( Yhteiskunta )

Lohkoketjujen vallankumous

Teksti Mikko Huotari
Kuvat Roope Permanto, Vesa Tyni, IStockphoto Kuvitus Nora Kolari
  • Kaikkien, joilla on verkossa tapahtuvaa liiketoimintaa, kannattaisi perehtyä uuteen teknologiaan, toteaa Ilari Kallio.
  • Timo Seppälän mukaan maailmassa on tällä hetkellä noin tuhat lohkoketjuyritystä.
Lohkoketjuihin perustuvasta teknologiasta povataan ihmiskunnalle suurempaa mullistusta kuin internetin tulo oli aikoinaan. Erilaiset välikädet ja puolueettomat varmistajat poistuvat kaupanteosta ja sopimusten solmimisesta. Hurjimpien visioiden mukaan lohkoketjut tekevät jopa pankit tarpeettomiksi.

Huippumalli Naomi Campbell todisti Haagin sotarikostuomioistuimessa Liberian entistä presidentti Charles Tayloria vastaan vuonna 2009. Campbell oli saanut Etelä-Afrikassa vieraillessaan kangaspussin, joka kätki sisäänsä muutamia pieniä kiviä. Huippumallille annetussa lahjassa oli kyse samoista veritimanteista, joilla Taylor kävi asekauppaa Sierra Leonen kapinallisten kanssa. Taylor tuomittiin sotarikoksista 50 vuoden vankeuteen vuonna 2012.

Timantteja käytetään maksuvälineinä rikollisessa toiminnassa. Pienen kokonsa vuoksi jalokiviä on helppo salakuljettaa, ne säilyttävät hyvin arvonsa, ja useimmiten niiden alkuperää on miltei mahdotonta jäljittää. Timanteilla on tärkeä rooli muun muassa rahanpesussa ja terrorismin rahoittamisessa.

Tuntuu kaukaa haetulta ajatukselta, että virtuaalivaluutta bitcoinin taustalta voisi löytyä ratkaisu timanttiteollisuutta piinaavaan rikolliseen toimintaan. Päinvastoin, bitcoin on uutisotsikoissa niittänyt mainetta lähinnä harmaalla alueella tapahtuvassa rahoituksessa, samalla tavalla kuin timantit.

Bitcoinin taustalla olevaa salausteknologiaa, jota kutsutaan lohkoketjuksi (blockchain), voidaan käyttää myös moneen muuhun kuin pelkkään anonyymiin virtuaalirahojen siirtelyyn. Lohkoketjuilla voidaan säilyttää luotettavasti ja ilman välikäsiä tietoa niin, ettei kukaan pääsee sorkkimaan sitä salaa. Lohkoketjujen avulla tehdyt sovellukset voivat tuoda luottamusta sinne, mistä se puuttuu.

Tiedon äärimmäisen luotettavuuden vuoksi Everledger-yritys on luonut lohkoketjuteknologiaan pohjautuvan järjestelmän, jolla timantit pystytään rekisteröimään luotettavammin kuin alkuperätodistuksilla. Jokaiselle järjestelmään tuodulle timantille tehdään laserkaiverrus, jonka perusteella timantti voidaan tunnistaa. Tiedot timantin alkuperästä ja omistajanvaihdoksista säilyvät hajautetussa tietokannassa, joten mikään tai kukaan yksittäinen taho – palveluntarjoaja mukaan lukien – ei voi tehdä sinne muutoksia ilman, että muille välittyisi tieto.

Everledgerin palvelulle on kysyntää, koska Euroopassa ja Yhdysvalloissa vakuutusyhtiöt joutuvat vuosittain maksamaan timantteihin kytkeytyvistä vakuutuspetoksista reilusti yli 100 miljoonaa euroa.

Luottamusta ei enää tarvita

Lohkoketjuteknologian nerokkuus on siinä, että luotettavia tietokantoja voidaan pitää yllä ilman, että mikään taho varsinaisesti hallinnoi niitä. Tähän myös bitcoin on perustunut.

