( Johtaminen )

Rohkeus ja avoimuus – yrityksen tärkeät arvot

Teksti Jukka Nortio
Kuvitus Jussi Kaakinen
Miten luottamuksen kulttuuri luodaan yrityksen arkeen?

Meillä on valtavan avoin sisäinen kulttuuri. Tavoitteet ovat selvät kaikille, ja ne viestitään vahvasti. Yksi periaatteistamme onkin, että jaamme tietoa niin paljon kuin se on mahdollista. Sharing is caring”, Googlen maajohtaja Anni Ronkainen tiivistää.

Googlen avoimuus on parhaiden käytäntöjen jakamista ja oppimista muiden yksiköiden toiminnasta.

”Meillä ei ole not invented here -asennetta. Varastamme kunnialla toisten keksimiä yhteisiä toimintatapoja ja säädämme niitä paikallisiin olosuhteisiin”, Ronkainen sanoo.

Diacorissa uusi visio luotiin yhdessä henkilöstön kanssa

Anni Vepsäläinen hyppäsi viisi vuotta sitten terveyspalveluyhtiö Diacorin johtoon. Takana oli pitkä ura telekommunikaatioalalla ja parin vuoden rupeama henkilöstönkehittämisyrityksen johdossa.

”Terveydenhuoltoala oli tuolloin varsin konservatiivinen, oli vähän kilpailua asiakkaista ja niukasti dynamiikkaa verrattuna esimerkiksi teletoimialaan. Viidessä vuodessa koko toimiala on muuttunut ja Diacor on edennyt aimo harppauksin eteenpäin.”

Kun Vepsäläinen tarttui Diacorin ruoriin, hän lähti luomaan henkilöstönsä kanssa uutta visiota.

”Minulle on tärkeää yhdessä tekeminen, erityisesti näin asiantuntijayrityksessä”, Vepsäläinen sanoo.

Mistä saadaan kasvua tulevaisuudessa?

Avoimella, osallistavalla ja keskustelevalla työskentelyllä syntyi visio, jonka mukaan Diacor on terveyspalveluiden suomalainen suunnannäyttäjä.

”Tämä on rohkea ja kunnianhimoinen visio”, Vepsäläinen sanoo.

Uusi visio näkyi heti käytännön työssä, kun kielenkäyttö käännettiin kankeasta Kela-termistöstä asiakaslähtöiseksi, painopiste siirrettiin työterveyshuollosta työterveyspalveluihin ja työtapojen kehittämisessä lähdettiin hyödyntämään palvelumuotoilua.

Googlella rohkeus on vahvaa etunojaa tulevaisuuteen.

”Haluamme ymmärtää, miltä maailma näyttää kymmenen vuoden päästä. Muutosten pitää olla suuria eikä vähittäisiä. Jokaisen pitää miettiä rohkeasti, mikä on oma kymmenkertaisen eikä kymmenprosenttisen kasvun juttu”, Ronkainen sanoo.

Esimerkkinä Ronkainen mainitsee Googlen älylasit, jotka olivat muutama vuosi sitten teknisesti kömpelö ratkaisu, ne painoivat 15 kiloa ja tekniikka oli ahdettu isoon reppuun. Tänään lasit ovat kevyet ja kätevät sekä lähiaikoina kenen tahansa saatavilla.

”Oman eksponentiaalisen jutun löytämiseksi saa myös epäonnistua. Ilman virheitä ei voi löytää uusia arvokkaita asioita”, Ronkainen sanoo.

Johdon viestintä on ensiarvoisen tärkeää

”Johtaja ei voi vetää muutosta yksin vaan kaikki pitää tehdä yhdessä. Koko ajan on kerrottava keskeneräisistä asioista, missä vaiheessa ne etenevät ja mihin tuloksiin on päästy”, Vepsäläinen haastaa.

Miksi avoimuus ja yhdessä tekeminen ovat tärkeitä? Onhan suomalaisia käskytetty vuosikymmenet ylhäältä alas.

”Organisaation ihmisissä on sen kaikki viisaus ja osaaminen. Ne pitää saada yrityksen käyttöön, jotta yritys menestyy”, Vepsäläinen sanoo.

Avoimuus ei ole itsestäänselvyys, vaan sitä pitää ruokkia koko ajan.

”Tässä johdon on toimittava esimerkkinä. On näytettävä, miten ihmiset otetaan mukaan ja toisaalta muistettava kolme tärkeää asiaa: viesti, viesti ja viesti”, Vepsäläinen sanoo.

Avoimuus työpaikan arjessa

Ihmisten osallistaminen ja avoimuus on viety Diacorissa työn arkeen, sillä koko porukkaa ei voida viedä Lappiin tai risteilylle ideointipalaveriin.

