( Työelämä )

Naisen tie johtajaksi on yhä kiemurainen

Tarja Västilä
iStockphoto
Nainen, ura ja perhe – jo tämä yhtälö on haastava ja vaati melkoisen määrän kalkulointia onnistuakseen. Kun siihen lisätään vielä johtajuus, vaikeusaste moninkertaistuu.

Vaikka 2000-lukua on eletty jo liki viidennes, tuntuu, että yksi asia ei vieläkään ole muuttunut: naiset kokevat uran ja perheen yhdistämisen yhä hankalaksi. Luultavasti tästä syystä naisia on edelleen ylimmässä johdossa vain murto-osa miehiin verrattuna.

Osakesijoitusjohtaja, KTM Eija Koskimiehellä Evli Pankista on vuosikymmenien kokemus kuviosta nainen, johtaja, ura ja perhe.

”Yhtälö on vaikea, mutta ei se ole mahdoton”, hän lohduttaa.

Koskimiehen uran aikana työelämä on harpponut eteenpäin. Nykyisin työaika joustaa, on etätyömahdollisuuksia ja isyysvapaatkin ovat lisääntyneet.

”Kuitenkin tutkimukset kertovat, että naisjohtaja on useimmin lapseton ja miesjohtaja perheellinen. Miesjohtaja kokee perheen tuen tärkeäksi, naisen ura on usein toissijaista. Kriittisin vaihe on se, kun lapset ovat pieniä. Tällöin naiset usein luopuvat ambitiostaan” Koskimies harmittelee, ja jatkaa naurahtaen:

”Kannattaa valita puoliso, joka on valmis tukemaan naisen uraa.”

Paluuohjelma perhevapaalta tulijoille

Fambition Consulting Oy on lähtenyt muuttamaan suomalaista työelämää. Yrityksen nimi paljastaa sen toiminnan ytimen: family ja Koskimiehenkin mainitsema ambition mahtuvat yhteen.

”Perheystävällisestä työelämästä hyötyvät työnantajat, työntekijät, heidän perheensä ja läheisensä sekä koko yhteiskunta”, uskoo yhtiön markkinointistrategi, KTM Laura Rönnholm.

Fambitionin taustalla on Mothers in Business -yhdistys. Kun Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö haki uusia tekemisen tapoja kasvun luomiseksi Suomeen, Mothers in Businessa, MiB, pääsi pilotoimaan kokeilua, jossa perhevapaalta palaavien työntekijöiden työnantajat haastettiin huomioimaan palaajien potentiaali. Pilotin pohjalta kehittyi myöhemmin Fambitionin FAM Back -ohjelma.

Fambition erottui viime syksynä MiB:stä omaksi spin-off-yrityksekseen. Yhdistyksen lisäksi sen omistajiin kuuluu seitsemän osaajan monialainen naistiimi: mukana on ekonomeja, diplomi-insinöörejä, valtiotieteilijöitä, HR-ammattilaisia sekä viestinnän ja markkinoinnin taitajia.

Hyvässä yrityksessä johdetaan esimerkillä

Fambition on kiinnostanut ihmisiä alusta alkaen. Asiakkaita on kertynyt niin yrityksistä kuin järjestöistä. Rönnholmin kokemuksen mukaan perheystävällisyys ei ole sukupuoli- eikä sukupolvikysymys, eikä asiakasyritysten koollakaan tunnu olevan merkitystä.

”Hyvissä yrityksissä johdetaan esimerkillä: esimiehetkin hakevat lapsia hoidosta ajoissa, ja isät jäävät hoito- ja isyysvapaille. Käytännöt tuodaan näkyville, ja ne ovat myös kaikkien saatavilla.”

Asenneilmapiiri on muuttunut: yhä useammat isät pyörittävät nykyään myös perheen arkea. Kuitenkin naiset tekevät edelleen kompromisseja uran ja perheen välillä.

”Ihminen on aina kokonaisuus, eri osa-alueet tukevat hyvinvointia. Joustavat työajat, etätyö ja mielekäs työura tuovat motivaatiota, ja nainen jaksaa olla myös äiti. Palavereitakaan ei tarvitse järjestää aamukahdeksalta tai neljältä iltapäivällä.”

