( Hyvinvointi )

Luova työ ei kysy kelloa

Teksti Tiia Lappalainen
Kuvat Roope Permanto
Kelloa kannattaa silti käyttää. Työajanseuranta auttaa ymmärtämään, kuinka kauan työntekoon oikeasti kuluu aikaa. Siitä on hyötyä meille kaikille.

Työ ja maailma sen ympärillä ovat muuttuneet dramaattisesti teknologisen kehityksen myötä. Toimistot, joissa jokaisella on oma nimetty paikkansa, ovat pian historiaa. Työtä tehdään kaikkialla: kotona, bussissa, kahvilassa, asiakkaan luona, toimistolla, lentokoneessa, ulkomailla. Illalla kurkataan sähköpostit, lomallekin työasiat saattavat seurata kännykän mukana kuin huomaamatta.

Suomen Ekonomien mukaan 12 prosenttia ekonomeista kokee, että työmäärä on jatkuvasti liian suuri ja 47 prosenttia kokee työmääränsä ajoittain liian suureksi. Lähes 60 prosenttia korkeasti koulutetuista kokee ainakin ajoittain olevansa lähellä vakavaa työuupumusta.

Luvut ovat hätkähdyttäviä, mutta eivät lopulta kovin yllättäviä. Kun työ seuraa välineiden mukana minne vain, niin työajan hallinta, ylitöiden määrä kuin työn ja vapaa-ajan suhde hämärtyvät. Moni arvioi mututuntumalta työhönsä käyttämän ajan vähemmäksi kuin mitä se oikeasti on. Töistä palautuminen kärsii.

Yksinkertainen mittari: käytetty aika

”Kun raja työn ja yksityisen elämän välillä hämärtyy, työpäivät venyvät helposti, eikä varsinaiselle palautumiselle jää aikaa”, sanoo Suomen Ekonomien asiamies Riikka Mykkänen.

Ekonomien keskimääräinen työaika on 40,4 tuntia, ja asemasta riippuen se vaihtelee 39–46 tuntiin viikossa. Asiantuntijat tekevät töitä 40 tuntia viikossa.

”Meidän korvaan ajatus työajan pidentämisestä tuntuu vieraalta, koska jäsenemme tekevät pitkää päivää jo nyt”, Mykkänen toteaa.

Työajan ja tuottavuuden suhteen yksilölliset erot voivat olla suuriakin. Asiantuntijatyössä työn tuottavuutta voi myös olla vaikea määritellä ja mitata, mutta työaikaa seuraamalla päästään kiinni siihen, millaisiin tehtäviin työhön käytettävä aika menee ja onko mukana asioita, joita voisi karsia pois.

”Ylemmistä toimihenkilöistä joka kolmannen työpaikalla ei lainkaan seurata työaikaa. Työhön käytetty aika on kuitenkin siinä mielessä oivallinen mittari, että se antaa osviittaa työmäärästä.”

Jos töitä jää jatkuvasti työajan ulkopuolella tehtäväksi, työmäärä on liian suuri. Tunne siitä, ettei omista töistään selviydy työajalla, on omiaan lisäämään stressiä ja huonontamaan työstä palautumista.

”Esimiehen vastuulla on tarkastella, onko työmäärä mitoitettu niin, että siitä on mahdollista selvitä työpäivän aikana”, Mykkänen muistuttaa.

Seuranta saattaa yllättää

Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen vaatii vahvaa itsensä johtamista, mutta myös selkeitä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Yrityksen on luotava selvät pelisäännöt siihen, millainen työkulttuuri on.

Jos yrityksessä ei ole työajanseurantajärjestelmää, Mykkänen kannustaa jokaista seuraamaan itse sekä työaikaa että sitä, mihin aika menee.

”Moni yllättyy, kuinka paljon töitä tuleekaan tehtyä.”

Työajan seuraaminen ja mahdollisuus töistä palautumiseen ovat kaikkien vastuulla, yhtä lailla esimiesten kuin alaisten. Välillä voi olla jaksoja, jolloin töitä tehdään enemmän, mutta niitä pitäisi seurata vastavuoroisesti esimerkiksi pidempi viikonloppu.

Joskus uudet ideat tai ratkaisut kinkkisiin työtehtäviin syntyvät aikaan ja paikkaan katsomatta – vaikkapa iltapalalla tai suihkussa. Aivot työskentelevät silloinkin, kun ihminen ei tietoisesti ajattele töitään. Ratkaisevaa on kuitenkin, alkaako ideoita tai ajatuksia työstää heti, kun ne tulevat, vai jättääkö sen myöhemmäksi.

”Ideat voi kirjoittaa ylös ja työstää pidemmälle vasta seuraavana päivänä työajalla”, Mykkänen vinkkaa.

