( Kansainvälisyys )

Pendelöinti onnistuu yli rajojen

Sari Lapinleimu
Ola Torkolsson / MVphotos
  • "Muu Eurooppa on lähellä Kööpenhaminaa, ja yhteydet ovat hyvät", Heikkilä kiittää.
  • Juutinrauman silta on jo ehtinyt vakiinnuttaa asemansa ja ja toimia esimerkiksi suositun rikossarja Sillan näyttämönä. Katariina Heikkilä ylittää sillan päivittäin.
  • ”Ihmiset ovat ystävällisiä ja keskustelukulttuuri upeaa: täällä jaetaan, pallotellaan ja kannustetaan ideoiden heittämiseen”, Karoliina Heikkilä kertoo.
Kööpenhaminassa asuva ja Malmössa töitä tekevä ekonomi Karoliina Heikkilä ylittää Tanskan ja Ruotsin välisen sillan kymmenen kertaa viikossa – ja viihtyy mainiosti sen molemmissa päissä.

Vuonna 2014 valmistunut Karoliina Heikkilä kuvaa opiskeluaikaansa aktiiviseksi: tekemistä riitti opiskelujen ohessa muun muassa laskentatoimen ainejärjestössä. Ulkomaille lähtö kiinnosti jo tuolloin. Heikkilä haaveili valmistumisen jälkeen ulkomaille muutosta ja yrityskauppoihin liittyvästä työstä.

”Kun ystäväni sitten vinkkasi Malmössä toimivan Hiabin työpaikkailmoituksesta, laitoin heti hakemuksen vetämään. Toimenkuva oli täydellinen.”

Työpaikka heltisi kolmen haastattelun jälkeen – ja oli Heikkilän unelmien täyttymys.

”Opiskelin laskentatoimea ja rahoitusta, ja olin aina ollut kiinnostunut yrityskaupoista. Pääsin Hiabin yrityskauppatiimiin tekemään juuri sitä, mitä halusin. Työt alkoivat syyskuun 2016 alussa ja jatkuvat toistaiseksi.”

Kasvumahdollisuuksia kartoittamassa

Hiab on maailman johtava ajoneuvojen kuormankäsittelylaitteiden ja huoltopalvelujen tarjoaja. Se kuuluu suomalaiseen, vuonna 2005 perustettuun Cargotec-konserniin, joka syntyi Kone Oyj:n jakautuessa Cargoteciksi ja uudeksi KONEeksi. Hiabilla on noin 2 700 työntekijää 35 eri maassa.

Cargotec on muodostunut useiden yritysfuusioiden ja -ostojen tuloksena. Yli sadassa maassa 11 000 työntekijän voimin toimiva konserni teki vuonna 2016 noin 3,5 miljardin liikevaihdon.

Hiabin Malmön konttorissa on noin 35 työntekijää. Heikkilä – ainoa suomalainen – kuuluu yrityskauppatiimiin, jonka tehtävänä on kartoittaa yrityskauppojen tarjoamia kasvumahdollisuuksia.

”Kartoitamme erilaisia strategiaa tukevia, yrityskaupoin toteutettavia kasvuvaihtoehtoja sekä mietimme, miten potentiaaliset yritykset toisivat lisäarvoa. Teemme myös arvonmääritystä eri vaihtoehdoista.”

Ei pelkkää numeromurskausta

Hiabin yrityskauppatiimissä on kolme työntekijää. Sekä oma tiimi että muut hiablaiset saavat suomalaiselta silkkaa ylistystä.

”Ihmiset ovat ystävällisiä ja keskustelukulttuuri upeaa: täällä jaetaan, pallotellaan ja kannustetaan ideoiden heittämiseen. Kehittämiseen panostetaan, ja vaikka diskuteeraamista on paljon, asiat myös etenevät.”

Kun Heikkilältä kysyy, mikä työssä kiehtoo, hän nimeää ensimmäiseksi laaja-alaisen oppimisen. Erilaisia projekteja ja opittavia asioita tuntuu totisesti riittävän.

”Työ yhdistää numeroiden pyörittelyn ihmisten kanssa olemiseen, mikä on hienoa. Pääsen käyttämään ja kehittämään analysointi- ja ihmis­suhdetaitojani sekä haastamaan itseäni. Toisaalta tulessa on niin monta rautaa, että lankojen pitäminen käsissä vaatii välillä aikamoista akrobatiaa.”

