( Kansainvälisyys )

Olli Rehn – mikkeliläinen eurooppalainen

Teksti Jukka Nortio
Kuvat Lehtikuva, Thinkstock, Ville Rinne
  • "Euroopalta odotetaan yhtenäistä toimintaa. Se on luonnollinen kehitys, sillä meillä on yhteinen valuutta ja yhteiset intressit", Olli Rehn muistuttaa.
  • Kuvassa Mikkelin kaupunkisiluetti.
  • Kuvassa Frankfurtin kaupunkisiluetti.
Eurovaalien kynnyksellä kuohuu sekä taloudessa että Euroopan reunoilla. Neljäkymmentä vuotta Eurooppa-politiikkaa seurannut ja 15 vuotta sen tekijänä toiminut Olli Rehn katsoo EU:n tulevaisuutta sekä talous- ja raha-asiain komissaarin että eurovaaliehdokkaan silmin.

Olli Rehn istuu Euroopan komission edustuston syvänsinisessä alcantarasohvassa rennosti paita hihaisillaan. Maaliskuinen valo siivilöityy säleverhojen välistä viiruina EU:n lipun laskoksiin. Saan kuulla tarinan.

”Mikkelissä meillä oli jalkapallojunnujen jouk kueiden niminä eurooppalaiset huippuseurat. Kun aloitin jalkapallokoulussa kuusivuotiaana vuonna 1968, joukkueeni oli Manchester United. Juniori urani huipentuma oli Mikkelin Eurooppa-liigan mestaruus Real Madridin kapteenina vuonna 1973. Silloin jäin myös eläkkeelle niistä peleistä”, Rehn muistelee.

Rehn väittää puolitosissaan, että Eurooppa-kiinnostus juontaa juurensa juuri tuonne, 1960-luvun mikkeliläisille pallokentille.

Eteläeurooppalainen ja saksalaisperäinen talouskulttuuri kohtaavat

Kun Eurooppa on selviämässä kriisivuosistaan ja eurovaalit häämöttävät, on valtiomiesmäisesti harmaantunut talous- ja raha-asiain komissaari huolissaan. Nykyisten ja tulevien päättäjien pöydillä on Euroopan tulevaisuuden kannalta isoja asioita.

”Meillä on kolme suurta asiaa ratkottavina: talouden tasapainottaminen, kestävän ympäristö- ja energiapolitiikan kehittäminen sekä yhteisen eurooppalaisen äänen luominen kansainvälisillä foorumeilla.”

Talous on Rehnin ajatuksissa päällimmäisinä jo viran puolesta.

”Tärkein asia suomalaisille ja koko Euroopalle on, että onnistumme vahvistamaan elpyneen talouden perustaa sekä vauhdittamaan kestävää kasvua.”

Eurooppa ei kuitenkaan ole monoliittinen talousalue, vaikka taloudellista yhteistyötä on harjoiteltu aina vuoden 1951 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisesta saakka. Talouden elvyttäminen etenee kahta erilaista talouskulttuuria yhteen sovit tamalla.

”Meillä on yhtäältä saksalaisperäinen vakauden kulttuuri ja toisaalta eteläeurooppalainen solidaarisuuden kulttuuri. Minun tehtäväni on hakea synteesiä, joka toimii koko Euroopan puolesta. Periaat teeni on ollut huolehtia vakaudesta ja sen pohjalta katsoa, voidaanko edetä solidaarisuuden suuntaan. Samalla pitää huolehtia, ettei synny moraalikatoa tai vapaamatkustamista.”

Suomi on luontaisesti tiiviissä yhteistyössä Saksan kanssa.

”Mutta tällä hetkellä EU:n raha- ja talouspolitiikassa Suomen intressit ovat lähellä eteläisen Euroopan maita. Suomen kannalta on tärkeää, että euroalueen tasapainottuminen jatkuu, eikä valuutta kurssi ainakaan vahvistu.”

Irti liiasta sääntelystä

Kun keskustelu kääntyy EU-kriittisyyteen, Rehnkin ilmoittautuu kuuluvansa joukkoon. Kriittiset kannat liittyvät talouden ohjaukseen.

”Yritysten toimintaedellytyksiä pitää parantaa vähentämällä liiallista sääntelyä ja yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa. Lainsäädäntöä yksinkertaistamalla vapautetaan yrittäjyys ja luovuus taloudelliseen toimeliaisuuteen.”