Rönnholm pitää hyvänä asiana muun muassa sitä, että esimerkiksi sairaan lapsen hoivapalvelujen tarjonta on lisääntynyt. Lisäksi hän toivoisi mallia otettavan naapurimaasta: Ruotsissa mahdollisuus työskennellä osittaisella hoitovapaalla on tuonut naisia aiempaa nopeammin takaisin työelämään.

Hoivavastuu laajenemaan ikäihmisiin

Naisillakin on vastuu työnteostaan ja työajoistaan sekä rajojen vetämisestä. Puhuminen auttaa.

”Esimiehet eivät voi tietää, haluaako lapsen saanut jäädä kotiin vai tehdä töitä. Sekin pitää kertoa, jos ei halua työskennellä iltaisin tai viikonloppuisin. Työntekijä kaipaa esimiehen tukea eri ratkaisuihin. Jos sitä ei ymmärretä, johtamisessa on ongelmia.”

Kun työkaluina ovat avoimuus, ymmärrys, joustot ja empatia, päästään Rönnholmin mielestä jo pitkälle. Perheystävällinen työelämä vaikuttaa arjen hallintaan, tasapainoiseen perhe-elämään ja siihen, että työpaikka onnistuu houkuttelemaan ja sitouttamaan parhaat osaajat.

Fambitionissa nähdään perhekäsite laajasti. Hoivavastuu voi koskea lasten lisäksi myös työntekijän ikääntyviä vanhempia.

”Työelämä ei vielä jousta niin, että työntekijä voisi erkaantua hetkeksi hoitamaan vanhempiaan tai vaikkapa ystäväänsä, joka tarvitsee apua. Jos läheiset ovat hankalassa tilanteessa, se vaikuttaa myös työntekijän motivaatioon ja jaksamiseen.”

Rönnholm pitää hyvänä avauksena Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaa, jonka konsulttiverkostoon Fambition kuuluu. Pilottiin osallistuu 15 työpaikkaa, joista teleoperaattori DNA on ottanut käyttöön isovanhempainvapaan, viikon palkallisen loman.

Roolit ovat syvällä

Sukupuoliroolit määrittävät työelämässä vielä paljon. Koskimies korostaa opiskeluvalintojen ohjaavan uraa ja perinteiden painavan: johtaminen on maskuliinisesti värittynyttä.

Myös Rönnholmin mukaan naiset jo koulutusvalinnoillaan suuntautuvat muualle kuin liiketoiminnan ytimeen. Hän huomauttaa, että hoivavastuuta kantavien naisten urakehitys on hitaampaa, ja he myös tienaavat vähemmän kuin miehet.

”Naisilla on mahdollisuus tehdä toisenlaisia valintoja: naisten työ on yhtä tärkeää kuin miesten. Esimerkiksi ansioon sidottu isyysraha ei tutkimuksen mukaan vaikuta perheen toimeentuloon niin negatiivisesti kuin kuvitellaan. Kaikki naiset eivät halua johtajiksi, mutta kaikkien kykyä edetä pitäisi tukea sukupuolesta riippumatta.”

Aalto Executive MBA -ohjelma kiinnostaa miehiä

Viestintätoimisto Ellun Kanojen Dialogi-hanke on työkalu monimuotoisempaan työelämään. Dialogi 2015:n tavoitteena oli naisten urien edistäminen – myös johtotehtäviin asti. Mukaan hankkeeseen lähti kymmenen yritystä sekä yhteistyökumppaneiksi liikkeenjohdon koulutusyritys Aalto University Executive Education ja Aalto-yliopisto.

Aalto EE:n liiketoimintajohtaja Minna Wickholmin mukaan Suomessa on kirittävää. Luvut kertovat: 2016 Helsingin Aalto Executive MBA -ohjelmaan osallistuneista 43 prosenttia oli naisia, tänä vuonna määrä on kymmenen prosenttiyksikköä pienempi. Suomi rinnastuu hänen mukaansa Iraniin, jossa vastaavassa Aalto EE:n ohjelmassa mukana olleista 31 prosenttia oli naisia.

”Taiwanissa EMBA-osallistujista naisia oli yhdessä ryhmässä 70 prosenttia, toisessa 52,9. Meilläkin MBA-naispotentiaalin pitäisi olla lähempänä 50 prosenttia”, pohtii Wickholm.

