( Johtaminen )

LOHAS-kuluttajaryhmän merkitys markkinoinnissa kasvaa myös Suomessa

Teksti Sabina Mäki Kuvat Kirsi Tuura
  • ”Yrityksen vastuullisuus on tärkeää. Kuluttaja toimii kuitenkin suhteessa tuotteeseen, joka tarjoaa ostopäätöskriteerin”, sanoo Jaana Haapala.
Joka kolmannen suomalaisen kulutusvalintoja ohjaa eettinen ja ekologinen eetos. Ympäröivä todellisuus ja esimerkit maailmalta osoittavat, että kasvava trendi on tullut jäädäkseen.

Japanissa ja Yhdysvalloissa tunnistettiin 1990-luvulla uusi, kiinnostava kuluttajaryhmä, joka teki ostopäätöksiä ennenkuulumattomalla tavalla. Eettiseen, ekologiseen ja terveelliseen kuluttamiseen vihkiytynyt joukko sai pian nimen LOHAS, joka tulee sanoista Lifestyles of Health and Sustainability.

”Aluksi ei tiedostettu, että kyseessä on kuluttajaryhmä, vaan joukko yksilöitä, joilla on uudenlainen eetos. Suomalaiset LOHAS-kuluttajat ryhmäytyivät vasta 2000-luvulla”, selittää markkinoinnin moniosaaja Jaana Haapala.

Suomalaista tutkimustietoa tästä varsin tuoreesta kuluttajaryhmästä on saatu vuodesta 2009 lähtien, jolloin markkinatutkimusta tekevä Tripod Research ryhtyi tekemään vuosittaista LOHAS-tutkimustaan. Samoihin aikoihin Haapala matkasaarnasi yrityksissä tulevaisuuden kuluttajasta juuri julkaistun Omatuntotalous-kirjansa kanssa. Ekonomin teesi oli, että omatunto tulee ostoskoriin.

”Se oli rankka väite. Minua katsottiin vähän oudosti, sillä kuluttajaa pidettiin taloudellisesti ja rationaalisesti ajattelevana olentona. Kirjassani väitin, että homo economicus olikin homo generosus”, Haapala summaa.

Omatunto on tullut ostoskoriin ja liike-elämän pimeä puoli paljastunut

Neljä vuotta myöhemmin mainostoimisto Folk Finlandin strategi toteaa, että omatunto todellakin tuli ostoskoriin. Haapala uskoo, että muutoksen taustalla vaikuttaa kaksi keskeistä asiaa: tietoisuus maailman todellisesta tilasta sekä nopea tiedonvälitys. Ympäristöongelmien lisäksi kuluttajille on paljastunut Haapalan sanoin liike-elämän pimeä puoli.

”Nopeasta tiedonkulusta on seurannut läpinäkyvyyden vaade. Ihmiset ovat nähneet epäoikeudenmukaisuuden ja riiston, ja se on synnyttänyt luottamuspulan”, ekonomi väittää napakasti. Hän uskoo, että juuri nyt on valtava kysyntä luottamukselle.

Yrittäjyyskasvatuksen professori: Trendin taustalla on todellisia ongelmia

”Jo nyt luonnon kantokyky on ylitetty. Maailmassa on suurin puute vedestä ja pian puhtaasta ilmasta. Niitä on otettu ilmaiseksi ja itsestään selvästi käyttöön. Nykyiset teollisuusmaat ovat globaalisti ajatellen pienellä porukalla vaarantaneet luonnonvarojen uusiutumisen”, aloittaa kestävän kehityksen ja yrittäjyyden yhtymäkohtia tutkinut Paula Kyrö.

Aalto-yliopiston yrittäjyyskasvatuksen professori toteaa vakavana sen, minkä kaikki LOHAS-kuluttajat tiedostavat: ajattelemattomuus on johtanut vakaviin, pitkävaikutteisiin ongelmiin, kuten viljelymaan köyhtymiseen. Kyrön mielestä suurin syypää ympäristöongelmiin on keskitetty tuotanto, joka on johtanut luonnonvarojen liialliseen ja kestämättömään kulutukseen.

”Ongelmien taustalla vaikuttaa markkinatalouden ja näkymättömän käden keksiminen”, Kyrö miettii ja painottaa sanaa keksiminen. ”Taloustiedehän ei vain selitä, vaan luo ilmiöitä.”

540_260_2M8A0349

Keskitetty massatuotanto on unohtanut Kyrön mukaan paikallisten ekosysteemien pitkän aikavälin kehittymisen lyhyen aikavälin voittoja tavoitellessaan. Pieni, paikallinen tuotanto, kuten niin paljon puhuttu lähiruoka, huomioi hänen mielestään luonnostaan paikalliset resurssit ja niiden riittävyyden. Kirjassaan Yrittäjyys, talous ja kestävä kehitys Kyrö toteaa, että ympäristön ja talouden historiallisessa vuoropuhelussa on painottunut suuryritysten toimintaideologia.

”Yrittäjyys on aikanaan perustunut siihen, että eletään luonnon kiertokulun ehdoilla ja arvostetaan sitä. Nyt suunta on väärä. Paikallinen tuotanto on vaarassa loppua ja yksipuolistua, kun pyrkimyksenä on liiallinen tuotantokokojen kasvattaminen.”

