( Työelämä )

Muutoksia työsopimuslakiin

Teksti Jan Degerlund, lakiasiainjohtaja, Suomen Ekonomit
Kuva IStockphoto
Työsopimuslakiin on odotettavissa merkittäviä muutoksia. Määräaikaista työsopimusta, koeaikaa ja työnantajan takaisinottovelvollisuutta muuttamalla pyritään madaltamaan työllistämiskynnystä ja nostamaan työllisyysastetta.

Työsopimuslain muutosten on esitetty astuvan voimaan vuoden 2017 alussa. Kyse on vielä hallituksen esityksestä työsopimuslain muuttamiseksi. On kuitenkin varsin todennäköistä, että kolmikantaisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa valmistellut lakimuutokset astuvat voimaan suunnitellusti ja alla esitetyssä muodossa.

Määräaikainen työsopimus

Työsopimuslaissa on ensisijaiseksi sopimusmuodoksi asetettu toistaiseksi voimassa oleva eli niin sanottu vakituinen työsopimus. Määräaikainen työsopimus voidaan solmia työantajan aloitteesta vain, jos siihen on perusteltu syy. Määräaikaisuuden perusteena voidaan pitää esimerkiksi työn luonnetta, sijaisuutta, harjoittelua tai muuta yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvää seikkaa.

Vuoden 2017 alusta lukien periaate muuttuu siten, että perustellun syyn edellytys työsopimuksen määräaikaisuudelle poistuu pitkäaikaistyöttömien osalta. Määräaikainen työsopimus voidaan solmia pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman työstä tai työvoimantarpeesta tms. johtuvaa syytä. Pitkäaikaistyöttömänä pidetään henkilöä, joka on ollut edellisen 12 kuukauden aikana yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana.

Pitkäaikaistyöttömän kanssa perusteetta solmittavan määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on rajoitettu yhteen vuoteen. On myös mahdollista sopia useammasta vuotta lyhyemmästä työsopimuksesta, mutta ilman perustetta solmittavia määräaikaisia työsopimuksia voidaan sopia vuoden aikana enintään kolme kappaletta ja niiden yhteen laskettu kesto voi olla enintään yksi vuosi.

Siitä huolimatta, että ilman perusteltua syytä solmitun määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on rajattu yhteen vuoteen, voidaan työsuhdetta sen jälkeen jatkaa esimerkiksi toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella tai perustellusta syystä uudella määräaikaisella työsopimuksella. Muutoksen toivotaan antavan vaikeasti työllistyville pitkäaikaistyöttömille väylän takaisin työelämään, sillä selvitysten mukaan Suomessa siirtymä määräaikaisesta työsuhteesta vakituiseen työsuhteeseen on varsin sujuva.

Lakimuutos ei poista työsopimuslaissa työnantajalle asetettua velvoitetta tarjota ensisijaisesti työtä lomautetuille, osa-aikaisille tai työntekijöille, jotka ovat takaisinottovelvoitteen piirissä. Muutoksessa on kyse yksinomaan niistä edellytyksistä, joilla määräaikainen työsopimus voidaan työnantajan aloitteesta tehdä.

Koeaika

Esityksessä ehdotetaan koeajan enimmäiskeston pidentämistä nykyisestä neljän kuukauden jaksosta kuuteen kuukauteen. Lisäksi annetaan työnantajalle mahdollisuus pidentää koeajan kestoa, jos työntekijä on koeajan kuluessa sairauden tai tapaturman aikaansaaman työkyvyttömyyden tai perhevapaan johdosta poissa työpaikalta.

Koeajan pidentämisen edellytyksenä on, että työkyvyttömyydestä tai perhevapaasta johtuva, koeajalle kohdistuva poissaolo kestää yli 30 kalenteripäivää. Työnantajalla on tällöin mahdollisuus pidentää koeaikaa yhdellä kuukaudella kutakin 30 kalenteripäivän poissaolojaksoa kohden.

Koeajan pidentäminen työntekijän poissaolotilanteessa ei ole automaatio, vaan työnantajan on ilmoitettava siitä työntekijälle ennen alkuperäisen koeaikajakson päättymistä. Mahdollisessa erimielisyystilanteessa näyttötaakka ilmoituksen tekemisestä on ilmoitukseen vetoavalla osapuolella.

Työntekijällä ei ole vastaavaa mahdollisuutta päättää koeajan pidentämisestä. Jos työnantaja on käyttänyt oikeuttaan pidentää koeaikaa työntekijän poissaolojen johdosta, niin työntekijällä on kuitenkin mahdollisuus purkaa työsopimus työnantajan pidentämän koeajan kuluessa.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa edellä mainittuine pidennyksineen olla enintään puolet määräaikaisen työsopimuksen kestosta sekä enintään kuusi kuukautta. Rajoitukset koskevat alun perin sovitun koeaikajakson ohella työntekijän poissaolojen johdosta mahdollisesti pidennettyä koeaikaa, joten koeajan kokonaiskesto ei saa ylittää puolta määräaikaisen työsopimuksen kestosta, tai kuutta kuukautta.

