( Yhteiskunta )

Miksi opintolaina ei kelpaa?


Kuva VATT:n kuva-arkisto

Miltä kuulostaisi sijoituskohde, jonka riskikorjattu vuotuinen reaalituotto on reippaasti yli kymmenen prosenttia? Ja entä, jos joku tarjoaisi tällaisen sijoituksen rahoittamiseksi lainaa negatiivisella korolla? Suunnilleen tällaisesta diilistä on kyse kauppatieteen maisteritutkinnossa.

Kauppakorkean pääsykoepäivien ruuhkasta päätellen ei innokkaista sijoittajista olekaan pulaa. Abiturientit ymmärtävät koulutuksen arvon, ja hakijoita kauppatieteelliseen koulutukseen oli aloituspaikkoihin verrattuna viime vuonnakin yli nelinkertainen määrä.

Opintojen lainarahoitus ei kuitenkaan tunnu kelpaavan negatiivisellakaan korolla. Opintolainan suosio on kasvussa, mutta uusista opiskelijoista lainaa ottaa silti vain neljännes. Luku on hämmentävän pieni, koska näin halpaa lainaa harvalle tarjotaan enää tämän jälkeen.

Opintolainan korko on pieni ja siihen saa automaattisesti valtiontakauksen. Normiajassa valmistuneet saavat 40 prosenttia omavastuuosuuden ylittävästä lainapääomasta anteeksi lainahyvityksenä. Mielessäni onkin käynyt, pitäisikö reputtaa ainakin kaikki kauppakorkean opiskelijat, jotka eivät näilläkään ehdoilla ymmärrä ottaa opintolainaa.

Ehkä pieni laskuesimerkki selventää tilannetta. Jos opiskelija nostaa joka vuosi nykysääntöjen mukaisen maksimimäärän (400€/kk) opintolainaa ja valmistuu viidessä vuodessa, opintolainan määräksi tulee korkoineen reilut 18 000 euroa. Määräajassa valmistuvat saavat tämänsuuruisesta lainasta 6 200 euroa opintolainahyvitystä. Käytännössä siis Kela lyhentää opintolainaa opiskelijan puolesta tuolla summalla. Jos lainan korko on 2 prosenttia, ja opiskelija alkaa lyhentää lainaa vuoden kuluttua valmistumisesta ja maksaa sen takaisin kymmenessä vuodessa, lainan efektiiviseksi koroksi tulee –3,5 prosenttia.

Ehkä opiskelijoiden työtilanne on niin hyvä, että opinnot voi rahoittaa opintorahalla ja palkkatuloilla. Työssä käyvien opiskelijoidenkin kannattaisi ilman muuta nostaa opintolainaa. Jos nostaa opintolainaa viiden vuoden ajan maksimimäärän, piilottaa rahat nollakorolla patjan alle ja valmistuu ajallaan, saa tuon saman 6 200 euron lainahyvityksen. Jos sitten heti valmistuttuaan maksaa patjan alle jemmatuilla rahoilla lainan korkoineen takaisin, jää patjan alle silti vielä melkein 6 000 euroa. Toki, jos opinnot viivästyvät yli vuodella ja lainahyvityksen määräaika ylittyy, hyvitys jää saamatta ja patjan alus tyhjenee. Kannustimet kohtuuajassa valmistumiseen ovat siis aika suuria, mutta niiden vuoksi lainahyvitysjärjestelmä on alun perin kehitettykin.

Opintolainan merkitys kasvaa tulevaisuudessa, sillä hallitus on päättänyt hallitusohjelmassaan leikata korkeakouluopiskelijoiden opintotukimenoista 150 miljoonaa euroa. Tämä on yli neljäsosa korkeakouluopiskelijoiden opintorahoihin nykyisin kuluvasta summasta. Opintorahamenojen leikkaaminen tarkoittaa sitä, että opintolainan suuruutta pitää vastaavasti kasvattaa.

Ongelmana on, että opintolaina on edullisuudestaan huolimatta edelleen kovin epäsuosittu eivätkä opiskelijat välttämättä innostu opintolainan nostamisesta opintorahaleikkausten jälkeenkään. Jos tästä seuraa, että opintoja rahoitetaan entistäkin enemmän palkkatyöllä, uhkana on opiskeluaikojen piteneminen.