Kukaan ei halua joutua törppölistalle, pois pääsy on vaikeaa

Kuluttajan kannalta keskeinen kysymys kuuluu, voiko Kyrön mainitsemiin perustavanlaatuisiin ongelmiin yhteiskunnassa ja taloudessa vaikuttaa kulutuspäätöksillä. Jaana Haapala uskoo, että kuluttajalla on valtaa aivan toisella tavalla kuin aikaisemmin: ”LOHAS-kuluttajat rakentavat oikeudenmukaisempaa ja terveellisempää maailmaa uudella tavalla. Nämä kuluttajat ottavat selvää esimerkiksi valmistusprosesseista LOHAS on hyvä uutinen yhteiskunnalle ja maailmalle. Kyseessä on muutos, jota tarvitaan.”

Kestävästä kehityksestä ja terveydestään huolta kantavat kuluttajat ovat muita tiedonjanoisempia. He ottavat asioista selvää, ja jakavat tietonsa muillekin. Yrityksille trendi merkitseekin paitsi mahdollisuuksia, myös uhkia.

”Tietyistä asioista, kuten ympäristön huomioimisesta, on tullut yritysten hygieniatekijöitä. Kukaan ei halua joutua törppölistalle, sillä mustalta listalta pyristely on vaikeaa”, Haapala varoittaa.

LOHAS on Suomessa hyödyntämätön mahdollisuus

Suurin este eettisen ja ekologisen kuluttamisen leviämiselle Suomessa on tarjonnan puute. Näin väittää LOHAS-tutkimusta tehnyt Tripod Researchin toimitusjohtaja Taru Eboreime. Maailmalla hän on tutustunut esimerkiksi ekohotelleihin, mutta Suomessa valinnat rajoittuvat pääasiassa ruokaan.

”Luontaisia LOHAS-tuotealueita ovat visuaaliset asiat, kuten kosmetiikka, vaatetus ja sisustaminen. Tutkimusten mukaan LOHAS-kuluttajat ovat kuitenkin kiinnostuneet melkein kaikesta muusta paitsi autourheilusta.”

Terveyden saralla suomalaiset ja muut eurooppalaiset LOHAS-kuluttajat ovat konservatiivisia. Siinä missä amerikkalainen seuraa joogineen ja retriitteineen vanhan hippiliikkeen jalanjäljissä, valitsee eurooppalainen lisäaineettomia ruokia ja luonnonmukaista kosmetiikkaa.

Kotimaisuus ei ole aina itsestään selvä valinta

Suomalaisyrityksillä olisi Eboreimen mielestä runsain mitoin hyödyntämätöntä LOHAS-potentiaalia.

”Suomessa luotetaan liikaa siihen, että suomalainen ostaa suomalaista. LOHAS-kuluttaja voi kuitenkin ostaa myös Bangladeshissa tehdyn paidan, jos hän tietää, että bangladeshilaisella ompelijalla on kaikki hyvin, myös taloudellisesti.”

Hän odottaa mielenkiinnolla, milloin näille maailmasta ja kulttuureista kiinnostuneille vastuullisille kuluttajille ryhdytään tarjoamaan vaikkapa kestävää luksusmatkailua – sellaista, joka näyttää ja tuntuu hyvältä, mutta joka on tuotettu eettisesti ja ympäristöystävällisesti.

”LOHAS-trendin voisi nähdä mahdollisuutena, ja miettiä, millä mittareilla olemme jo nyt hyviä. Esimerkiksi ympäristöystävällisyys ei saa kuitenkaan olla sivuseikka, vaan asia, joka oikeasti vaikuttaa tuotteeseen ja sen käyttöön.”

Kovaääninen ja kulutusmyönteinen joukko LOHAS-ihmisiä

”On väistämätöntä, että me, jotka olemme nauttineet ylisuurista eduista, joudumme luopumaan jostakin”, miettii professori Paula Kyrö työhuoneessaan Arkadiankadulla. Lymyäisikö tässä koko LOHAS-trendin ydin? Kenties kuluttajat haluavat panna pisteen ympäristön turmelemiselle ja epäeettiselle bisnekselle jo ennen kuin se on väistämätöntä.

Taru Eboreime selittää, että LOHAS ei suinkaan ole kulutusvastainen, vaan itse asiassa suhteellisen kulutusmyönteinen joukko. Kokonaan eri kategoriaan kuuluvat kulutusta karsastavat, yksinkertaisuuteen pyrkivät ihmiset. Tätä pientä joukkoa kuvastaa termi LOVOS (Lifestyles of Voluntary Simplicity): ”LOVOS-ihmiset ovat kieltäytyjiä. He eivät ole kiinnostavia markkinoinnin kannalta”, Eboreime summaa.

LOHAS sen sijaan on kovaääninen joukko, varsinainen totuuden torvi. Ryhmän ihmisiä yhdistää keskimääräistä korkeampi koulutus, laajat verkostot sekä aktiivisuus muun muassa sosiaalisissa medioissa ja järjestöissä. LOHAS-kuluttaja jakaakin tietonsa ja kokemuksensa vähintään lähipiirinsä kanssa.

