( Kansainvälisyys )

Pendelöinti onnistuu yli rajojen

Sari Lapinleimu
Ola Torkolsson / MVphotos
  • "Muu Eurooppa on lähellä Kööpenhaminaa, ja yhteydet ovat hyvät", Heikkilä kiittää.
  • Juutinrauman silta on jo ehtinyt vakiinnuttaa asemansa ja ja toimia esimerkiksi suositun rikossarja Sillan näyttämönä. Katariina Heikkilä ylittää sillan päivittäin.
  • ”Ihmiset ovat ystävällisiä ja keskustelukulttuuri upeaa: täällä jaetaan, pallotellaan ja kannustetaan ideoiden heittämiseen”, Karoliina Heikkilä kertoo.
Kööpenhaminassa asuva ja Malmössa töitä tekevä ekonomi Karoliina Heikkilä ylittää Tanskan ja Ruotsin välisen sillan kymmenen kertaa viikossa – ja viihtyy mainiosti sen molemmissa päissä.

Vuonna 2014 valmistunut Karoliina Heikkilä kuvaa opiskeluaikaansa aktiiviseksi: tekemistä riitti opiskelujen ohessa muun muassa laskentatoimen ainejärjestössä. Ulkomaille lähtö kiinnosti jo tuolloin. Heikkilä haaveili valmistumisen jälkeen ulkomaille muutosta ja yrityskauppoihin liittyvästä työstä.

”Kun ystäväni sitten vinkkasi Malmössä toimivan Hiabin työpaikkailmoituksesta, laitoin heti hakemuksen vetämään. Toimenkuva oli täydellinen.”

Työpaikka heltisi kolmen haastattelun jälkeen – ja oli Heikkilän unelmien täyttymys.

”Opiskelin laskentatoimea ja rahoitusta, ja olin aina ollut kiinnostunut yrityskaupoista. Pääsin Hiabin yrityskauppatiimiin tekemään juuri sitä, mitä halusin. Työt alkoivat syyskuun 2016 alussa ja jatkuvat toistaiseksi.”

Kasvumahdollisuuksia kartoittamassa

Hiab on maailman johtava ajoneuvojen kuormankäsittelylaitteiden ja huoltopalvelujen tarjoaja. Se kuuluu suomalaiseen, vuonna 2005 perustettuun Cargotec-konserniin, joka syntyi Kone Oyj:n jakautuessa Cargoteciksi ja uudeksi KONEeksi. Hiabilla on noin 2 700 työntekijää 35 eri maassa.

Cargotec on muodostunut useiden yritysfuusioiden ja -ostojen tuloksena. Yli sadassa maassa 11 000 työntekijän voimin toimiva konserni teki vuonna 2016 noin 3,5 miljardin liikevaihdon.

Hiabin Malmön konttorissa on noin 35 työntekijää. Heikkilä – ainoa suomalainen – kuuluu yrityskauppatiimiin, jonka tehtävänä on kartoittaa yrityskauppojen tarjoamia kasvumahdollisuuksia.

”Kartoitamme erilaisia strategiaa tukevia, yrityskaupoin toteutettavia kasvuvaihtoehtoja sekä mietimme, miten potentiaaliset yritykset toisivat lisäarvoa. Teemme myös arvonmääritystä eri vaihtoehdoista.”

Ei pelkkää numeromurskausta

Hiabin yrityskauppatiimissä on kolme työntekijää. Sekä oma tiimi että muut hiablaiset saavat suomalaiselta silkkaa ylistystä.

”Ihmiset ovat ystävällisiä ja keskustelukulttuuri upeaa: täällä jaetaan, pallotellaan ja kannustetaan ideoiden heittämiseen. Kehittämiseen panostetaan, ja vaikka diskuteeraamista on paljon, asiat myös etenevät.”

Kun Heikkilältä kysyy, mikä työssä kiehtoo, hän nimeää ensimmäiseksi laaja-alaisen oppimisen. Erilaisia projekteja ja opittavia asioita tuntuu totisesti riittävän.

”Työ yhdistää numeroiden pyörittelyn ihmisten kanssa olemiseen, mikä on hienoa. Pääsen käyttämään ja kehittämään analysointi- ja ihmis­suhdetaitojani sekä haastamaan itseäni. Toisaalta tulessa on niin monta rautaa, että lankojen pitäminen käsissä vaatii välillä aikamoista akrobatiaa.”

