( Hyvinvointi )

Luova työ ei kysy kelloa

Teksti Tiia Lappalainen
Kuvat Roope Permanto
Kelloa kannattaa silti käyttää. Työajanseuranta auttaa ymmärtämään, kuinka kauan työntekoon oikeasti kuluu aikaa. Siitä on hyötyä meille kaikille.

Työ ja maailma sen ympärillä ovat muuttuneet dramaattisesti teknologisen kehityksen myötä. Toimistot, joissa jokaisella on oma nimetty paikkansa, ovat pian historiaa. Työtä tehdään kaikkialla: kotona, bussissa, kahvilassa, asiakkaan luona, toimistolla, lentokoneessa, ulkomailla. Illalla kurkataan sähköpostit, lomallekin työasiat saattavat seurata kännykän mukana kuin huomaamatta.

Suomen Ekonomien mukaan 12 prosenttia ekonomeista kokee, että työmäärä on jatkuvasti liian suuri ja 47 prosenttia kokee työmääränsä ajoittain liian suureksi. Lähes 60 prosenttia korkeasti koulutetuista kokee ainakin ajoittain olevansa lähellä vakavaa työuupumusta.

Luvut ovat hätkähdyttäviä, mutta eivät lopulta kovin yllättäviä. Kun työ seuraa välineiden mukana minne vain, niin työajan hallinta, ylitöiden määrä kuin työn ja vapaa-ajan suhde hämärtyvät. Moni arvioi mututuntumalta työhönsä käyttämän ajan vähemmäksi kuin mitä se oikeasti on. Töistä palautuminen kärsii.

Yksinkertainen mittari: käytetty aika

”Kun raja työn ja yksityisen elämän välillä hämärtyy, työpäivät venyvät helposti, eikä varsinaiselle palautumiselle jää aikaa”, sanoo Suomen Ekonomien asiamies Riikka Mykkänen.

Ekonomien keskimääräinen työaika on 40,4 tuntia, ja asemasta riippuen se vaihtelee 39–46 tuntiin viikossa. Asiantuntijat tekevät töitä 40 tuntia viikossa.

”Meidän korvaan ajatus työajan pidentämisestä tuntuu vieraalta, koska jäsenemme tekevät pitkää päivää jo nyt”, Mykkänen toteaa.

Työajan ja tuottavuuden suhteen yksilölliset erot voivat olla suuriakin. Asiantuntijatyössä työn tuottavuutta voi myös olla vaikea määritellä ja mitata, mutta työaikaa seuraamalla päästään kiinni siihen, millaisiin tehtäviin työhön käytettävä aika menee ja onko mukana asioita, joita voisi karsia pois.

”Ylemmistä toimihenkilöistä joka kolmannen työpaikalla ei lainkaan seurata työaikaa. Työhön käytetty aika on kuitenkin siinä mielessä oivallinen mittari, että se antaa osviittaa työmäärästä.”

Jos töitä jää jatkuvasti työajan ulkopuolella tehtäväksi, työmäärä on liian suuri. Tunne siitä, ettei omista töistään selviydy työajalla, on omiaan lisäämään stressiä ja huonontamaan työstä palautumista.

”Esimiehen vastuulla on tarkastella, onko työmäärä mitoitettu niin, että siitä on mahdollista selvitä työpäivän aikana”, Mykkänen muistuttaa.

Seuranta saattaa yllättää

Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen vaatii vahvaa itsensä johtamista, mutta myös selkeitä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Yrityksen on luotava selvät pelisäännöt siihen, millainen työkulttuuri on.

Jos yrityksessä ei ole työajanseurantajärjestelmää, Mykkänen kannustaa jokaista seuraamaan itse sekä työaikaa että sitä, mihin aika menee.

”Moni yllättyy, kuinka paljon töitä tuleekaan tehtyä.”

Työajan seuraaminen ja mahdollisuus töistä palautumiseen ovat kaikkien vastuulla, yhtä lailla esimiesten kuin alaisten. Välillä voi olla jaksoja, jolloin töitä tehdään enemmän, mutta niitä pitäisi seurata vastavuoroisesti esimerkiksi pidempi viikonloppu.

Joskus uudet ideat tai ratkaisut kinkkisiin työtehtäviin syntyvät aikaan ja paikkaan katsomatta – vaikkapa iltapalalla tai suihkussa. Aivot työskentelevät silloinkin, kun ihminen ei tietoisesti ajattele töitään. Ratkaisevaa on kuitenkin, alkaako ideoita tai ajatuksia työstää heti, kun ne tulevat, vai jättääkö sen myöhemmäksi.

”Ideat voi kirjoittaa ylös ja työstää pidemmälle vasta seuraavana päivänä työajalla”, Mykkänen vinkkaa.

