( Kylteri )

Onko digitaalinen koulu mahdollinen?

Teksti Olli Manninen
Kuvitus Atte Lakinnoro ja Nora Kolari
Ajatus Suomen digitaalisesta kauppakorkeakoulusta herättää intohimoja puolesta ja vastaan. Ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu ja yksilöllisemmin räätälöidyt tutkinnot houkuttaisivat varmasti opiskelijoita, mutta ovatko eri kauppatieteelliset yksiköt valmiita yhdistämään resurssinsa?

Suomen Ekonomit heitti keväällä julkisuuteen rohkean avauksen digitaalisesta kauppakorkeakoulusta. Visiona olisi luoda Suomen kauppatieteellisen yliopistokoulutuksen ja tutkimuksen yhdistävä yhteinen digitaalinen verkkoalusta, jonka avulla eri kauppatieteellisten yksikköjen opetussisällöt olisivat kaikkien yksikköjen opiskelijoiden käytettävissä.

”Yhteistyön kehittäminen ja resurssien jakaminen hyödyttäisi kaikkia osapuolia. Nyt olisi hyvä aika pohtia, miten korkeakoulumaailmassa voitaisiin tehokkaammin hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia, kun opetus- ja kulttuuriministeriö patistaa korkeakouluja rakenteellisiin ja toiminnallisiin uudistuksiin”, sanoo Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson.

Hallitus on ilmoittanut suuntaavansa vuosina 2017–2018 yhteensä noin 105 miljoonaa euroa korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseen ja ympärivuotisten edellytysten parantamiseen sekä nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseen. Digitaalinen kauppakorkeakoulu olisi mitä sopivin investointikohde tähän haasteeseen.

Ehdotus herätti runsaasti kiinnostusta ja myönteistä palautetta. Ehdottivatpa jotkut keskusteluun osallistuneet jopa ilmaisia kauppatieteen opintoja niistä kiinnostuneille.

Mikä ettei? Kun digitaalinen vallankumous on mullistanut työelämän ja vapaa-ajan pelisääntöjä, mahdollistanut ajasta ja paikasta riippumattoman tavan toimia sekä kiinnostavien sisältöjen jaon veloituksetta, niin miksei samaa joustavuutta voisi tuoda myös kauppatieteilijöiden opiskeluun? Jakamistalous on yksi kuumimmista kansainvälisistä ekonomian trendeistä ja loisi varmasti uusia mahdollisuuksia myös akateemisen maailman liiketoimintaan. Kenties digitaalisessa kauppakorkeakoulussa muhii kaivatut koulutuksellisen vientituotteen ainekset.

Rytinää välttäen

Idea digitaalisesta tai virtuaalisesta korkeakoulusta ei ole uusi. Vastaavanlaisia hankkeita on viritelty aiemminkin, mutta ne ovat kaatuneet liian raskaisiin teknisiin ratkaisuihin. Teknologia on kuitenkin kehittynyt harppauksin ja digitaaliset oppimisympäristöt ovat yleistyneet kansainvälisesti.

Eriksson uskoo, että taival kohti digitaalista kauppakorkeakoulua kulkisi parhaiten askel askeleelta.

”Mitään isoa myllerrystä ei tule viikossa, mutta jo yksittäisten kurssien kohdalla opiskelumahdollisuuksien laajentaminen vaikuttaa opiskelijoiden arkeen välittömästi”, hän toteaa.

Verkko-opiskelu helpottaisi esimerkiksi työssäkäyvien tai muulla paikkakunnalla asuvien mahdollisuuksia osallistua opiskeluun tai tentteihin. Myös ympärivuotinen opiskelu helpottuisi. Kesäopiskeluun tulisi lisää joustavuutta.

Opettajasta mentori

Pidemmälle vietynä yhteinen digitaalinen verkkoalusta loisi kauppatieteellisen kohtaamispaikan opettajien, opiskelijoiden ja tutkijoiden lisäksi myös opiskelun kannalta tärkeille sidosryhmille.

”Yhteisellä verkkoalustalla kohtaisivat kotimaiset ja kansainväliset yritykset, mikä synnyttäisi varmasti uusia sisältöjä ja lähentäisi opiskelu- ja työelämää toisiinsa. Alustatalouden kaltaiset uudet liiketoimintamallit tulisivat konkreettisesti osaksi opiskelun arkea”, Eriksson visioi.

Koulutuksen siirtyminen verkkoon muokkaisi väistämättä sekä opettajien että opiskelijoiden rooleja.