”Kehittämistyötä ja ideointia tehdään kaikissa yksiköissä päivittäin. Osastokokouksissa varataan tarvittaessa vaikka puoli tuntia aikaa jonkin asian avaamiseen keskustelemalla”, Vepsäläinen sanoo.

Vepsäläinen itse jalkautuu säännöllisesti diacorilaisten työpaikoille kuuntelemaan ja jakamaan tietoa.

”Joka kevät teen 13 lääkäriasemamme kierroksen, jolloin pääsen osallistumaan työn arkeen. Pari viikkoa sitten olin mukana seuraamassa taittovirhekirurgialeikkausta. Tärkeää on myös viettää aikaa kahvihuoneissa. Siellä kuulee parhaiten, mitä ajatuksia työntekijöillämme on”, Vepsäläinen kertoo.

Yhteiskunnallinen tilaus luottamukselle

SEFEssä rohkeus ja avoimuus ovat ydinarvoja. Avoimuus kasvaa yhteiskunnallisesta tarpeesta.

”Tarvitsemme sekä SEFEen että koko yhteiskuntaan ilmapiirin, jossa päätöksenteko ja valmistelu ovat mahdollisimman avoimia ja läpinäkyviä. Mitä vähemmän on salaisuuksia, sitä paremmin me voimme”, SEFEn toiminnanjohtaja Aija Bärlund sanoo.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on huutava kysyntä luottamuksen lisäämiselle. Luottamus vaatii rohkeutta. Helsingin Sanomien ex-päätoimittaja Mikael Pentikäinen on tehnyt suuren palveluksen valottamalla luottamuksen eri puolia ja nyansseja niin työelämässä kuin arjessa läheisten kanssa.

”Jokaisen pitäisi lukea Pietikäisen Luottamus. Siinä haastetaan mukavalla tavalla luopumaan kontrollista ja saamaan luottamuksen kautta hyvinvointia ja parempaa tulosta työpaikoilla”, Bärlund sanoo ja jatkaa.

”Luottamusta tarvitaan rutkasti lisää työmarkkinoilla, politiikassa ja ihmisten välisessä kanssakäymisessä”, Bärlund kiteyttää.

4.6.2014

Viisi näkökulmaa rohkeuteen

Perinne ”Meitä velvoittaa Aurora Karamzinin perinne. Hän oli oman aikansa rohkea suunnannäyttäjä ja uudistaja. Hän otti käyttöön 1800-luvun lopulla tulospalkkauksen ja johti ensimmäistä yhteiskunnallista yritystä. Me tuomme tämän rohkeuden nykyaikaan näyttämällä esimerkkiä ja asettamalla rohkeat tavoitteet itsellemme”, Diacorin Vepsä läinen sanoo.

Potkut ”Rohkeutta tarvitaan yt-tilanteessa. Rohkeimmat eivät jää odottelemaan tulevatko irtisano- tuiksi, vaan uskaltautuvat ulos roolistaan ja mukavuusalueeltaan ja lähtevät tekemään uutta tulevaisuuttaan. On uskallettava lähteä uudelle uralle tai yrittäjäksi”, SEFEn Bärlund sanoo.

Muutos ”Vaikka olemme iso talo, pystymme muuttumaan rohkeasti. Emme pelkää tehdä virheitä, emmekä pyri täydellisyyteen. Tärkeintä on kokeilla rohkeasti uusia asioita, vaikka rapatessa vähän roiskuukin”, Googlen Ronkainen sanoo.

Johtaminen ”On kohdattava ihmiset ihmisinä ja oltava aidosti sitä mitä on. On ajateltava, puhuttava ja toimittava yhtenäisesti, muuten ei pärjää. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että ikävät ja väärätkin päätökset ovat olleet vilpittömiä”, SEFEn Bärlund sanoo.

Missio ”Missio, jonka mukaan edistämme ihmisen terveyttä, on rohkea. Kannibalisoimme iloisesti omaa sairaanhoitoliiketoimintaa, jos asiakkaamme voivat paremmin. Se on meistä samalla oikea ja rohkea tavoite”, Diacorin Vepsäläinen sanoo.

Arvojen lyhyt historia

Tapio Aaltosella on pitkä perspektiivi arvojen maailmaan. Hän on nähnyt kolmella vuosikymmenellä niiden muutoksen ylhäältä annetuista fraaseista nykyisiksi, usein henkilöstön kanssa yhdessä rakennetuiksi pelisäännöiksi.

Arvokeskustelu on vakavoitunut yrityksissä. Arvot halutaan tehdä tosissaan, sillä ne ovat tärkeä osa henkilöstöpolitiikkaa.

”Arvoilla haetaan yhteishenkeä, ryhmittäytymistä saman lipun alle. Arvoissa puhutaan oikeista asioista: mitä todella ollaan. Niiden avulla halutaan tunnistaa kipukohtia ja luoda yhteistä identiteettiä”, Aaltonen luettelee.