Rehnin mukaan EU:n pitää ohjata talouden ja yritystoiminnan isoja linjoja, mutta yksityiskohdissa liiallista säätelyä ei saa lisätä – päinvastoin: jo olemassa olevaa sääntöviidakkoa tulisi purkaa. Samalla on huolehdittava, ettei tuleva EU-säätely kiristä yritysten toimintaa.

”EU:n pitää luottaa kansalliseen päätöksentekokykyyn sekä ihmisten ja yritysten harkintakykyyn.”

Lisää vihreää energiaa

EU:n energia- ja ilmastopolitiikalla on ollut kolme näkökulmaa: vastataan ilmastomuutoksen haasteeseen, toimitaan kustannustehokkaasti eurooppalaisen teollisuuden näkökulmasta ja onnistutaan hyödyntämään vihreän teollisuuden mahdollisuudet. Näistä on konkretisoitunut numeeriset tavoitteet: päästötavoite, uusiutuvien energioiden tavoite ja energiatehokkuustavoite. Nyt komission tavoitteena on keskittää kaikki toimet päästötavoitteiden saavut tamiseksi, joka on tärkein keino ilmasto muutoksen ehkäisyssä.

”Valmisteilla olevan energia- ja ympäristöpaketin tavoitteena on saavuttaa päästöissä kunniahimoiset tavoitteet kustannustehokkaasti ja niin, että toimet tukevat eurooppalaisen teollisuuden kehittymistä.”

EU:n laajuinen uusiutuvien energialähteiden tavoite mahdollistaa jäsenmaille kustannustehokkaan tavan saavuttaa päästötavoite. Tukien painopistettä siirretään tuotantotuista tutkimuksen ja tuotekehityksen tukemiseen, joka tuottaa uusia innovaatioita ja tukee alan teollisuutta.

”Suomen kannalta uusi lähestymistapa on hyvä muun muassa siksi, että Suomi on yksi edistyneimpiä maita uusiutuvien energialähteiden käytössä.”

Energiatehokkaat tuotantomenetelmät, uusiu tuvat energiamuodot ja koko cleantech-ala ovat suomalaisille yrityksille merkittävä mahdollisuus. Tämän ovat oivaltaneet muun muassa uusille urille suuntaavat metsä- ja energiayhtiöt sekä niille teknologiaa tuottavat yritykset.

Yksi eurooppalainen ääni

Eurooppalaiset valtiot eivät aina löydä yhteistä näkemystä keskeisissä maailmanpolitiikan kysymyksissä. Tämä nähtiin niin arabikevään aikana kuin maaliskuun alun Ukrainan kriisin aikana, kun EU-mailla oli eriävät näkemykset pakotteiden määrästä ja laadusta.

Yhteistä ääntä on viime vuosina haettu myös globaaleissa talouspolitiikan neuvottelupöydissä kuten G7:ssä, G20:ssä ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa.

EU:n roolin vahvistaminen on ollut osa Rehnin työtä.

”Olen viime vuosina edustanut EU:ta sekä kansainvälisen valuuttarahaston että G20:n ministerikokouksissa. Näiden vuosien aikana olemme hiljalleen onnistuneet vahvistamaan koordinaatiota EU:n ja sen suurimpien jäsenmaiden välillä.”

Koordinaation parantaminen ei yksin riitä.

”Seuraava vaihe on se, että onnistumme vahvistamaan EU:n roolia instituutiona. Tämä tehdään sekä kansainvälisen turvallisuuden saralla kuten YK:n turvallisuusneuvostossa että taloudessa kuten G7:ssä ja G20:ssä.”

Myös Kansainvälisessä valuuttarahastossa kaivataan nykyistä selkeämpää euroalueen ääntä, sillä tällä hetkellä euromaat ovat sekalaisissa maaryh missä, joissa esimerkiksi Suomi kuuluu pohjois maiseen ryhmään ja Espanja on Venezuelan kanssa samassa ryhmässä.

”Euroopalta odotetaan yhtenäistä toimintaa. Se on luonnollinen kehitys, sillä meillä on yhteinen valuutta ja yhteiset intressit.”

olli rehn 35 374x500 Olli Rehn – mikkeliläinen eurooppalainen

Haaste populismille

Erilaiset ääriliikkeet ja eurovastaiset ryhmittymät ovat kasvattaneet kannatustaan Euroopan kaikilla kolkilla. Miten näiden liikkeiden asema muuttuu tulevissa vaaleissa?