Kaksi passintarkastusta päivässä

Heikkilä asuu Kööpenhaminan keskustassa, Indre By -nimisessä kaupunginosassa. Kööpenhamina kiehtoi jo ennen työpaikan löytymistä ja valikoitui lopulta myös asuinpaikaksi, vaikka työpaikka Ruotsin puolella onkin.

”Päädyin tänne siksi, että metro ja juna kulkevat vierestä. Pääsen täältä nopeasti joka paikkaan. Työmatkoihin kuluu pari tuntia päivässä.”
Herätyskello soi arkiaamuina ”liian aikaisin”, varttia yli kuusi, ja kotioven Heikkilä sulkee kymmentä vaille seitsemän. Työt toimistolla alkavat yleensä kahdeksalta.

”Ajan metrolla lentoasemalle ja vaihdan siinä junaan. Ensimmäinen passintarkastus tapahtuu lentoasemalla ja toinen ensimmäisellä Ruotsin puolen juna-asemalla. Takaisin päin tullessa tarkastuksia ei ole. Minun aikanani rajanylitykset ja passintarkastukset eivät ole aiheuttaneet ongelmia; suurimman pakolaistulvan aikaan tilanne oli kuulemma toisenlainen.”

Normaali työpäivä koostuu palavereista, ”excelin pyörityksestä”, kasvumahdollisuuksien miettimisestä sekä presentaatioiden laatimisesta. Päivän päätteeksi suuntana on usein kotikaupungin crossfit-sali. Kotiin Heikkilä ehtii iltayhdeksän aikaan.

Kolme tiliä, kolme valuuttaa

Heikkilä kertoo viihtyvänsä mainiosti sekä kotikaupungissaan että työpaikassaan. Kommelluksitta uuden elämän aloittaminen ei kuitenkaan onnistunut. Suurimmaksi haasteeksi osoittautui kielikylpy, johon suomalainen tuli kertaheitolla hypänneeksi.

”Jouduin samanaikaisesti tekemisiin tanskan, ruotsin ja englannin kanssa. Menin kuukaudeksi aivan solmuun: en juuri suutani avannut. Jälkeenpäin selvisi, että tätä on tapahtunut muillekin – kukaan ei vain huomannut varoitella minua asiasta.”

Hiabin työkielenä on englanti. Skånen ruotsia Heikkilä on alkanut pikku hiljaa ymmärtää, mutta puhumiseen vaaditaan vielä enemmän rohkeutta. Harjoittelu siis jatkuu, kollegoiden vahvalla tuella. Tanskan alkeiskurssi ei sen sijaan saa jatkoa ainakaan toistaiseksi.

”Tanskalaisten kanssa pärjää hyvin englannilla. Ruotsin opiskelu olisi jatkon kannalta huomattavasti hyödyllisempää.”

Aikaiset aamuherätykset, pitkät päivät sekä opittavien asioiden paljous sekoitti alkuaikoina sekä vuorokausirytmin että ajatukset. Päänvaivaa aiheutti muun muassa kolmen pankkitilin ja kolmen eri valuutan kanssa toimiminen.

”Minulla on ruotsalainen, tanskalainen ja suomalainen tili. Saan palkan ruotsalaiselle tilille ja maksan verot Ruotsiin, mutta vuokra ja muut juoksevat kulut menevät Tanskan tililtä. Suomen tilikin on edelleen käytössä. Sumplin siis jatkuvasti eri tilien ja valuuttojen välillä. Alku oli hankalaa, mutta pikku hiljaa tämäkin on alkanut sujua rutiinilla.”

Ehdottomasti Kööpenhamina!

Kööpenhamina oli Heikkilälle itsestäänselvä valinta.

”Köpis on ehdoton, iso ja eläväinen. Täältä löytyy ihania ravintoloita, kulttuuria, festareita ja konsertteja. Minulla oli täällä entuudestaan kavereita, joten vaikka koti-ikävä painoi alussa, asettuminen oli helppoa. Mutta vaikka tuttuja ei olisi, suomalaisia seuroja ja tapahtumia löytyy ekspatriaateille pilvin pimein. Oma aktiivisuus ja avoimuus ratkaisee.”

