( Johtaminen )

LOHAS-kuluttajaryhmän merkitys markkinoinnissa kasvaa myös Suomessa

Teksti Sabina Mäki Kuvat Kirsi Tuura
  • ”Yrityksen vastuullisuus on tärkeää. Kuluttaja toimii kuitenkin suhteessa tuotteeseen, joka tarjoaa ostopäätöskriteerin”, sanoo Jaana Haapala.
Joka kolmannen suomalaisen kulutusvalintoja ohjaa eettinen ja ekologinen eetos. Ympäröivä todellisuus ja esimerkit maailmalta osoittavat, että kasvava trendi on tullut jäädäkseen.

Japanissa ja Yhdysvalloissa tunnistettiin 1990-luvulla uusi, kiinnostava kuluttajaryhmä, joka teki ostopäätöksiä ennenkuulumattomalla tavalla. Eettiseen, ekologiseen ja terveelliseen kuluttamiseen vihkiytynyt joukko sai pian nimen LOHAS, joka tulee sanoista Lifestyles of Health and Sustainability.

”Aluksi ei tiedostettu, että kyseessä on kuluttajaryhmä, vaan joukko yksilöitä, joilla on uudenlainen eetos. Suomalaiset LOHAS-kuluttajat ryhmäytyivät vasta 2000-luvulla”, selittää markkinoinnin moniosaaja Jaana Haapala.

Suomalaista tutkimustietoa tästä varsin tuoreesta kuluttajaryhmästä on saatu vuodesta 2009 lähtien, jolloin markkinatutkimusta tekevä Tripod Research ryhtyi tekemään vuosittaista LOHAS-tutkimustaan. Samoihin aikoihin Haapala matkasaarnasi yrityksissä tulevaisuuden kuluttajasta juuri julkaistun Omatuntotalous-kirjansa kanssa. Ekonomin teesi oli, että omatunto tulee ostoskoriin.

”Se oli rankka väite. Minua katsottiin vähän oudosti, sillä kuluttajaa pidettiin taloudellisesti ja rationaalisesti ajattelevana olentona. Kirjassani väitin, että homo economicus olikin homo generosus”, Haapala summaa.

Omatunto on tullut ostoskoriin ja liike-elämän pimeä puoli paljastunut

Neljä vuotta myöhemmin mainostoimisto Folk Finlandin strategi toteaa, että omatunto todellakin tuli ostoskoriin. Haapala uskoo, että muutoksen taustalla vaikuttaa kaksi keskeistä asiaa: tietoisuus maailman todellisesta tilasta sekä nopea tiedonvälitys. Ympäristöongelmien lisäksi kuluttajille on paljastunut Haapalan sanoin liike-elämän pimeä puoli.

”Nopeasta tiedonkulusta on seurannut läpinäkyvyyden vaade. Ihmiset ovat nähneet epäoikeudenmukaisuuden ja riiston, ja se on synnyttänyt luottamuspulan”, ekonomi väittää napakasti. Hän uskoo, että juuri nyt on valtava kysyntä luottamukselle.

Yrittäjyyskasvatuksen professori: Trendin taustalla on todellisia ongelmia

”Jo nyt luonnon kantokyky on ylitetty. Maailmassa on suurin puute vedestä ja pian puhtaasta ilmasta. Niitä on otettu ilmaiseksi ja itsestään selvästi käyttöön. Nykyiset teollisuusmaat ovat globaalisti ajatellen pienellä porukalla vaarantaneet luonnonvarojen uusiutumisen”, aloittaa kestävän kehityksen ja yrittäjyyden yhtymäkohtia tutkinut Paula Kyrö.

Aalto-yliopiston yrittäjyyskasvatuksen professori toteaa vakavana sen, minkä kaikki LOHAS-kuluttajat tiedostavat: ajattelemattomuus on johtanut vakaviin, pitkävaikutteisiin ongelmiin, kuten viljelymaan köyhtymiseen. Kyrön mielestä suurin syypää ympäristöongelmiin on keskitetty tuotanto, joka on johtanut luonnonvarojen liialliseen ja kestämättömään kulutukseen.

”Ongelmien taustalla vaikuttaa markkinatalouden ja näkymättömän käden keksiminen”, Kyrö miettii ja painottaa sanaa keksiminen. ”Taloustiedehän ei vain selitä, vaan luo ilmiöitä.”