”On mahdollista, että eurovastaiset voimat vahvistavat kannatustaan.”

Rehnin ehdokkuus europarlamenttiin lähtee osaksi populististen ja eurovastaisten liikkeiden haastamisesta.

”Kansalaisten kanssa käydyn vuoropuhelun ja näin saatujen näkemysten avulla voimme parhaiten vastata populististen ryhmien haasteeseen. Ne eivät tuo varteenotettavia yhteiskunnallisia vaihtoehtoja pöytään, sillä populismi on eri asia kuin kansan valta. Populismi on pohjimmiltaan pelkkää nihilismiä, jossa mikkään ei ole mittään”, Rehn täräyttää.

Suomen oltava yhteisöllinen ja rakentava

Onko Suomi edelleen EU:ssa luokan paras oppilas?

”Luokan paras oppilas ei välttämättä ole mallioppilas. Suomelle paras linja on yhteisöllinen, rakentava ja tarvittaessa kriittinen linja. Suomen on järkevää ajaa yhteistä eurooppalaista etua, koska niin keräämme poliittista pääomaa myös Suomen omien asioiden ajamiseen silloin kuin meille tärkeitä asioita on päätöksenteossa.”

Näin ei ole viime vuosina aina toimittu.

”Ei pidä opettaa muita tavalla, joka herättää kielteistä vastakaikua. Eurokriisin aikana Suomen toiminta toi mieleen eteläpohjalaisen sananlaskun Moon meiltä ja muut on meirän krannista (naapuri). Minä ajattelen, että yhteistyössä viisaampi linja on Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.”

Pitkänlinjan jalkapalloilija tarkentaa vielä pallopelin vertauksella.

”Suomen on parempi olla kentällä pelintekijä kuin sooloilija.”

Uusia jäsenmaita?

Uusien jäsenmaiden hyväksyminen europerheeseen on euromaita jakava iso kysymys. EU on kuitenkin viisastunut uusien jäsenmaiden valinnassa.

Eurokriisin puhjetessa vuonna 2008 EU:lla ei ollut keinoja valvoa jäsenmaidensa talouksia, vaan lukujen hyväksyminen perustui luottamukseen. Tämä osoittautui muun muassa Kreikan osalta virheeksi.

”2010 keväällä valmistelimme komissiossa lakiesityksen Euroopan tilastolaitos Eurostatin tarkastusvaltuuksista jäsenmaiden tilinpitoon. Vuodesta 2011 lähtien Eurostat on tarkastanut Kreikan taloudenpidon ja arvioinut, että muiden maiden taloustilastot ovat luotettavia.”

Kriisistä on opittu myös se, ettei pelkkä lukujen tarkastelu riitä.

”On tärkeää, että inflaation, alijäämän ja muiden kvantitatiivisten mittareiden ohella arvioimme kansantalouden kestävyyttä pidemmällä aikavälillä. Muun muassa Viron ja Latvian kanssa teimme tällaisen arvion ja vastaavanlaista teemme nyt Liettuan kanssa.”

Euroopan unionin merkittävin vaikutusvalta jäsenvaltioiden asioihin on jäsenneuvotteluiden aikana, jolloin jäsenyyskriteeristä on tärkeää pitää kiinni. Ongelmallista on sen sijaan jäsenyysaika, jos jäsenvaltio ei silloin noudata sitoumuksiaan. Esimerkiksi Unkarin osalta ongelmat ovat syntyneet paljolti jäseneksi liittymisen jälkeen.

Tähän mennessä EU:lla on ollut mahdollisuus soveltaa ongelmatilanteissa Lissabonin sopimuksen mukaisia sanktioita, jotka veisivät jäsenvaltiolta merkittävästi sen oikeuksia. Näitä valtuuksia jäsenvaltiot eivät ole halunneet käyttää.

Miten EU voi puuttua jäsenten demokratiavajeeseen, ihmisoikeusrikkomuksiin ja vähemmistöjen syrjintään?

”Tämä on yksi selkeä puute EU:n päätöksen teossa. Se tulee olemaan yksi tärkeimpiä kysymyksiä seuraavana toimikautena sekä komission että parlamentin työssä.”