Kaupungin infrastruktuuri on hyvin samanlainen kuin Helsingissä. Hintataso on sen sijaan korkeampi.

”Täällä lähestulkoon kaikki maksaa enemmän kuin Suomessa. Poikkeuksena ovat muun muassa kukat ja liikuntaharrastukset sekä lentoliput, joita voi saada todella halvalla. Muu Eurooppa on lähellä, ja yhteydet ovat hyvät. Myös Helsinki on lähellä. Käyn siellä noin kerran kuukaudessa moikkaamassa perhettä, ystäviä ja kampaajaani.”

Korkeaa hintatasoa kompensoi korkeampi palkkataso. Tanskassa asuvien ja Ruotsissa työskentelevien apuna on myös veroetu, niin sanottu SINK-verotus.

”Veroedun ansiosta veroprosenttini on huomattavasti normaalia alhaisempi. Toki myös työmatkat maksavat melko paljon, 250 euroa kuukaudessa.”

Entä hyggeily – se paljon puhuttu, trendikäs kotoilu, jossa tanskalaiset ovat niin ylivertaisia? Mitä Heikkilä siitä ajattelee?

”Tanskalaiset tosiaan arvostavat perheiltoja ja -viikonloppuja, mikä on hieno asia. Kynttilät palavat, ja pimeinä talvi-iltoina kääriydytään peiton alle eikä tehdä mitään. Liekö tämä syy siihen, että kaupat menevät arkisin kiinni hyvin aikaisin? Niin tai näin, välillä tuntuu toivottomalta ehtiä ostoksille töiden jälkeen.”

Kulttuureissa on eroja

Heikkilä on tehnyt puolen vuoden aikana tuttavuutta sekä ruotsalaisten että tanskalaisten kanssa. Kohtaamiset ovat olleet lähinnä mukavia.

”Ruotsalaiset ovat poliittisesti korrekteja, miellyttäviä ja ystävällisiä; olen tosiaan pitänyt heidän kanssaan työskentelystä. Voi olla, että näen asiat vielä vaaleanpunaisten lasien läpi, mutta olkoon niin – nautin niin kauan kuin voin”, hän nauraa.

Myös tanskalaiset ovat osoittautuneet kanssakäymisessä ystävällisiksi ja helposti lähestyttäviksi. Aivan yhtä äärimmäiseen korrektiuteen kuin ruotsalaiset he eivät kuitenkaan yllä. Heikkilä antaa esimerkin:

”Tanskalaiset osaavat englantia, mutta ovat hieman laiskoja puhumaan sitä. He vaihtavat porukassa helposti tanskaan, jolloin muualta tuleva kokee jäävänsä ulkopuoliseksi. Tällaista ruotsalaiset eivät tee.”

Suomalainen huumori ei kumpaankaan kansaan välttämättä pure – sen Heikkilä on saanut kokea kantapään kautta useampaankin otteeseen.

”Vaikka vitsi olisi miten hyvä, suomalainen suoruus herättää hämmennystä. Idea kyllä ymmärretään, mutta aaltopituudet eivät välttämättä aina kohtaa.”

Ruotsalaisten ja tanskalaisten keskellä oma suomalainen identiteetti on vahvistunut voimalla, joka on yllättänyt Heikkilän itsensäkin.

”Minusta on tullut huomattavasti suomalaisempi kuin aikaisemmin. Karjalanpiirakat, Jallu, Suomi 100 -purkka ja Elovenan puurohiutaleet ovat olleet kovemmassa kurssissa kuin koskaan aikaisemmin. Ja itsenäisyyspäivänä tulin töihin sinivalkoisissa vaatteissa!”

12.4.2017

Juutinrauman silta

  • Kööpenhaminan ja Malmön yhdistävä 7,8 kilometriä pitkä silta avautui vuonna 2000.
  • Sillan alemmalla tasolla kulkee rautatie ja ylemmällä nelikaistainen moottoritie.
  • Vuonna 2011 noin 18 000 työmatkalaista matkusti päivittäin sillan yli työpaikalleen. Ennen sillan avautumista työmatkalaisia oli reitillä päivittäin vain noin 2 600.
  • 57 prosenttia työmatkapendelöijistä käyttää junaa, loput autoa.
  • Suurin osa Juutinrauman sillan päivittäin ylittävistä työmatkalaisista on korkeakoulutettuja.