540_260_2M8A0349

Keskitetty massatuotanto on unohtanut Kyrön mukaan paikallisten ekosysteemien pitkän aikavälin kehittymisen lyhyen aikavälin voittoja tavoitellessaan. Pieni, paikallinen tuotanto, kuten niin paljon puhuttu lähiruoka, huomioi hänen mielestään luonnostaan paikalliset resurssit ja niiden riittävyyden. Kirjassaan Yrittäjyys, talous ja kestävä kehitys Kyrö toteaa, että ympäristön ja talouden historiallisessa vuoropuhelussa on painottunut suuryritysten toimintaideologia.

”Yrittäjyys on aikanaan perustunut siihen, että eletään luonnon kiertokulun ehdoilla ja arvostetaan sitä. Nyt suunta on väärä. Paikallinen tuotanto on vaarassa loppua ja yksipuolistua, kun pyrkimyksenä on liiallinen tuotantokokojen kasvattaminen.”

Kukaan ei halua joutua törppölistalle, pois pääsy on vaikeaa

Kuluttajan kannalta keskeinen kysymys kuuluu, voiko Kyrön mainitsemiin perustavanlaatuisiin ongelmiin yhteiskunnassa ja taloudessa vaikuttaa kulutuspäätöksillä. Jaana Haapala uskoo, että kuluttajalla on valtaa aivan toisella tavalla kuin aikaisemmin: ”LOHAS-kuluttajat rakentavat oikeudenmukaisempaa ja terveellisempää maailmaa uudella tavalla. Nämä kuluttajat ottavat selvää esimerkiksi valmistusprosesseista LOHAS on hyvä uutinen yhteiskunnalle ja maailmalle. Kyseessä on muutos, jota tarvitaan.”

Kestävästä kehityksestä ja terveydestään huolta kantavat kuluttajat ovat muita tiedonjanoisempia. He ottavat asioista selvää, ja jakavat tietonsa muillekin. Yrityksille trendi merkitseekin paitsi mahdollisuuksia, myös uhkia.

”Tietyistä asioista, kuten ympäristön huomioimisesta, on tullut yritysten hygieniatekijöitä. Kukaan ei halua joutua törppölistalle, sillä mustalta listalta pyristely on vaikeaa”, Haapala varoittaa.

LOHAS on Suomessa hyödyntämätön mahdollisuus

Suurin este eettisen ja ekologisen kuluttamisen leviämiselle Suomessa on tarjonnan puute. Näin väittää LOHAS-tutkimusta tehnyt Tripod Researchin toimitusjohtaja Taru Eboreime. Maailmalla hän on tutustunut esimerkiksi ekohotelleihin, mutta Suomessa valinnat rajoittuvat pääasiassa ruokaan.

”Luontaisia LOHAS-tuotealueita ovat visuaaliset asiat, kuten kosmetiikka, vaatetus ja sisustaminen. Tutkimusten mukaan LOHAS-kuluttajat ovat kuitenkin kiinnostuneet melkein kaikesta muusta paitsi autourheilusta.”

Terveyden saralla suomalaiset ja muut eurooppalaiset LOHAS-kuluttajat ovat konservatiivisia. Siinä missä amerikkalainen seuraa joogineen ja retriitteineen vanhan hippiliikkeen jalanjäljissä, valitsee eurooppalainen lisäaineettomia ruokia ja luonnonmukaista kosmetiikkaa.

Kotimaisuus ei ole aina itsestään selvä valinta

Suomalaisyrityksillä olisi Eboreimen mielestä runsain mitoin hyödyntämätöntä LOHAS-potentiaalia.

”Suomessa luotetaan liikaa siihen, että suomalainen ostaa suomalaista. LOHAS-kuluttaja voi kuitenkin ostaa myös Bangladeshissa tehdyn paidan, jos hän tietää, että bangladeshilaisella ompelijalla on kaikki hyvin, myös taloudellisesti.”

Hän odottaa mielenkiinnolla, milloin näille maailmasta ja kulttuureista kiinnostuneille vastuullisille kuluttajille ryhdytään tarjoamaan vaikkapa kestävää luksusmatkailua – sellaista, joka näyttää ja tuntuu hyvältä, mutta joka on tuotettu eettisesti ja ympäristöystävällisesti.