Opintotukijärjestelmää pitäisi uudistaa niin, että järjestelmä sekä turvaa mahdollisuuden päätoimiseen opiskeluun että kannustaa ripeään valmistumiseen. Toimivien kannustimien rakentaminen ilmeisen epärationaalisille opiskelijoille tosin vaatisi pikemminkin psykologian kuin taloustieteen osaamista.

Roope Uusitalo on koulutuksen taloustieteen professori Jyväskylän yliopistossa. Hän on aiemmin toiminut tutkimusjohtajana Helsingin taloustieteellisessä tutkimuskeskuksessa HECERissä sekä Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa.

17.2.2016

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Moninaisuustietoinen johtaminen – johtajan uusi ydintaito

Mikä on se yksittäinen asia, joka eniten haastaa johtajia, tiimejä ja työyhteisöjä? Se on ihmisten erilaisuus. Yleensä sitä pyritään lähinnä sietämään – tai sitten jollain tavoin ratkaisemaan ja ikään kuin poistamaan päiväjärjestyksestä.

Sanalla moninaisuus voidaan kuvata kaikkea sitä, millä tavalla ihmiset eroavat toisistaan. Se voi kattaa perinteisemmän diversiteettikeskustelun teemat kuten mm. ikä- ja sukupuolinäkökulman ja erilaisten kulttuurien huomioimisen. Näiden lisäksi moninaisuusajattelussa huomioidaan ihmisten erilaisuuden syvin ja näkymättömin ulottuvuus – persoonien erilaisuus. Siihen sisältyvät muun muassa arvot, uskomukset, preferenssit ja temperamentti. Moninaisuusajattelussa avataan sitä, mihin huomiomme yksilötasolla suuntautuu ja miten tämä välittömästi vaikuttaa siihen, miten ja millaisiin asioihin suuntaamme energiamme.

Moninaisuus haastaa meitä kaikkia. Samanaikaisesti se on jotain, mikä rikastuttaa ja jopa ilahduttaa. Moninaisuus laajentaa näkökulmia, edistää ajattelua ja auttaa saamaan aikaan enemmän, luovemmin ja monipuolisemmin. Se tuo turvaa ja suojaa meitä liian yksipuolisiin näkökulmiin perustuvilta päätöksiltä.

Siinä missä erilaisuus kuvaa toisenlaista, ehkä jopa vähemmistön edustajaa ja jollain lailla normista poikkeavaa, moninaisuus on sana, joka kuvaa saman asian molempia ulottuvuuksia: sama asia voi olla sekä haasteellinen lähtökohta että myös ihanne ja tavoitetila.

Miten erilaisuuden sietämisestä siirrytään moninaisuuden johtamiseen?

On tärkeää tiedostaa, että tämän päivän työyhteisössä kukaan ei enää johda yksin – johtaja tarvitsee tuekseen moninaisen tiimin moninaiset näkökulmat.

Toiseksi on olennaista huomioida, että tämän päivän työyhteisössä jokainen on johtaja – riippumatta siitä, mikä oma työtehtävä on. Jokainen johtaa vähintään itseään ja erilaisia projekteja, joissa toimi.

Moninaisuuden johtaminen edellyttää meiltä jokaiselta tietoisempaa ja joustavampaa toimintaa. Kun haluaa olla hyvässä vuorovaikutuksessa, tarvitsee lisääntyvää ihmistuntemusta ja kaiken inhimillisen monimuotoisuuden syvää arvostusta.

Moninaisuuden johtamisen perusta ja kivijalka on kuitenkin itsetuntemus. Miten näemme itsemme osana moninaisuuden kenttää. Itsetuntemus pitää sisällään muun muassa kyvyn itsehavainnointiin ja reflektioon. Nämä puolestaan johtavat siihen, että näemme enemmän vaihtoehtoja omassa toiminnassamme ja pystymme ottamaan enemmän vastuuta. Itsetuntemus on pohja tehokkaaseen oman toiminnan johtamiseen ja tietoiseen toimintaan.

Mistä voin aloittaa?

Pohdi hetki näitä:

  • Millainen erilaisuus haastaa sinua eniten päivittäisessä työnteossasi?
  • Millainen erilaisuus taas ilahduttaa?
  • Millainen erilaisuus täydentää ja toimii sinun tekemistäsi tukien?
  • Millä tavalla koet itse olevasi toisenlainen kuin useimmat muut?
  • Millaista erilaisuutta tarvitaan ihannetiimissäsi?