Kaksi passintarkastusta päivässä

Heikkilä asuu Kööpenhaminan keskustassa, Indre By -nimisessä kaupunginosassa. Kööpenhamina kiehtoi jo ennen työpaikan löytymistä ja valikoitui lopulta myös asuinpaikaksi, vaikka työpaikka Ruotsin puolella onkin.

”Päädyin tänne siksi, että metro ja juna kulkevat vierestä. Pääsen täältä nopeasti joka paikkaan. Työmatkoihin kuluu pari tuntia päivässä.”
Herätyskello soi arkiaamuina ”liian aikaisin”, varttia yli kuusi, ja kotioven Heikkilä sulkee kymmentä vaille seitsemän. Työt toimistolla alkavat yleensä kahdeksalta.

”Ajan metrolla lentoasemalle ja vaihdan siinä junaan. Ensimmäinen passintarkastus tapahtuu lentoasemalla ja toinen ensimmäisellä Ruotsin puolen juna-asemalla. Takaisin päin tullessa tarkastuksia ei ole. Minun aikanani rajanylitykset ja passintarkastukset eivät ole aiheuttaneet ongelmia; suurimman pakolaistulvan aikaan tilanne oli kuulemma toisenlainen.”

Normaali työpäivä koostuu palavereista, ”excelin pyörityksestä”, kasvumahdollisuuksien miettimisestä sekä presentaatioiden laatimisesta. Päivän päätteeksi suuntana on usein kotikaupungin crossfit-sali. Kotiin Heikkilä ehtii iltayhdeksän aikaan.

Kolme tiliä, kolme valuuttaa

Heikkilä kertoo viihtyvänsä mainiosti sekä kotikaupungissaan että työpaikassaan. Kommelluksitta uuden elämän aloittaminen ei kuitenkaan onnistunut. Suurimmaksi haasteeksi osoittautui kielikylpy, johon suomalainen tuli kertaheitolla hypänneeksi.

”Jouduin samanaikaisesti tekemisiin tanskan, ruotsin ja englannin kanssa. Menin kuukaudeksi aivan solmuun: en juuri suutani avannut. Jälkeenpäin selvisi, että tätä on tapahtunut muillekin – kukaan ei vain huomannut varoitella minua asiasta.”

Hiabin työkielenä on englanti. Skånen ruotsia Heikkilä on alkanut pikku hiljaa ymmärtää, mutta puhumiseen vaaditaan vielä enemmän rohkeutta. Harjoittelu siis jatkuu, kollegoiden vahvalla tuella. Tanskan alkeiskurssi ei sen sijaan saa jatkoa ainakaan toistaiseksi.

”Tanskalaisten kanssa pärjää hyvin englannilla. Ruotsin opiskelu olisi jatkon kannalta huomattavasti hyödyllisempää.”

Aikaiset aamuherätykset, pitkät päivät sekä opittavien asioiden paljous sekoitti alkuaikoina sekä vuorokausirytmin että ajatukset. Päänvaivaa aiheutti muun muassa kolmen pankkitilin ja kolmen eri valuutan kanssa toimiminen.

”Minulla on ruotsalainen, tanskalainen ja suomalainen tili. Saan palkan ruotsalaiselle tilille ja maksan verot Ruotsiin, mutta vuokra ja muut juoksevat kulut menevät Tanskan tililtä. Suomen tilikin on edelleen käytössä. Sumplin siis jatkuvasti eri tilien ja valuuttojen välillä. Alku oli hankalaa, mutta pikku hiljaa tämäkin on alkanut sujua rutiinilla.”

Ehdottomasti Kööpenhamina!

Kööpenhamina oli Heikkilälle itsestäänselvä valinta.

”Köpis on ehdoton, iso ja eläväinen. Täältä löytyy ihania ravintoloita, kulttuuria, festareita ja konsertteja. Minulla oli täällä entuudestaan kavereita, joten vaikka koti-ikävä painoi alussa, asettuminen oli helppoa. Mutta vaikka tuttuja ei olisi, suomalaisia seuroja ja tapahtumia löytyy ekspatriaateille pilvin pimein. Oma aktiivisuus ja avoimuus ratkaisee.”

