( Yhteiskunta )

Miksi opintolaina ei kelpaa?


Kuva VATT:n kuva-arkisto

Miltä kuulostaisi sijoituskohde, jonka riskikorjattu vuotuinen reaalituotto on reippaasti yli kymmenen prosenttia? Ja entä, jos joku tarjoaisi tällaisen sijoituksen rahoittamiseksi lainaa negatiivisella korolla? Suunnilleen tällaisesta diilistä on kyse kauppatieteen maisteritutkinnossa.

Kauppakorkean pääsykoepäivien ruuhkasta päätellen ei innokkaista sijoittajista olekaan pulaa. Abiturientit ymmärtävät koulutuksen arvon, ja hakijoita kauppatieteelliseen koulutukseen oli aloituspaikkoihin verrattuna viime vuonnakin yli nelinkertainen määrä.

Opintojen lainarahoitus ei kuitenkaan tunnu kelpaavan negatiivisellakaan korolla. Opintolainan suosio on kasvussa, mutta uusista opiskelijoista lainaa ottaa silti vain neljännes. Luku on hämmentävän pieni, koska näin halpaa lainaa harvalle tarjotaan enää tämän jälkeen.

Opintolainan korko on pieni ja siihen saa automaattisesti valtiontakauksen. Normiajassa valmistuneet saavat 40 prosenttia omavastuuosuuden ylittävästä lainapääomasta anteeksi lainahyvityksenä. Mielessäni onkin käynyt, pitäisikö reputtaa ainakin kaikki kauppakorkean opiskelijat, jotka eivät näilläkään ehdoilla ymmärrä ottaa opintolainaa.

Ehkä pieni laskuesimerkki selventää tilannetta. Jos opiskelija nostaa joka vuosi nykysääntöjen mukaisen maksimimäärän (400€/kk) opintolainaa ja valmistuu viidessä vuodessa, opintolainan määräksi tulee korkoineen reilut 18 000 euroa. Määräajassa valmistuvat saavat tämänsuuruisesta lainasta 6 200 euroa opintolainahyvitystä. Käytännössä siis Kela lyhentää opintolainaa opiskelijan puolesta tuolla summalla. Jos lainan korko on 2 prosenttia, ja opiskelija alkaa lyhentää lainaa vuoden kuluttua valmistumisesta ja maksaa sen takaisin kymmenessä vuodessa, lainan efektiiviseksi koroksi tulee –3,5 prosenttia.

Ehkä opiskelijoiden työtilanne on niin hyvä, että opinnot voi rahoittaa opintorahalla ja palkkatuloilla. Työssä käyvien opiskelijoidenkin kannattaisi ilman muuta nostaa opintolainaa. Jos nostaa opintolainaa viiden vuoden ajan maksimimäärän, piilottaa rahat nollakorolla patjan alle ja valmistuu ajallaan, saa tuon saman 6 200 euron lainahyvityksen. Jos sitten heti valmistuttuaan maksaa patjan alle jemmatuilla rahoilla lainan korkoineen takaisin, jää patjan alle silti vielä melkein 6 000 euroa. Toki, jos opinnot viivästyvät yli vuodella ja lainahyvityksen määräaika ylittyy, hyvitys jää saamatta ja patjan alus tyhjenee. Kannustimet kohtuuajassa valmistumiseen ovat siis aika suuria, mutta niiden vuoksi lainahyvitysjärjestelmä on alun perin kehitettykin.

Opintolainan merkitys kasvaa tulevaisuudessa, sillä hallitus on päättänyt hallitusohjelmassaan leikata korkeakouluopiskelijoiden opintotukimenoista 150 miljoonaa euroa. Tämä on yli neljäsosa korkeakouluopiskelijoiden opintorahoihin nykyisin kuluvasta summasta. Opintorahamenojen leikkaaminen tarkoittaa sitä, että opintolainan suuruutta pitää vastaavasti kasvattaa.

Ongelmana on, että opintolaina on edullisuudestaan huolimatta edelleen kovin epäsuosittu eivätkä opiskelijat välttämättä innostu opintolainan nostamisesta opintorahaleikkausten jälkeenkään. Jos tästä seuraa, että opintoja rahoitetaan entistäkin enemmän palkkatyöllä, uhkana on opiskeluaikojen piteneminen.