”LOHAS-trendin voisi nähdä mahdollisuutena, ja miettiä, millä mittareilla olemme jo nyt hyviä. Esimerkiksi ympäristöystävällisyys ei saa kuitenkaan olla sivuseikka, vaan asia, joka oikeasti vaikuttaa tuotteeseen ja sen käyttöön.”

Kovaääninen ja kulutusmyönteinen joukko LOHAS-ihmisiä

”On väistämätöntä, että me, jotka olemme nauttineet ylisuurista eduista, joudumme luopumaan jostakin”, miettii professori Paula Kyrö työhuoneessaan Arkadiankadulla. Lymyäisikö tässä koko LOHAS-trendin ydin? Kenties kuluttajat haluavat panna pisteen ympäristön turmelemiselle ja epäeettiselle bisnekselle jo ennen kuin se on väistämätöntä.

Taru Eboreime selittää, että LOHAS ei suinkaan ole kulutusvastainen, vaan itse asiassa suhteellisen kulutusmyönteinen joukko. Kokonaan eri kategoriaan kuuluvat kulutusta karsastavat, yksinkertaisuuteen pyrkivät ihmiset. Tätä pientä joukkoa kuvastaa termi LOVOS (Lifestyles of Voluntary Simplicity): ”LOVOS-ihmiset ovat kieltäytyjiä. He eivät ole kiinnostavia markkinoinnin kannalta”, Eboreime summaa.

LOHAS sen sijaan on kovaääninen joukko, varsinainen totuuden torvi. Ryhmän ihmisiä yhdistää keskimääräistä korkeampi koulutus, laajat verkostot sekä aktiivisuus muun muassa sosiaalisissa medioissa ja järjestöissä. LOHAS-kuluttaja jakaakin tietonsa ja kokemuksensa vähintään lähipiirinsä kanssa.

Tulotaso sama kuin muillakin, valinnoissa mukana enemmän arvottamista

Tripod Researchin selvitysten mukaan LOHAS-kuluttajilla on samankaltainen tulotaso kuin muillakin, mutta he tekevät tavallista enemmän arvottamista. Tarvittaessa nämä kuluttajat luopuvat tietoisesti jostain saadakseen jotain muuta. Autoa tarvitseva saattaa satsata hybridiautoon ja matkailusta nauttiva vapaaehtoisiin ilmastomaksuihin.

540_260_lohas_2M8A0337

”LOHAS-kuluttaja arvostaa aina kestävyyttä ja laatua, ja sijoittaakin mielellään kestävään tuotteeseen”, Eboreime kuvailee.

Selkeästi LOHAS-kuluttajan tunnuspiirteet täyttää 34 prosenttia suomalaisista. Vain kymmenes suomalaisista on Eboreimen sanoin ”anti-LOHAS-porukkaa”. He ovat stereotyyppisesti ammatillisen koulutuksen saaneita miehiä.

Luovaa markkinointia luoville ihmisille

Folk Finlandin Jaana Haapala on työskennellyt paljon yritysten kanssa, jotka haluavat puhutella niitä 34 prosenttia, joita kestävän kehityksen ja terveellisyyden teemat kiinnostavat. Kuvatessaan nykyistä LOHAS-markkinointia hän ei säästele sanojaan: ”Vastuullisuusviestintä on kuivaa kuin kapakala. Tarvitaan terävää kynää ja luovuutta, ei rationaalista, tylsää viestintää”, Haapala napauttaa.

Markkinoinnilta edellytetään luovuutta, sillä iso osa LOHAS-kuluttajista on itsekin luovia. Haapala puhuukin ihmisten, tarinoiden ja tunteiden koskettamisen kielen puolesta. Työssään hän näkee kuitenkin loputtomiin yrityksiä, jotka yrittävät viestiä LOHAS-kuluttajille, että konserni toimii vastuullisesti.

”Se on tärkeä uskottavuustekijä. Ihminen kuitenkin toimii suhteessa tuotteeseen, joten tuotteen täytyy tarjota ostopäätöskriteeri, eli sellaisia aitoja tuoteominaisuuksia, joita kuluttaja etsii.”

Tuotteen ei tarvitse olla täydellinen, mutta katteettomat korulauseet saa unohtaa

LOHAS-kuluttaja sitoutuu tuotteeseen usein vasta kun hän tietää riittävästi sen raaka-aineista ja tuotannosta. Täydellinen ei kuitenkaan tarvitse olla, sillä kuluttaja ymmärtää, ettei eettisempi, ekologisempi ja terveellisempi maailma tule valmiiksi hetkessä. Usein riittääkin tieto siitä, mihin suuntaan yritys, tuote tai palvelu pyrkii.