Tulotaso sama kuin muillakin, valinnoissa mukana enemmän arvottamista

Tripod Researchin selvitysten mukaan LOHAS-kuluttajilla on samankaltainen tulotaso kuin muillakin, mutta he tekevät tavallista enemmän arvottamista. Tarvittaessa nämä kuluttajat luopuvat tietoisesti jostain saadakseen jotain muuta. Autoa tarvitseva saattaa satsata hybridiautoon ja matkailusta nauttiva vapaaehtoisiin ilmastomaksuihin.

540_260_lohas_2M8A0337

”LOHAS-kuluttaja arvostaa aina kestävyyttä ja laatua, ja sijoittaakin mielellään kestävään tuotteeseen”, Eboreime kuvailee.

Selkeästi LOHAS-kuluttajan tunnuspiirteet täyttää 34 prosenttia suomalaisista. Vain kymmenes suomalaisista on Eboreimen sanoin ”anti-LOHAS-porukkaa”. He ovat stereotyyppisesti ammatillisen koulutuksen saaneita miehiä.

Luovaa markkinointia luoville ihmisille

Folk Finlandin Jaana Haapala on työskennellyt paljon yritysten kanssa, jotka haluavat puhutella niitä 34 prosenttia, joita kestävän kehityksen ja terveellisyyden teemat kiinnostavat. Kuvatessaan nykyistä LOHAS-markkinointia hän ei säästele sanojaan: ”Vastuullisuusviestintä on kuivaa kuin kapakala. Tarvitaan terävää kynää ja luovuutta, ei rationaalista, tylsää viestintää”, Haapala napauttaa.

Markkinoinnilta edellytetään luovuutta, sillä iso osa LOHAS-kuluttajista on itsekin luovia. Haapala puhuukin ihmisten, tarinoiden ja tunteiden koskettamisen kielen puolesta. Työssään hän näkee kuitenkin loputtomiin yrityksiä, jotka yrittävät viestiä LOHAS-kuluttajille, että konserni toimii vastuullisesti.

”Se on tärkeä uskottavuustekijä. Ihminen kuitenkin toimii suhteessa tuotteeseen, joten tuotteen täytyy tarjota ostopäätöskriteeri, eli sellaisia aitoja tuoteominaisuuksia, joita kuluttaja etsii.”

Tuotteen ei tarvitse olla täydellinen, mutta katteettomat korulauseet saa unohtaa

LOHAS-kuluttaja sitoutuu tuotteeseen usein vasta kun hän tietää riittävästi sen raaka-aineista ja tuotannosta. Täydellinen ei kuitenkaan tarvitse olla, sillä kuluttaja ymmärtää, ettei eettisempi, ekologisempi ja terveellisempi maailma tule valmiiksi hetkessä. Usein riittääkin tieto siitä, mihin suuntaan yritys, tuote tai palvelu pyrkii.

Markkinoinnin kannalta LOHAS-kuluttaja on varsin kiinnostava siitä yksinkertaisesta syystä, että hän seuraa mainontaa ja markkinointia, esimerkiksi asiakaslehtiä, tavanomaista aktiivisemmin. Lisäksi hän jakaa tietonsa kotona, töissä ja sosiaalisissa medioissa.

On kuitenkin turha haaveilla, että tätä vastuulista kuluttajaa voisi hämätä katteettomilla korulauseilla. Nämä kuluttajat erottavat kehumisen faktoista, ja heillä on niin halua kuin kykyä ottaa asioista selvää. Juuri LOHAS-kuluttajat ovatkin käräyttäneet yrityksiä vastuuttomasta toiminnasta ja harhaanjohtavasta markkinoinnista.

”LOHAS-ihmiset ovat juuri niitä, jotka paljastavat viherpesuyritykset. Sellaista ei kannata väittää, mikä ei ole totta”, Taru Eboreime huomauttaa.

Aluksi naisten juttu, miehetkään eivät halua junttikuluttajan leimaa

”Usein kysytään, onko LOHAS naisten juttu. Valtarakenne on ollut sellainen, että trendit ovat lähteneet ylhäältä. Maailma ja liike-elämä ovat olleet miesten. Nyt trendit nousevat ruohonjuuritasolta. Siinä tarvitaan tunneälyä ja sosiaalista pelisilmää, ja siksi LOHAS on ollut aluksi naisten ja nuorten juttu”, Jaana Haapala selittää.

Kyse on Haapalan mielestä sukupuolten ja sukupolvien välisestä asetelmasta, ei niinkään naisten ja miesten erilaisista kiinnostuksen kohteista: ”LOHAS on ihmisille, joilla on sosiaalista älykkyyttä ja näkemys, että tulevaisuus kuuluu myös muille. Todellisuus ympärillä on sekä miesten että naisten huoli, ja joukkopaine johtaa siihen, että LOHAS alkaa kiinnostaa myös miehiä. Junttikuluttajan häpeää ei halua kukaan.”

540_260_2M8A0274

Taru Eboreime selvittää, että LOHAS perustuu humanismiin. Tämä selittää osaltaan sen, miksi naisista 39 prosenttia on selkeästi LOHAS-myönteisiä kuluttajia, kun taas miehistä vain 29 prosenttia täyttää ryhmän tunnusmerkit: ”Naiset ovat miehiä kiinnostuneempia ympäristöstä ja lähipiirin pärjäämisestä. LOHAS-miesten juttuja voisivat olla kodinelektroniikkaan liittyvä teknologia, energiankulutus ja käyttöikä.”