Kaupungin infrastruktuuri on hyvin samanlainen kuin Helsingissä. Hintataso on sen sijaan korkeampi.

”Täällä lähestulkoon kaikki maksaa enemmän kuin Suomessa. Poikkeuksena ovat muun muassa kukat ja liikuntaharrastukset sekä lentoliput, joita voi saada todella halvalla. Muu Eurooppa on lähellä, ja yhteydet ovat hyvät. Myös Helsinki on lähellä. Käyn siellä noin kerran kuukaudessa moikkaamassa perhettä, ystäviä ja kampaajaani.”

Korkeaa hintatasoa kompensoi korkeampi palkkataso. Tanskassa asuvien ja Ruotsissa työskentelevien apuna on myös veroetu, niin sanottu SINK-verotus.

”Veroedun ansiosta veroprosenttini on huomattavasti normaalia alhaisempi. Toki myös työmatkat maksavat melko paljon, 250 euroa kuukaudessa.”

Entä hyggeily – se paljon puhuttu, trendikäs kotoilu, jossa tanskalaiset ovat niin ylivertaisia? Mitä Heikkilä siitä ajattelee?

”Tanskalaiset tosiaan arvostavat perheiltoja ja -viikonloppuja, mikä on hieno asia. Kynttilät palavat, ja pimeinä talvi-iltoina kääriydytään peiton alle eikä tehdä mitään. Liekö tämä syy siihen, että kaupat menevät arkisin kiinni hyvin aikaisin? Niin tai näin, välillä tuntuu toivottomalta ehtiä ostoksille töiden jälkeen.”

Kulttuureissa on eroja

Heikkilä on tehnyt puolen vuoden aikana tuttavuutta sekä ruotsalaisten että tanskalaisten kanssa. Kohtaamiset ovat olleet lähinnä mukavia.

”Ruotsalaiset ovat poliittisesti korrekteja, miellyttäviä ja ystävällisiä; olen tosiaan pitänyt heidän kanssaan työskentelystä. Voi olla, että näen asiat vielä vaaleanpunaisten lasien läpi, mutta olkoon niin – nautin niin kauan kuin voin”, hän nauraa.

Myös tanskalaiset ovat osoittautuneet kanssakäymisessä ystävällisiksi ja helposti lähestyttäviksi. Aivan yhtä äärimmäiseen korrektiuteen kuin ruotsalaiset he eivät kuitenkaan yllä. Heikkilä antaa esimerkin:

”Tanskalaiset osaavat englantia, mutta ovat hieman laiskoja puhumaan sitä. He vaihtavat porukassa helposti tanskaan, jolloin muualta tuleva kokee jäävänsä ulkopuoliseksi. Tällaista ruotsalaiset eivät tee.”

Suomalainen huumori ei kumpaankaan kansaan välttämättä pure – sen Heikkilä on saanut kokea kantapään kautta useampaankin otteeseen.

”Vaikka vitsi olisi miten hyvä, suomalainen suoruus herättää hämmennystä. Idea kyllä ymmärretään, mutta aaltopituudet eivät välttämättä aina kohtaa.”

Ruotsalaisten ja tanskalaisten keskellä oma suomalainen identiteetti on vahvistunut voimalla, joka on yllättänyt Heikkilän itsensäkin.

”Minusta on tullut huomattavasti suomalaisempi kuin aikaisemmin. Karjalanpiirakat, Jallu, Suomi 100 -purkka ja Elovenan puurohiutaleet ovat olleet kovemmassa kurssissa kuin koskaan aikaisemmin. Ja itsenäisyyspäivänä tulin töihin sinivalkoisissa vaatteissa!”

12.4.2017

Juutinrauman silta

  • Kööpenhaminan ja Malmön yhdistävä 7,8 kilometriä pitkä silta avautui vuonna 2000.
  • Sillan alemmalla tasolla kulkee rautatie ja ylemmällä nelikaistainen moottoritie.
  • Vuonna 2011 noin 18 000 työmatkalaista matkusti päivittäin sillan yli työpaikalleen. Ennen sillan avautumista työmatkalaisia oli reitillä päivittäin vain noin 2 600.
  • 57 prosenttia työmatkapendelöijistä käyttää junaa, loput autoa.
  • Suurin osa Juutinrauman sillan päivittäin ylittävistä työmatkalaisista on korkeakoulutettuja.

