoittelu on myös tavallistumassa. Intohimoisten lihasäijien ja fitnessprinsessojen rinnalla saleilla rehkii nyt paljon teinejä ja senioreja. Noin 65 prosenttia SATS Elixian noin 40 000 jäsenestä ilmoittaa jäsenyytensä pääasialliseksi syyksi ryhmäliikunnan.

Kuntosalibisnes kasvaa reippaasti Suomessa ja kaikkialla Pohjoismaissa, mutta Ketolan mukaan Suomi on yhä hyvin neitseellinen markkina.

Olemme 20 vuotta muuta Pohjolaa jäljessä. Osittain se johtuu markkinamme erilaisuudesta. Kuntien ja urheiluseurojen harrastustarjontaa ei ole vastaavassa laajuudessa muissa Pohjoismaissa.”

Ketola ennakoi julkisen ja kaupallisen rajan hämärtyvän tulevaisuudessa salipalvelujen tarjonnassa.

”Teemme jo nyt paljon yhteistyötä kuntien ja kaupunkien kanssa. Meillä on hyviä kokemuksia Espoon kaupungin opettajille ja Turun kaupungin työntekijöille suunnatuista pitkistä yhteistyösopimuksista.”

Kuntosalin perustaminen on pääomaintensiivistä liiketoimintaa. Alkuvaiheessa investoinnit laitteisiin, harjoittelu- ja hygieniatiloihin nielaisevat paljon rahaa. SATS Elixia on keskittänyt toimintansa kasvukeskuksiin. Seuraavan keskuksen se avaa Espoonlahden Meripuistoon.

”Kun brändi ja tunnettuus ovat kunnossa, kannattaa hakea lisää kasvua.”

Taistelu ranteesta

Runteq Oy:n toimitusjohtaja Tommi Ojalan mukaan liikuntateknologiabisnes on jännittävässä vaiheessa.

”Jos älykellosta tulee yleislaite, johon ladattavista sovelluksista syntyy liiketoiminnan arvo, kaventaa se väistämättä sykemittarivyötä käyttävien rannetietokoneiden markkinoita”, Ojala pohtii.

Nyt onkin tehtävä uusia teknologisia avauksia. Ojalan yritys on kehittänyt juoksutekniikkaa mittaavan analysointityökalun, joka toimii juoksukenkään ja sykemittarivyöhön kiinnitettävillä antureilla. Zoi-anturit mittaavat juoksun kinematiikan perustiedot ja älypuhelinsovellus arvioi niiden perusteella juoksun taloudellisuuden, puolierot ja juoksutekniikkavirheet sekä auttaa juoksijaa omaksumaan tarvittavat muutokset omaan suoritukseensa.

Vuonna 2012 perustettu start up -yritys on saanut tuotekehitysrahaa Tekesilta ja Nokian Bridge-ohjelmasta sekä hakenut toimintansa kehittämiseen lisärahoitusta Invesdor- ja Indiegogo -joukkorahoituspalveluista.

Ojala on toiveikas Zoin menestymisen mahdollisuuksista, sillä juoksun ohella sen avulla voidaan mitata esimerkiksi hiihdon, nyrkkeilyn tai luistelun tekniikkaa. Innovaatio toimii myös hevosurheilussa. Zoi on määrä tuoda markkinoille ensi keväänä.

Zoin kaltaisia jännittäviä innovaatioita on Suomessa paljon kehitteillä. Yhteistyö yritysten välillä on kuitenkin vähäistä.

”On paljon pieniä yrityksiä, jotka tekevät yhtä kulmaa, kun taas kuluttajat haluavat helppoja, yhteensopivia ratkaisuja. Jos teknisiä rajapintoja ei haluta avata muiden käyttöön, ei synny toimivia, integroituja ratkaisuja”, Ojala sanoo.

Hän toivookin, että alalle syntyisi peliteollisuudesta tutun Neogamesin kaltainen yhteen kokoava yhdistys, joka edistäisi alan verkostoitumista, yhteistyötä ja markkinointia.

10.12.2014

Liikuntatoimiala

  • Urheilu- ja liikuntavälineiden valmistajat, tukku- ja vähittäiskauppa sekä palvelutuottajat työllistivät 16 300 henkilöä 5 060 yrityksessä vuonna 2011.
  • Liikuntapalvelut kasvaneet vuosina 2007-2011 noin 38 %.
  • Urheilu- ja virkistyspalveluyrityksistä kasvuyrityksiä* on noin 4 %, niistä gaselliyrityksiä** noin 17 %.
  • Liikuntamatkailu on kasvanut vuosina 2008-2013 noin 40 %.

 

Liikunta-alan kovimmat kasvajat

  • Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tuotteet ja palvelut, toimialan koko noin 500 miljoonaa euroa.
  • Liikuntamatkailu ja urheilutapahtumat, toimialan koko noin 120 miljoonaa euroa.
  • Liikuntalähtöiset viestintä-, viihde- ja lifestyle-tuotteet ja -palvelut, toimialan koko noin 250 miljoonaa euroa.

 

Lähde: TEM-raportteja 20/2014: Liikuntaliiketoiminnan ekosysteemin muutokset, TEM Elinkeino- ja innovaatio-osasto).
 
*Kasvuyritys = Yritys, jonka lähtötyöllisyys on vähintään 10 henkeä ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 prosenttia. Näin 10 henkeä työllistävä yritys kasvaa kolmessa vuodessa ainakin 17,3 hengen yritykseksi.
**Gaselliyritys = Yrityksen liikevaihdon kasvu on vähintään 30 prosenttia vuodessa.
 
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013