( Edunvalvonta )

SEFEn uusi strategia on yksilön puolella

Teksti Marita Kokko Kuvitus Jussi Kaakinen
SEFE elää vaalivuotta. Hallituksen päättyvän toimikauden ponnistus on ollut uusi strategia: yksilöiden yhteisö. Nyt se odottaa matkaansa arkeen. Myös tiukka työmarkkina­tilanne haastaa hallitustyötä.

Kasperi Launis Helsingin Ekonomeista on johtanut SEFEn hallitusta tämän kauden. Hän toteaa hallituksen koon, 12 jäsentä, tuovan työskentelylle omat haasteensa. Hallitus ei ole valtuuston kokoinen, mutta ei ihan kompakti hallituskaan. Koska SEFEllä on jäsenyhdistyksiä ympäri Suomen, ovat hallituksen jäsenetkin maakunnissa ja matkan päässä.

”Me pääkaupunkiseudulla olemme ylivertaisessa asemassa, sillä voimme vaivatta käydä tapaamassa liiton toimihenkilöitä. Onneksi tietotekniikka ja puhelimet ovat olemassa.”

”Uudessa strategiassamme on tehty selkeä linjaus, että alueellinen toiminta on peruspilareitamme.”

Kasperi Launis odottaa uuden strategian uudistavan liiton toimintaa. Strategiaa säestävät liiton arvot: avoimuus, rohkeus, vaikuttavuus ja onnellisuus.

”On tärkeää, miten osaamme tehdä päätöksentekomme niin avoimeksi, että se on läpinäkyvää jäsenyhteisöille.”

SEFEn jäseniä ovat vain yhdistykset. Ekonomit ja kylterit ovat jäseniä jäsenjärjestönsä kautta.

”Totta kai me hallituksen jäsenet ja toimiston työntekijät tapaamme kontaktiverkkojemme kautta ihmisiä ja keskustelemme, mutta ei se ole sama asia kuin kymmenistä jäsenyhdistyksistä tuleva tieto siitä, minkälaiset asiat askarruttavat juuri heidän jäseniään.”

SEFE on myös akavalainen edunvalvontajärjestö, mutta laventaa edunvalvonnan merkitystä. Liitossa edunvalvontaa on yhtä lailla työmarkkinaetujen valvonta kuin koulutuksen tasonkin takaaminen. Myös jäsenpalveluiden tuottaminen on edunvalvontaa.

”Voisi sanoa, ettemme muuta Ekonomiliitossa teekään kuin valvomme kaikin tavoin jäsenistön etuja. Jos sinun asiasi ovat paremmin, eikö se ole edunvalvontaa. Ei asiaa tarvitse mieltää vain niin, että jos emme saa kolmea prosenttia, niin marssimme ulos.”

Yhtä lailla työelämäkysymykset ovat edunvalvonnan kysymyksiä. Kuinka taata perhevapailta tulevalle entinen työ tai työ ylipäätään? Kuinka nostaa naisekonomin euro 80 sentistä yhteen euroon?

Mikä aika työkseen matkustavalla on työtä ja mikä vapaa-aikaa? Kuinka tuoda valo harmaisiin ylitöihin, kun tosiasiallinen työaika venyy 80 tuntiin viikossa?

Tehtäväkenttää riittää. SEFEssä on Launiksen mukaan mietittävä, edustaako liitto sellaisia arvoja, kuten suvaitsevaisuutta, rohkeutta, onnellisuutta, että nuoret haluavat olla mukana.

”Ekonomien etuoikeus on, ettei eurolinja aina ole tärkeintä, vaan nimenomaan työelämän laatu. Meidän on osattava olla mukana uudella tavalla jakautuvassa ekonomikunnassa.”

”Karrikoidusti ekonomin paperi oli ennen vakuutus hyvään tulevaisuuteen. Nyt se on hyvä yleissivistävä kaupallinen yliopistokoulutus, muttei tae selkeään työuraan.”

Uusi strategia korostaa verkostoitumista

Päivi Vuorimaa Helsingin Ekonomeista toteaa edustavansa hallituksessa vahvaa jäsenen näkökulmaa.

”Minun asiantuntemukseni tulee strategiatyön ja palveluiden alueelta. On ollut mahtavan upeata olla mukana seuraamassa myös edunvalvontatyötä tasa-arvon ja työurien pidentämisen puolesta sekä palkattomien ylitöiden kitkemiseksi.”

