( Edunvalvonta )

SEFEn uusi strategia on yksilön puolella

Teksti Marita Kokko Kuvitus Jussi Kaakinen
SEFE elää vaalivuotta. Hallituksen päättyvän toimikauden ponnistus on ollut uusi strategia: yksilöiden yhteisö. Nyt se odottaa matkaansa arkeen. Myös tiukka työmarkkina­tilanne haastaa hallitustyötä.

Kasperi Launis Helsingin Ekonomeista on johtanut SEFEn hallitusta tämän kauden. Hän toteaa hallituksen koon, 12 jäsentä, tuovan työskentelylle omat haasteensa. Hallitus ei ole valtuuston kokoinen, mutta ei ihan kompakti hallituskaan. Koska SEFEllä on jäsenyhdistyksiä ympäri Suomen, ovat hallituksen jäsenetkin maakunnissa ja matkan päässä.

”Me pääkaupunkiseudulla olemme ylivertaisessa asemassa, sillä voimme vaivatta käydä tapaamassa liiton toimihenkilöitä. Onneksi tietotekniikka ja puhelimet ovat olemassa.”

”Uudessa strategiassamme on tehty selkeä linjaus, että alueellinen toiminta on peruspilareitamme.”

Kasperi Launis odottaa uuden strategian uudistavan liiton toimintaa. Strategiaa säestävät liiton arvot: avoimuus, rohkeus, vaikuttavuus ja onnellisuus.

”On tärkeää, miten osaamme tehdä päätöksentekomme niin avoimeksi, että se on läpinäkyvää jäsenyhteisöille.”

SEFEn jäseniä ovat vain yhdistykset. Ekonomit ja kylterit ovat jäseniä jäsenjärjestönsä kautta.

”Totta kai me hallituksen jäsenet ja toimiston työntekijät tapaamme kontaktiverkkojemme kautta ihmisiä ja keskustelemme, mutta ei se ole sama asia kuin kymmenistä jäsenyhdistyksistä tuleva tieto siitä, minkälaiset asiat askarruttavat juuri heidän jäseniään.”

SEFE on myös akavalainen edunvalvontajärjestö, mutta laventaa edunvalvonnan merkitystä. Liitossa edunvalvontaa on yhtä lailla työmarkkinaetujen valvonta kuin koulutuksen tasonkin takaaminen. Myös jäsenpalveluiden tuottaminen on edunvalvontaa.

”Voisi sanoa, ettemme muuta Ekonomiliitossa teekään kuin valvomme kaikin tavoin jäsenistön etuja. Jos sinun asiasi ovat paremmin, eikö se ole edunvalvontaa. Ei asiaa tarvitse mieltää vain niin, että jos emme saa kolmea prosenttia, niin marssimme ulos.”

Yhtä lailla työelämäkysymykset ovat edunvalvonnan kysymyksiä. Kuinka taata perhevapailta tulevalle entinen työ tai työ ylipäätään? Kuinka nostaa naisekonomin euro 80 sentistä yhteen euroon?

Mikä aika työkseen matkustavalla on työtä ja mikä vapaa-aikaa? Kuinka tuoda valo harmaisiin ylitöihin, kun tosiasiallinen työaika venyy 80 tuntiin viikossa?

Tehtäväkenttää riittää. SEFEssä on Launiksen mukaan mietittävä, edustaako liitto sellaisia arvoja, kuten suvaitsevaisuutta, rohkeutta, onnellisuutta, että nuoret haluavat olla mukana.

”Ekonomien etuoikeus on, ettei eurolinja aina ole tärkeintä, vaan nimenomaan työelämän laatu. Meidän on osattava olla mukana uudella tavalla jakautuvassa ekonomikunnassa.”

”Karrikoidusti ekonomin paperi oli ennen vakuutus hyvään tulevaisuuteen. Nyt se on hyvä yleissivistävä kaupallinen yliopistokoulutus, muttei tae selkeään työuraan.”

Uusi strategia korostaa verkostoitumista

Päivi Vuorimaa Helsingin Ekonomeista toteaa edustavansa hallituksessa vahvaa jäsenen näkökulmaa.

”Minun asiantuntemukseni tulee strategiatyön ja palveluiden alueelta. On ollut mahtavan upeata olla mukana seuraamassa myös edunvalvontatyötä tasa-arvon ja työurien pidentämisen puolesta sekä palkattomien ylitöiden kitkemiseksi.”

Päivi Vuorimaa luonnehtii nykyhallitusta keskustelevaksi.

”Välillä käydään kiivastakin keskustelua, mutta kykenemme erinomaiseen yhteistyöhön. Liikkeelle lähdettiin perehtymällä ulkopuolisen asiantuntijan ohjauksessa hallitustyöskentelyyn. Teimme näkyväksi jokaisen odotukset.”

Näin luotiin kestävä pohja yhteistyölle.

”Yhteisymmärrys on löytynyt puhumalla. Äänestämään on jouduttu puolentoista vuoden aikana vain pari kertaa.”

Viime vuoden iso ponnistus oli pitkä ja perusteellinen strategiatyö. Sitä kaulittiin ja käännettiin moneen kertaan, kunnes se nousi kauniisti. Mukana olivat henkilöstö sekä jäsenyhteisöjen edustajat.

”Halusimme korostaa tämän päivän verkostoitumista, jossa yksilöt antavat ja jakavat omaa osaamistaan. Strategia on tuotu tähän päivään ja tulevaisuuteen. Olemme saaneet aikaan uudistuksia, mutta maltillisesti.”

Päivi Vuorimaa kuuluu strategian toteutuksen ohjausryhmään, jonka tavoitteena on saada strategia elämään käytännössä, ei vain hienona kalvosarjana.