Lohkoketjuteknologiaa ymmärtääkseen on oikeastaan parempi unohtaa mielikuvat, jotka liittyvät bitcoiniin. Tärkeää olisi ymmärtää se, että lohkoketjussa on kyse hajautetusta tietokannasta, ikään kuin tilikirjasta, jota kukaan henkilö ja yritys ei omista tai kontrolloi yksinään. Sen sijaan jokaisella käyttäjällä on mahdollisuus päästä koko lohkoketjuun käsiksi. Samalla kuitenkin kaikki maksutapahtumat ja muiden tietojen muuttamiset tallentuvat todistettavasti ja turvallisesti lohkoketjuun.

Lohkoketjuihin kätketty tieto on hajautettuna ympäri maailmaa eri palvelimilla. Aina, kun tapahtuu esimerkiksi maksu tai muu transaktio, siitä jää tietokantaan ikuinen jälki, eikä sitä voi jälkikäteen poistaa (ks. kaavio s. 14).

”Kun tieto on hajautettua ja se on joka paikassa samanlaista, sitä on hyvin vaikea väärentää”, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Ilari Kallio toteaa.

Lohkoketjuilla luodut järjestelmät tekevät kolmannen osapuolen tarpeettomaksi. Kun esimerkiksi henkilö maksaa toiselle rahaa, yleensä tarvitaan kolmanneksi osapuoleksi pankki, joka on sekä maksajan että maksunsaajan näkökulmasta luotettava taho. Lohkoketjuteknologialla on kuitenkin mahdollista luoda maksujärjestelmiä, jotka tekevät periaatteessa pankit tarpeettomiksi rahansiirron osalta.

”Pitkälle menevä johtopäätös voisi olla, että luottamusta ei oikeastaan enää tarvita, koska kaikki tieto on jäljitettävissä”, Kallio sanoo.

Vaikka kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus päästä lohkoketjuun käsiksi, yksittäinen tieto voidaan kuitenkin tehdä hyvinkin salatuksi. Eli lohkoketjuun on mahdollista päästä käsiksi, mutta kaikkea siellä olevaa tietoa ei ole mahdollista purkaa auki.

Esimerkiksi Virossa on luotu henkilötietojärjestelmä lohkoketjuteknologiaan pohjautuen. Kukin voi käydä katsomassa, onko omia tietoja muutettu ja milloin, mutta toisten tietoja ei ole mahdollista urkkia.

Lohkoketjuteknologiaa voidaan käyttää edellä mainittujen esimerkkien lisäksi lukemattomiin erilaisiin sovelluksiin, kuten esimerkiksi älykkäisiin sopimuksiin, tekijänoikeusjärjestelmiin ja äänestämiseen.

”Paperille tehdyt sopimukset eivät ole välttämättä luotettavia”, Kallio selittää.

”Jos paperisopimuksesta on tehty kaksi kappaletta ja toinen osapuoli menee muuttamaan omaa kappalettaan, käräjillä voi olla vaikea osoittaa, kumman sopimuskappaletta on sorkittu.”

Lohkoketjuihin perustuviin sähköisiin sopimuksiin, eli niin sanottuihin älykkäisiin sopimuksiin, on tehty tunnisteet, joista saadaan selville, minkälainen sopimuksen sisältö on ollut milläkin hetkellä.

”Jos yksi osapuoli yrittää sorkkia omaa sopimuskappalettaan, siitä jää jälki järjestelmään. Tämä tuo luotettavuuden”, Kallio sanoo.

”Juristin näkökulmasta on arvokasta, että tällaisessa systeemissä voidaan jäljittää, kuka on tehnyt väärin ja milloin.”

Tieteisfantasiaa? Tuskinpa, sillä esimerkiksi Maailman talousforumin arvion mukaan vuonna 2027 koko maailman bruttokansantuotteesta kymmenen prosenttia on sidoksissa lohkoketjuteknologiaan.