Opintotukijärjestelmää pitäisi uudistaa niin, että järjestelmä sekä turvaa mahdollisuuden päätoimiseen opiskeluun että kannustaa ripeään valmistumiseen. Toimivien kannustimien rakentaminen ilmeisen epärationaalisille opiskelijoille tosin vaatisi pikemminkin psykologian kuin taloustieteen osaamista.

Roope Uusitalo on koulutuksen taloustieteen professori Jyväskylän yliopistossa. Hän on aiemmin toiminut tutkimusjohtajana Helsingin taloustieteellisessä tutkimuskeskuksessa HECERissä sekä Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa.

17.2.2016

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ajanhallinnan ihmiskoe: Tehokkuuden pikaresepti koostuu ennakoinnista, kommunikoinnista ja riittävästä levosta

Herään joka päivä lasten kouluunmenon takia noin kello 7.30. Syömme aamiaisen yhdessä. Harrastan liikuntaa yleensä aamupäivällä. Se sopii päivärytmiini ja käynnistää päivän hyvin.

Jos minulla on työpäivä, vuoro alkaa Pasilassa kello 12.15 ja päättyy 22.15. Työpäiväni on suorien lähetysten takia tarkasti kellotettu.

 

Kahdenlaisia arkipäiviä

Minulla on kahdenlaisia arkipäiviä – työpäiviä ja vapaapäiviä. Teen joko 10-tuntisen työpäivän Ylen uutistoimituksessa tai olen kokonaan vapaalla.

Minulla on arkivapaiden ansiosta melko paljon omaa aikaa, joka on minulle todella tärkeää. Liikunta, ystävien tapaaminen ja asioiden hoitaminen rauhassa ruuhka-aikojen ulkopuolella ovat arkivapaiden plussia.

Vapaapäivinäkin seuraan toki uutisia, mutta muuten työasiat eivät juurikaan pyöri päässäni vapaalla. Välillä saattaa olla työpuheluja tai sähköposteja, jotka on vain hoidettava. Teen myös silloin tällöin Ylen ulkopuolisia juontokeikkoja ja niiden valmistelu tapahtuu vapaapäivinä.

 

Suu auki oikeassa paikassa

Nopeatempoisen uutistyön takia olen oppinut hahmottamaan miten paljon tai vähän asioita ehtii tietyssä ajassa. Pyrin olemaan tehokas ja ripeä. Rutiinit auttavat tässäkin.

Kommunikointi työkavereiden kanssa ja tiimityö lisäävät asioiden sujuvuutta. Suu pitää avata oikeassa paikassa ja kysyä, jos jokin on epäselvää. Työn tehokkuus syntyy ammattitaidosta, turhien ärsykkeiden poissulkemisesta ja olennaiseen keskittymisestä sekä päällekkäisen työn välttämisestä. Tehokas työskentely vaatii myös tarpeellisen määrä vapaa-aikaa ja lepoa.

 

Ennakointi auttaa

Koska työpäiväni ovat pitkiä, ennakointi arjen ja työn yhteensovittamisessa on tärkeää. Arkiaskareisiin ja paikkojen yleiseen järjestelyyn menee yllättävän paljon aikaa.

Ajastan pesukoneita ja teen ruokia valmiiksi aamulla tai myöhään illalla, jos on tarve. Jätän myös tietyt asiat suosiolla vapaapäiviksi.

Haluaisin oppia menemään nukkumaan aikaisemmin. Illat venyvät usein yli puolenyön. Olen jo vuosikausia tehnyt katteettomia uudenvuodenlupauksia aikaisemmasta nukkumaanmenosta – turhaan.

 

Piia Pasanen
Toimittaja, Yle

***

Suomen Ekonomit on mukana SuomiAreenalla. Keskustelemme työajan tuottavuudesta ja hyvinvoinnista. Suoritimme ihmiskokeen, saimme vastauksia. Testihenkilöiden havaintoja mm. ajanhallinnasta, johtamisesta ja palautumisesta julkistetaan tässä blogisarjassa joka viikko ennen SuomiAreenaa. Testihenkilöt seurasivat ajankäyttöään Ekonomien Aikani-mobiilisovelluksella.

29.06.2016
Ajanhallinnan ihmiskoe: Kun päivistä ottaa turhat pois, ennättää enemmän

Elämääni säätelee treenaaminen. Se on minulle ehdotonta ja siitä pidän kiinni, olin sitten kotona, työmatkalla tai lomalla.