Markkinoinnin kannalta LOHAS-kuluttaja on varsin kiinnostava siitä yksinkertaisesta syystä, että hän seuraa mainontaa ja markkinointia, esimerkiksi asiakaslehtiä, tavanomaista aktiivisemmin. Lisäksi hän jakaa tietonsa kotona, töissä ja sosiaalisissa medioissa.

On kuitenkin turha haaveilla, että tätä vastuulista kuluttajaa voisi hämätä katteettomilla korulauseilla. Nämä kuluttajat erottavat kehumisen faktoista, ja heillä on niin halua kuin kykyä ottaa asioista selvää. Juuri LOHAS-kuluttajat ovatkin käräyttäneet yrityksiä vastuuttomasta toiminnasta ja harhaanjohtavasta markkinoinnista.

”LOHAS-ihmiset ovat juuri niitä, jotka paljastavat viherpesuyritykset. Sellaista ei kannata väittää, mikä ei ole totta”, Taru Eboreime huomauttaa.

Aluksi naisten juttu, miehetkään eivät halua junttikuluttajan leimaa

”Usein kysytään, onko LOHAS naisten juttu. Valtarakenne on ollut sellainen, että trendit ovat lähteneet ylhäältä. Maailma ja liike-elämä ovat olleet miesten. Nyt trendit nousevat ruohonjuuritasolta. Siinä tarvitaan tunneälyä ja sosiaalista pelisilmää, ja siksi LOHAS on ollut aluksi naisten ja nuorten juttu”, Jaana Haapala selittää.

Kyse on Haapalan mielestä sukupuolten ja sukupolvien välisestä asetelmasta, ei niinkään naisten ja miesten erilaisista kiinnostuksen kohteista: ”LOHAS on ihmisille, joilla on sosiaalista älykkyyttä ja näkemys, että tulevaisuus kuuluu myös muille. Todellisuus ympärillä on sekä miesten että naisten huoli, ja joukkopaine johtaa siihen, että LOHAS alkaa kiinnostaa myös miehiä. Junttikuluttajan häpeää ei halua kukaan.”

540_260_2M8A0274

Taru Eboreime selvittää, että LOHAS perustuu humanismiin. Tämä selittää osaltaan sen, miksi naisista 39 prosenttia on selkeästi LOHAS-myönteisiä kuluttajia, kun taas miehistä vain 29 prosenttia täyttää ryhmän tunnusmerkit: ”Naiset ovat miehiä kiinnostuneempia ympäristöstä ja lähipiirin pärjäämisestä. LOHAS-miesten juttuja voisivat olla kodinelektroniikkaan liittyvä teknologia, energiankulutus ja käyttöikä.”

LOHAS-kulutuksen uudet muodot ovat leviämässä Suomeen

Niin tutkijat kuin markkinoinnin ammattilaiset ovat vakuuttuneita, että LOHAS on tullut jäädäkseen, ja kasvaakseen. Jaana Haapala perustaa oman arvionsa kansainvälisiin tutkimuksiin, joiden mukaan esimerkiksi Isossa-Britanniassa jo 66 prosenttia kansasta on sitä mieltä, että kulutusta pitää vähentää, jotta ympäristö säästyy tuleville sukupolville.

”Todellisuus ympärillä ei ole muuttumassa, mutta LOHAS-kuluttaminen tulee muuttamaan muotoaan. Seuraava juttu on tarkoitusjohdettu vastuullisuus. Kuluttajat kysyvät, mikä on yrityksen suurempi tarkoitus. Ei riitä, että tehdään voittoa.”

Kehittyvissä maissa päätään nostaa nyt glam green -trendi. On viileää olla vihreä. Uusimpien tutkimusten mukaan länsimaiset kuluttajat ovat sen sijaan kyllästyneet tämänkaltaisiin pinnallisiin viesteihin. Hyväntekeväisyys ja kierrättäminen ovat ihan kivoja juttuja, mutta ne eivät enää riitä.

Tulevaisuudessa LOHAS-kuluttaja saattaa esimerkiksi kengät ostaessaan lahjoittaa toisen kenkäparin kehittyvän maan lapselle, kuten kansainvälisesti palkittu Tom’s Shoes toimii. Kannattavaan liiketoimintaan yhdistyy myös näyttäviä tempauksia, joissa muun muassa julkisuuden henkilöt tallaavat maailman metropoleja avojaloin.