Haasteita rekrytointiin

Dialogi-hankkeen aikana havaittiin useita esteitä naisten uralla etenemiseen.

”Yrityskulttuurit eivät tue tasavertaisia uramahdollisuuksia. Naisten potentiaalia ei tunnisteta eikä tunnusteta. Esimiehen roolina olisi tukea naisten urakehitystä. Koko johdon pitää olla sitoutunut monimuotoiseen yrityskulttuuriin.”

Wickholmin mukaan HR-käytänteiden pitäisi muuttua. Naisille tulisi tarjota haasteita, näytön paikkoja, urapolkuja ja työnkiertoa. Myös mentorointi on hyvä malli edistää työuria. Rekrytoinneissa naisia olisi saatava loppusuoralle. Hakukaan ei saisi suosia yhtä sukupuolta.

”Miksi käytetään niin paljon urheilu- ja sota-aiheista sanastoa, joka tyypillisesti vetoaa enemmän miehiin kuin naisiin?” kommentoi anonyymisti eräs Dialogi-hankkeen osallistujista.

Myös Koskimies peräänkuuluttaa tehtävähakujen monipuolistamista.

”Johtajavalintaprosessi voi olla yksipuolinen. Hakuprosessissa pitäisi haastaa etsimään hyviä naisia johtopaikoille. Kyvykkäitä naisia on. Heidät pitää löytää, ja heidän pitää olla löydettävissä.”

Vaatimaton sukupuoli

Naiset ovat myös itse uriensa esteenä. Yli 70 prosenttia Dialogissa haastatelluista naisista uskoo, että heistä on johtajiksi. Kuitenkin vain 30 prosenttia on sitä mieltä, että molemmilla sukupuolilla on tasavertaiset etenemismahdollisuudet.

”Naisten pitäisi nykyistä rohkeammin ja aktiivisemmin tavoitella johtajan paikkoja. Uran edistäminen ei ole vain työnantajan tehtävä, vaan naisella itsellään on siinä iso rooli”, korostaa Wickholm.

Koskimiehen mukaan naiset tuppaavat vaatimaan itseltään täydellisyyttä: jo ennen hakemista johtopaikalle nainen alkaa miettiä, mahtaako hän täyttää kaikkia hakukriteerejä.

”Epäonnistumisen pelkoon liittyy vaatimattomuus: osaamista ei haluta tuoda riittävästi esille.”

Epävarmuus, vähättely ja itsekriittisyys ovat naisten helmasyntejä, jotka eivät edistä urapolkua. Niinpä Aalto EE:n järjestämä johtajavalmennus Dialogi 2015:een osallistuneiden yritysten naisille pureutui vahvuuksien, itsetuntemuksen, oman persoonan ja johtajapotentiaalin tunnistamiseen.

Tulosta aikaiseksi

Koskimiehen mukaan rahoitusalalla on naisia johtotehtävissä, mutta lukumäärä ei ole kasvanut. Esimerkiksi naissalkunhoitajien ja -analyytikkojen osuus on pysynyt samana vuosikymmeniä.

”Tutkimusten mukaan naisten tekemät sijoitukset tuottavat enemmän kuin miesten. Miehet tekevät enemmän kauppoja, mutta liiallinen itsevarmuus voi johtaa huonoihin päätöksiin.”

Koskimies toteaa, että Suomessa pörssiyhtiöissä on naisia rahoitusjohtajina, mutta vain kahdessa on naistoimitusjohtaja. Muun muassa Norjassa yritysten hallituspaikoissa on lakisääteisiä naiskiintiöitä.

Markkinatutkimusta ja analyyseja tuottava MSCI on analysoinut naisjohtajien vaikutusta kansainvälisten yritysten menestymiseen. Jos hallituksessa on vähintään kolme naista, yritys tekee parempaa tulosta. Vaikutus perustuu siihen, että molempien sukupuolien edustus monipuolistaa päätöksentekoa.

Jos naisia on ylimmässä ja alemmassa johdossa sekä työntekijöinä, vähentää se MSCI:n mukaan henkilöstön vaihtuvuutta ja lisää sitoutuneisuutta. Tälläkin on vaikutusta yrityksen tulokseen.