LOHAS-kulutuksen uudet muodot ovat leviämässä Suomeen

Niin tutkijat kuin markkinoinnin ammattilaiset ovat vakuuttuneita, että LOHAS on tullut jäädäkseen, ja kasvaakseen. Jaana Haapala perustaa oman arvionsa kansainvälisiin tutkimuksiin, joiden mukaan esimerkiksi Isossa-Britanniassa jo 66 prosenttia kansasta on sitä mieltä, että kulutusta pitää vähentää, jotta ympäristö säästyy tuleville sukupolville.

”Todellisuus ympärillä ei ole muuttumassa, mutta LOHAS-kuluttaminen tulee muuttamaan muotoaan. Seuraava juttu on tarkoitusjohdettu vastuullisuus. Kuluttajat kysyvät, mikä on yrityksen suurempi tarkoitus. Ei riitä, että tehdään voittoa.”

Kehittyvissä maissa päätään nostaa nyt glam green -trendi. On viileää olla vihreä. Uusimpien tutkimusten mukaan länsimaiset kuluttajat ovat sen sijaan kyllästyneet tämänkaltaisiin pinnallisiin viesteihin. Hyväntekeväisyys ja kierrättäminen ovat ihan kivoja juttuja, mutta ne eivät enää riitä.

Tulevaisuudessa LOHAS-kuluttaja saattaa esimerkiksi kengät ostaessaan lahjoittaa toisen kenkäparin kehittyvän maan lapselle, kuten kansainvälisesti palkittu Tom’s Shoes toimii. Kannattavaan liiketoimintaan yhdistyy myös näyttäviä tempauksia, joissa muun muassa julkisuuden henkilöt tallaavat maailman metropoleja avojaloin.

”Uskon ehdottomasti, että nämä mallit leviävät myös Suomeen. Carrot mob on levinnyt Suomeen, ja meillä on jo hyviä omiakin yrityksiä, kuten Nenäpäivä”, Haapala iloitsee. ”Sitäkin pohditaan alalla paljon, onko mainonnan aina pakko lisätä kuluttamista.”

[poll id=”2″]

Uuden sukupolven ekologiset ekonomit

”Ekologisesti kestävä kehitys tavoittelee mahdollisimman niukkaa kulutusta, tuotteiden pitkää elinkaarta, kestävyyttä sekä lyhyitä jakeluteitä”, tiivistää yrittäjyyskasvatuksen professori Paula Kyrö kirjassaan Yrittäjyys, talous ja kestävä kehitys.

Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksessa työskentelevä Kyrö tunnustaa, että perinteisesti lähinnä sääntely tai liiketoiminnan kehittäminen on motivoinut yrityksiä huomioimaan eettisiä ja ekologisia kysymyksiä: ”Enää kyse ei ole pelkästään liiketoiminnan kehittämisestä. Taustalla on yrityksen oma halua ja omat perusarvot.”

Taloustieteissä onkin ryhdytty puhumaan esimerkiksi uudenlaisesta, kestävän kehityksen mukaisesta yrittäjyydestä, jota kuvataan käsitteellä ecopreneurship.

Kriittisyys kukoistaa kampuksella

Aalto-yliopisto tunnetaan siitä, että opetuksessa panostetaan paljon kasvuyrittäjyyteen. Hyvinvoinnin perustuminen jatkuvaan kasvuun merkitsee kuitenkin kysynnän laajentumista, massatuotantoa sekä tuotteiden lyhyttä elinkaarta, ja voi Kyrön mielestä olla vastoin kestävää kehitystä: ”Pitäisi kysyä, millaista kasvua tavoitellaan ja miten. Kasvu ei ole itseisarvo, vaan liiketoiminnan kehittämisen pitää olla vastuullista.”

Silminnähden innoissaan professori selittää, että kestävän kehityksen periaatteet on integroitu Aalto-yliopiston strategiaan ja hiljalleen ne jalkautuvat myös tutkimukseen ja opetukseen. Aivan viime vuosina Kyrö on havainnut kauppakorkeakoulun kampuksella globaalisti ja ekologisesti tiedostavan trendin.

”Opiskelijat, jotka tulevat olemaan vastuussa tulevaisuuden yrittäjyydestä, ovat globaaleja ja vastuullisia. Enää ei tyydytä vanhoihin ratkaisumalleihin, vaan ollaan kriittisiä ja halujtaan kantaa globaalia vastuuta.”

LOHAS-kuluttajan kaksi muotokuvaa: mustikkapiirakkaihmiset ja smoothie-hipsterit

Kolmannes suomalaiskuluttajista noudattaa terveyden ja kestävän kehityksen elämäntapaa. Ekologisuus on jokaiselle LOHAS-kuluttajalle lähes itsestäänselvyys, mutta muilta osin kuluttajaryhmä jakautuu Tripod Researchin tutkimusten mukaan karkeasti kahteen porukkaan: moderniin kärkiryhmään, johon kuuluu noin 10 % suomalaista sekä perinteisempään ryhmään, joka kattaa noin 25 % suomalaisista.

