( Edunvalvonta )

Mielikuviensa vangit

Teksti Olli Manninen, kuvitus Jussi Kaakinen
”Liitossa on ukkoutuneita, poteroihinsa jämähtäneitä edunvalvojia, politikointia ja jäykkiä tapoja hahmottaa 
työelämää." Kielteiset mielikuvat ammattiliitoista istuvat tiukassa. Ammattiliitoilla on edessään kasvojen pesun paikka, johon nopeasti muuttuva ja pirstaloituva työelämä 
tarjoaa loistavan mahdollisuuden.

Ensin hyvät uutiset: noin 80 prosenttia suomalaisesta työväestöstä kuuluu ammattiliittoihin. Sitten kolikon kääntöpuoli: jäsenyys kiinnostaa lähinnä työehtojen valvonnan ja työttömyyskassan vuoksi. Muu liittojen harjoittama toiminta jää usealle jäsenelle vieraaksi.

”Ammattiliitot ovat samojen haasteiden edessä kuin esimerkiksi evankelisluterilainen kirkko, Hiihtoliitto — tai demokratia ylipäätään. Liittojen pitäisi kysyä itseltään, miten hyvin ne palvelevat jäsenistöään sekä kyseenalaistaa vanhat rakenteensa ja kulttuurinsa. Nykyisellä toimintatavalla liitot eivät puhuttele rivijäseniä tai tartu asioihin, jotka osaavaa väkeä oikeasti kiinnostavat”, täräyttää pitkän linjan järjestöammattilainen Petri Rajaniemi.

Työelämän ja toimintaympäristön muutokseen keskittyvän Future Works Oy:n perustajaosakas, tutkija Rajaniemi on sitä mieltä, että ammattiliitot keskittyvät edunvalvonnassa liikaa pelkkään rahaan ja laiminlyövät niiden asioiden ajamisen, jotka ovat päivänpolttavia ihmisten arjessa.

”Nopeiden muutosten ja epävarmuuden yhteiskunnassa korostuu joka-aamuinen kysymys siitä, miltä tuntuu mennä töihin. Mikä on se tunnetila, jossa työnsä puurtaa? Kuinka suuri palkankorotus pitää neuvotella, että taas jaksaa työssä, josta on kadonnut merkitys? Ammattiliittojen retoriikasta puuttuu kokonaan se mahdollisuus, että ihmiset ihanneolosuhteissa vilpittömästi nauttisivat työstään”, Rajaniemi arvostelee.

Hän ymmärtää tosin, miksi ammattiliitoille säännöllinen tupo-teatteri on niin tärkeä.

”Raha on helppo mittari. Saavutetuilla palkankorotuksilla liitot voivat osoittaa jäsenilleen saavansa aikaan tuloksia. Entä jos ammattiliitot tekisivätkin aktiivisemmin työtä työnantajien ja työntekijöiden välisen luottamuksen ja paremman työelämän kehittämiseksi? Näiden tulosten mittaaminen olisi tietysti vaikeaa, miltei mahdotonta”, Rajaniemi sanoo.

Viestinnän strategi Kirsi Piha on pitkälti Rajaniemen kanssa samaa mieltä, mutta painottaa, ettei ammattiliittoja voi niputtaa yhteen. Kaikki liitot eivät toimi samalla tavalla, mutta niillä olisi silti paljon tekemistä kielteisten mielikuvien oikaisemiseksi.

”Ammattiliitot reagoivat hitaasti työelämän suuriin muutoksiin. Hyvä työelämä rakentuu yhteisymmärryksestä, ei luomalla vastakkaisasettelua. Liitoissakin pitäisi nähdä, että me kaikki olemme samassa veneessä”, Piha sanoo.

Pihan mukaan nykyajan työelämä on pirstaloitunutta ja vaikeammin yleistettävää. Työelämä on sitä parempaa, mitä yksilöllisemmin ihmiset saavat sen rakentaa.

”Liittojen kautta rakennetaan usein liian jäykkiä tapoja hahmottaa työelämää. Liitoissa tuntuu olevan hyvän työelämän kehittämisen sijasta pikemminkin kyse politikoinnista. Pitää näyttää jotain siksi, että saa jatkokauden johonkin. Se on valitettavasti joskus kaukana tavallisen työntekijän työn parantamisesta tai oikeasta edustamisesta”, Piha sanoo.

juttunosto_matala_300_220_e14_jatko2_uusi

Ammattiliittoja tarvitaan tulevaisuudessakin

Tekniikan akateemisten toiminnanjohtaja Heikki Kauppi myöntää, että liittoihin kohdistuvassa kritiikissä on paljon perää, mutta on vakuuttunut, että liitoilla on nyt ja tulevaisuudessakin keskeinen rooli työelämän kehittämisessä yhteiskunnassa.