Puhenaisia estradeille

Koskimies toteaa, että naisjohtajien ihmistaitoja tunneälyineen on alettu jo arvostaa. Naisen ohjaimissa työtyytyväisyys, inhimillisyys ja motivaatio tuntuvat olevan työpaikoilla kohdallaan.

”Naisten vahvuuksina ovat ainakin empaattisuus, kuuntelemisen taito, stressinsietokyky ja kyky organisoida sekä taito tehdä asioita yhtäaikaisesti.”

Wickholm toivoisi, että naisten uratarinoita kerrottaisiin enemmän. Naisten pitäisi näkyä asiantuntijoina mediassa ja seminaareissa. Puhemiehiä riittää, puhenaisia kuullaan harvemmin.

Verkostot vahvuutena

Uudenlaiset verkostot, kuten Mothers in Business ja Facebookin naisverkosto Ompeluseura, ovat vahvistaneet asemaansa naisten yhteisinä, avoimina foorumeina. Rönnholm toteaa, ettei esimerkiksi äitiysvapaa ole välttämättä ammatillinen pysähdyshetki.

”Kokonaisvaltaisen ihmisen elämä koostuu muustakin kuin vaipoista, vaatteista ja soseista. Osaamisesta ja omista kiinnostuksen kohteista halutaan pitää kiinni, eikä uraidentiteetistä luovuta. Verkostoissa naiset kannustavat toisiaan, miehiä unohtamatta.”

Koskimiehenkin mukaan MiB-tyyppiset ryhmät rohkaisevat naisia ottamaan aktiivista roolia uriensa kehittämiseen. Verkostot tarjoavat näkyvän ponnahduslaudan uusiin mahdollisuuksiin.

”Naisjohtajia tarvitaan lisää, mutta monipuolisessa, toimivassa organisaatiossa on naisia, miehiä, nuoria ja kokeneita. Se on paras yhdistelmä”, Koskimies korostaa.

Wickholm patistaa organisaatioita panostamaan työnantajakuvaan ja viestittämään siitä nuorille jo opiskeluvaiheessa.

”Parhaat osaajat hakeutuvat työpaikkoihin, joissa on tilaa erilaisille ihmisille.”

 

Aalto-yliopistoon hyväksyttyjen naisten määrä on laskussa. Lue lisää Ekonomin jutusta.

12.4.2017

Globaalisti naisjohtajien määrä ei kasva

Grant Thorntonin Women in Business -tutkimuksen mukaan nainen hoitaa ylimpiä johtotehtäviä 27 prosentissa suomalaisyrityksistä. Noin 28 prosentissa yrityksistä ei ole naisjohtajia lainkaan.

– Suomessa on kuljettu oikeaan suuntaan: naisjohtajien osuus kaikista johtajista on noussut kaksi prosenttiyksikköä 25 prosentista 27 prosenttiin. Lisäksi niiden yritysten osuus, joissa ei ole lainkaan naisia johtoryhmässä on pudonnut 33 prosentista 28 prosenttiin, toteaa partneri Camilla Viherlaakso Suomen Grant Thorntonilta.

Maailmanlaajuisesti naisten määrä johtotason tehtävissä on kuitenkin pysynyt lähes muuttumattomana: vuoden 2016 lopulla tehdyn tutkimuksen mukaan 25 prosenttia korkeimmasta yritysjohdosta oli naisia, kun vuotta aiemmin luku oli 24 prosenttia. Lainkaan naisia johtotehtävissä ei ollut 34 prosentissa yrityksistä. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana nämä luvut eivät ole juurikaan muuttuneet, naisjohtajien määrä ei ole kasvanut.

Suomessa johtotehtävissä toimivien naisten osuus, on vain prosenttityksikön Ruotsia (28 prosenttia) jäljessä. Toisaalta olemme merkittävästi edellä esimerkiksi Saksaa, jossa alle viidennes, vain 18 prosenttia johtotehtävissä toimivista on naisia. Yllättäen Venäjällä ollaan meitä huikeasti edellä: siellä vastaava luku on 47 prosenttia.