Lähde: www.orestat.se/sv/analys

Malmö

Malmö on Ruotsin kolmanneksi suurin, kasvava kaupunki, jonka taajaman alueella asuu noin 320 000 henkilöä. Kaupungin asukkaiden keski-ikä on alhaisempi kuin Ruotsissa keskimäärin, mikä näkyy myös asumisessa: yli 70 prosenttia kotitalouksista on yhden tai kahden hengen talouksia.

”Ruotsalaiset ovat poliittisesti korrekteja, miellyttäviä ja ystävällisiä; olen tosiaan pitänyt heidän kanssaan työskentelystä”, Karoliina Heikkilä toteaa.

Lisätietoa Malmöstä (ruotsiksi)

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Etsimme vaikuttajia tulevaisuuden Suomen Ekonomeihin

Työmarkkinat kokevat suuria muutoksia Suomessa, uudenlaiset työn muodot sekä lakimuutokset sekoittavat niin eduskuntaa kuin ammattijärjestöjä. Ammattijärjestöjen toiminta kokee paljon arvostelua, mutta ovatko ne pelkästään lakkouhkailua ja työmarkkinoiden jäykistämistä?

Ei, vaikka vaikutelma on monelle sitä. On tärkeä muistaa, että meillä Suomessa on useita järjestöjä, jotka keskittyvät tulevaisuuteen.

Miten toimii työmarkkinajärjestö, joka haluaa tulevaisuudessa keskittyä myös työn muutokseen tuoden samalla turvaa, järkevällä tavalla? Me Suomen Ekonomeissa tuomme järkeviä aloituksia työmarkkinoihin ja tuemme kauppatieteellistä koulutusta, jotta tutkintomme pysyy arvostettuna, mutta myös uudistuu.

Haluaisitko sinä tuoda omaa asiantuntemustasi sekä ajatuksiasi tulevaisuuden Suomen Ekonomeihin?

Suomen Ekonomien hallitus ohjaa järjestön toimintaa strategisella tasolla. Järjestömme on laaja ja siihen tarvitaan näkemystä ja asiantuntemusta sekä myös rohkeutta uudistua. Nyt Suomen Ekonomit hakee uutta hallitusta, johon tarvitaan niin varttuneempaa kokemusta työmarkkinoista kuin myös nuoria ekonomeja sekä opiskelijoita, joille työ ja tutkinto näyttävät hyvin erilaisilta.

Suomen Ekonomien hallituksessa olet

Tulevaisuuden hallitustyöskentelijä
Hallitustyöskentely vaatii kykyä tarkastella liiton toimintaa kokonaisuutena yhdistäen monta eri elementtiä. Hallituksessa työskentely kehittää sinua ammatillisesti edistäen vahvuuksiasi strategian ohjaamisesta työelämän kysymyksiin.

Vaikuttaja
Pääset vaikuttamaan hallituksessa kuumimpiin asiakysymyksiin, jotka vaihtelevat koulutus- sekä työmarkkinapolitiikasta brändi- ja jäsenkysymyksiin. Vaikuttaminen laajaan kokonaisuuteen sekä yhteisiin asioihin tekee hallitustyöskentelystä mielenkiintoista ja merkityksellistä.

Verkostoituja
Hallitustyöskentely avaa sinulle useita ovia, pääset tapaamaan mielenkiintoisia henkilöitä ja organisaatioita. Hienoimpia kokemuksia on nähdä omien hallitustovereiden asiantuntijuus ja oppia heiltä.

Tule vaikuttamaan ja kertomaan oma visiosi Suomen Ekonomien hallitukseen!

Miia Paavola
Hallituksen 3. varapuheenjohtaja
Suomen Ekonomit

Suomen Ekonomit etsii uutta hallitusta seuraavalle kolmivuotiskaudelle 2018-2020, hakuaika on käynnissä 3.9. asti. Lue lisää ja hae: ekonomit.fi/hallitukseen.

18.08.2017
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013