”Ammattiyhdistystoiminnan tarve ei ole kadonnut minnekään. On erittäin epätodennäköistä, että maailma muuttuisi niin auvoiseksi, että palkansaajien tarve toimia järjestäytyneesti kokonaan katoaisi”, Kauppi sanoo.

Uudistumisen haasteita liitoille tulee kuitenkin Kaupin mukaan sekä kansalliselta että kansainväliseltä suunnalta.

”Nykyinen liittoryhmitys on vanhentunut, kun perinteisten toimialojen luonne on muuttunut, alojen raja-ajat hämärtyvät ja markkinoille syntyy kokonaan uusia toimialoja. Liitoilla on väistämättä edessä rakennemuutos. Se voi hyvinkin johtaa nykyistä suurempiin kokonaisuuksiin. Onhan aika erikoista, että meillä on yli 300 työehtosopimusta, joiden sisällöt eivät kovin paljoa poikkea toisistaan. Liittojen kannattaisi ruveta pohtimaan yhdistymisen ja yhteistoiminnan mahdollisuuksia”, Kauppi sanoo.

Työelämän kansainvälistyminen haastaa myös ammattiliittoja miettimään nykyistä rooliaan globaaleilla työmarkkinoilla.

”Kansainvälistyneet yritykset ovat entistä suurempia globaaleja konglomeraatteja, joilla on tuotantoa useissa eri maissa. Niiden keskushallinto kilpailuttaa tehtaansa ja voittaja on tavallisesti se tehdas, joka tekee työn halvimmalla. Tämä kehitys voi samalla luoda uudenlaista tilausta myös kansainvälisten palkansaajien järjestäytymiselle”, Kauppi arvioi.

Toistaiseksi liittojen kansainvälinen toiminta on kuitenkin edennyt hitaasti. Palkansaajaliike on järjestäytynyt mantereittain, ja eri toimialojen liitot ovat perustaneet Euroopan ja maailmanliittonsa. Maailmanliitto on ollut aktiivinen luomalla kehyssopimuksia kansainvälisten yritysten kanssa, jotta ne esimerkiksi sitoutuvat noudattamaan Kansainvälisen työjärjestö ILO:n määrittelemiä työelämän eettisiä periaatteita.

Miten liitot voisivat parantaa julkista mielikuvaansa?

Kauppi arvioi, että mielikuvat ammattiliitoista syntyvät pitkälti julkisuudessa käsiteltyjen työehtosopimusneuvottelujen kautta.

”Työehtosopimukset ovat kuitenkin vain osa liittojen tehtäväkenttää. Liitot ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia, jotka ovat aktiivisia esimerkiksi työaikalainsäädännön tai koulutuspoliittisten teemojen kehittämisessä. Me TEK:issä haluamme oman asiantuntijaverkostomme avulla tuoda julkiseen keskusteluun näkemyksiä, miten oman alamme koulutusta pitäisi kehittää, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin tulevaisuuden työelämän tarpeita”, Kauppi korostaa.

Hän muistuttaa, että nyt esimerkiksi Oulussa hyödynnetty irtisanottujen insinöörien muuntokoulutus oli alun perin TEK:in esittämä ajatus jo 1990-luvulla.

”Parin vuoden koulutuksella saadaan tuotettua kaikkien alojen ”ihannetyöntekijöitä”: vastavalmistuneita, joilla on samalla reilut kymmenkunta vuotta työkokemusta”, Kauppi sanoo.

Tänä vuonna Kauppi sanoo liittonsa osallistuvan aktiivisesti erityisesti työeläkejärjestelmän uudistamiseen liittyvään keskusteluun, koulutuspolitiikan sisältökysymyksiin sekä teollisuuspolitiikan uudelleenmäärittelyyn.

”Käynnistämme myös eri palkansaajajärjestöjen kanssa eurovaali-kampanjan, jonka tavoitteena on tuoda vaalikeskusteluihin meidän kannaltamme tärkeitä kysymyksiä”, Kauppi sanoo.

juttujatko_540_260_e14_alku_uusi

Ammattiliitoille rooli keskiluokan puolestapuhujana

Entä se liittojen loistava mahdollisuus?