Maailmanvalloitukseen on tosin vielä matkaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijatohtorin Timo Seppälän mukaan tällä hetkellä maailmassa on vain noin tuhat lohkoketjuyritystä. Suurin osa niistä on vielä keskittynyt virtuaalivaluuttoihin, ja noin 300 tekee pioneerityötä muilla lohkoketjuteknologian mahdollistamilla aloilla.

”Teknologiaa kehitetään nyt kovaa vauhtia, mutta siitä tulee riittävän kypsä ja oikeasti merkittävä vasta noin 2–4 vuoden kuluttua”, Seppälä pohtii.

Koska kyse on nimenomaan luottamuksesta, puolivalmiita sovelluksia ei ole viisasta laskea markkinoille. Seppälän mukaan digitaalisessa luottamuksessa on kolme seikkaa, joiden täytyy toteutua.

”Järjestelmän täytyy olla turvallinen, ja tiedon täytyy olla sekä identifioitavissa että jäljitettävissä”, Seppälä listaa.

Reaaliaikaiset maksujärjestelmät

Lohkoketjuteknologia voi toimia radikaalina pelinmuuttajana useilla aloilla tulevaisuudessa. Se tuo nopeutta ja tehokkuutta muun muassa finanssialalle ja teollisuuteen, koska sen avulla on mahdollista päästä eroon turhista välikäsistä.

”Pankkitoimialalla maksuliikenne vie paljon aikaa, koska pankeilla on tietynlaiset tietojärjestelmät”, Seppälä selittää.

”Täytyy tehdä määrättyjä tietokoneajoja, jotta voidaan tehdä tiedostoja, ja sitten tiedostot lähetetään jollekin toiselle toimijalle, jossa tiedostot taas puretaan. Voi mennä muutama päivä, kun tällainen prosessi tapahtuu.”

Aina, kun toiminnassa on mukana välikäsiä, clearing- eli selvitysprosesseihin kuluu jonkin verran aikaa. Lohkoketjuteknologian avulla voidaan luoda maksujärjestelmät reaaliaikaisiksi maailmanlaajuisesti.

Yksi kuvaava käytännön esimerkki löytyy tekijänoikeuspuolelta.

”Musiikkiteollisuudessa muusikko saattaa joutua odottamaan kaksi vuotta ennen kuin hän saa tekijänoikeuspalkkionsa itselleen”, Seppälä kertoo.

Kun musiikkikappale soitetaan esimerkiksi Spotifyn kaltaisessa suoratoistopalvelussa, clearing-prosesseissa menee hyvin paljon aikaa. Tietoa kerätään, käsitellään ja siirrellään moneen kertaan ennen kuin muusikko saa komissionsa. Koko prosessin voisi hoitaa lohkoketjujen avulla reaaliaikaisesti, eikä muusikon tarvitsisi odottaa, että raha tulee tilille sitten kun tulee.

Ujo Music -niminen yritys on tehnyt lohkoketjuihin perustuvan musiikinjakopalvelun, jonka tavoitteena on nopeuttaa prosesseja ja lisäksi tehdä niitä läpinäkyviksi. Ujon kautta on siis mahdollista nähdä, kenelle musiikista maksettu palkkio kohdentuu.

Välikädet tarpeettomiksi

Lohkoketjujen hyödyntäminen pioneerivaiheessa voi vaikuttaa vielä nörttien näpertelyltä, ja skeptisimmät ohittavat uuden teknologian ympärille nousseen kohun olankohautuksella. Vähättely on siinä mielessä ymmärrettävää, että teknologia on hyvin abstrakti ja melko vaikeatajuinen. Sen mahdollistamat käytännön sovellukset kuitenkin hieman valottavat, mihin suuntaan maailma voi olla menossa.

”Kaikilla yrityksillä on sama ongelma”, Seppälä selittää.