Sisimmiltään yhteiskunnallinen vaikuttaja

Kun haastatteluaika käy kohti loppuaan, on vielä kysyttävä, mikä innostaa hänet joka aamu töihin.

”Olen pohjimmiltani maailmanparantaja. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on minulla veressä. Pyrin rakentamaan osaamisen ja yrittäjyyden yhteiskuntaa, jossa ihminen ja luonto ovat sopusoinnussa.”

Entä missä akut latautuvat?

”Se käy parhaiten viikoittaisissa futistreeneissä. Samalla on hyvä tyhjentää päätä, suhteuttaa asioita ja palata kuusivuotiaan pikkupojan tasolle”, Rehn hymähtää.

16.4.2014

Eurovaalit 2014

Suomessa eurovaalien äänestyspäivä on 25. toukokuuta. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 14.–20.5. ja ulkomailla 14.–17.5.

Suomesta europarlamenttiin valitaan 13 edustajaa viisivuotiskaudeksi 2014–2019. Yhteensä uudessa europarlamentissa on 751 jäsentä.

Suomen nykyisistä edustajista pois jäävät vihreiden veteraaniedustaja Satu Hassi ja keskustan ensimmäisen kauden euroedustaja Riikka Pakarinen (ent. Manner). Politiikan kärkinimistä ehdokkaaksi ovat asettuneet muun muassa Alexander Stubb, Merja Kyllönen, Mikael Jungner, Kimmo Kiljunen, Henna Virkkunen, Jussi Halla-aho, Li Andersson, Anneli Jäätteenmäki, Paavo Väyrynen sekä Heidi Hautala.

Europarlamentissa puolueet ovat ryhmittyneet Euroopan tason puolueiksi, joihin kunkin suomalaisen puolueen edustajat kuuluvat.
Lisätietoja näistä ryhmittymistä: http://www.elections2014.eu/fi/european-political-parties.

Euroopan kriisimaat mallina Suomelle

Euroalueen talousongelmat laukaisseet maat, kuten Kreikka, Irlanti, Espanja ja Portugali ovat hiljalleen toipumassa pahimmasta kurimuksesta.

”Lainatukea saaneet maat ovat tehneet merkittäviä talouden uudistuksia. Siellä missä lainaohjelmia on pantu määrätietoisesti toimeksi, ne ovat myös toimineet. Irlanti sai talouden kääntymään kolmessa vuodessa. Vienti vetää hyvin, investoinnit, koko kansan talous ja kulutuskysyntä ovat kasvussa. Myös työllisyys kohenee”, Rehn myhäilee selvästi tyytyväisenä.

Mallioppilas Suomi on sen sijaan ajautunut ahdinkoon. Syykin on selvä. Talouden korjausliikkeitä ei ole tehty tarpeeksi eikä ajoissa. Mitä Suomella on edessä?

”Ongelmamaissa onnistuttiin leikkaamaan yksikkötyövoimakustannusten kasvu. Sen sijaan Suomessa, Ranskassa ja Italiassa näin ei ole käynyt. Suomen työmarkkinaratkaisu oli oikeansuuntainen, mutta tilanteen korjaus vaatii useamman vuoden.”

Vaaliblogeja Sefen sivuilla

SEFE tarjoaa ehdokkaina oleville jäsenilleen mahdollisuuden kirjoittaa sefe.fi–sivuille blogikirjoitus. Jäsenten blogikirjoituksia julkaistaan 5.5. alkaen. Blogin eurovaali kirjoituksista tehdään myös nostoja sefe.fi -etusivulle ja kirjoituksia postataan sosiaalisessa mediassa.

Ääniä Suomesta

Akava, STTK ja SAK sekä lähes kaikki ammattiliitot ovat käynnistäneet maaliskuussa yhteisen EU-kampanjan. Kampanja tarjoaa kevään aikana tietoa ja tunnetta Euroopan unionista koko palkansaajakentälle sekä innostaa ihmisiä äänestämään toukokuun lopulla järjestettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa. Juuri nyt palkansaajaliikkeen pääteemoista ovat keskustelussa erityisesti lähetettyjen työntekijöiden oikeudet sekä työsuojeluun liittyvät kysymykset.

www.aaniasuomesta.fi

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013