Joka neljäs suomalainen on siis perinteinen LOHAS-kuluttaja. Taru Eboreime luonnehtii näitä tavanomaisia, elämäänsä tyytyväisiä suomalaisia mustikkapiirakkaihmisiksi. Heille LOHAS on luonnollinen jatke marjastamiselle, sienestämiselle ja mökkikulttuurille. He ovat kiinnostuneita mitattavista asioista, kuten eläinten tuotanto-olosuhteista ja ympäristöasioista, esimerkiksi ilmastonmuutoksesta. Heidän vakuuttamisensa edellyttää konkreettisia lukuja, esimerkiksi häkkipinta-alan tai hiilidioksipäästöjen ilmoittamista.

Maassa vaikuttaa myös moderni, mutta huomattavasti pienempi kärkiryhmä. Joka kymmenes suomalainen on tällainen raskaansarjan LOHAS-kuluttaja – tyypillisesti korkeasti koulutettuja kaupunkilainen, joka kykenee abstraktiin ajatteluun. Stereotyyppisesti ryhmää voisivat kuvastaa Eboreimen mukaan kaupunkilaishipsterit ja terveyssmoothieista innostuvat ihmiset. Tämän ryhmän jäsenet ovat laajasti kiinnostuneita maailmasta ja kaikkien hyvinvoinnista. Ryhmään kuuluu yhteiskunnallisesti aktiivisia ja luovia ihmisiä. He ottavat erityisen paljon selvää asioista ja jakavat tietoa myös lähipiirissään.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Minustako sivutoiminen yrittäjä?

Työelämän murroksessa myös sivutoiminen yrittäjyys on kasvussa. Sivutoiminen yrittäjä määritellään usein niin, että kyseessä on henkilö, joka ansaitsee toimeentulonsa pääasiassa muutoin kuin itsenäisenä yrittäjänä. Sivutoiminen yrittäminen voi olla osa-aikaista tai kausiluonteista. Olen tähän kerännyt keskeisiä kohtia, joita jokaisen sivutoimista yritystoimintaa käynnistelevän kannattaisi miettiä.

Pitääkö tästä ilmoittaa työnantajalle?

Lähtökohtaisesti yksityisen sektorin työntekijällä on oikeus tehdä vapaa-ajallaan mitä haluaa, on se sitten sivutoimiyrittämistä tai muita harrastuksia. Näin hänellä ei siis suoraan työsopimuslain perusteella ole velvollisuutta ilmoittaa sivutoimestaan työnantajalle.

Yksityisen sektorin työntekijästä poiketen virkasuhteessa olevalla on vähintään velvollisuus tehdä ilmoitus sivutoimesta työnantajalleen. Joissain tapauksissa virkasuhteessa oleva saattaa tarvita myös erillisen sivutoimiluvan työnantajalta.

Muista, että työsopimuslaki kieltää selkeästi työntekijää harjoittamasta työsuhteen aikana sellaista toimintaa, joka työn luonne ja työntekijän asema huomioon ottaen voisi vahingoittaa työnantajaa. Tällaisena voidaan pitää kilpailevaa toimintaa ja sen valmistelua.

Työntekijä ei myöskään saa hyödyntää tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Työsuhteessa sitoo aina lojaalisuusvelvollisuus työnantajaa kohtaan. Jos työsopimukseen on kirjattu erillinen ehto koskien työntekijän velvollisuutta ilmoittaa työnantajalle sivutoimestaan, tämä ilmoitusvelvollisuus on voimassa koko työsuhteen ajan.

Työntekijän kannattaa myös aina tarkistaa, sisältyykö omaan työsopimukseen kilpailukieltolauseke, joka mahdollisesti estää tai rajoittaa omaa sivutoimista yrittämistä.

Mikä yritysmuoto?

Valittu yritysmuoto vaikuttaa keskeisesti verotukseen ja myös sivutoimisen yrittäjän omaan asemaan ja vastuisiin. Suurin osa suomalaisista sivutoimisista yrittäjistä toimii tällä hetkellä yksityisinä elinkeinonharjoittajina eli toiminimellä.

Toiminimen suosio perustuu varmasti osaltaan sen perustamisen helppouteen ja halpuuteen. Huonoja puolia toiminimellä toimimisessa on se, että olet itse yrityksesi – yrittäjä vastaa myös omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan yrityksen vastuista.

Osakeyhtiön suurin etu toiminimeen verrattuna on, että osakkeenomistaja ei ole vastuussa yrityksen sitoumuksista tai veloista muulla kuin osakeyhtiöön sijoittamallaan pääomalla. Osakeyhtiön huonoina puolina voidaan pitää sitä, että osakeyhtiön perustaminen vaatii 2 500 euron sijoituksen minimiosakepääomaan ja perustamiseen menee vähän enemmän aikaa ja vaivaa. Osakeyhtiön purkaminen ei myöskään tapahdu hetkessä.

Verotus

Verotuksessa toiminimellä harjoitettu yritystoiminta rinnastuu sivutoimisen yrittäjän muihin tuloihin. Yrityksen elinkeinotoimintaa ei siis veroteta erikseen. Yhteenlaskettu tulos jaetaan yrittäjän henkilökohtaiseksi pääoma- ja ansiotuloksi elinkeinotoimintaan kuuluvan nettovarallisuuden perusteella.

