( Yhteiskunta )

Raamit tekevät sopimisesta sujuvaa

Teksti Mikko Huotari
Kuvitus Samuel Tuovinen
Parhaimmillaan paikallisessa sopimisessa kaikki osapuolet voittavat.

Paikallisesta sopimisesta on tullut jonkinlainen mantra, jota kaikki hokevat, mutta tarkoittavat eri asioita”, sanoo Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Lotta Savinko.

”Välillä kuulostaa siltä, että kun paikallinen sopiminen saadaan laajennettua, niin kaikki Suomen ja kansantalouden ongelmat ratkeavat. Toki sopimisen lisääminen paikallisella tasolla on vääjäämätöntä ja sitä tarvitaan, mutta yksin sen avulla ei Suomen kriisiä ratkota.”

Uusi asia paikallinen sopiminen ei ole. Lainsäädäntö ja työehtosopimukset asettavat sille raamit ja reunat, ja näissä rajoissa paikallinen sopiminen on ollut mahdollista jo kauan. Paikallisesti on voitu sopia monenlaisista asioista – etenkin ylempien toimihenkilöiden ja ekonomien työehtosopimuksissa. Paikallisen sopimisen mahdollisuudet vaihtelevat kuitenkin paljon, koska työehtosopimuksissa on paljon alakohtaisia eroja.

Hyötyä kaikille

Paikallinen sopiminen on ennen kaikkea kollektiivista sopimista. Se edellyttää, että kollektiiviset sopijaosapuolet ovat olemassa ja niiden välillä vallitsee luottamus.

”Hyviä edellytyksiä paremmalle paikalliselle sopimiselle ovat lisäksi lainmukaiset suunnitelmat: että ne on tehty ja että ne ovat käytössä”, Savinko sanoo.

”Se tarkoittaa muun muassa henkilöstö-, koulutus-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia sekä palkkakartoituksia ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa.”

Tärkeää on myös jatkuvan yhteistoiminnan ylläpito ja kehittäminen, mikä edistää paikallisen sopimisen edellyttämää tiedonsaantia ja kasvattaa luottamusta.

”Paikallisen sopimisen myötä meillä on mahdollisuus parantaa sopijapuolien välistä luottamusta entisestään. Näin käy, jos onnistumme luomaan molempia osapuolia hyödyttävän paikallisen sopimisen kulttuurin.”

Muutakin kuin kriisisopimista

Kilpailukykysopimuksen mahdollisen syntymisen myötä paikallinen sopiminen laajenee ensisijaisesti niin sanottuun kriisisopimiseen. Tämä tarkoittaa, että työpaikoille tulee mahdolliseksi sopia työehdoista määräajaksi, jos yritystä uhkaa vakava taloudellinen kriisi.

Paikallinen sopiminen laajenee nyt siis negatiivisen taloustilanteen kautta, mutta yhtä tärkeää olisi kehittää paikallista sopimista myös muulloin kuin taloudellisissa kriisitilanteissa.

”Toisaalta nyt liikutaan iso askel eteenpäin. Kun nämä muutokset on jalkautettu, olemme todennäköisesti aiempaa osaavampia kehittämään paikallista sopimista myös ei-kriisiaikoina sopimiseen”, Savinko sanoo.

Lisäksi paikallinen sopiminen laajenee nyt järjestäytymättömien työnantajien piiriin, joten on tärkeää, että henkilöstöedustus, luottamushenkilöiden tiedonsaanti sekä vaikutusmahdollisuudet turvataan.

Niin sanottuja sopimuksettomia aloja, kuten kauppa- ja elintarvikealaa, paikallisen sopimisen muutokset eivät juurikaan kosketa. Niillä sopiminen rakentuu vahvasti työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän ympärille.

”Toivottavaa onkin, että paikallisen sopimisen kehittyminen lisäisi myös näillä aloilla intoa työehtosopimustasoiseen sopimiseen”, Savinko sanoo.

”Muutoin vaarana on, että nämä alat muodostavat sopimisen kannalta ikään kuin kakkosluokan.”

Vain hyviä sopimuksia

Nordealla on Suomessa noin 7 300 työntekijää. Yrityksessä on sovittu paikallisesti hyvin monenlaisista asioista jo vuosien ajan.

”Toistaiseksi on tehty vain hyviä sopimuksia”, sanoo Nordean Ylemmät Toimihenkilöt NYT ry:n puheenjohtaja Jouni Jaakkonen.

”Vielä ei olla jouduttu tekemään huonoja sopimuksia, mutta sellainenkin voi tietysti olla jossain vaiheessa edessä.”

Ylempien Toimihenkilöiden YTN:n linkkeinä Nordeassa ovat YTN:n pääyhteyshenkilö Jarmo Hyvärinen ja NYT:n puheenjohtaja Jouni Jaakkonen. Rahoitusalan henkilöstöedustajaa kutsutaan siis yhteyshenkilöksi. Häntä koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin luottamusmiehiä muilla aloilla.