Kärjekkäästi liittojen nykytilaa arvioivan Petri Rajaniemen mukaan se liittyy suureen globaaliin muutokseen, josta meillä ei vielä äänekkäästi puhuta. Ensimmäistä kertaa historiassa keskiluokka pelkkää asemansa puolesta. Huolehtiminen korkeasta koulutuksesta, osaamisesta ja kielitaidosta ei enää takaa automaattisesta paikkaa työelämässä. Myöskään kova työnteko ei tuo välttämättä menestystä työmarkkinoilla. Aktiiviset työntekijät ovat epävarmoja tulevaisuudestaan ja miettivät, miten selvitä eteenpäin. Kun keskiluokka pelkää, se heijastuu kaikkeen yhteiskunnassa. Se näkyy kärjistyvinä äänenpainoina ja kyseenalaistaa luottamuksen nykyiseen tapaan toimia.

Rajaniemi uskoo, että ammattiliitoilla olisi nyt jos koskaan loistava tilaisuus asemoitua keskiluokan eli aktiivisen ja osaavan työväestön puolestapuhujaksi ja yhteiskunnallisen luottamuksen edistäjäksi.

”Se vaatisi isoa kulttuurillista muutosta. Jotta toiminta muuttuisi, pitäisi myös ajattelun muuttua. Nyt ammattiliitot suhtautuvat kaikkiin ulkoapäin tuleviin muutossignaaleihin aggressiivisesti. Ei haluta keskustella, vaan pidetään kynsin hampain kiinni entisistä rakenteista ja toimintatavoista. Pulleiden setien ja eläköityvien suurten ikäluokkien etujen ajamisen sijasta ammattiliittojen kannattaisi keskittyä työssäkäyvien tulevaan asemaan työmarkkinoilla.”

”Työelämä ei ole enää maraton, joka varmasti päättyy maaliin eli eläkkeelle. Nuoremmille ikäpolville työelämä on pitkää erämaavaellusta, jossa maalin puuttuessa tärkeintä on matkalla viihtyminen. Ammattiliitot eivät uskalla puhua tästä, sillä se tarkoittaisi nykyisen työeläkejärjestelmän kyseenalaistumista. Tämä asia on liitoille tabu”, Rajaniemi sanoo.

Ideaalisessa maailmassa ammattiliitot olisivat hänen mukaansa aktiivisen työväestön elämän kokonaislaadun palvelijoita. Hän kannustaa myös liittoja lähestymään enemmänkin kasvollista suomalaista pientä ja keskisuurta teollisuutta kuin globaaleja pörssiyhtiöitä.

”Ammattiyhdistysliikkeellä on enemmän yhteistä näiden yritysten kuin monikansallisten pörssiyritysten kanssa. On älyllistä epärehellisyyttä kuvitella, että kansainvälisillä pörssiyrityksillä olisi into kovin suuriin Suomi-talkoisiin”, Rajaniemi näpäyttää.

Kirsi Piha pitää epätodennäköisenä, että liitot pystyvät uudistamaan toimintatapojaan riittävän ajoissa.

”Itse uskon yksilöllistyvämpään maailmaan, jossa asioista sovitaan siellä missä ne tapahtuvat. Tietotyöläiset haluavat tehdä työtä enemmän omin ehdoin, aika- ja paikkariippumattomasti. Nykyiset työvälineemme mahdollistavat jo meille työn tekemisen todella monella eri tavalla. On silkkaa hölmöyttä, jos emme osaa järjestelmällä tukea tätä vaan estämme sitä”, Piha sanoo.

SEFEn edunvalvontajohtaja Lotta Savinko muistuttaa, että liittojen tulee muuttua työelämän muuttuessa.

”Ekonomiliitossa palvelumme laajenevat koko ajan niin, että kykenemme vastaamaan jäsentemme tarpeisiin ja työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Työmarkkinajärjestelmää on helppo kritisoida, sen sijaan työelämää ja -markkinoita kehittäviä toimenpiteitä kuulee harvoin.”

”Selkeät pelisäännöt antavat joustavuutta. Muutokset on tehtävä yhdessä ja sekä työnantaja- että työntekijäosapuolten on sitouduttava yhteisiin tavoitteisiin niin järjestö- kuin työpaikkatasollakin. Jäsenten edunvalvontaa voimme toteuttaa vain elämällä ajassa.”

19.2.2014

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013