Päivi Vuorimaa luonnehtii nykyhallitusta keskustelevaksi.

”Välillä käydään kiivastakin keskustelua, mutta kykenemme erinomaiseen yhteistyöhön. Liikkeelle lähdettiin perehtymällä ulkopuolisen asiantuntijan ohjauksessa hallitustyöskentelyyn. Teimme näkyväksi jokaisen odotukset.”

Näin luotiin kestävä pohja yhteistyölle.

”Yhteisymmärrys on löytynyt puhumalla. Äänestämään on jouduttu puolentoista vuoden aikana vain pari kertaa.”

Viime vuoden iso ponnistus oli pitkä ja perusteellinen strategiatyö. Sitä kaulittiin ja käännettiin moneen kertaan, kunnes se nousi kauniisti. Mukana olivat henkilöstö sekä jäsenyhteisöjen edustajat.

”Halusimme korostaa tämän päivän verkostoitumista, jossa yksilöt antavat ja jakavat omaa osaamistaan. Strategia on tuotu tähän päivään ja tulevaisuuteen. Olemme saaneet aikaan uudistuksia, mutta maltillisesti.”

Päivi Vuorimaa kuuluu strategian toteutuksen ohjausryhmään, jonka tavoitteena on saada strategia elämään käytännössä, ei vain hienona kalvosarjana.

”Jokaisen jäsenen kannalta tärkeää on elinikäinen oppiminen ja jatkuvan osaamisen kehittäminen. Pysyäkseen kelkassa omaa osaamistaan pitää jatkuvasti itse ja itsenäisesti kehittää. Se on yksilön menestyksen ydin.”

Tasa-arvokysymykset palkkauksessa ovat tärkeitä asioita liitolle. Myös työurien pidentäminen alkupäästä, loppupäästä ja keskeltä on ajankohtaista.

”Henkilökohtaisesti näen, että valinnan mahdollisuuksia työssä tulisi lisätä. Tarvitsemme vaihtoehtoja esimerkiksi hoitovapaaseen ja osa-aikatyöhön. Pitää olla muitakin vaihtoehtoja kuin työskennellä 40 tuntia viikossa tai olla kokonaan kotona. Tasapaino kodin, perheen ja työn välillä mahdollistaa menestyksen ja onnellisuuden.”

Työelämän murros tieto- ja asiantuntijatyössä on vienyt rajat työn ja vapaa-ajan väliltä. Mikä on työtä ja mikä vapaa-aikaa? Palkattomat ylityöt ovat ajan haaste.

Mainosmies tuotteistaisi SEFE-osaamisen

Juuso Enala Turun Seudun Ekonomeista on joutunut hallitustyössä pois mukavuusalueeltaan. Mainosmiehelle vieras hitaampi toimintasykli vaati totuttelua.

”Mielenkiintoisia asioita on käsitelty ja merkittäviä asioita päätetty. On puntaroitu ekonomi-brändin uudistamista ja aikaansaatu uusi strategia. Meidän täytyy miettiä, mitä edunvalvontatehtävä on tulevaisuudessa.”

Tähtäimessä on tietysti tuoda lisätuottoa ekonomien brändille, parempaa asemaa ja palkkaa työelämässä.

”Yrittäjähenkisenä käännän välillä takkia. Ymmärrän hyvin työnantajaa, mutta välillä taas työntekijää. Olen vähän molemmilla puolilla.”

Strategian valmisteluprosessi oli Juuso Enalan mielestä hyvin mietitty. ”Itse olisin valistunut diktaattori, mutta oli fiksua, että työhön sitoutettiin kaikki työntekijät ja alueorganisaatiot. Uusi strategia vie meidät interaktiivisempaan tapaan toimia. Jokainen on yksilöllinen ekonominsa, joka haluaa yksilöllisen palvelun ja antaa yksilöllisen panoksensa. Strategia laajentaa sosiaalisen median mallin järjestötoimintaan.”

Juuso Enala toteaa, ettei hänen ydinosaamistaan ole työmarkkinapolitiikka, sen sijaan markkinointi on. Hän haluaa kehittää ekonomin, ja nimenomaan SEFE-ekonomin brändiä. Hänen visiossaan olisi ekonomeja ja sitten SEFE-ekonomeja. SEFE-liite olisi arvo, joka ansaitaan.