Päivärytmini on melko hyvin hioutunut juuri minulle sopivaksi.

Ainoa toiveeni olisi, että vuorokaudessa olisi muutama tunti enemmän. Toisaalta, kun ottaa päivistä turhat tekemiset pois, niin sitä ehtii yllättävän paljon.

 

Työpäivä koostuu useasta pätkästä

Herään arkisin 6.30. Aamutoimina käyn koiriemme Kertun ja Ellin kanssa aamulenkillä. Sen jälkeen keitän rouvalle kahvit. Tämän jälkeen alkaa työpäivä.

Olen salilla yleensä puoli yhdeksän – yhdeksän aikaan, jossa vedän treenit ohjelman mukaan. Tämän jälkeen painun toimistoon, jossa teen hommia lounaaseen, kello 12:30 saakka.

Lounaan jälkeen lisää töitä, kunnes puoli neljän maissa Kian keula käännetään kohti Pirkkalaa ja Bullandiaa, jossa ruokailu ja ”tyttöjen” ulkoilu sekä pienet päiväunet.

Olen salilla jälleen kello 17.30, jossa iltapäivätreeni ja kahvia. Treenin jälkeen puoli kahdeksan maissa suuntaan taas kotiin, jossa yleensä teen vielä hetken töitä.

Loppuilta on varattu parisuhteelle. Iltaruoka on meillä yhdeksän jälkeen, jonka jälkeen rentoutumista television äärellä. Yritän päästä nukkumaan puoli kahdentoista maissa.

 

Mielekäs työ kuormittaa vähemmän

Ajankäytön seurantajakson aikana ei tullut oikeastaan ajankäyttööni liittyviä yllätyksiä. Se todisti sen, minkä jo tiesinkin – teen paljon töitä, mutta nautin siitä, joten se ei sinänsä ole haitaksi. Treenaaminen on osa työtäni.

Pyrin siihen, että myös työntekijäni voivat nauttia työstään. Jos työ on mielekästä, se kuormittaakin vähemmän. Meillä onkin työyhteisössä mahtava ilmapiiri.

 

Jari ”Bull” Mentula
Yrittäjä, valmentaja

***
Suomen Ekonomit on mukana SuomiAreenalla. Keskustelemme työajan tuottavuudesta ja hyvinvoinnista. Suoritimme ihmiskokeen, saimme vastauksia. Testihenkilöiden havaintoja mm. ajanhallinnasta, johtamisesta ja palautumisesta julkistetaan tässä blogisarjassa joka viikko ennen SuomiAreenaa. Testihenkilöt seurasivat ajankäyttöään Ekonomien Aikani-mobiilisovelluksella.

22.06.2016
Lomalta paluu vanhaan vai uskallus uuteen?

Kun kesällä makoilet laiturilla, heität tikkaa tai juot viileää valkoviiniä, saatat miettiä että sinun tulisi olla tehokas kesälläkin ja opetella jokin uusi tapa hallita aikaasi, työskennellä tehokkaammin tai johtaa paremmin.

Älä viitsi, ihan oikeasti. Nauti auringosta, lataa akkuja ja mieti missä voisit paremmin kehittyä ja käyttää teräviä ajatuksiasi jatkossa.

Anteeksi kaikille työnantajille, että kehotan ihmisiä etsimään aktiivisesti itselleen oikeata kehittymisympäristöä. Uskon sen kuitenkin olevan meidän kaikkien eduksi.

Jokaisen meistä on hyvä haastaa itseään aika ajoin ja oikein kunnolla miettiä kehitynkö nykyisessä työssän. Mitä olen oppinut viimeisen kuuden kuukauden aikana. Mitä merkityksellistä olen saanut aikaiseksi ?

Meitä Suomalaisia pidetään hyvin turvallisuushakuisina, luotettavina, varovaisina ja onneksi myös melko mukavina. Nämä ovat hyviä ominaisuuksia kohtuudella käytettynä, mutta eivät välttämättä vie meitä vahvasti elämässä eteenpäin.

Työelämässä on Suomessakin tapahtunut muutos, joka vain kiihdyttää vauhtiaan. Sitä kutsutaan kilpailuksi parhaista osaajista.

