( Johtaminen )

Rohkeus ja avoimuus – yrityksen tärkeät arvot

Teksti Jukka Nortio
Kuvitus Jussi Kaakinen
Miten luottamuksen kulttuuri luodaan yrityksen arkeen?

Meillä on valtavan avoin sisäinen kulttuuri. Tavoitteet ovat selvät kaikille, ja ne viestitään vahvasti. Yksi periaatteistamme onkin, että jaamme tietoa niin paljon kuin se on mahdollista. Sharing is caring”, Googlen maajohtaja Anni Ronkainen tiivistää.

Googlen avoimuus on parhaiden käytäntöjen jakamista ja oppimista muiden yksiköiden toiminnasta.

”Meillä ei ole not invented here -asennetta. Varastamme kunnialla toisten keksimiä yhteisiä toimintatapoja ja säädämme niitä paikallisiin olosuhteisiin”, Ronkainen sanoo.

Diacorissa uusi visio luotiin yhdessä henkilöstön kanssa

Anni Vepsäläinen hyppäsi viisi vuotta sitten terveyspalveluyhtiö Diacorin johtoon. Takana oli pitkä ura telekommunikaatioalalla ja parin vuoden rupeama henkilöstönkehittämisyrityksen johdossa.

”Terveydenhuoltoala oli tuolloin varsin konservatiivinen, oli vähän kilpailua asiakkaista ja niukasti dynamiikkaa verrattuna esimerkiksi teletoimialaan. Viidessä vuodessa koko toimiala on muuttunut ja Diacor on edennyt aimo harppauksin eteenpäin.”

Kun Vepsäläinen tarttui Diacorin ruoriin, hän lähti luomaan henkilöstönsä kanssa uutta visiota.

”Minulle on tärkeää yhdessä tekeminen, erityisesti näin asiantuntijayrityksessä”, Vepsäläinen sanoo.

Mistä saadaan kasvua tulevaisuudessa?

Avoimella, osallistavalla ja keskustelevalla työskentelyllä syntyi visio, jonka mukaan Diacor on terveyspalveluiden suomalainen suunnannäyttäjä.

”Tämä on rohkea ja kunnianhimoinen visio”, Vepsäläinen sanoo.

Uusi visio näkyi heti käytännön työssä, kun kielenkäyttö käännettiin kankeasta Kela-termistöstä asiakaslähtöiseksi, painopiste siirrettiin työterveyshuollosta työterveyspalveluihin ja työtapojen kehittämisessä lähdettiin hyödyntämään palvelumuotoilua.

Googlella rohkeus on vahvaa etunojaa tulevaisuuteen.

”Haluamme ymmärtää, miltä maailma näyttää kymmenen vuoden päästä. Muutosten pitää olla suuria eikä vähittäisiä. Jokaisen pitää miettiä rohkeasti, mikä on oma kymmenkertaisen eikä kymmenprosenttisen kasvun juttu”, Ronkainen sanoo.

Esimerkkinä Ronkainen mainitsee Googlen älylasit, jotka olivat muutama vuosi sitten teknisesti kömpelö ratkaisu, ne painoivat 15 kiloa ja tekniikka oli ahdettu isoon reppuun. Tänään lasit ovat kevyet ja kätevät sekä lähiaikoina kenen tahansa saatavilla.

”Oman eksponentiaalisen jutun löytämiseksi saa myös epäonnistua. Ilman virheitä ei voi löytää uusia arvokkaita asioita”, Ronkainen sanoo.

Johdon viestintä on ensiarvoisen tärkeää

”Johtaja ei voi vetää muutosta yksin vaan kaikki pitää tehdä yhdessä. Koko ajan on kerrottava keskeneräisistä asioista, missä vaiheessa ne etenevät ja mihin tuloksiin on päästy”, Vepsäläinen haastaa.

Miksi avoimuus ja yhdessä tekeminen ovat tärkeitä? Onhan suomalaisia käskytetty vuosikymmenet ylhäältä alas.

”Organisaation ihmisissä on sen kaikki viisaus ja osaaminen. Ne pitää saada yrityksen käyttöön, jotta yritys menestyy”, Vepsäläinen sanoo.

Avoimuus ei ole itsestäänselvyys, vaan sitä pitää ruokkia koko ajan.

”Tässä johdon on toimittava esimerkkinä. On näytettävä, miten ihmiset otetaan mukaan ja toisaalta muistettava kolme tärkeää asiaa: viesti, viesti ja viesti”, Vepsäläinen sanoo.

Avoimuus työpaikan arjessa

Ihmisten osallistaminen ja avoimuus on viety Diacorissa työn arkeen, sillä koko porukkaa ei voida viedä Lappiin tai risteilylle ideointipalaveriin.