”Kun firmaan tulee myyntitilauksia, niin päivän aikana kerätyn tiedon pohjalta tehdään erilaisia tietokoneajoja. Mahdollisesti seuraavana päivänä saadaan koottua tiedot siitä, minkälaisia tuotantoon liittyviä tilauksia hankintaorganisaation pitää tehdä.”

Kun tuotannossa oleva tieto saadaan reaaliaikaiseksi ja turhat välikädet pois, prosessit nopeutuvat ja tuottavuus kasvaa.

Teollisuudessa ja finanssialalla on paljon erilaisia yrityksiä, joiden bisnes perustuu clearing-prosesseihin eli selvittäjänä tai välikätenä toimimiseen. Jos lohkoketjuteknologia lyö itsensä läpi, tällaiset toimijat joutuvat tulevaisuudessa keksimään ansaintamallinsa uudestaan. Sitä kutsutaan luovaksi tuhoksi.

”Pankkien ja vakuutusyhtiöiden on hyvä miettiä, onko niillä henkilöasiakkaita enää tulevaisuudessa, tai minkälaisiksi asiakkuudet muuttuvat”, Seppälä pohtii.

Laki ei saa eriytyä teknologiasta

Kaikkeen uuteen liittyy tietysti riskejä. Lohkoketjuteknologiassa väärinkäyttömahdollisuuksia on oikeastaan kaksi.

”Jos lohkoketjun aivan ensimmäinen tieto, olkoon se jotain dataa tai vaikka virtuaalivaluuttaa, on luotu väärin perustein eli se ei ole aito, niin silloin se voi saada järjestelmän uskomaan, että virheellinen tieto onkin aitoa. Lohkoketjua voidaan väärinkäyttää”, EK:n Ilari Kallio sanoo.

”Toinen mahdollisuus on se, että jokin taho saa haltuunsa yli puolet järjestelmästä. Silloin se pystyy ottamaan tietokantaan väärää tietoa.”

Lohkoketjuteknologia perustuu siis siihen, että kun lohkoketjuun tulee uutta dataa, kaikki muut ikään kuin äänestävät, onko lisätty transaktio tai tieto aito. Tämän konsensusmekanismiksi kutsutun toimenpiteen tekevät siis koneet. Jos tieto on ok, se lisätään lohkoketjuun, muussa tapauksessa se hylätään.

Se, että jokin taho saisi haltuunsa yli puolet järjestelmästä, on hyvin teoreettinen, koska lohkoketjuihin perustuvat järjestelmät ovat usein hyvin massiivisia.

Juridisia haasteita lohkoketjut tuovat tullessaan.

”Niitä on tosin tässä vaiheessa vielä vaikea yksilöidä, koska ei tiedetä vielä tarkkaan, kuinka lohkoketjuratkaisuja tullaan soveltamaan”, pohtii Etlan tutkija Kristian Lauslahti.

Lohkoketjuteknologia tuo tullessaan muutospaineita lainsäädäntöön. Lauslahden mukaan Suomessa on edellisen kerran tarkasteltu 1990-luvulla, kuinka automatisaatio ja tietotekniikka vaikuttavat sopimusoikeuteen.

”Lohkoketjuihin perustuvat älykkäät sopimukset ovat hyvä mekanismi yksinkertaiseen vakioituun sopimustoimintaan. Niillä saadaan tehokkuutta ja luotettavuutta”, Lauslahti sanoo.

Hänen mielestään on tärkeä tarkastella lainsäädännöllisiä asioita uudestaan, koska teknologiat ovat kehittyneet huimasti 1990-luvulta.

”Lainsäädäntöä ei ole hyvä päästää eriytymään teknologiakehityksestä”, Lauslahti sanoo.

Kun teknologia muuttuu entistä vaikeaselkoisemmaksi, kehityksen ymmärtäminen tulee olemaan yhä pienemmän ja pienemmän porukan harteilla.