Työntekijän takaisin ottaminen

Voimassa olevan työsopimuslain mukaan takaisinottovelvoite on voimassa yhdeksän kuukautta työntekijän työsuhteen päättymisestä, jos työntekijä on ilmoittautunut työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Työnantajan on tarjottava työtä taloudellisesta, tuotannollisesta tai toiminnan uudelleen järjestelystä johtuvasta syystä irtisanomalleen työntekijälle, jos sillä on työvoiman tarve samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, mitä irtisanottu työntekijä on tehnyt.

Esityksessä takaisinottovelvoitteen enimmäiskestoa ollaan porrastamassa siten, että yhdeksän kuukauden sijasta velvoite on voimassa neljä kuukautta työntekijän työsuhteen päättymisestä lukien. Jos työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta, on takaisinottovelvoite tällöin kuuden kuukauden mittainen.

Takaisinottovelvoitteen kannalta on olennaista, että tarjolla oleva työ on samaa tai samankaltaista, mitä työntekijä on työsuhteen aikana tehnyt. Työnhakijan ei tarvitse olla työtön voidakseen olla työnhakijana TE-toimistossa ja siten aiemman työnantajansa takaisinottovelvoitteen piirissä. Toisaalta takaisinottovelvoite ei koske määräaikaisen työsopimuksen päättymistä, työsuhteen koeaikaista purkamista eikä tilanteita, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu tai purettu hänen henkilöönsä liittyvillä syillä.

19.10.2016

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
Kilpailukieltojen rajoittamisella potkua kansantalouteen

Momentouksen Pasi Natri keskittyy työssään ylimmän johdon suorahakuihin sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Natri kertoo kilpailukiellon hidastavan rekrytointiprosesseja, eikä siitä ole hyötyä työnantajalle eikä työntekijälle. Pahimmillaan kilpailukielto estää osaamisen liikkuvuutta ja heikentää työhyvinvointia.

Miten kilpailukiellot vaikuttavat rekrytointiprosesseissa? Estävätkö kilpailukiellot työvoiman kohdentumisen oikein?
Kilpailukiellot ovat harvoin rekrytoinnin esteenä – hidasteena kylläkin. Kilpailukiellot tuottavat kuitenkin ei-toivottavia vaikutuksia. Työntekijän joutuminen pakkolomalle, ehkä mukavalle sellaiselle, on aina kansantaloudellisesti haitallista. Työntekijästä luopuva työnantaja ei kilpailukiellosta juuri hyödy, liikesalaisuudet ovat salaisuuksia kilpailukiellosta riippumatta. Vastaanottava työnantaja taas ei saa tarvitsemaansa osaamista kuukausiin.

Tärkeää on muistaa, että yhdessä tilanteessa työntekijästä luopuva työnantaja on toisessa hetkessä vastaanottava. Näin kaikki siis menettävät, mutta erityisesti kansantalous, sillä kansakunnan osaamisvoimaravat eivät kohdistu optimaalisesti.

Meillä on yhteiskuntavastuun tunnuksena ”parempaa johtamista, parempi Suomi”. Varmasti johtaminen ja osaamisesta huolehtiminen paranisivat, jos kynnys vaihtaa työpaikkaa olisi nykyistä matalampi. Työhyvinvointi siis lisääntyisi kilpailukiellon lakkauttamisen myötä!

Kuinka usein työntekijät siirtyvät kilpailijoilta toisille?
Johtamista ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevien joukossa siirrytään aika usein. Kilpailukielto koskee tällaisissa rekrytoinneissa jopa kolmasosaa. Vaikka kilpailukieltoa ei olisikaan, usein siirtyvä työntekijä siirtyy työvelvoittamattomalle ”lomalle” saman tien irtisanoutuessaan.

Millainen on tyypillinen työpaikan vaihto yritysten kilpailun näkökulmasta? Onko toimialoissa eroja?
Toimialoissa on paljon eroja. Suomi on pieni markkina, ja valitettavasti aitoa kilpailua meillä on liian vähän. Siellä, missä aitoa kilpailua on, kilpailukieltopohdinta on tietysti näkyvästi esillä. Sen sijaan aika paljon keskustelua herättänyt siirtyminen julkiselta yksityiselle on kilpailunäkökulmasta vähäistä. Jos ja kun eettisiä normeja noudatetaan, en näe tällaisissa siirtymisissä mitään pulmaa. Päinvastoin, olisi kannustettava osaamisen horisontaalista liikkuvuutta julkisen, politiikan, tutkimuksen, kolmannen sektorin ja yksityisen välillä.

Pasi Natri
Senior Partner, Momentous
Momentous on johdon valintaan sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen keskittyvä yritys.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

13.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013