( Kehittyminen )

Minna Tervamäki sparrasi yleisöä Ekonomien naistenpäivässä

Kirsi Riipinen
Anni Koponen
  • Ballerina Minna Tervamäen esityksessä vaiennettiin sisäisiä kriitikoita.
  • Helsinkiläiset Sonja Paju (vas.) ja Iris Jämsä vaikuttuivat Minna Tervamäen esityksestä. Mieleen jäi esimerkiksi, että itseltään voi vaatia paljonkin, mutta ratkaiseva on sävy, jolla vaatimukset itselleen esittää.
  • Kati Hankala, Riina Virta, Johanna Hirvonen ja Pia Suna ovat Tervamäen kanssa samaa mieltä siitä, että työelämässä tarvitaan kehuja. Kehuja voisivat jakaa enemmän niin esimiehet kuin kollegat toisilleen.
  • Helsinkiläiset Ulla Soikkeli ja Tytti Tervonen ovat entisiä työkavereita, jotka tapaavat toisiaan Ekonomien tilaisuuksissa. Tapahtuma oli tälläkin kertaa heille ajankohtainen, sillä he sparraavat toisiaan urakehityksessä.
Naistenpäivän tilaisuuden tähtiesiintyjä, ballerina Minna Tervamäki kyseli yleisöltä, millaista tarinaa me itse kukin itsestämme kerromme. Miten puhuttelemme itseämme: vaadimmeko, kannustammeko ja uskallammeko elää unelmaamme?

– Käänny vieressä istuvan puoleen ja kerro hänelle, mistä tykkäät itsessäsi!

Minna Tervamäki oli vauhdissa Ekonomien naistenpäivän tapahtumassa Helsingissä, ja hän tartutti innostuksensa yleisöönsäkin. Sokos Hotel Presidentin sali täyttyi iloisesta ja välittömästä puheesta, sillä tykättävää oli vaikka kuinka.

Tervamäki oli nimennyt esityksensä otsikolla Riko rajasi, älä itseäsi.

Käsillä oli itsetuntemuksen teema ja omat vahvuutemme. Tervamäki muistutti, että meillä jokaisella on itsestämme uskomuksia, joista emme saa kiinni, ellemme ala kuunnella itseämme. Monen päässä jyrää kommentaattori-kriitikko, joka voi olla hyvinkin julma.

Tervamäen päässä lymysi pitkään ankara balettiopettaja, jonka hän lopulta onnistui heivaamaan ulos.

– En olisi koskaan edes pahimmalle vihamiehelleni puhunut niin julmasti. Kun aloin tietoisesti muuttaa tapaa, jolla itseäni puhuttelen, aloin pitää itsestäni aika paljon enemmän. Ja se on mukavaa.

Näkökulma merkitsee

Tervamäki kertoi lukuisia elämänmakuisia esimerkkejä omasta elämästään ja balettiuraltaan, ja niitä on hämmästyttävän helppo peilata kenen tahansa elämään.

Positiivisesta ajattelusta ja kliseisestä ”lasi puoliksi täynnä vai tyhjillään” -asennoitumisesta on puhuttu monen mielestä kyllästymiseen asti, mutta tästä huolimatta illan esiintyjä kehotti kuuntelemaan, millaista tarinaa me itsestämme ja elämästämme kerromme.

– Meillä jokaisella on mahdollisuus valita näkökulma ja päättää, millaisia asioita suustamme päästämme.

Menevätkö lausahduksemme ennemmin valituksen puolelle? Yritämmekö edes huomata mukavia arkisia ja ihania asioita omasta itsestämme?

Huipulle tähtäävä: keskity vahvuuksiisi

Vaikka uran aikana olisi ollut lukuisia persoona-arviointeja, ei tästä huolimatta ole pahitteeksi pysähtyä välillä kysymään itseltään, mistä itsessä pitää ja missä on hyvä.