”Näen tässä kehityksessä paljon mahdollisuuksia molemmille osapuolille. Opettajille digitaalisuus merkitsee sekä uusia, monipuolisempia sisältöjä että opettajan roolin kasvamista valmentajan tai mentorin kaltaiseksi sparraajaksi, joka tukee opiskelijoita ja auttaa heitä löytämään oikeiden sisältöjen ja opiskelupolkujen äärelle. Opiskelijoilta verkottuva opiskelu vaatii enemmän itseohjautuvuutta ja oman elämän hallintaa”, hän arvioi.

Alueelliset vahvuudet

Suomen kauppakorkeakoulut (ABS) ry:n puheenjohtaja Petri Sahlström suhtautuu maltillisesti keskusteluun yhteisestä Suomen digitaalisesta kauppakorkeakoulusta.

”Totta kai yhteistyötä on hyvä kehittää eri kauppatieteellisten yksikköjen välillä, mutta en pidä yhtä digitaalista kauppakorkeakoulua realistisena vaihtoehtona. Yhdessä tekemisen rinnalla on yhtä tärkeää kehittää eri kauppatieteellisten yksikköjen omia vahvuusalueita. Alueellista erikoistumista tai toimialaosaamista ei pidä unohtaa”, Sahlström sanoo.

Oulun yliopiston dekaanina toimiva Sahlström uskoo, että Oulun tai Lappeenrannan kaltaisten kauppatieteellisten yksikköjen erikoisosaamista ei kannata uhrata yhteisöllisyyden nimissä sen enempää kuin muidenkaan yksiköiden osaamisalueita.

Nykyistä vahvempi yhteistyö kuitenkin kannattaisi, sillä sen avulla voitaisiin luoda hyviä uusia yhteisiä sisältöjä, välttää päällekkäistä kehittämistä ja kohdentaa voimavaroja omiin erikoisalueisiin.

Hyvänä esimerkkinä konkreettisesta yhteistyöstä hän ottaa esille uuden liiketoimintaosaamisen digitaalisen opintokokonaisuuden yliopisto-opiskelijoille, joka käynnistyy ensi vuonna. Muiden alojen opiskelijoille suunnattu opintokokonaisuus käsittää kursseja esimerkiksi taloushallinnon, johtamisen, markkinoinnin ja myyntityön sekä taloustieteen perusteisiin.

”Perusliiketoimintaosaamisen opintoihin on valtavasti kysyntää kauppakorkeakoulun ulkopuolelta. Yhteistyönä kehittämämme laadukas kokonaisuus vastaa tähän haasteeseen”, Sahlström sanoo.

Hän pitää pilottihanketta erittäin tärkeänä, sillä tähän asti hänen kokemuksensa opintosisältöjen siirtämisestä verkkoon ovat vaatimattomia.

”Ratkaisut ovat olleet melko välineellisiä eikä niissä ole hirveästi mietitty opiskelukokemusta. Suurta lisäarvoa ei tuo se, että luentomonisteet ovat saatavilla digimuodossa”, Sahlström sanoo.

Opintopolkujen Amazon

Sahlström uskoo kuitenkin, että yliopistomaailman kansainvälistyminen paineistaa yliopistoja miettimään digitaalisia ratkaisuja vakavammin nyt, kun teknologia tarjoaa aiempaa monipuolisempia vaihtoehtoja digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen.

”Viime vuosina kauppakorkeakoulut ovat kehittyneet aimo harppauksin eteenpäin kansainvälistymisen myötä. Toimintatavat ovat uudistuneet ja digitaalisuudesta on tullut keskeinen osa kursseja. Oppimiskokemusta on nyt mahdollista rikastaa ja aidosti parantaa tekoälyn avulla. Oppimispolkuja on helpompi räätälöidä opiskelijakohtaisesti. Esimerkiksi 200 hengen kurssilla jokaiselle osallistujalle voi rakentaa oman oppimiskurssinsa”, hän sanoo.

Digitaalisuuden hyödyntämisessä opetuksessa on kuitenkin hänen mukaansa saavutettu vasta murto-osa mahdollisuuksista.

”Visioissani digitaalisen korkeakoulun verkkoalusta voisi olla verkkokauppa Amazonin kaltainen älykäs ja oppiva yhteistyökumppani. Samoin kuin verkkokauppa oppii tunnistamaan asiakkaansa ja tarjoamaan hänelle suosituksia, voisi digitaalinen oppimisympäristö opastaa ja neuvoa opiskelijoita opintojen kehittymisessä”, hän sanoo.