”Ettei jäsen ota yhteyttä SEFEen vain, kun hänellä on ongelma, hän kirjoittaa työsopimusta tai hänet on irtisanottu.”

Enalan ajatuksissa on myös mallintaa SEFEn vaikutusvaltaa ja järjestäytymisastetta kansainvälisesti.

”Siinä olisi vientituote. Suomessa ekonomin oppiarvo on arvostettu, porukalla on hyvät palkat ja he ovat hyvissä asemissa. Siinä olisi oppia muille.”

Kyltereiden vallan kasvattaminen liitossa on Enalasta välttämätöntä. Kaikki valta tulisi antaa nuorisolle.

”Nuoret rakentavat tulevaisuutta varten, me vanhat jäärät ylläpidämme olemassa olevia rakenteita.”

Ekonomi katsoo asioita sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta

Liiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Jerker Hedman Ekonomföreningen Niordista johtaa myös sijoitustoiminnan johtoryhmää.

”Me olemme hyvin hoidettu liitto, ja meillä on hyvä sijoitusstrategia. Siten on varmistettu, että kassavirta sijoituksista menee liiton toimintaan. Näin pystymme tulevaisuudessakin pitämään taustamme turvattuna. Olemme saaneet sijoitusjohtoryhmään asiantuntijat mukaan”, toteaa Hedman, jonka omaa ammatillista erikoisalaa sijoitustoiminta on.

Hallituksen ydintehtävinä Hedman näkee pitkäaikaiset strategiset päätökset, juuri nyt uuden strategian juurruttamisen ja viemisen kentälle. Yksi suurimmista muutoksista on, että SEFE on verkoston alusta, jolla jäsenyhdistykset ja jäsenet voivat vapaasti verkostoitua keskenään. Aiemmin verkoston langat olivat liiton käsissä.

Strategiassa englanti on nostettu palvelu- ja viestintäkieleksi kahden kotimaisen rinnalle. Esimerkiksi Hankenilla on tavoitteena ottaa 16 prosenttia uusista opiskelijoista ulkomailta. Tämä alkaa vaikuttaa myös SEFEn jäsenissä.

Nykyisen hallituksen toiminta saa kiitosta myös Hedmanilta.

”Pienempi hallitus olisi tietysti ketterämpi, mutta meillä valmistelevien toimikuntien vastuuhenkilöt istuvat hallituksessa. Käymme paljon keskusteluja, ja silloin tällöin asiat vaativat pöydällepanoa. Mutta kun päätös on tehty, on helppo olla mukana. Olemme osoittaneet, että pystymme päätöksentekoon.”

”Haluamme olla yhteiskunnallinen vaikuttaja laajassa mittakaavassa. Jokainen meistä on palkattua henkilökuntaa jollakin tavalla, mutta ekonomin rooli yhteiskunnassa edustaa myös työnantajaa. Silloin kuvaan tulee tuplarooli, joka toisaalta antaa laajemman näkökulman asioihin. Toki meillä oli aika haasteellista, kun pankkialalla oli palkkaneuvottelut. Jokainen joutui ihmettelemään, mitä edustaa. Mutta ekonomit ovat osoittaneet, että pystyvät näkemään asiaa molemmilta suunnilta.”

Jäsenten kannalta Hedman näkee tällä hetkellä ostovoiman säilyttämisen tärkeänä. Samoin saman palkan samasta työstä.

”Palkaton ylityö on aika iso asia. Silläkin kolikolla on kaksi puolta. Virallinen puoli on, ettei palkattomia ylitöitä pitäisi tehdä, mutta työt on hoidettava ja tehtävistään innostunut myös haluaa tehdä ne kelloa vilkuilematta. Paljonko tämä ylityö sitten vie eläkkeestä, onkin pohdittava asia. Harmaalla työllä on ajassamme hiljainen hyväksyntä.”

 

Hihat ylös ja hommiin

Taloutemme tilaan SEFEn hallituksen jäsenet tarjoavat omanlaisiaan lääkkeitä, karvaitakin.

Kasperi Launis

Viime vuonna julkaistun tilaston mukaan Suomi on maailman vähiten epäonnistunut maa. Silti syystä tai toisesta olemme saaneet aikaiseksi nykyisen tilanteen, jossa liputamme ulos kaiken mahdollisen. Onko innovaatiokykymme mennyt? Onko meillä ollut liian mukavaa?