Nordean suuren työntekijämäärän vuoksi paikalliset sopimukset tehdään hyvin eri tavalla kuin pienillä tai keskikokoisilla työpaikoilla. Työnantajan edustajien lisäksi neuvotteluissa ovat Nordean Ylemmät Toimihenkilöt NYT:n edustajat ja Nousun edustajat. Nousun jäsenistä suurin osa on toimihenkilöitä.

”Olemme neuvotelleet muun muassa rahoitusalan palkkakeskustelumallista. Siitä on tehty Nordeassa paikallinen sopimus, joka poikkeaa hieman työehtosopimuksen mallista”, Hyvärinen kertoo.

”Sopimuksessa on määritelty Nordean tarpeisiin sopivimmat menettelytavat ja lomakkeet. Lisäksi henkilökohtaiseen palkanosaan vaikuttavat kohdat poikkeavat jonkin verran työehtosopimuksesta. Palkansaajan näkökulmasta on päästy parempaan sopimukseen kuin mitä työehtosopimuksella olisi saatu”, Jaakkonen sanoo.

”Tähän asti työntekijät ovat olleet voittava osapuoli, mutta niin myös työantajapuoli: eihän työnantaja tekisi sopimusta, jos se ei kokisi hyötyvänsä siitä”, Hyvärinen selittää.

Nordeassa on palkkojen lisäksi sovittu paikallisesti myös viikonlopputyöskentelystä. Viime vuonna tehtiin työehtosopimukseen perustuva sopimus lauantaityökokeilun aloittamisesta.

”Meillä on tietty määrä konttoreita auki myös lauantaisin. Paikallisella sopimuksella on sovittu työskentelyperiaatteet ja millainen korvaus viikonlopputyöstä maksetaan”, Hyvärinen kertoo.

Lauantaityötä koskeva kokeilu on määräaikainen, ja kokeilu päättyy tämän vuoden elokuun lopussa. Mitä tapahtuu sen jälkeen, on edelleen auki.

Yhteyshenkilöt avainasemassa

Paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että osapuolet tietävät, mistä sovitaan ja minkä vuoksi. Siksi henkilöstön tiedonsaanti ja edustus on turvattava yrityksen hallinnossa. Lisäksi tiedon täytyy kulkea sujuvasti työntekijöiden ja yhteyshenkilöiden välillä.

”Ilman paikallista sopimista meillä olisi vain yksi yhteyshenkilö, mutta neuvottelemalla on saatu kolme yhteyshenkilöä lisää”, Jaakkonen sanoo.

Paikallisista sopimuksista neuvotellaan yhteyshenkilöiden kautta. Nordean Ylemmät Toimihenkilöt NYT on tehnyt sopimuksen YTN:n kanssa.

”Voimme sopia paikallisesti YTN:n nimissä. Luonnollisesti meidän täytyy noudattaa YTN:n ohjeita, jotta jäsenkunnan etu tulee valvottua”, Jaakkonen kertoo.

NYT on yrittänyt turvata riittävän yhteyshenkilöiden määrän, jotta kaikilla liiketoiminta-alueilla olisi yhteyshenkilö ja tieto kulkisi kaikista yksiköistä neuvottelupöytään. Tällä hetkellä yhteyshenkilöverkostossa on pieniä puutteita ja NYT yrittää saada yhteyshenkilöiden määrää kattavammaksi.

”Parhaillaan on meneillään neuvottelut yhteyshenkilösopimuksen uusimiseksi niin, että se parantaa eri henkilöstöryhmien ja työantajan yhteistyötä ja mahdollistaa aidot neuvottelut paikallista sopimuksista”, Jaakkonen sanoo.

Yhteyshenkilöllä on myös erityinen luottamusmiehen suoja, joka antaa hänelle korotetun irtisanomissuojan. Tämä turva edesauttaa yhteyshenkilöä, jotta hänen on helppo keskustella ja neuvotella työnantajan edustajan kanssa ongelmatilanteissa. Yksittäisenä työntekijänä harvemmalla on rohkeutta tai viitseliäisyyttä nostaa hankalia asioita esiin esimiehensä edessä.

Kahden puolen pöytää

Ekonomien asema paikallisessa sopimisessa on kiinnostava. Ekonomeja löytyy neuvottelupöydän molemmin puolin. Suomen Ekonomien hallituksessa istuva Manu Salmi on Nokian Renkailla raskaiden renkaiden tulosyksikön johtaja. Hänen mukaansa yrityksellä on pitkät perinteet paikallisen sopimisen osalta. Erilaisia sopimuksia on tehty tarpeen mukaan useiden vuosien ajan.

”Sopimusten ja neuvottelujen käynnistämisen taustalla ovat liiketoiminnan tarpeet, joihin olemassa olevat työehtosopimukset eivät välttämättä anna optimaalista tapaa vastata”, Salmi sanoo.

Tämän vuoden tammikuussa viimeisteltiin paikallinen sopimus, joka koskee työaikajoustoja.

”Henkilöautojen rengasliiketoiminta on sesonkiluontoista, ja sesonkiin valmistauduttaessa on tarve tehdä tavallista enemmän töitä. Toisaalta sesongin jälkeen on hiljaisempaa aikaa, jolloin voidaan pitää vapaana sesongissa kertyneitä joustoja työaikapankista”, Salmi selittää.