Työ ja vapaa-aika tasapainossa

Ylityön tulisi olla aina tilapäistä. Töistä palautuminen tarvitsee aikaa, ja se pitäisi huomioida sekä työntekijöiden että työnantajien puolelta. Huono palautuminen lisää stressiä ja stressi huonontaa unta. Luova ajattelukaan ei väsyneenä ole parhaimmillaan.

Olennaista on työn ja vapaa-ajan suhde. Ne vaikuttavat merkittävästi toisiinsa ja siihen, miten ihminen kokonaisvaltaisesti voi. Työpäivien venyminen vähentää vapaa-ajan sosiaalisia kontakteja, jotka on todettu tärkeiksi työstä palautumisen kannalta. Myös perheen kanssa liian vähäiseksi jäävä aika lisää stressiä.

Pitkiä työpäiviä tekevillä on todettu muun muassa muita suurempia terveysriskejä. Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan esi- merkiksi aivohalvauksen riski nousi 41–48 tuntia työskentelevillä 10 prosenttia ja 49–54 tuntia työskentelevillä 27 prosenttia verrattuna niihin, jotka työskentelevät 35–40 tuntia viikossa. Tutkimustulokset perustuvat 25 eri tutkimuksen meta-analyysiin ja yli 600 000 henkilön tietoihin Euroopassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa.

Yhteys pitkien työpäivien ja aivo- ja sydänsairauksien välillä säilyi, vaikka tupakoinnin, alkoholin käytön, liikunnan ja korkean verenpaineen sekä kolesterolin vaikutukset suljettiin pois.

Riikka Mykkäsen mukaan työelämän joustot ovat hyvä apu työajan ja palautumisen hallintaan.

”Keinovalikoima on jo olemassa, ja se pitäisi ottaa työpaikoilla käyttöön. Liukuvista työajoista, työaikapankeista ja etätyöstä voidaan sopia paikallisesti, ja ne hyödyttävät molempia osapuolia. Ne ovat keskeisiä asioita, joilla voidaan helpottaa esimerkiksi työn ja perheen yhdistämiseen liittyviä paineita”, Mykkänen sanoo.

Toisaalta kyse on myös henkilökohtaisista valinnoista.

”Puhelimen sähköpostiasetukset voi jokainen säätää niin, ettei viestejä tule ruudulle vapaa-ajalla.”

21.10.2015

Aikani-sovellus avuksi ajanhallintaan

Suomen Ekonomien uusi Aikani-sovellus on kehitetty kokonaisvaltaiseksi työvälineeksi oman ajankäytön hallintaan ja seurantaan. Ajankulun hahmottamista helpottava sovellus lanseerataan tämän syksyn aikana.

”Meillä on melko paljon jäseniä, joiden työaikaa ei seurata. Aikani-sovelluksella voi mitata, kuinka paljon aikaa kuluu töiden tekemiseen ja paljonko jää palautumiseen. Sovelluksen avulla voi mitata myös vapaa-aikaa ja uniaikaa”, kertoo Suomen Ekonomien verkkotiedottaja Marianne Falck-Hvilstafeldt.

Aikani nauhoittaa työaikaa, minkä lisäksi ajan voi pilkkoa eri tehtäviin ja vaikkapa eri vuorokaudenaikoihin asiasanojen avulla. Sovelluksen avulla voi määrittää myös työtehtävien motivaatiotasoa. Näin käyttäjä näkee, millaiset työtehtävät hän kokee merkityksellisiksi.

Business Controllerina työskentelevä ekonomi Ville Sonkamuotka testasi sovellusta sen pilotointivaiheessa. Tuolloin hän teki erilaisia projektitöitä ja toimi luottamustehtävissä. Sovelluksen ansiosta Sonkamuotkan vapaa-aika lisääntyi, turhat työtehtävät karsiutuivat ja urasuunnittelu selkiytyi.

Sonkamuotkalle erityisen tärkeää oli se, että sovelluksessa pystyi määrittämään, millä fiiliksellä eri tehtäviä teki.

”Sovelluksesta sai aika hyvän kokonaiskuvan omista töistä ja näki jutut, joihin ei kannata laittaa aikaa”, Sonkamuotka sanoo.

Myös työtyytyväisyys parani sen myötä, kun hän osasi hakeutua tehtäviin, joissa oli hyvä fiilis.

”Otan palvelun ehdottomasti käyttöön, kun se lanseerataan. Sellainen puuttuu työmarkkinoilta täysin. Sovellus oli myös helppo käyttää: aikaa ei mennyt asioiden kirjaamiseen, vaan ajastin mittasi työaikaa samalla kun itse teki hommia.”

Aikani-sovellus sopii myös opiskelijan apuvälineeksi tai yrittäjän laskutuksen tueksi, sillä sen avulla voi seurata, kuinka paljon eri projekteihin kuluu aikaa. Sovellus toimii Android- ja IOS-puhelimilla.

Sovellus löytyy Google Playsta ja AppStoresta syksyn aikana.

Lue lisää Aikani-sovelluksesta

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013