Olemme suomalaisina selvinneet mitä vaikeimmista kriiseistä. Sisällissotamme oli maailman verisimpiä, mutta silti olimme muutaman vuoden kuluttua puhaltamassa yhteen hiileen sekä talvisodassa että jatkosodassa, ja maksoimme sotakorvaukset. Mistä löytäisimme positiivisessa mielessä sen vihollisen, jonka takia me lähdemme tekemään yhdessä?

Juuso Enala

En ymmärrä valitusta, ettei talous kasva. Miten se voisi kasvaa, kun ihmiset ovat koko ajan lomalla? On ”saavutettu etu”, että joulun välipäivät ovat vapaata. Sitten jaksetaan juuri ja juuri kärvistellä viisi viikkoa, ennen kuin päästään kahdeksi viikoksi Thaimaahan talvilomalle. Sitten jaksetaan kolme viikkoa pääsiäiseen, johon yhdistetään ylityövapaat ja mennään pohjoiseen.

Mistä ne ylityöt tulevat? No siitä, että ollaan koko ajan lomalla ja sitten kun ollaan töissä, pitää tehdä pitkää päivää.

Nyt pitäisi kaikkien osapuolien unohtaa saavutetut edut, miettiä ja määrittää edut uudelleen, yhteisesti. Koska maailma on muuttunut, rakenteitakin on korjattava. Onneksi Suomi muuttuu väkisin. Meillä on maahanmuuttajia, jotka joutuvat rakentamaan oman elämänsä ja arvonsa nollasta. Mutta heidän kunnianhimonsa on ihan muuta kuin meidän, ja he ajavat ohitsemme, ellemme muuta tapojamme. Meidänkin on käärittävä hihat.

Päivi Vuorimaa

Yksin Suomi ei pärjää. Kansainvälistyminen on tosiasia yrityksen ja yksittäisen työntekijän näkökulmasta. Yrittäjyyden tukeminen on avain tähän. Luodaan työpaikkoja ja parannetaan kasvuyritysten mahdollisuuksia sekä tuetaan yritysten menestystä kansainvälisillä markkinoilla.

Ylimmän johdon palkkioita moititaan tolkuttoman suuriksi, ja sitähän ne ovat, mutta tarvitsemme kokeneita ja osaavia johtajia. Jollei heitä halvemmalla saa, on hinta maksettava.

Palkkatalkoita? Työajan pidennystä? Kyllä työstä on saatava kunnon korvaus. En kannata palkkatalkoita ja työajan lisäystä läpi linjan.

Jerker Hedman

Ennusteissamme numerot ovat edelleen siinä järjestyksessä, että muuhun Eurooppaan verrattuna Suomi pärjää paremmin. Se tarkoittaa, että Suomessa toimivat yhtiöt pärjäävät keskimäärin paremmin kuin muun Euroopan. Kansainvälisyys on etumme. Me olemme sen verran pieni, että pystymme nopeasti reagoimaan muutoksiin. On myös tärkeätä, että löydämme itsemme tulevaisuudessa Aasiasta ja muilta kehittyviltä markkinoilta. Muuten osuutemme menee meiltä ohitse.

Olen optimisti, meillä on osaamista ja hallitsemme kansainvälisen prosessin. Meidän täytyy kansainvälistyä avoimin silmin ja tarttua mahdollisuuksiin. Kannattaa olla kriittinen, muttei skeptinen. Jos olet skeptinen, et etsi enää vaihtoehtoja. Mutta jos olet kriittinen, löydät uudet mahdollisuudet.

On myös unohdettava jokaisen käänteen leimaaminen kohtalon kysymykseksi. On ajateltava, että jokainen tilanne on uusi tilanne, ja se ratkaistaan. Silloin meidän on mahdollista selviytyä.

Täysi tusina

• SEFEn hallituksessa työskentelee 12 jäsentä. Kokoonpanon valitsee liiton ylintä valtaa käyttävä liittokokous. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta.

• Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa.

• Puheenjohtajan lisäksi hallituksessa on kolme varapuheenjohtajaa, joista yksi edustaa alan opiskelijoita.

• Hallitus vastaa liiton toiminnan suunnittelusta ja seurannasta, liiton taloudesta ja sijoitusomaisuudesta.

• SEFEn hallitus asettaa valmisteluelimiksi toimikunnat, joiden puheenjohtajat ovat hallituksen jäseniä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013