Sopimuksen aikaansaaminen vaati pitkiä ja perusteellisia neuvotteluja.

”Se vaati myös kärsivällisyyttä sekä luottamusta osapuolten kesken.”

Neuvoteltu paikallinen sopimus koskee Nokian tehtaan henkilöautorengastuotannon henkilöstöä.

”Henkilöstö tekee keväällä, kesällä ja syksyllä ajoittain 6-päiväistä työviikkoa kerryttäen työaikapankkiin tunteja. Nämä tunnit pidetään vapaana vuodenvaihteen molemmin puolin, kun tuotannossa on hiljaisempaa”, Salmi sanoo.

Salmi uskoo, että paikallisella sopimuksella päästiin molempia osapuolia hyödyttävään ratkaisuun.

”Työnantaja sai tarvitsemiaan joustoja, ja henkilöstö joustojen vastineeksi 2,5 vuoden työsuhdeturvan.”

Salmi arvelee, että myös tulevaisuudessa tulee liiketoimintalähtöisiä tarpeita, joihin työehtosopimusten luomat raamit eivät sellaisenaan suoraan sovellu.

”Tällöin on syytä kokoontua paikalliseen neuvottelupöytään etsimään ratkaisuja. Prosessiin kannattaa ottaa ammattiliitot mukaan sekä asiantuntemuksensa että valtakunnallisen näkyvyytensä vuoksi”, Salmi pohtii.

Työ- ja virkaehtosopimusten raameissa

Kun paikallinen sopiminen laajenee, osaamisen vaatimukset kasvavat. Kukaan ei halua tehdä huonoja tai lainvastaisia sopimuksia, joten tietoa ja taitoa vaaditaan neuvottelupöydän kummallakin puolella.

”Paikallisen sopimisen laajentuminen tulee olemaan iso muutos ja myös haaste etenkin luottamusmiehille”, Savinko sanoo.

Hän pitääkin tärkeänä, että työ- ja virkaehtosopimukset raamittavat nyt ja tulevaisuudessa paikallista sopimista.

”Luottamusmies- ja työehtosopimusjärjestelmää kannattaisi käyttää hyväksi, koska siellä on raamitettuja prosesseja. Paikallista sopimista edistää parhaiten se, että asiat pystytään tekemään lähtökohtaisesti oikein.”

Nordean Jarmo Hyvärinen korostaa, että paikallisen sopimisen pitää olla järjestäytynyttä toimintaa.

”Pitää olla myös sopimus, miten sopimuksesta pääsee eroon ja miten riitoja selvitetään”, Hyvärinen sanoo.

Myös Jouni Jaakkonen liputtaa edustuksellisen sopimustoiminnan puolesta.

”Ei ole hyvä tehdä paikallisia sopimuksia suoraan työntekijöiden kanssa, koska silloin kaikkien etua ei tule otettua huomioon.”

13.4.2016

TES-tason sopiminen

  • Työehtosopimus (TES), jossa työnantajaliitto ja palkansaajaliitto sopivat alakohtaisista työsuhteen ehdoista, kuten työajoista, lomarahoista, sairausajan palkasta ja palkankorotuksista.

  • Yleensä toimialakohtaisia sopimuksia (esimerkiksi rahoitusala, teknologiateollisuus, ict-ala) ja sidottu henkilöstöryhmiin. Ekonomit ovat pääsääntöisesti ylempien toimihenkilöiden TESien piirissä.

  • TES voi olla myös yrityskohtainen (esimerkiksi Finnvera ja YLE).

  • Normaalisitova TES koskee ainoastaan sopijaosapuolia. Normaalisitovia ovat esimerkiksi yrityskohtaiset TESit. Normaalisitovia sopimuksia noudatetaan vain työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä.

  • Yleissitovaa TESiä tulee noudattaa kaikissa alalla toimivissa yrityksissä, myös järjestäytymättömissä yrityksissä. Järjestäytymätön yritys ei kuulu työnantajaliittoon.

Paikallinen sopiminen

  • Yritys-/työpaikkatasolla tapahtuvaa sopimista.

  • Sopijapuolet, sekä mistä asioista voidaan sopia, on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksessa.

  • Työntekijöitä edustaa yleensä luottamusmies, joka voi tehdä sopimuksia edustettaviensa puolesta.

  • Voi koskea koko henkilöstöä, henkilöstöryhmää tai muutoin rajattua työntekijäryhmää.

  • Tyypillisiä paikallisesti sovittavia asioita ovat esimerkiksi työaikajärjestelyihin liittyvät asiat, lomarahat, matkakustannusten korvaukset, työaikapankki ja päivystyskorvaus.

Yksilötason sopiminen

  • Työntekijä sopii itse työsuhteen ehdoistaan työnantajan kanssa tavallisimmin työsopimuksella.

  • Työlainsäädäntö rajoittaa sopimista siten, että lakia huonommista ehdoista ei voi sopia, ellei TES sitä mahdollista. Sen sijaan paremmista ehdoista voi sopia aina.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013