– Kun tietää, missä on hyvä, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten silloin toimii. Eikö samanlaista strategiaa voisi siirtää haasteellisimmillekin elämänalueille?

Kun tähdätään huipulle, kiinnitetään huomiota nimenomaan vahvuuksiin. Kukoistuksen salaisuus ei ole se, että hioo jatkuvasti heikkouksiaan.

Omien vahvuuksien tuntemista tarvitaan myös, kun lähdetään rikkomaan omia rajoja.

Tervamäen elämässä pysäyttävä käänne oli Thaimaan tsunami. Kun hän onnekkaana, jatkoajalla, pääsi palaamaan kotiin, oli lopultakin aika toteuttaa pitkään mielessä pyörinyt unelma: hän otti virkavapaata ja alkoi toteuttaa omaa koreografiaansa. Miksi lykätä omaa unelmaansa johonkin parempaan ajankohtaan?

Tervamäki ei tuolloin tiennyt, miten valtavasti tehtävässä on työtä ja millaisia yksityiskohtia se pitää sisällään.

Ihmisen kyky oppia on valtava

Uuden oppimiseen kannattaa Tervamäen mukaan suhtautua mainoslausetta mukaillen: koska olen sen arvoinen – ei siksi että minun täytyy.

Hän vakuutti esityksessään, että meissä kaikissa on mahdollisuus niin paljon enempään kuin uskomme. Kyky oppia ja kasvaa on valtava, kunhan muistamme samalla pitää huolta omista voimavaroistamme. Ja kun asenne on kunnossa, voi lähestyä tavoitteitaan, sanovat muut mitä tahansa.

Niin, miksi ylipäätään pitää välittä niin paljon muiden sanomisista? Tervamäki kertoi ihailevansa Aira Samulinia.

– Hän kertoi minulle, kuinka joku oli sanonut hänelle nelikymppisten korvilla, että et voi kyllä enää käyttää minihametta. ”Nykyään kukaan ei enää huomauta minulle tuollaista”, Aira sanoi ja nauraa käkätti päälle.

Älä riko itseäsi, vaikka rikot rajoja

Miten sitten varmistaa, ettei rajoja rikkoessaan riko itseään? Tervamäki tunnusti avoimesti rikkoneensa itseään niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Balettiuralle mahtuu muun muassa elämää kainalosauvojen kera kuuteen eri otteeseen.

Hänelle suureksi avuksi on ollut tutustuminen Liisa Keltikangas-Järvisen temperamenttitutkimuksiin. Kun tuntee oman temperamenttinsa, pystyy ottamaan itsestään vahvempaa vastuuta, johtamaan itseään.

Tervamäki kertoi oppineensa ymmärtämään, miten paljon tarvitsee omaa aikaa ja yksinoloa etenkin silloin, kun tekeillä on uusia projekteja. Jollekin toiselle palauttavaa voi olla vaikka shoppailukierros, mutta Tervamäki jättää väliin vaikka hauskat illanistujaiset voidakseen kerätä omassa rauhassa voimia.

Vaadi, mutta kannustavasti

Mitä Minna Tervamäen esityksestä jäi mieleen? Ekonomit Iris Jämsä ja Sonja Paju olivat otettuja. Jämsä tiivisti tunnelmat sanomalla, että kaikki kolahti. Pajua puhutteli erityisesti itsetuntemus ja kriittisyys. Itseltä saa vaatia, mutta vaatimukset voi esittää itselleen eri tavoin, masentavasti tai kannustavasti.

Kummallekin ajankohtainen oli myös tilaisuuden alussa puhuneen Riikka Mykkäsen, Ekonomien edunvalvonnan asiamiehen, muistutus siitä, että perhevastuut kannattaa jakaa. Jämsä ja Paju odottavat kumpikin lasta ja pyrkivät siihen, että vanhempainloma jaetaan mahdollisimman paljon puolisoiden kanssa.

10.3.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013