Grant Thorntonin Women in Business -raportti on kansainvälinen tutkimus, jossa selvitetään vuosittain yli 10 000 yrityksen näkemyksiä ja odotuksia 36 maasta. Kysely toteutettiin loka-joulukuussa 2016. Tutkimukseen osallistui Suomesta 100 vastaajaa yrityksistä, joiden henkilöstömäärä vaihteli 50–500 henkilön välillä.

Grant Thornton, Women in Business 2017.

Kerro vinkkisi parempaan työelämään

Suomen Ekonomien tavoitteena on työelämä, jossa naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen, perhevapaisiin ja tasa-arvoiseen palkkaukseen. Keräämme neuvoja ja tarinoita työelämän tasa-arvon edistämiseksi – naisilta ja miehiltä, junioreilta ja konkareilta, työelämää eripuolilta näkeviltä ja kokevilta.

Millaisin pienin arkipäivän teoin ja sanoin, tai suurin urapäätöksin edistämme työelämän tasa-arvoa parhaiten: kollegoina, esimiehinä, puolisoina, ystävinä? Kerro omat vinkkisi ja kokemuksesi.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Etsimme vaikuttajia tulevaisuuden Suomen Ekonomeihin

Työmarkkinat kokevat suuria muutoksia Suomessa, uudenlaiset työn muodot sekä lakimuutokset sekoittavat niin eduskuntaa kuin ammattijärjestöjä. Ammattijärjestöjen toiminta kokee paljon arvostelua, mutta ovatko ne pelkästään lakkouhkailua ja työmarkkinoiden jäykistämistä?

Ei, vaikka vaikutelma on monelle sitä. On tärkeä muistaa, että meillä Suomessa on useita järjestöjä, jotka keskittyvät tulevaisuuteen.

Miten toimii työmarkkinajärjestö, joka haluaa tulevaisuudessa keskittyä myös työn muutokseen tuoden samalla turvaa, järkevällä tavalla? Me Suomen Ekonomeissa tuomme järkeviä aloituksia työmarkkinoihin ja tuemme kauppatieteellistä koulutusta, jotta tutkintomme pysyy arvostettuna, mutta myös uudistuu.

Haluaisitko sinä tuoda omaa asiantuntemustasi sekä ajatuksiasi tulevaisuuden Suomen Ekonomeihin?

Suomen Ekonomien hallitus ohjaa järjestön toimintaa strategisella tasolla. Järjestömme on laaja ja siihen tarvitaan näkemystä ja asiantuntemusta sekä myös rohkeutta uudistua. Nyt Suomen Ekonomit hakee uutta hallitusta, johon tarvitaan niin varttuneempaa kokemusta työmarkkinoista kuin myös nuoria ekonomeja sekä opiskelijoita, joille työ ja tutkinto näyttävät hyvin erilaisilta.

Suomen Ekonomien hallituksessa olet

Tulevaisuuden hallitustyöskentelijä
Hallitustyöskentely vaatii kykyä tarkastella liiton toimintaa kokonaisuutena yhdistäen monta eri elementtiä. Hallituksessa työskentely kehittää sinua ammatillisesti edistäen vahvuuksiasi strategian ohjaamisesta työelämän kysymyksiin.

Vaikuttaja
Pääset vaikuttamaan hallituksessa kuumimpiin asiakysymyksiin, jotka vaihtelevat koulutus- sekä työmarkkinapolitiikasta brändi- ja jäsenkysymyksiin. Vaikuttaminen laajaan kokonaisuuteen sekä yhteisiin asioihin tekee hallitustyöskentelystä mielenkiintoista ja merkityksellistä.

Verkostoituja
Hallitustyöskentely avaa sinulle useita ovia, pääset tapaamaan mielenkiintoisia henkilöitä ja organisaatioita. Hienoimpia kokemuksia on nähdä omien hallitustovereiden asiantuntijuus ja oppia heiltä.

Tule vaikuttamaan ja kertomaan oma visiosi Suomen Ekonomien hallitukseen!

Miia Paavola
Hallituksen 3. varapuheenjohtaja
Suomen Ekonomit

Suomen Ekonomit etsii uutta hallitusta seuraavalle kolmivuotiskaudelle 2018-2020, hakuaika on käynnissä 3.9. asti. Lue lisää ja hae: ekonomit.fi/hallitukseen.

18.08.2017
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013