”Kehittämistyötä ja ideointia tehdään kaikissa yksiköissä päivittäin. Osastokokouksissa varataan tarvittaessa vaikka puoli tuntia aikaa jonkin asian avaamiseen keskustelemalla”, Vepsäläinen sanoo.

Vepsäläinen itse jalkautuu säännöllisesti diacorilaisten työpaikoille kuuntelemaan ja jakamaan tietoa.

”Joka kevät teen 13 lääkäriasemamme kierroksen, jolloin pääsen osallistumaan työn arkeen. Pari viikkoa sitten olin mukana seuraamassa taittovirhekirurgialeikkausta. Tärkeää on myös viettää aikaa kahvihuoneissa. Siellä kuulee parhaiten, mitä ajatuksia työntekijöillämme on”, Vepsäläinen kertoo.

Yhteiskunnallinen tilaus luottamukselle

SEFEssä rohkeus ja avoimuus ovat ydinarvoja. Avoimuus kasvaa yhteiskunnallisesta tarpeesta.

”Tarvitsemme sekä SEFEen että koko yhteiskuntaan ilmapiirin, jossa päätöksenteko ja valmistelu ovat mahdollisimman avoimia ja läpinäkyviä. Mitä vähemmän on salaisuuksia, sitä paremmin me voimme”, SEFEn toiminnanjohtaja Aija Bärlund sanoo.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on huutava kysyntä luottamuksen lisäämiselle. Luottamus vaatii rohkeutta. Helsingin Sanomien ex-päätoimittaja Mikael Pentikäinen on tehnyt suuren palveluksen valottamalla luottamuksen eri puolia ja nyansseja niin työelämässä kuin arjessa läheisten kanssa.

”Jokaisen pitäisi lukea Pietikäisen Luottamus. Siinä haastetaan mukavalla tavalla luopumaan kontrollista ja saamaan luottamuksen kautta hyvinvointia ja parempaa tulosta työpaikoilla”, Bärlund sanoo ja jatkaa.

”Luottamusta tarvitaan rutkasti lisää työmarkkinoilla, politiikassa ja ihmisten välisessä kanssakäymisessä”, Bärlund kiteyttää.

4.6.2014

Viisi näkökulmaa rohkeuteen

Perinne ”Meitä velvoittaa Aurora Karamzinin perinne. Hän oli oman aikansa rohkea suunnannäyttäjä ja uudistaja. Hän otti käyttöön 1800-luvun lopulla tulospalkkauksen ja johti ensimmäistä yhteiskunnallista yritystä. Me tuomme tämän rohkeuden nykyaikaan näyttämällä esimerkkiä ja asettamalla rohkeat tavoitteet itsellemme”, Diacorin Vepsä läinen sanoo.

Potkut ”Rohkeutta tarvitaan yt-tilanteessa. Rohkeimmat eivät jää odottelemaan tulevatko irtisano- tuiksi, vaan uskaltautuvat ulos roolistaan ja mukavuusalueeltaan ja lähtevät tekemään uutta tulevaisuuttaan. On uskallettava lähteä uudelle uralle tai yrittäjäksi”, SEFEn Bärlund sanoo.

Muutos ”Vaikka olemme iso talo, pystymme muuttumaan rohkeasti. Emme pelkää tehdä virheitä, emmekä pyri täydellisyyteen. Tärkeintä on kokeilla rohkeasti uusia asioita, vaikka rapatessa vähän roiskuukin”, Googlen Ronkainen sanoo.

Johtaminen ”On kohdattava ihmiset ihmisinä ja oltava aidosti sitä mitä on. On ajateltava, puhuttava ja toimittava yhtenäisesti, muuten ei pärjää. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että ikävät ja väärätkin päätökset ovat olleet vilpittömiä”, SEFEn Bärlund sanoo.

Missio ”Missio, jonka mukaan edistämme ihmisen terveyttä, on rohkea. Kannibalisoimme iloisesti omaa sairaanhoitoliiketoimintaa, jos asiakkaamme voivat paremmin. Se on meistä samalla oikea ja rohkea tavoite”, Diacorin Vepsäläinen sanoo.

Arvojen lyhyt historia

Tapio Aaltosella on pitkä perspektiivi arvojen maailmaan. Hän on nähnyt kolmella vuosikymmenellä niiden muutoksen ylhäältä annetuista fraaseista nykyisiksi, usein henkilöstön kanssa yhdessä rakennetuiksi pelisäännöiksi.

Arvokeskustelu on vakavoitunut yrityksissä. Arvot halutaan tehdä tosissaan, sillä ne ovat tärkeä osa henkilöstöpolitiikkaa.

”Arvoilla haetaan yhteishenkeä, ryhmittäytymistä saman lipun alle. Arvoissa puhutaan oikeista asioista: mitä todella ollaan. Niiden avulla halutaan tunnistaa kipukohtia ja luoda yhteistä identiteettiä”, Aaltonen luettelee.