Pääsääntönä on, että elinkeinotulosta pääomatuloa on 20 prosenttia elinkeinotoimintaan kuuluvasta nettovarallisuudesta. Yrityksen nettovarallisuus lasketaan vähentämällä yrityksen veronalaisista varoista vähennyskelpoiset yritystoimintaan liittyvät velat.

Varojen arvostamislaissa säädetään tarkemmin, miten nettovarallisuus on laskettava. En tässä käy tarkemmin läpi, miten tämä arvostaminen käytännössä tehdään. Tämän vuotuisen tuoton ylittävä osa on yrittäjän ansiotuloa.

Tärkeää on huomata, että yrittäjä voi vaatia, että yritystulon pääomatulo-osuudeksi katsotaan 10 prosentin vuotuinen tuotto. Yrittäjän pitää itse laskea, kumpi laskentamalli on hänelle itse edullisempi.

Toiminimestä poiketen osakeyhtiö on aina itsenäisesti verovelvollinen. Osakeyhtiön tulo verotetaan yhtiön tulona, eikä omistajan, kuten toiminimiyrityksellä. Osakeyhtiön verotettava tulo syntyy, kun yhtiön veronalaisista tuloista vähennetään vähennyskelpoiset menot. Näin ollen, mikäli osakeyhtiöllä on enemmän tuloja kuin menoja, syntyy verotettavaa tuloa. Mikäli osakeyhtiöllä on enemmän menoja, osakeyhtiölle syntyy tappiota, jota voidaan vähentää tulevien vuosien tuloksesta.

Omistaja voi nostaa varoja osakeyhtiöstä palkkana, osinkona, luontaisetuna, korko-, vuokra- tai muuna kuluna. Omistaja ei voi nostaa osakeyhtiöstä varoja yksityisnostona, kuten toiminimiyrityksessä. Omistajan palkka osakeyhtiöstä verotetaan normaalisti hänen ansiotulonaan.

Omistajan listaamattomasta osakeyhtiöstä saatava osinko jaetaan ansiotuloon ja pääomatuloon. Jaetusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. 150 000 euron ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa.

On tärkeää huomata, että tähän 150 000 euron rajaan lasketaan yhteen kaikki kyseisen henkilön samana vuonna saamat listaamattomien yhtiöiden osingot. Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 % 30 000 euroon asti ja ylimenevästä osasta 34 %.

Jos osingot ylittävät matemaattiselle arvolle lasketun 8 % tuoton, tällöin ylittävästä osasta on omistajan ansiotuloa 75 % ja verovapaata tuloa loput 25 %. Ansiotuloja verotetaan aina progressiivisen veroasteikon mukaan

Ennakkoverot

Ennakkovero määrätään uudelle yrittäjälle sen perusteella, mitä hän on perustamisilmoituksella arvioinut ensimmäisen tilikauden liikevaihdoksi ja verotettavaksi tuloksi. Ennakkoveron määrä perustuu arvioon, jota voi aina täsmentää, jos yrityksen tulot ja kulut muuttuvat. Kun yritystoiminta jatkuu normaalisti, seuraavina vuosina ennakkoveron pohjana käytetään viimeksi päättyneen verotuksen tulotietoja.

Jos yrittäjä ei ole maksanut riittävästi ennakkoveroa vuoden aikana, puuttuvat verot tulevat maksettavaksi jälkikäteen jäännösverona. Päinvastoin jos yrittäjä on maksanut liikaa ennakkoveroa, hän saa veronpalautusta.

Jos yrittäjä loppuvuodesta huomaa maksaneensa liian vähän ennakkoveroa, voi maksettuja ennakkoveroja täydentää maksamalla ennakon täydennysmaksua.

Arvonlisävero

Arvonlisäverollista toimintaa harjoittavan yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, on sitten toiminimiyrittäjä tai osakeyhtiömuodossa yritystoimintaa harjoittava yrittäjä.

Ilmoittautumista ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos yrityksen liikevaihto jää tilikauden (12 kk) aikana alle 10 000 euron eli yritystoiminta on pienimuotoista. Kun raja on ylittynyt, yritys on arvonlisävelvollinen liiketoiminnan alkamisesta alkaen – ei siis vain 10 000 euron rajan ylittävästä osasta.

Jos sivutoiminen yrittäminen on laajamittaista, niin arvonlisäverovelvolliseksi kannattaa ilmoittautua jo yritystoiminnan alusta alkaen. Kannattaa huomioida, että arvonlisävelvollinen yritys voi saada huojennusta maksettavasta arvonlisäverosta, jos tilikauden liikevaihto ilman arvonlisäveron osuutta jää alle 30 000 euron.

Eläketurva

Yrittäjä vastaa aina itse eläketurvastaan. Sivutoimisen yrittäjän tulee ottaa YEL-vakuutus, jos yritystoiminnasta kertyvä työtulo on vähintään 7557,18 euroa (vuonna 2016) vuodessa ja yritystoiminta on jatkunut ainakin neljä kuukautta.

Vakuutukset

Vakuutusten tarve riippuu paljon toimialasta, mutta sivutoimiseksi yrittäjäksi ryhtyvän kannattaa hetki miettiä tarvitaanko esim. vastuuvakuutus, oikeusturvavakuutus tai tapaturvavakuutus? Jos haaveri sattuu, niin sillä saattaa olla vaikutuksia myös varsinaiseen palkkatyöhön ja tavallinen kotivakuutus ei näitä haavereita korvaa.