Uudet tuuletMoraaliset ja eettiset arvot ovat nousseet arvokeskustelussa viimeisen kymmenen vuoden aikana.

”Rohkeus on tällä hetkellä hyvin monen yrityksen arvo. Sillä haetaan liikettä ja vanhojen toimintatapojen kyseenalaistamista. Henkilöstöä kannustetaan tuomaan omia näkökantoja esille. Rohkeus on dynaamisuutta, joka nyt on vahvasti esillä.”

Avoimuus on ollut jo pidempään tunnustettu arvo monilla työpaikoilla.

”Ihmiset haluavat olla selvillä, mitä heidän ympärillään tapahtuu. Nyt halutaan eroon tiedon panttaamisesta ja siiloutuneista rakenteista. Niiden tilalle haetaan kollektiivista työelämää ja asioiden jakamista.”

Nuoret vaativat uudistumaan Avoimuus ja rohkeus nousevat Aaltosen mukaan yritysten arvoissa, koska uudet sukupolvet vaativat niitä työnantajiltaan.

”Nuorilla on tarve miettiä asioita aidosti uudella tavalla, jakaa tietoja ja miettiä vaihtoehtoja. Nuoret ovat rohkeita ottamaan kantaa, he haluavat suoraa palautetta ja avointa keskustelua. Tässä voi tulla törmäyksiä vanhempien sukupolvien kanssa.”

Avoimuus ja rohkeus eivät ole mahdollisia ilman vahvaa luottamusta.

”Luottamusta arvostetaan ja sitä odotetaan työelämässä kaikista eniten. Luottamus on superarvo, jota ilman muillakaan arvoilla ei ole mahdollisuutta menestyä”, Aaltonen tähdentää.

Rohkeasti isyyslomalle

Tommi Koivisto on kotona, kun soitan. Kaksivuotias tytär on sairas ja isä on jäänyt kotiin hoitamaan häntä.

Roviolla projektipäällikkönä työskentelevällä Koivistolla on kokemusta lapsenhoidosta. Hän vietti isäkuukauden lisäksi puolisen vuotta lapsen kanssa kotona.

Koivistolla ei ollut mallia koti-isyydestä, sillä hänen äitinsä oli pitkään kotona ja isä huolehti perheen toimeentulosta. Myös puolison maanviljelijäperheessä äiti oli se, joka huolehti lapsista ja kodista.

Tommi Koivisto kypsytteli pitkään ajatusta hoitovapaasta.

”Oma reaktioni oli aluksi perinteinen, etten minä jää kotiin. Sittemmin se kääntyi ihan päinvastaiseksi: tuntuisi oudolta, miksen jäisi kotiin hoitamaan lasta, kun siihen on kerran mahdollisuus.”

Esimerkkinä muille

Tommi Koivistoa arvelutti aiemmin, miten kotiin jäänti vaikuttaisi urakehitykseen ja putoaisiko hän nopeasti muuttuvalla alalla kehityksen kelkasta.

”Nyt kun ikää on yli kolmekymmentäviisi, ymmärrän, ettei mikään työura ole kiinni puolesta vuodesta. Toisaalta, jos ura olisi siitä kiinni, olisin uralla, jolla en halua jatkaa.”

Isyysloman saama vastaanotto oli kaikkialla positiivinen.

”Niin kollegat, esimiehet kuin asiakkaatkin kannustivat ja sanoivat, että näytän muille hyvää esimerkkiä.”

Puoli vuotta lapsen kanssa oli antoisa kokemus ja aikamoinen yllätys.

”Lapsen kanssa kotona oleminen oli helpompaa ja rennompaa kuin olin odottanutkaan. Lapsi nukkui kahdet päiväunet, jolloin minulla oli omaa aikaa. Kyllä sitä voi kutsua lomaksi.”

Rohkeus tehdä oikein

Isyysvapaan mahdollisuutta hyödyntää vain pari prosenttia isistä.

Vaatiiko keskiverrosta poikkeava päätös rohkeutta?

”Rohkeus on sitä, että tekee niin kuin kokee itse oikeaksi tehdä. Rohkeus on myös sitä, että valmistautuu ottamaan vastaan arvostelua ja hämmästelyä. Monia pelottaa, miten työpaikalla asiaan suhtaudutaan, varsinkin jos on siellä ensimmäinen tämän päätöksen tekevä mies.”

Lapsen kanssa vietetty aika tuotti Tommi Koivistolle paljon ilonaiheita.

”Merkittävin asia on syventynyt suhde lapsen kanssa. Yhteiset kokemukset ovat meillä rikkautena lopun ikäämme. Tärkeää on ottaa omistajuus vanhemmuudesta – olla enemmän kuin pelkkä viikonloppuisä”, Tommi Koivisto tiivistää.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013