Uudet tuuletMoraaliset ja eettiset arvot ovat nousseet arvokeskustelussa viimeisen kymmenen vuoden aikana.

”Rohkeus on tällä hetkellä hyvin monen yrityksen arvo. Sillä haetaan liikettä ja vanhojen toimintatapojen kyseenalaistamista. Henkilöstöä kannustetaan tuomaan omia näkökantoja esille. Rohkeus on dynaamisuutta, joka nyt on vahvasti esillä.”

Avoimuus on ollut jo pidempään tunnustettu arvo monilla työpaikoilla.

”Ihmiset haluavat olla selvillä, mitä heidän ympärillään tapahtuu. Nyt halutaan eroon tiedon panttaamisesta ja siiloutuneista rakenteista. Niiden tilalle haetaan kollektiivista työelämää ja asioiden jakamista.”

Nuoret vaativat uudistumaan Avoimuus ja rohkeus nousevat Aaltosen mukaan yritysten arvoissa, koska uudet sukupolvet vaativat niitä työnantajiltaan.

”Nuorilla on tarve miettiä asioita aidosti uudella tavalla, jakaa tietoja ja miettiä vaihtoehtoja. Nuoret ovat rohkeita ottamaan kantaa, he haluavat suoraa palautetta ja avointa keskustelua. Tässä voi tulla törmäyksiä vanhempien sukupolvien kanssa.”

Avoimuus ja rohkeus eivät ole mahdollisia ilman vahvaa luottamusta.

”Luottamusta arvostetaan ja sitä odotetaan työelämässä kaikista eniten. Luottamus on superarvo, jota ilman muillakaan arvoilla ei ole mahdollisuutta menestyä”, Aaltonen tähdentää.

Rohkeasti isyyslomalle

Tommi Koivisto on kotona, kun soitan. Kaksivuotias tytär on sairas ja isä on jäänyt kotiin hoitamaan häntä.

Roviolla projektipäällikkönä työskentelevällä Koivistolla on kokemusta lapsenhoidosta. Hän vietti isäkuukauden lisäksi puolisen vuotta lapsen kanssa kotona.

Koivistolla ei ollut mallia koti-isyydestä, sillä hänen äitinsä oli pitkään kotona ja isä huolehti perheen toimeentulosta. Myös puolison maanviljelijäperheessä äiti oli se, joka huolehti lapsista ja kodista.

Tommi Koivisto kypsytteli pitkään ajatusta hoitovapaasta.

”Oma reaktioni oli aluksi perinteinen, etten minä jää kotiin. Sittemmin se kääntyi ihan päinvastaiseksi: tuntuisi oudolta, miksen jäisi kotiin hoitamaan lasta, kun siihen on kerran mahdollisuus.”

Esimerkkinä muille

Tommi Koivistoa arvelutti aiemmin, miten kotiin jäänti vaikuttaisi urakehitykseen ja putoaisiko hän nopeasti muuttuvalla alalla kehityksen kelkasta.

”Nyt kun ikää on yli kolmekymmentäviisi, ymmärrän, ettei mikään työura ole kiinni puolesta vuodesta. Toisaalta, jos ura olisi siitä kiinni, olisin uralla, jolla en halua jatkaa.”

Isyysloman saama vastaanotto oli kaikkialla positiivinen.

”Niin kollegat, esimiehet kuin asiakkaatkin kannustivat ja sanoivat, että näytän muille hyvää esimerkkiä.”

Puoli vuotta lapsen kanssa oli antoisa kokemus ja aikamoinen yllätys.

”Lapsen kanssa kotona oleminen oli helpompaa ja rennompaa kuin olin odottanutkaan. Lapsi nukkui kahdet päiväunet, jolloin minulla oli omaa aikaa. Kyllä sitä voi kutsua lomaksi.”

Rohkeus tehdä oikein

Isyysvapaan mahdollisuutta hyödyntää vain pari prosenttia isistä.

Vaatiiko keskiverrosta poikkeava päätös rohkeutta?

”Rohkeus on sitä, että tekee niin kuin kokee itse oikeaksi tehdä. Rohkeus on myös sitä, että valmistautuu ottamaan vastaan arvostelua ja hämmästelyä. Monia pelottaa, miten työpaikalla asiaan suhtaudutaan, varsinkin jos on siellä ensimmäinen tämän päätöksen tekevä mies.”

Lapsen kanssa vietetty aika tuotti Tommi Koivistolle paljon ilonaiheita.

”Merkittävin asia on syventynyt suhde lapsen kanssa. Yhteiset kokemukset ovat meillä rikkautena lopun ikäämme. Tärkeää on ottaa omistajuus vanhemmuudesta – olla enemmän kuin pelkkä viikonloppuisä”, Tommi Koivisto tiivistää.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013