”Uskon ehdottomasti, että nämä mallit leviävät myös Suomeen. Carrot mob on levinnyt Suomeen, ja meillä on jo hyviä omiakin yrityksiä, kuten Nenäpäivä”, Haapala iloitsee. ”Sitäkin pohditaan alalla paljon, onko mainonnan aina pakko lisätä kuluttamista.”

[poll id=”2″]

Uuden sukupolven ekologiset ekonomit

”Ekologisesti kestävä kehitys tavoittelee mahdollisimman niukkaa kulutusta, tuotteiden pitkää elinkaarta, kestävyyttä sekä lyhyitä jakeluteitä”, tiivistää yrittäjyyskasvatuksen professori Paula Kyrö kirjassaan Yrittäjyys, talous ja kestävä kehitys.

Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksessa työskentelevä Kyrö tunnustaa, että perinteisesti lähinnä sääntely tai liiketoiminnan kehittäminen on motivoinut yrityksiä huomioimaan eettisiä ja ekologisia kysymyksiä: ”Enää kyse ei ole pelkästään liiketoiminnan kehittämisestä. Taustalla on yrityksen oma halua ja omat perusarvot.”

Taloustieteissä onkin ryhdytty puhumaan esimerkiksi uudenlaisesta, kestävän kehityksen mukaisesta yrittäjyydestä, jota kuvataan käsitteellä ecopreneurship.

Kriittisyys kukoistaa kampuksella

Aalto-yliopisto tunnetaan siitä, että opetuksessa panostetaan paljon kasvuyrittäjyyteen. Hyvinvoinnin perustuminen jatkuvaan kasvuun merkitsee kuitenkin kysynnän laajentumista, massatuotantoa sekä tuotteiden lyhyttä elinkaarta, ja voi Kyrön mielestä olla vastoin kestävää kehitystä: ”Pitäisi kysyä, millaista kasvua tavoitellaan ja miten. Kasvu ei ole itseisarvo, vaan liiketoiminnan kehittämisen pitää olla vastuullista.”

Silminnähden innoissaan professori selittää, että kestävän kehityksen periaatteet on integroitu Aalto-yliopiston strategiaan ja hiljalleen ne jalkautuvat myös tutkimukseen ja opetukseen. Aivan viime vuosina Kyrö on havainnut kauppakorkeakoulun kampuksella globaalisti ja ekologisesti tiedostavan trendin.

”Opiskelijat, jotka tulevat olemaan vastuussa tulevaisuuden yrittäjyydestä, ovat globaaleja ja vastuullisia. Enää ei tyydytä vanhoihin ratkaisumalleihin, vaan ollaan kriittisiä ja halujtaan kantaa globaalia vastuuta.”

LOHAS-kuluttajan kaksi muotokuvaa: mustikkapiirakkaihmiset ja smoothie-hipsterit

Kolmannes suomalaiskuluttajista noudattaa terveyden ja kestävän kehityksen elämäntapaa. Ekologisuus on jokaiselle LOHAS-kuluttajalle lähes itsestäänselvyys, mutta muilta osin kuluttajaryhmä jakautuu Tripod Researchin tutkimusten mukaan karkeasti kahteen porukkaan: moderniin kärkiryhmään, johon kuuluu noin 10 % suomalaista sekä perinteisempään ryhmään, joka kattaa noin 25 % suomalaisista.

Joka neljäs suomalainen on siis perinteinen LOHAS-kuluttaja. Taru Eboreime luonnehtii näitä tavanomaisia, elämäänsä tyytyväisiä suomalaisia mustikkapiirakkaihmisiksi. Heille LOHAS on luonnollinen jatke marjastamiselle, sienestämiselle ja mökkikulttuurille. He ovat kiinnostuneita mitattavista asioista, kuten eläinten tuotanto-olosuhteista ja ympäristöasioista, esimerkiksi ilmastonmuutoksesta. Heidän vakuuttamisensa edellyttää konkreettisia lukuja, esimerkiksi häkkipinta-alan tai hiilidioksipäästöjen ilmoittamista.