Sivutoiminen yrittäjyys helpottaa siirtymistä päätoimiseksi yrittäjäksi ja antaa mahdollisuuksia kokeilla omaa liikeideaa myös käytännössä. Lisäksi se antaa mahdollisuuden lisäansioihin ja saattaa olla joustava ratkaisu yrittäjyyteen oman elämäntilanteen kannalta. Juristin apuun kannattaa kääntyä, kun oman yritystoiminnan käynnistäminen on ajankohtaista. Yksin paperibyrokratiasta tai verokysymyksistä ei tarvitse ikinä selvitä.

Nea Welling
Legal Counsel, Fondia

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi Ekonomien jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa:www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).

26.09.2016
Suorahaku – näin se toimii

Suorahaku on oiva keino löytää osaavimmat ehdokkaat avoinna olevaan tehtävään. Meille se on juuri oikean henkilön löytämistä asiakasyrityksemme riveihin. Miten me sen oikean ihmisen sitten löydämme? Näin prosessi etenee.

Ihanne-ehdokkaan etsintä käynnistyy

Asiakasyritys lähestyy suorahakuyritystä toimeksiannolla hyvin vaihtelevista syistä. Jotkut haluavat edistää rekrytointia kaikessa hiljaisuudessa, joskus kyseessä on vaativampi rekrytointi, jolloin ehdokkaalta vaaditaan tiettyä kokemusta ja erityisosaamista. Syynä voi myös olla rekrytointiin käytettävien resurssien puute.

Ensin kuvaamme yrityksen tarpeista lähtevän ihanne-ehdokkaan profiilin. Siihen kirjataan ylös yksityiskohtaisesti etsittävän henkilön toivottu tausta ja ominaisuudet. Usein tarkoituksena ei ole löytää tarkkaa kopiota aiemmasta tekijästä, vaan hankkia uutta strategiaan sopivaa osaamista. Tärkeää on myös kartoittaa sellaiset yritykset, joista toimeksiantajayritys ei haluaisi tulevaa työntekijää rekrytoida. Syinä voivat olla esimerkiksi yhteistyökumppanuus tai kilpailuasetelma.

Perusteellinen kartoitus haun pohjana

Kun ihanneprofiili on selvillä, aloitamme research-vaiheen, jossa kartoitetaan potentiaaliset, tehtävään soveltuvat ehdokkaat.

Käymme perusteellisesti läpi asiakasyrityksen toimialan ja soveltuvin osin myös muiden potentiaalisten toimialojen ehdokkaita. Suurin osa asiakasyritykselle esiteltävistä ehdokkaista tulee maantieteellisesti lähialueelta, mutta usein pyrimme löytämään esiteltäväksi myös paluumuuttajia eli henkilöitä, jotka ovat lähtöisin tehtäväalueelta tai esimerkiksi opiskelleet siellä.

Vahva digitaalinen jälki tärkeä

Toimeksiannosta riippuen research-konsultti voi läpikäydä jopa satoja kandidaatteja, joista valikoidaan niin kutsutulle Long Listille noin kaksikymmentä sopivinta ehdokasta. Tärkeimpiä tämän vaiheen työkaluja ovat erilaiset tietokannat, yritysten internet-sivut ja ammatillisesti relevantit sosiaalisen median kanavat.

Mikäli henkilön digitaalinen jälki on vahva ja LinkedIn -profiili ajantasainen, tulee hän todennäköisemmin kontaktoiduksi työtarjousten osalta kuin verkossa vähemmän aktiivinen kollega.

Digiaikanakaan emme voi unohtaa henkilökohtaisten kontaktien tärkeyttä. Asiantuntevassa suorahakutoimistossa työskentelee laajat sosiaaliset verkostot omaavia konsultteja, joiden paikallistuntemusta hyödynnetään hauissa.

Kärkiehdokkaiden kanssa eteenpäin

Meidän toimintatapamme on esitellä Long Listin ehdokkaat asiakasyritykselle. Keskustelua käydään ihanneprofiiliin peilaten: ketkä näistä tehtävään sopivista olisivat ne parhaat? Kun nämä on valittu, konsultti kontaktoi valitut ehdokkaat.

Ehdokkailla on usein paljon kysymyksiä liittyen sekä yritykseen että tarjottuun tehtävään. Jotta konsultti pystyy vastaamaan kysymyksiin, on hänelle usein luovutettu luottamuksellistakin tietoa yrityksestä salassapitosopimuksen puitteissa.

Kiinnostuksensa ilmaisseiden ehdokkaiden kanssa menemme eteenpäin tapaamisen merkeissä. Tässä tapaamisessa punnitaan niin ehdokkaan todellinen kiinnostus kuin henkilön soveltuvuus tehtävään työnantajan näkökulmasta.

Tämän jälkeen pääsemme esittelemään potentiaalisimmat ja motivoituneimmat ehdokkaat asiakasyritykselle. Näin molemmilla osapuolilla on mahdollisuus käydä vielä tarkentavaa keskustelua.