Työ ja vapaa-aika tasapainossa

Ylityön tulisi olla aina tilapäistä. Töistä palautuminen tarvitsee aikaa, ja se pitäisi huomioida sekä työntekijöiden että työnantajien puolelta. Huono palautuminen lisää stressiä ja stressi huonontaa unta. Luova ajattelukaan ei väsyneenä ole parhaimmillaan.

Olennaista on työn ja vapaa-ajan suhde. Ne vaikuttavat merkittävästi toisiinsa ja siihen, miten ihminen kokonaisvaltaisesti voi. Työpäivien venyminen vähentää vapaa-ajan sosiaalisia kontakteja, jotka on todettu tärkeiksi työstä palautumisen kannalta. Myös perheen kanssa liian vähäiseksi jäävä aika lisää stressiä.

Pitkiä työpäiviä tekevillä on todettu muun muassa muita suurempia terveysriskejä. Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan esi- merkiksi aivohalvauksen riski nousi 41–48 tuntia työskentelevillä 10 prosenttia ja 49–54 tuntia työskentelevillä 27 prosenttia verrattuna niihin, jotka työskentelevät 35–40 tuntia viikossa. Tutkimustulokset perustuvat 25 eri tutkimuksen meta-analyysiin ja yli 600 000 henkilön tietoihin Euroopassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa.

Yhteys pitkien työpäivien ja aivo- ja sydänsairauksien välillä säilyi, vaikka tupakoinnin, alkoholin käytön, liikunnan ja korkean verenpaineen sekä kolesterolin vaikutukset suljettiin pois.

Riikka Mykkäsen mukaan työelämän joustot ovat hyvä apu työajan ja palautumisen hallintaan.

”Keinovalikoima on jo olemassa, ja se pitäisi ottaa työpaikoilla käyttöön. Liukuvista työajoista, työaikapankeista ja etätyöstä voidaan sopia paikallisesti, ja ne hyödyttävät molempia osapuolia. Ne ovat keskeisiä asioita, joilla voidaan helpottaa esimerkiksi työn ja perheen yhdistämiseen liittyviä paineita”, Mykkänen sanoo.

Toisaalta kyse on myös henkilökohtaisista valinnoista.

”Puhelimen sähköpostiasetukset voi jokainen säätää niin, ettei viestejä tule ruudulle vapaa-ajalla.”

21.10.2015

Aikani-sovellus avuksi ajanhallintaan

Suomen Ekonomien uusi Aikani-sovellus on kehitetty kokonaisvaltaiseksi työvälineeksi oman ajankäytön hallintaan ja seurantaan. Ajankulun hahmottamista helpottava sovellus lanseerataan tämän syksyn aikana.

”Meillä on melko paljon jäseniä, joiden työaikaa ei seurata. Aikani-sovelluksella voi mitata, kuinka paljon aikaa kuluu töiden tekemiseen ja paljonko jää palautumiseen. Sovelluksen avulla voi mitata myös vapaa-aikaa ja uniaikaa”, kertoo Suomen Ekonomien verkkotiedottaja Marianne Falck-Hvilstafeldt.

Aikani nauhoittaa työaikaa, minkä lisäksi ajan voi pilkkoa eri tehtäviin ja vaikkapa eri vuorokaudenaikoihin asiasanojen avulla. Sovelluksen avulla voi määrittää myös työtehtävien motivaatiotasoa. Näin käyttäjä näkee, millaiset työtehtävät hän kokee merkityksellisiksi.

Business Controllerina työskentelevä ekonomi Ville Sonkamuotka testasi sovellusta sen pilotointivaiheessa. Tuolloin hän teki erilaisia projektitöitä ja toimi luottamustehtävissä. Sovelluksen ansiosta Sonkamuotkan vapaa-aika lisääntyi, turhat työtehtävät karsiutuivat ja urasuunnittelu selkiytyi.

Sonkamuotkalle erityisen tärkeää oli se, että sovelluksessa pystyi määrittämään, millä fiiliksellä eri tehtäviä teki.

”Sovelluksesta sai aika hyvän kokonaiskuvan omista töistä ja näki jutut, joihin ei kannata laittaa aikaa”, Sonkamuotka sanoo.

Myös työtyytyväisyys parani sen myötä, kun hän osasi hakeutua tehtäviin, joissa oli hyvä fiilis.

”Otan palvelun ehdottomasti käyttöön, kun se lanseerataan. Sellainen puuttuu työmarkkinoilta täysin. Sovellus oli myös helppo käyttää: aikaa ei mennyt asioiden kirjaamiseen, vaan ajastin mittasi työaikaa samalla kun itse teki hommia.”

Aikani-sovellus sopii myös opiskelijan apuvälineeksi tai yrittäjän laskutuksen tueksi, sillä sen avulla voi seurata, kuinka paljon eri projekteihin kuluu aikaa. Sovellus toimii Android- ja IOS-puhelimilla.

Sovellus löytyy Google Playsta ja AppStoresta syksyn aikana.

Lue lisää Aikani-sovelluksesta

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013