Vaikka taantuma jatkaa kulkuaan ja työttömyys on korkealla, on meillä  myös kasvava pula kehittyvistä osaajista, jotka ennakoivat markkinoiden muutokset, ymmärtävät kuluttajakäyttäytymistä ja uskaltavat haastaa kansainvälisen kilpailun.

Headhunter kuulee paljon asioita, joista ei puhuta omalle esimiehelle, eikä aina edes parhaalle kollegalle. Hiljainen tieto ja sen ymmärtäminen on kasvava ja tärkeä ominaisuus yritykselle ja sen johdolle, jotta saa pidettyä parhaat osaajat ja rakennettua voittajatiimin.

Yhtiön on turha palkata tähtiä, jos ei onnistu pitämään heitä talossa, ja saa heitä jakamaan yhtiön arvoja, kehittymään toivottuun suuntaan, tukemaan kollegoitaan ja ennen kaikkea innostumaan joka päivä uudestaan. Tämä on kasvava haaste meille ”aikuisille” johtajille, jotka joutuvat päivittäin lunastamaan nuorempien ja monessa asiassa osaavampien asiantuntijoiden arvostuksen.

Liian yleinen syy hyvän asiantuntijan menettämiseen on hänen uskonsa hiipuminen oman esimiehen kykyyn johtaa yritystä kohti uusia voittoja.

 

Lomalla aikaa pohtia omaa tulevaisuutta

Loman aikana on aikaa ajatella, mihin olen aikani ja osaamiseni käyttänyt, miltä tulevaisuuteni näyttää ja miten haluan kehittyä, kenen kanssa ja mihin suuntaan.

Yhä useampi ammattilainen on kiinnostunut myös oman henkilöbrändinsä kehittymisestä. Totta on, että pitkä työsuhde huonomaineisessa tai hitaasti kehittyvässä yrityksessä antaa leiman myös yhtiön työntekijöihin. Vastaavasti rohkeasti tulevaisuuteen kurkottava, innostuva ja energinen yhtiö vahvistaa työntekijöidensä brändiä näissä asioissa.

Vaikka kaikki asiat olisivat yhtiössä muuten hyvin, voi vanhoihin kaavoihin kangistunut esimies olla syynä kehittyvän asiantuntijan tahtoon muualle. Nopeassa tahdissa muuttuva markkina, varsinkin markkinoinnin alueella, vaatii tietoista vanhasta poisoppimista. Uudet asiat eivät mahdu samaan päähän hyvien 90-luvun oppien kanssa.

Jos olet esimies ja tunnet piston sydämessäsi, toimi nopeasti ennen kuin avainhenkilösi lähtevät lomalle. Käy lounaalla, keskustele avoimesti, rakenna syksyksi mielenkiintoinen projekti tms.

Jos olet  avainpelaaja, sama ohje, keskustele avoimesti, haasta positiivisesti, rakenna ehdotus omasta polustasi, älä jää hautomaan lomalle, nauti mieluummin auringosta.

Olen ollut 27 vuotta esimiestehtävissä, rekrytoinut satoja ja satoja ammattilaisia, menettänyt tahtomattani monta hyvää asiantuntijaa ja tehnyt itse aikoinaan työnhaussa paljon virheitä.

Oma mottoni on:  työstä on nautittava, siihen on panostettava,  siinä on kehityttävä, siitä on osattava olla ylpeä. Jos joku edellä olevista tuntuu vieraalta, mieti miten voit muuttaa omaa toimintaasi tai paikkaasi toimia.

Chillaa kesällä, heitä tikkaa , anna ajatuksen lentää, palataan syksyllä!

 

Markku Kaijala
Toimitusjohtaja, Senior Partner, Pro-Source Oy
KTM

Kirjoittajalla on johdon suorahaun lisäksi pitkä  kokemus markkinoinnin, tutkimuksen  ja myynnin johto- ja asiantuntijatehtävissä.  Kaijala on aktiivisesti mukana myös henkilöstöpalvelualan ja johtamisen kehittämisessä. Pro-Source Oy on 2002 perustettu suomalainen johdon suorahaku- ja konsultointiyritys joka palvelee asiakkaitaan kolmella osa-alueella:  muutoksen johtaminen, osaamisen hankinta ja ICT-konsultointi.

***
Kirjoitus on osa suorahaun kumppaneitamme esittelevää blogi-sarjaa. Sarja jatkuu syksyllä.

17.06.2016
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013