Sari Ajanko
Leadership Coach (PCC)
Toimitusjohtaja ja valmentaja, Diversitas Oy

Kuuntele myös podcast aiheesta: https://soundcloud.com/user-445724951/sari-ajanko-voiko-moninaisuutta-johtaa.

Sari Ajankon toukokuussa 2016 ilmestynyt johtamiskirja Moninaisuuden johtaminen – ytimessä johtajan itsetuntemus avaa kiehtovalla tavalla kirjoituksen teemoja. Se perustuu kirjoittajan omiin kokemuksiin johtajana ja johdon coachina ja valmentajana. Lisäksi kirjaan on haastateltu 12 johtajaa eri toimialoilta.

Teos toimii vankkana käsikirjana johtajille, jotka haluavat perehtyä moninaisuuden johtamiseen ja lisätä omaa itsetuntemustaan. Se tarjoaa teoriaa ja käytännön ohjeita. Lisäksi tästä kirjasta on sanottu, että siinä asuu valmentaja; se tarjoilee paljon hyviä kysymyksiä pohdittavaksi.

02.12.2016
Opiskelija – sijoita jo!

Hei sinä kaupallisen alan opiskelija, joko olet sijoittanut? Et ehkä vielä ole sisäistänyt, että opintojen ohella sijoittaminen on mahdollista – ja jopa suotavaa! Vaikka monet meistä ovat tottuneet alhaisen elintason kädestä suuhun elämiseen, on opiskelija-aika erinomainen mahdollisuus suorittaa niin henkistä kuin ammatillista kasvua sijoitussalkun parissa.

Sijoituskerhomme Boomstock ry:n ”opintolainailta” sai syksyn alussa yli 110 sijoittamisesta kiinnostunutta paikalle. Mielenkiintoa siis on, nyt tarvitsemme vain osaamista!

Sijoituspääomaksi kelpaavat niin kesätyösäästöt kuin opintolaina. Opintolaina on paras sijoituslaina. Tarkempia yksityiskohtia esittelemättä opintolainan sijoittamisen vahvuuksia ovat

  1. Alhainen viitekorko ja negatiivinen euribor
  2. Valtion takaus ja opintolainahyvitys
  3. Mahdollisuus aloittaa sijoittaminen nuorena

Esimerkiksi viiden vuoden kauppatieteiden tutkinto-ohjelman aikana voit helposti saada yhteensä 18 000 euroa sijoituspääomaa, josta määräajassa valmistuessasi 6200 euroa hyvitetään valtionkonttorin toimesta. Siinä on jo merkittävä kannustin – sijoitusvoittoja huomioimatta!

Itse pääoman sijoittamiseen ei ole yhtä oikeaa polkua. Siihen vaikuttavat oma riskinkantokykysi, pääomatulojen vaikutus verotukseen sekä tulorajoihin, oma aktiivisuutesi, sijoitusaikajänteesi ja kaupankäyntikulut.

Tärkeämpää sen sijaan on tutustua ja lähteä kokeilemaan. Sijoitusosaamista on lähes mahdoton oppia kirjoista, siihen oppii vuosien saatossa. Mitä aikaisemmin aloitat, sitä paremmin tulet oppineeksi. Tämän seikan tärkeyttä ei voi liikaa korostaa! Samalla saat suurimman hyödyn korkoa korolle -periaatteesta, jolloin jo aiemmin saamasi voitot nousevat arvossa. Esimerkiksi viiden prosentin vuosituotolla viidessä vuodessa alkuperäinen 1000 euron pääomasi on kasvanut 276 euroa!

Sijoittamalla opit paljon meitä ympäröivästä maailmasta: miten markkinat toimivat, mitkä alat ovat nosteessa ja mitkä laskussa. Markkinat välittävät tahtomattaankin informaatiota jokapäiväisestä elämästä ja kansan tahdosta.

Boomstockin vinkit ovat seuraavat:

  1. Kukaan ei tiedä miten markkinat tulevat kehittymään, eivät edes markkinat itse! Älä siis turhaan unelmoi markkinoiden päihittämisestä, keskity sen sijaan oman riskitasosi mukaiseen sijoittamiseen
  2. Arvot nousevat sekä laskevat ja vasta pitkällä aikavälillä näemme kasvun, vaadi itseltäsi kuria ja kärsivällisyyttä sijoituksia tarkastellessasi.
  3. Kokeile rohkeasti! Mahdolliset virheet ja niistä saatu oppi mitä todennäköisimmin hyödyttävät sinua työelämässä vuosien ajan. Onnistuessasi tienaat itsellesi rahaa eli win – win!