Maassa vaikuttaa myös moderni, mutta huomattavasti pienempi kärkiryhmä. Joka kymmenes suomalainen on tällainen raskaansarjan LOHAS-kuluttaja – tyypillisesti korkeasti koulutettuja kaupunkilainen, joka kykenee abstraktiin ajatteluun. Stereotyyppisesti ryhmää voisivat kuvastaa Eboreimen mukaan kaupunkilaishipsterit ja terveyssmoothieista innostuvat ihmiset. Tämän ryhmän jäsenet ovat laajasti kiinnostuneita maailmasta ja kaikkien hyvinvoinnista. Ryhmään kuuluu yhteiskunnallisesti aktiivisia ja luovia ihmisiä. He ottavat erityisen paljon selvää asioista ja jakavat tietoa myös lähipiirissään.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ajanhallinnan ihmiskoe: Tehokkuuden pikaresepti koostuu ennakoinnista, kommunikoinnista ja riittävästä levosta

Herään joka päivä lasten kouluunmenon takia noin kello 7.30. Syömme aamiaisen yhdessä. Harrastan liikuntaa yleensä aamupäivällä. Se sopii päivärytmiini ja käynnistää päivän hyvin.

Jos minulla on työpäivä, vuoro alkaa Pasilassa kello 12.15 ja päättyy 22.15. Työpäiväni on suorien lähetysten takia tarkasti kellotettu.

 

Kahdenlaisia arkipäiviä

Minulla on kahdenlaisia arkipäiviä – työpäiviä ja vapaapäiviä. Teen joko 10-tuntisen työpäivän Ylen uutistoimituksessa tai olen kokonaan vapaalla.

Minulla on arkivapaiden ansiosta melko paljon omaa aikaa, joka on minulle todella tärkeää. Liikunta, ystävien tapaaminen ja asioiden hoitaminen rauhassa ruuhka-aikojen ulkopuolella ovat arkivapaiden plussia.

Vapaapäivinäkin seuraan toki uutisia, mutta muuten työasiat eivät juurikaan pyöri päässäni vapaalla. Välillä saattaa olla työpuheluja tai sähköposteja, jotka on vain hoidettava. Teen myös silloin tällöin Ylen ulkopuolisia juontokeikkoja ja niiden valmistelu tapahtuu vapaapäivinä.

 

Suu auki oikeassa paikassa

Nopeatempoisen uutistyön takia olen oppinut hahmottamaan miten paljon tai vähän asioita ehtii tietyssä ajassa. Pyrin olemaan tehokas ja ripeä. Rutiinit auttavat tässäkin.

Kommunikointi työkavereiden kanssa ja tiimityö lisäävät asioiden sujuvuutta. Suu pitää avata oikeassa paikassa ja kysyä, jos jokin on epäselvää. Työn tehokkuus syntyy ammattitaidosta, turhien ärsykkeiden poissulkemisesta ja olennaiseen keskittymisestä sekä päällekkäisen työn välttämisestä. Tehokas työskentely vaatii myös tarpeellisen määrä vapaa-aikaa ja lepoa.

 

Ennakointi auttaa

Koska työpäiväni ovat pitkiä, ennakointi arjen ja työn yhteensovittamisessa on tärkeää. Arkiaskareisiin ja paikkojen yleiseen järjestelyyn menee yllättävän paljon aikaa.

Ajastan pesukoneita ja teen ruokia valmiiksi aamulla tai myöhään illalla, jos on tarve. Jätän myös tietyt asiat suosiolla vapaapäiviksi.

Haluaisin oppia menemään nukkumaan aikaisemmin. Illat venyvät usein yli puolenyön. Olen jo vuosikausia tehnyt katteettomia uudenvuodenlupauksia aikaisemmasta nukkumaanmenosta – turhaan.

 

Piia Pasanen
Toimittaja, Yle

***

Suomen Ekonomit on mukana SuomiAreenalla. Keskustelemme työajan tuottavuudesta ja hyvinvoinnista. Suoritimme ihmiskokeen, saimme vastauksia. Testihenkilöiden havaintoja mm. ajanhallinnasta, johtamisesta ja palautumisesta julkistetaan tässä blogisarjassa joka viikko ennen SuomiAreenaa. Testihenkilöt seurasivat ajankäyttöään Ekonomien Aikani-mobiilisovelluksella.

29.06.2016
Ajanhallinnan ihmiskoe: Kun päivistä ottaa turhat pois, ennättää enemmän

Elämääni säätelee treenaaminen. Se on minulle ehdotonta ja siitä pidän kiinni, olin sitten kotona, työmatkalla tai lomalla.