Lähde: www.orestat.se/sv/analys

Malmö

Malmö on Ruotsin kolmanneksi suurin, kasvava kaupunki, jonka taajaman alueella asuu noin 320 000 henkilöä. Kaupungin asukkaiden keski-ikä on alhaisempi kuin Ruotsissa keskimäärin, mikä näkyy myös asumisessa: yli 70 prosenttia kotitalouksista on yhden tai kahden hengen talouksia.

”Ruotsalaiset ovat poliittisesti korrekteja, miellyttäviä ja ystävällisiä; olen tosiaan pitänyt heidän kanssaan työskentelystä”, Karoliina Heikkilä toteaa.

Lisätietoa Malmöstä (ruotsiksi)

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
Kilpailukieltojen rajoittamisella potkua kansantalouteen

Momentouksen Pasi Natri keskittyy työssään ylimmän johdon suorahakuihin sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Natri kertoo kilpailukiellon hidastavan rekrytointiprosesseja, eikä siitä ole hyötyä työnantajalle eikä työntekijälle. Pahimmillaan kilpailukielto estää osaamisen liikkuvuutta ja heikentää työhyvinvointia.

Miten kilpailukiellot vaikuttavat rekrytointiprosesseissa? Estävätkö kilpailukiellot työvoiman kohdentumisen oikein?
Kilpailukiellot ovat harvoin rekrytoinnin esteenä – hidasteena kylläkin. Kilpailukiellot tuottavat kuitenkin ei-toivottavia vaikutuksia. Työntekijän joutuminen pakkolomalle, ehkä mukavalle sellaiselle, on aina kansantaloudellisesti haitallista. Työntekijästä luopuva työnantaja ei kilpailukiellosta juuri hyödy, liikesalaisuudet ovat salaisuuksia kilpailukiellosta riippumatta. Vastaanottava työnantaja taas ei saa tarvitsemaansa osaamista kuukausiin.

Tärkeää on muistaa, että yhdessä tilanteessa työntekijästä luopuva työnantaja on toisessa hetkessä vastaanottava. Näin kaikki siis menettävät, mutta erityisesti kansantalous, sillä kansakunnan osaamisvoimaravat eivät kohdistu optimaalisesti.

Meillä on yhteiskuntavastuun tunnuksena ”parempaa johtamista, parempi Suomi”. Varmasti johtaminen ja osaamisesta huolehtiminen paranisivat, jos kynnys vaihtaa työpaikkaa olisi nykyistä matalampi. Työhyvinvointi siis lisääntyisi kilpailukiellon lakkauttamisen myötä!

Kuinka usein työntekijät siirtyvät kilpailijoilta toisille?
Johtamista ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevien joukossa siirrytään aika usein. Kilpailukielto koskee tällaisissa rekrytoinneissa jopa kolmasosaa. Vaikka kilpailukieltoa ei olisikaan, usein siirtyvä työntekijä siirtyy työvelvoittamattomalle ”lomalle” saman tien irtisanoutuessaan.

Millainen on tyypillinen työpaikan vaihto yritysten kilpailun näkökulmasta? Onko toimialoissa eroja?
Toimialoissa on paljon eroja. Suomi on pieni markkina, ja valitettavasti aitoa kilpailua meillä on liian vähän. Siellä, missä aitoa kilpailua on, kilpailukieltopohdinta on tietysti näkyvästi esillä. Sen sijaan aika paljon keskustelua herättänyt siirtyminen julkiselta yksityiselle on kilpailunäkökulmasta vähäistä. Jos ja kun eettisiä normeja noudatetaan, en näe tällaisissa siirtymisissä mitään pulmaa. Päinvastoin, olisi kannustettava osaamisen horisontaalista liikkuvuutta julkisen, politiikan, tutkimuksen, kolmannen sektorin ja yksityisen välillä.

Pasi Natri
Senior Partner, Momentous
Momentous on johdon valintaan sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen keskittyvä yritys.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

13.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013