Kärkiehdokkaiden kohdalla jatkamme yleensä soveltuvuusarviointiin. Meidän yrityksessämme arvio perustuu kirjallisiin tehtäviin ja 1,5 h – 2 h kestävään henkilökohtaiseen syvähaastatteluun.

Suorahaun prosessi kestää yleensä keskimäärin kolme kuukautta vaihtelun ollessa kuitenkin suurta. Hakua jatketaan, kunnes sopiva ehdokas on löytynyt.

Suorahakuyhtiö antaa yleensä suorahaulle takuun ja sitoutuu etsimään veloituksetta uuden henkilön, mikäli suositeltu ehdokas osoittautuisi kuitenkin sovitun ajan puitteissa sopimattomaksi tehtävään.

Satu Väistö
Research-konsultti

Juha Immonen
Senior Partner, Suorahakukonsultti

Kirjoittajat toimivat Romana Management Oy:ssä ylemmän johdon ja vaativien asiantuntijatehtävien suorahakujen parissa. Romana Management Oy on vuonna 1997 perustettu suorahakuun ja organisaatioiden kehittämiseen erikoistunut konsulttiyritys.

______________________________________________________

Kirjoitus on osa suorahaun kumppaneitamme esittelevää blogi-sarjaa.

20.09.2016
Ekonomiosaaminen hyödyttää veronmaksajaa – ilmoittaudu kuntavaaliehdokkaaksi!

Uudet kunnanvaltuustot valitaan sunnuntaina 9.4.2017. Vaalien ehdokashaku on kuumimmillaan. Keskustelin muutaman suurimpien puolueiden piirijärjestön edustajan kanssa ja viesti oli selkeä: osaavia ehdokkaita tarvitaan.

Ensimmäiset ehdokkaat on nimetty, mutta haku jatkuu ainakin vuodenvaihteeseen asti. Lopulliset listat pitää jättää 28.2.2017. Ehdit siis vielä mainiosti mukaan!

Valtuustot ovat paikallisvallan keskittymiä

Kuntalain mukaan ”kunnan on pyrittävä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan” ja ”kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto.” Valtuustoissa toteutetaan suomalaisten omistajastrategiaa ja julkisten palveluiden omistajaohjausta.

Kuntapäättäjien joukosta seulotaan todennäköisesti myös maakuntavaltuustojen ja maakunnallisten sote-yhtiöiden luottamushenkilöt. Kummallakin tasolla tehdyt tuotanto- ja investointipäätökset vaikuttavat julkisen palvelun laatuun, käyttömaksuihin ja veroihin.

Kunta- ja maakuntapäättäjillä on siis valtaa.

Kuntapäättäjiltä vaadittava osaamista

Päättäjien on oivallettava yhteiskunnan omistusten ja sen tarvitsemien palveluiden strateginen luonne ja merkitys. Meidän kaikkien etu on, että palvelusektorit ja infra kehitetään laadukkaiksi ja tehokkaiksi sekä omaa että ulkoistettua tuotantoa taitavasti yhdistäen.

Kunta- ja maakuntahallinnot ovat jatkossakin merkittäviä omistajia ja ohjaavat huomattavia pääoman tuottovirtoja. Päätösten tekoon tarvitaan siis ammattimainen ote.

Kansallisessa keskustelussa julkinen ja yksityinen palvelu erotellaan tuottajan mukaan. Kansainvälisesti käytetty jako lähtee maksajasta. Rahoittajan perusteella arvioiden nykyisten kuntabudjettien suurimmat pääkohdat, sote- ja koulutuspalvelut, ovat käytännössä täysin julkisia. Julkisina ne säilyvät sote-uudistuksen jälkeenkin.

Kunta- ja maakuntapäättäjillä on myös vastuuta.

Liiketoimintaosaaminen ensiarvoisen tärkeää

Ekonomien liiketalousosaamista tarvitaan julkisten palveluiden tuloksellisuuden ja laadun kehittämisessä. Julkisen sotetuotannon yhtiöittäminen kasvattaa tämän osaamisen tarvetta myös luottamushenkilötehtävissä.

Palvelutuotannon johtaminen vaatii kykyä liiketoimintamallien vertailuun, ymmärrystä kustannuslaskennasta, hinta-laatu-suhteen arviointiosaamista sekä palveluksiaan tarjoavien yritysten toiminnan ymmärrystä. Niihin meidät on koulutettu.

Valtuustoihin tarvitaan osaavia, laaja-alaiseen ajatteluun kykeneviä ihmisiä. Heidän käsissään on jatkossakin merkittäviä palvelutuotantoon ja investointeihin liittyviä päätöksiä. Päätöksiä, joiden tekeminen edellyttää strategista ajattelua sekä kykyä irtautua puoluepoliittisesta vallantavoittelusta ja -varmistelusta kuntalaisten eduksi. Tarvittaessa kuntarajat ylittäen.

Ehdokkaaksi ilmoittautuminen käy helposti puolueiden paikallisjärjestöjen nettisivujen kautta. Toivottavasti mahdollisimman moni ekonomi ja kylteri innostuu mukaan paikalliseen vaikuttamiseen. Osaamisemme hyödyttää veronmaksajaa!

Kuntavaaliterveisin

Timo Saranpää
Puheenjohtaja, Suomen Ekonomit

14.09.2016
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013