Päivärytmini on melko hyvin hioutunut juuri minulle sopivaksi.

Ainoa toiveeni olisi, että vuorokaudessa olisi muutama tunti enemmän. Toisaalta, kun ottaa päivistä turhat tekemiset pois, niin sitä ehtii yllättävän paljon.

 

Työpäivä koostuu useasta pätkästä

Herään arkisin 6.30. Aamutoimina käyn koiriemme Kertun ja Ellin kanssa aamulenkillä. Sen jälkeen keitän rouvalle kahvit. Tämän jälkeen alkaa työpäivä.

Olen salilla yleensä puoli yhdeksän – yhdeksän aikaan, jossa vedän treenit ohjelman mukaan. Tämän jälkeen painun toimistoon, jossa teen hommia lounaaseen, kello 12:30 saakka.

Lounaan jälkeen lisää töitä, kunnes puoli neljän maissa Kian keula käännetään kohti Pirkkalaa ja Bullandiaa, jossa ruokailu ja ”tyttöjen” ulkoilu sekä pienet päiväunet.

Olen salilla jälleen kello 17.30, jossa iltapäivätreeni ja kahvia. Treenin jälkeen puoli kahdeksan maissa suuntaan taas kotiin, jossa yleensä teen vielä hetken töitä.

Loppuilta on varattu parisuhteelle. Iltaruoka on meillä yhdeksän jälkeen, jonka jälkeen rentoutumista television äärellä. Yritän päästä nukkumaan puoli kahdentoista maissa.

 

Mielekäs työ kuormittaa vähemmän

Ajankäytön seurantajakson aikana ei tullut oikeastaan ajankäyttööni liittyviä yllätyksiä. Se todisti sen, minkä jo tiesinkin – teen paljon töitä, mutta nautin siitä, joten se ei sinänsä ole haitaksi. Treenaaminen on osa työtäni.

Pyrin siihen, että myös työntekijäni voivat nauttia työstään. Jos työ on mielekästä, se kuormittaakin vähemmän. Meillä onkin työyhteisössä mahtava ilmapiiri.

 

Jari ”Bull” Mentula
Yrittäjä, valmentaja

***
Suomen Ekonomit on mukana SuomiAreenalla. Keskustelemme työajan tuottavuudesta ja hyvinvoinnista. Suoritimme ihmiskokeen, saimme vastauksia. Testihenkilöiden havaintoja mm. ajanhallinnasta, johtamisesta ja palautumisesta julkistetaan tässä blogisarjassa joka viikko ennen SuomiAreenaa. Testihenkilöt seurasivat ajankäyttöään Ekonomien Aikani-mobiilisovelluksella.

22.06.2016
Lomalta paluu vanhaan vai uskallus uuteen?

Kun kesällä makoilet laiturilla, heität tikkaa tai juot viileää valkoviiniä, saatat miettiä että sinun tulisi olla tehokas kesälläkin ja opetella jokin uusi tapa hallita aikaasi, työskennellä tehokkaammin tai johtaa paremmin.

Älä viitsi, ihan oikeasti. Nauti auringosta, lataa akkuja ja mieti missä voisit paremmin kehittyä ja käyttää teräviä ajatuksiasi jatkossa.

Anteeksi kaikille työnantajille, että kehotan ihmisiä etsimään aktiivisesti itselleen oikeata kehittymisympäristöä. Uskon sen kuitenkin olevan meidän kaikkien eduksi.

Jokaisen meistä on hyvä haastaa itseään aika ajoin ja oikein kunnolla miettiä kehitynkö nykyisessä työssän. Mitä olen oppinut viimeisen kuuden kuukauden aikana. Mitä merkityksellistä olen saanut aikaiseksi ?

Meitä Suomalaisia pidetään hyvin turvallisuushakuisina, luotettavina, varovaisina ja onneksi myös melko mukavina. Nämä ovat hyviä ominaisuuksia kohtuudella käytettynä, mutta eivät välttämättä vie meitä vahvasti elämässä eteenpäin.

Työelämässä on Suomessakin tapahtunut muutos, joka vain kiihdyttää vauhtiaan. Sitä kutsutaan kilpailuksi parhaista osaajista.