”Tämä on iso ongelma”, Etlan Seppälä pohtii.

”Nyt mennään matemaattisesti niin vaikeisiin ratkaisuihin, että monella päätöksentekijällä ei ole kompetenssia käsitellä asioita.”

”Julkisesti puhutaan, että koodiopetusta pitäisi viedä jo ala-asteelle, mutta kuitenkaan ei puhuta siitä, että osaamista pitäisi viedä myös heille, jotka tekevät päätöksiä niistä asioista, joita digitaalisuus on juuri nyt tuomassa.”

Ylisääntelyä vältettävä

Kansainväliset teknologiajätit, kuten Google, Microsoft ja IBM, ovat käynnistäneet omat lohkoketjuteknologiaan liittyvät tutkimushankkeensa. Jos kymmenen vuoden päästä maailman bruttokansantuotteesta kymmenen prosenttia on kytköksissä lohkoketjuihin, niin kyse on isoista rahoista. Suurimmat markkinaosuudet kahmivat ne, joilla on luotettavimmat ja kehittyneimmät ratkaisut ensimmäiseksi tarjolla.

EK:n Kallion mielestä lohkoketjut eivät ole vain isojen firmojen asia.

”Kaikkien, joilla on verkossa tapahtuvaa liiketoimintaa, kannattaisi perehtyä, olisiko heillä jotain, jota voisi kehittää uuteen teknologiaan perustuen”, Kallio sanoo.

Samoin hän kehottaa julkishallintoa tarkkailemaan, josko joitakin toimintoja olisi mahdollista tehdä tehokkaammin lohkoketjujen avulla.

Ensiaskelet kohti tulevaisuutta ovat myös paljon poliitikkojen käsissä. Lohkoketjujen avulla on esimerkiksi entistä houkuttelevampi mahdollisuus luoda maiden rajoja ylittävää liiketoimintaa. Joillakin poliitikoilla voi olla halua laittaa kapuloita rattaisiin, koska kaikki uusi aina hieman pelottaa.

”Olisi tärkeää, että ei aleta säännellä kuviteltuja riskejä”, Kallio sanoo.

”Vasta sitten kun lohkoketjuteknologia alkaa yleistyä, voidaan nähdä, onko ilmennyt joitain sääntelytarpeita.”

19.10.2016

Fortum-case

Perinteisien tuotantojen aloilla yritetään kehittää tuottavuutta digitalisaation uusien sovelluksien avulla. Lohkoketjuteknologia haastaa perinteiset toimintamallit ja arvoketjut.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on tehnyt Fortumin kanssa kokeilumuotoista yhteistyöprojektia, jossa on tarkoitus miettiä, kuinka energiasektorilla voitaisiin hyödyntää lohkoketjuteknologiaa.

Lohkoketjut mahdollistavat luotettavat hajautetut tietorakenteet, jotka puolestaan poistavat ylimääräisien välikäsien tarpeen.

Etla ja Fortum ovat tehneet selvityksen siitä, kuinka sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen pystyttäisiin autonomisesti toteuttamaan jo laitetasolla vaikkapa kahden pesukoneen välillä.

”Tällä hetkellä verkkoyhtiö kontrolloi kysynnän ja tarjonnan mittaamista, ja kodeissa sähkömittari hoitaa sähkönkäytön mittaamisen”, Etlan Timo Seppälä sanoo.

Lohkoketjuihin perustuvan teknologian avulla olisi mahdollista poistaa sähkömittarit sähkönjakelun kokonaisuudesta. Tällöin kysynnän ja tarjonnan tieto siirrettäisiin laitetasolle. Älykkään jakeluverkon avulla voidaan automatisoida sähkökauppaan liittyvät transaktiot, jolloin yksi väliporras muuttuu tarpeettomaksi.

”Jos asiat etenevät toivotusti, niin ennen ensi kesää blockchain-pohjaisia sovelluksia kokeillaan käytännössä”, Seppälä sanoo.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013