Tukipalveluista huolehdittava

Suomen Ekonomien hallituksen opiskelijajäsen Jussi Nieminen suhtautuu hyvin optimistisesti ajatukseen digitaalisesta korkeakoulusta ja arjen opintojen siirtymisestä ainakin osittain verkkoon. Hän on viiden vuoden opiskelunsa aikana voinut seurata digitalisaation tuomia hyötyjä.

”Sähköinen tenttiminen on yleistynyt. Se tuo mukavasti joustoa opiskeluun. Kursseilla käytettävät sähköiset järjestelmät, työskentelyn vuorovaikutusjärjestelmät ja materiaalinjakopäiväkirjat ovat tuoneet digitalisaation opiskeluun. Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä”, hän sanoo.

Nieminen mainitsee verkko-opiskelun eduiksi ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun, ajanhallinnan tehostamisen ja yksilöllisemmät tutkinnot, mutta uskoo sen edistävän ennen kaikkea vuorovaikutusta eri kauppatieteellisten yksikköjen välillä.

”Opintojen ei tarvitse rajoittua vain omaan yksikköön, vaan ryhmätyöskentelyä on helppo tehdä yli akateemisten tai maantieteellisten rajojen. Työskentely verkossa valmentaa opiskelijoita samalla aktiivisemmin kansainväliseen tiimityöskentelyyn, mikä on arkea liike-elämässä”, Nieminen sanoo.

Niemisen mukaan kauppatieteilijät suhtautuvat pragmaattisesti digitalisaatioon ja näkevät sen hyödyntämisessä enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.

”Opiskelijat mukautuvat nopeasti uusiin asioihin ja innostuvat uusista tavoista tehdä asioita. Selkeät intuitiiviset järjestelmät, joita voi muokata omien tarpeidensa mukaan, kannustavat ottamaan kaiken hyödyn irti digitaalisista ratkaisuista. Jos pääsee omilla tunnuksilla kirjautumaan uusiin digitaalisiin järjestelmiin, pysyy myös käyttöönoton kynnys matalana”, hän arvioi.

Hän uskoo kuitenkin, että digitaalisten opintosisältöjen yleistyminen merkitsee isoa sopeutumishaastetta niin opiskelijoille kuin opettajillekin.

”Verkko-opiskelu vaatii opiskelijoilta enemmän oman elämän hallintaa ja suunnitelmallisuutta, mikä edellyttää, että heillä on jatkossakin riittävästi tukipalveluja ja opinto-ohjausta saatavilla. Opettajille sähköisyyteen siirtyminen vaatii varmasti täydennyskoulutusta parhaiden pedagogisten valmiuksien kehittämiseen”, Nieminen sanoo.

Joustavampi verkko-opiskelu tarkoittaisi käytännössä myös sitä, että opiskelijoiden valmistumisajat todennäköisesti nopeutuisivat.

”Se olisi myös kansantalouden kannalta merkityksellistä.”

14.9.2016

Britit ja FutureLearn edellä

Kotimaisesta laadukkaasta koulutusosaamisesta on useaan otteeseen leivottu potentiaalista vientituotetta. Myös Suomen digitaalisen kauppakorkeakoulun yhteydessä jakamistalouteen perustuvan verkkoalustan hyödyntämisessä on nähty ainekset kilpailukykyiselle vientituotteelle.

Mutta olemmeko jo myöhässä globaalista kilpailusta opintosisältöjen viennissä? Useat kansainväliset yliopistot ovat jo vuosia houkutelleet opiskelijoita ympäri maailmaa mahdollisuudella opiskella virtuaalisesti verkossa.

Esimerkiksi kymmenen brittiläisen yliopiston perustama FutureLearn on toiminut verkkoalustana maksuttomille verkkokursseille. FutureLearn-alustalla opintojaan tarjoavat nykyään myös Ison-Britannian ulkopuoliset yliopistot esimerkiksi Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta.

”FutureLearn on opiskelualustan lisäksi myös koulutusviennin markkinapaikka, joka on tehnyt yliopistoja tunnetuksi, esitellyt niiden koulutussisältöjä ja toiminut eräänlaisena sisäänheittäjänä houkuttelemaan kansainvälisiä opiskelijoita suorittamaan brittiyliopistojen tutkintoja paikan päällä fyysisissä yliopistoissa. Nykyisin FutureLearnin kautta suoritettuja kursseja hyväksytään laajasti myös osaksi varsinaisia yliopistotutkintoja”, toteaa Suvi Eriksson.

FutureLearnin kaltaisia kansainvälisiä verkkoalustoja, joissa eri maiden yliopistot tekevät osaamistaan ja koulutussisältöjään tutuiksi, on useita. Suomalaisia yliopistoja niillä ei kuitenkaan juurikaan näy.

Tutustu FutureLearniin.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013