Antti Poikolainen
Opiskelija
Tampereen yliopisto

Boomstock ry on Tampereen kauppatieteiden tutkinto-opiskelijoiden perustama sijoituskerho. Tavoitteenamme on levittää tietoutta sijoittamisen mahdollisuuksista ja edellytyksistä. Pyrimme saamaan kyltereitä kiinnostuneeksi oman sijoitusosaamisensa kehittämisestä. Tarjoamme jäsenillemme keskustelutilaisuuksia, yhteistä illanviettoa ja excursioita. Boomstockin puolesta kauppatieteitä Tampereen yliopistossa opiskelevat Antti Poikolainen, Anniina Rantanen ja Petteri Virtanen.

29.11.2016
Opiskelija rake-myllyn keskellä – mitä käy ekonomitutkinnolle?

Suomalainen korkeakoulutus hakee uutta muotoaan. Tästä esimerkkeinä ovat ympäri Suomea vireillä olevat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistymis- ja yhteistyöhankkeet. Näkyvimmän aseman tällä saralla on ottanut Tampere, jossa käynnissä oleva Tampere3-hanke puhututtaa jatkuvasti, niin yliopiston käytävillä kuin mediassa.

Tampere3 on ilman Tampere-lasejakin Suomen tärkein korkeakoulupoliittinen hanke tällä hetkellä ja tulee määrittämään tulevaisuuden korkeakoulutuksen normeja lähes kaikilla tieteenaloilla. Kauppatieteiden alueella tradenomi- ja ekonomikoulutuksen välinen yhteistyö ja sen riskit on aihe, johon törmään itse päivittäin. Se on varmasti myös tärkeimpiä aiheita, joihin kylteriyhteisöt keskittyvät rakenneuudistusten keskellä.

Lisää elinkeinoelämän läsnäoloa

Tilanne on tavallaan jopa huvittava. Me kylterit olemme nimenomaan peräänkuuluttaneet elinkeinoelämän läsnäolon merkitystä, mutta käytännönläheisten tradenomiopintojen linkittäminen kauppatieteelliseen koulutukseen nähdään mörkönä. Tietenkään yhteistyö tradenomikoulutuksen kanssa ei ole puhtaasti autuaaksi tekevä ratkaisu. Elinkeinoelämään valmentava koulutus tulee kuitenkin yhtenäistymään ja tasorajojen hämärtyessä ekonomitutkinto voi muuttua huomattavasti. Mitä on ekonomikoulutus vuonna 2030?

Gradun tekemistä itsessään harvoin hehkutetaan, vaikka lopulta moni näkeekin sen hyvänä keinona koota yhteen yliopistossa sisäistetyt asiat. Yliopistosta valmistutaan siis joka tapauksessa maisteriksi, ja ehkä siksi joidenkin mielestä tutkimuksellisuutta ei maisterivaiheessa tarvitse sen enempää korostaa.

Duualimallin lopun alku vai mitä nyt tapahtuu?

Omassa päässäni pohdinta on kääntynyt yritysten läsnäolon tarpeesta opetuksessa tutkimuksen läsnäolon tarpeeseen liiketoiminnassa. Mikäli ekonomitutkinto halutaan säilyttää korkea-arvoisena akateemisena ylempänä korkeakoulututkintona, olisi tärkeää, että suomalainen kauppatieteellinen tutkimus näkyisi entistä enemmän opetuksessa ja elinkeinoelämässä.

Kaikki asiat palaavat lopulta kahteen asiaan: onko yliopistotutkintojen normi jatkossakin maisteritutkinto ja mikä on duaalimallin tulevaisuus? Onko tarkoituksenmukaista, että työmarkkinoilla relevantin yliopistotutkinnon saadakseen on kaikkien kirjoitettava gradun laajuinen tutkimus, vaikka se on monille pakollinen hidaste työelämään siirtymisessä? Mikäli suorasta oikeudesta opiskella maisteriksi luovuttaisiin, olisiko se myös duaalimallin lopun alkua?

Pohdintani tarkoituksena tässä ei ollut tarjota vastauksia, mutta nostaa pinnalle niitä asioita, joihin liittyvät päätökset ovat ratkaisevia suomalaisen korkeakoulutuksen ja siten myös Suomen Ekonomien tulevaisuuden kannalta.

Janne Vikman
Puheenjohtaja 2016
Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijat – Boomi ry

02.11.2016
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013