Vaikka taantuma jatkaa kulkuaan ja työttömyys on korkealla, on meillä  myös kasvava pula kehittyvistä osaajista, jotka ennakoivat markkinoiden muutokset, ymmärtävät kuluttajakäyttäytymistä ja uskaltavat haastaa kansainvälisen kilpailun.

Headhunter kuulee paljon asioita, joista ei puhuta omalle esimiehelle, eikä aina edes parhaalle kollegalle. Hiljainen tieto ja sen ymmärtäminen on kasvava ja tärkeä ominaisuus yritykselle ja sen johdolle, jotta saa pidettyä parhaat osaajat ja rakennettua voittajatiimin.

Yhtiön on turha palkata tähtiä, jos ei onnistu pitämään heitä talossa, ja saa heitä jakamaan yhtiön arvoja, kehittymään toivottuun suuntaan, tukemaan kollegoitaan ja ennen kaikkea innostumaan joka päivä uudestaan. Tämä on kasvava haaste meille ”aikuisille” johtajille, jotka joutuvat päivittäin lunastamaan nuorempien ja monessa asiassa osaavampien asiantuntijoiden arvostuksen.

Liian yleinen syy hyvän asiantuntijan menettämiseen on hänen uskonsa hiipuminen oman esimiehen kykyyn johtaa yritystä kohti uusia voittoja.

 

Lomalla aikaa pohtia omaa tulevaisuutta

Loman aikana on aikaa ajatella, mihin olen aikani ja osaamiseni käyttänyt, miltä tulevaisuuteni näyttää ja miten haluan kehittyä, kenen kanssa ja mihin suuntaan.

Yhä useampi ammattilainen on kiinnostunut myös oman henkilöbrändinsä kehittymisestä. Totta on, että pitkä työsuhde huonomaineisessa tai hitaasti kehittyvässä yrityksessä antaa leiman myös yhtiön työntekijöihin. Vastaavasti rohkeasti tulevaisuuteen kurkottava, innostuva ja energinen yhtiö vahvistaa työntekijöidensä brändiä näissä asioissa.

Vaikka kaikki asiat olisivat yhtiössä muuten hyvin, voi vanhoihin kaavoihin kangistunut esimies olla syynä kehittyvän asiantuntijan tahtoon muualle. Nopeassa tahdissa muuttuva markkina, varsinkin markkinoinnin alueella, vaatii tietoista vanhasta poisoppimista. Uudet asiat eivät mahdu samaan päähän hyvien 90-luvun oppien kanssa.

Jos olet esimies ja tunnet piston sydämessäsi, toimi nopeasti ennen kuin avainhenkilösi lähtevät lomalle. Käy lounaalla, keskustele avoimesti, rakenna syksyksi mielenkiintoinen projekti tms.

Jos olet  avainpelaaja, sama ohje, keskustele avoimesti, haasta positiivisesti, rakenna ehdotus omasta polustasi, älä jää hautomaan lomalle, nauti mieluummin auringosta.

Olen ollut 27 vuotta esimiestehtävissä, rekrytoinut satoja ja satoja ammattilaisia, menettänyt tahtomattani monta hyvää asiantuntijaa ja tehnyt itse aikoinaan työnhaussa paljon virheitä.

Oma mottoni on:  työstä on nautittava, siihen on panostettava,  siinä on kehityttävä, siitä on osattava olla ylpeä. Jos joku edellä olevista tuntuu vieraalta, mieti miten voit muuttaa omaa toimintaasi tai paikkaasi toimia.

Chillaa kesällä, heitä tikkaa , anna ajatuksen lentää, palataan syksyllä!

 

Markku Kaijala
Toimitusjohtaja, Senior Partner, Pro-Source Oy
KTM

Kirjoittajalla on johdon suorahaun lisäksi pitkä  kokemus markkinoinnin, tutkimuksen  ja myynnin johto- ja asiantuntijatehtävissä.  Kaijala on aktiivisesti mukana myös henkilöstöpalvelualan ja johtamisen kehittämisessä. Pro-Source Oy on 2002 perustettu suomalainen johdon suorahaku- ja konsultointiyritys joka palvelee asiakkaitaan kolmella osa-alueella:  muutoksen johtaminen, osaamisen hankinta ja ICT-konsultointi.

***
Kirjoitus on osa suorahaun kumppaneitamme esittelevää blogi-sarjaa. Sarja jatkuu syksyllä.

17.06.2016
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013