( Hyvinvointi )

Muista huoltaa myös aivojasi

Teksti: Olli Manninen
Kuva: Atte Lakinnoro
Fyysisen kunnon ylläpitäminen tai terveellisen ruokavalion noudattaminen on meille itsestään selvää, mutta laiminlyömme aivojemme huollon. Aivoja kannattaa treenata aktiivisesti, mutta myös muistaa antaa niiden levätä.

Nykyajan työelämä ei todellakaan hemmottele aivoja. Töiden projektimaisuus, toiminnan lyhytjänteisyys, nopeat muutokset tai jatkuvasti vaihtuvat tiimit tekevät työelämästä sirpaleisen sotatantereen, jossa aivomme ovat koko ajan paineistetussa pelkotilassa.

”Aivojen tehdasasetuksiin kuuluu, että ne ratkovat jatkuvasti omia ja toisten ongelmia. Ylikuormitetussa ja ristiriitaisessa ympäristössä aivomme menevät stressitilaan, jumiutuvat ja kadottavat ajattelun fokuksen. Pelko ottaa aivoistamme vallan, ja meidän on vaikea tehdä järkeviä ratkaisuja. Pakenemme, taistelemme tai torjumme tilanteita”, kuvailee valmentaja Virpi Haverinen ToimintaKonseptista.

Haverisen mielestä tällaista pelkokerrointa on työyhteisöissä nykyaikana aivan liikaa.

”Se johtaa helposti ylilyönteihin. Omasta ideasta pidetään kynsin hampain kiinni, osaamista ei jaeta, reagoidaan tunteella tai eliminoidaan tunnerekisteri siitä hetkestä kun astutaan työpaikalle”, Haverinen lisää.

Haverisen valmentajakollega Sari Laitinen toteaa, että työyhteisöissä on onneksi nyt alettu havahtua siihen, mistä menestyvät organisaatiot on tehty. Menestys ei synny tehokkaimmista teknologisista työkaluista tai kontrolloivasta johtamiskulttuurista, vaan vapaammasta itseohjautuvasta työkulttuurista, jossa työntekijät saavat ottaa enemmän vastuuta itsestään ja tekemisistään, ja jossa uskalletaan olla avoimia ja pyytää sekä antaa apua.

”Organisaatioiden menestyksen kannalta työntekijöiden sitoutuminen on kaiken lähtökohta. Saavatko tavoitteet ihon kananlihalle eli koetaanko työ merkitykselliseksi? Tehdäänkö oikeita asioita vai asioita oikein? Mahdollistetaanko tuloksellinen yhteistyö? Tuetaanko vastuunottoa ja itsensä johtamista?”, Laitinen kysyy.

Haverinen muistuttaa kuitenkin ylisitoutumisen vaaroista.

”Olemme usein ylitunnollisia ja työskentelemme sata lasissa koko ajan. On osattava hellittää ylikuormituksen hetkillä. Itsensä johtaminen on myös kykyä huolehtia itsestään ja olla itselleen armollinen”, Haverinen lisää.

Katso peiliin ja haasta itsesi

Haverisen ja Laitisen ToimintaKonsepti on kehittänyt valmennuspaketin, joka yhdistää oivaltavalla tavalla neurotieteiden tuoreimmat tulokset, Daniel Golemanin sosiaaliset ja tunnetaidot, mindfulness-ajattelun sekä paineensietokykyä mittaavan ja kehittävän resilienssin ja vuorovaikutustaidot.

”Lähdemme valmennuksissa liikkeelle usein hyvinkin yksinkertaisista perustaidoista. Treenaamme omaa ajattelua ja tunnetaitoja erilaisilla harjoituksilla. Kun osaa ohjata omaa ajatteluaan, reagointitapojaan ja toimintaansa eli johtaa itseään, on se samalla hyvä lähtökohta myös esimiestyölle. On sanottu, että tulevaisuudessa itsensä johtaminen on ainoa johtamisen laji, mitä työelämässä tarvitaan”, Laitinen sanoo.

Projektimaisessa työelämässä kyky johtaa itseään on myös kilpailuvaltti, koska projektit ja tiimit vaihtuvat koko ajan.

Haverisen mukaan meidän on aika katsoa peiliin ja haastaa itsemme. Olemme ulkoistaneet terveyteen, ravintosuosituksiin tai liikuntaan liittyvän asiantuntijuuden, mutta itsensä johtamisesta meidän on otettava itse vastuu.

”Aivojen treenaaminen on keskeinen osa itsemme johtamisen kehittämistä. Opimme ymmärtämään, miksi käyttäydymme tietyissä tilanteissa niin kuin teemme. Samalla oivallamme, että kaikki muut eivät välttämättä ajattelekaan samalla tavalla kuin me”, Haverinen kertoo.

”Useat organisaatiot hakevat nyt valmennusapua oman työkulttuurinsa kehittämiseen. Vaikuttaa siltä, että ammatillisen osaamisen ja pätevyyden kehittämisen rinnalle on entistä enemmän tulossa yhdessä tekemiseen liittyvien asioiden jalostaminen”, Laitinen arvioi.

Uskomukset rajoittavat toimintaamme

ToimintaKonseptin valmennuksiin on osallistunut erikokoisia organisaatioita eri toimialoilta.

”Joillekin osallistujista on yllätys, että ihmistaitojen kehittäminen perustuu koviin tieteellisiin faktoihin ja että näiden taitojen kehittämisellä on myös suora vaikutus liiketoiminnan tulokseen”, Haverinen sanoo.

Työelämää tuntuvat leimaavan tiukassa istuvat uskomukset, kuten että tuottavuus paranee päivää pidentämällä, vanha koira ei opi uusia temppuja tai asiantuntijana ei ole soveliasta kysyä apua muilta.

”Ne rajoittavat toimintaamme ja uteliaisuuttamme kokeilla uusia ratkaisuvaihtoehtoja tai näkökulmia työntekoon. Silloin aivomme toimivat autopilotilla, modernin luolamiehen tai -naisen tehdasasetuksin. Näitä luutuneita ajattelutapoja haluamme valmennuksillamme rikkoa”, Laitinen sanoo.

14.2.2017

Viisi vinkkiä aivojen huoltoon

  • Opettele keskittymään.

  • Hengitä syvään etenkin stressitilanteissa.

  • Pidä mikrotaukoja.

  • Tarkkaile omaa sisäistä puhettasi: näetkö mahdollisuuksia vai uhkia?

  • Suhtaudu itseesi kuin parhaaseen ystävääsi.

Rautaisannos osaamisen kehittämistä

Suomen Ekonomien tämän vuoden teemana on Ytimessä osaaminen. Teema on strategisesti merkityksellinen ja tärkeä. Se viestii monella tasolla ja monesta eri näkökulmasta, että niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin menestys edellyttää osaamista ja osaamisen kehittymisen edellytyksiä. Ekonomi menestyy osaamisellaan, ekonomiyhteisö on houkuttava ja palveleva osaamisellaan, työyhteisöt ja Suomi kansakuntana onnistuvat huippuosaamisellaan.

”Haluamme tarjota Suomen Ekonomien jäsenille eväitä oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. ToimintaKonseptin valmennus on yksi osa tämän vuoden monipuolista koulutustarjontaamme”, toteaa Ekonomien ammatillisen osaamisen kehittämisen asiantuntija Anu Varpenius.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013