”Jokaisen jäsenen kannalta tärkeää on elinikäinen oppiminen ja jatkuvan osaamisen kehittäminen. Pysyäkseen kelkassa omaa osaamistaan pitää jatkuvasti itse ja itsenäisesti kehittää. Se on yksilön menestyksen ydin.”

Tasa-arvokysymykset palkkauksessa ovat tärkeitä asioita liitolle. Myös työurien pidentäminen alkupäästä, loppupäästä ja keskeltä on ajankohtaista.

”Henkilökohtaisesti näen, että valinnan mahdollisuuksia työssä tulisi lisätä. Tarvitsemme vaihtoehtoja esimerkiksi hoitovapaaseen ja osa-aikatyöhön. Pitää olla muitakin vaihtoehtoja kuin työskennellä 40 tuntia viikossa tai olla kokonaan kotona. Tasapaino kodin, perheen ja työn välillä mahdollistaa menestyksen ja onnellisuuden.”

Työelämän murros tieto- ja asiantuntijatyössä on vienyt rajat työn ja vapaa-ajan väliltä. Mikä on työtä ja mikä vapaa-aikaa? Palkattomat ylityöt ovat ajan haaste.

Mainosmies tuotteistaisi SEFE-osaamisen

Juuso Enala Turun Seudun Ekonomeista on joutunut hallitustyössä pois mukavuusalueeltaan. Mainosmiehelle vieras hitaampi toimintasykli vaati totuttelua.

”Mielenkiintoisia asioita on käsitelty ja merkittäviä asioita päätetty. On puntaroitu ekonomi-brändin uudistamista ja aikaansaatu uusi strategia. Meidän täytyy miettiä, mitä edunvalvontatehtävä on tulevaisuudessa.”

Tähtäimessä on tietysti tuoda lisätuottoa ekonomien brändille, parempaa asemaa ja palkkaa työelämässä.

”Yrittäjähenkisenä käännän välillä takkia. Ymmärrän hyvin työnantajaa, mutta välillä taas työntekijää. Olen vähän molemmilla puolilla.”

Strategian valmisteluprosessi oli Juuso Enalan mielestä hyvin mietitty. ”Itse olisin valistunut diktaattori, mutta oli fiksua, että työhön sitoutettiin kaikki työntekijät ja alueorganisaatiot. Uusi strategia vie meidät interaktiivisempaan tapaan toimia. Jokainen on yksilöllinen ekonominsa, joka haluaa yksilöllisen palvelun ja antaa yksilöllisen panoksensa. Strategia laajentaa sosiaalisen median mallin järjestötoimintaan.”

Juuso Enala toteaa, ettei hänen ydinosaamistaan ole työmarkkinapolitiikka, sen sijaan markkinointi on. Hän haluaa kehittää ekonomin, ja nimenomaan SEFE-ekonomin brändiä. Hänen visiossaan olisi ekonomeja ja sitten SEFE-ekonomeja. SEFE-liite olisi arvo, joka ansaitaan.

”Ettei jäsen ota yhteyttä SEFEen vain, kun hänellä on ongelma, hän kirjoittaa työsopimusta tai hänet on irtisanottu.”

Enalan ajatuksissa on myös mallintaa SEFEn vaikutusvaltaa ja järjestäytymisastetta kansainvälisesti.

”Siinä olisi vientituote. Suomessa ekonomin oppiarvo on arvostettu, porukalla on hyvät palkat ja he ovat hyvissä asemissa. Siinä olisi oppia muille.”

Kyltereiden vallan kasvattaminen liitossa on Enalasta välttämätöntä. Kaikki valta tulisi antaa nuorisolle.

”Nuoret rakentavat tulevaisuutta varten, me vanhat jäärät ylläpidämme olemassa olevia rakenteita.”

Ekonomi katsoo asioita sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta

Liiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Jerker Hedman Ekonomföreningen Niordista johtaa myös sijoitustoiminnan johtoryhmää.

”Me olemme hyvin hoidettu liitto, ja meillä on hyvä sijoitusstrategia. Siten on varmistettu, että kassavirta sijoituksista menee liiton toimintaan. Näin pystymme tulevaisuudessakin pitämään taustamme turvattuna. Olemme saaneet sijoitusjohtoryhmään asiantuntijat mukaan”, toteaa Hedman, jonka omaa ammatillista erikoisalaa sijoitustoiminta on.

Hallituksen ydintehtävinä Hedman näkee pitkäaikaiset strategiset päätökset, juuri nyt uuden strategian juurruttamisen ja viemisen kentälle. Yksi suurimmista muutoksista on, että SEFE on verkoston alusta, jolla jäsenyhdistykset ja jäsenet voivat vapaasti verkostoitua keskenään. Aiemmin verkoston langat olivat liiton käsissä.

Strategiassa englanti on nostettu palvelu- ja viestintäkieleksi kahden kotimaisen rinnalle. Esimerkiksi Hankenilla on tavoitteena ottaa 16 prosenttia uusista opiskelijoista ulkomailta. Tämä alkaa vaikuttaa myös SEFEn jäsenissä.

Nykyisen hallituksen toiminta saa kiitosta myös Hedmanilta.

”Pienempi hallitus olisi tietysti ketterämpi, mutta meillä valmistelevien toimikuntien vastuuhenkilöt istuvat hallituksessa. Käymme paljon keskusteluja, ja silloin tällöin asiat vaativat pöydällepanoa. Mutta kun päätös on tehty, on helppo olla mukana. Olemme osoittaneet, että pystymme päätöksentekoon.”

”Haluamme olla yhteiskunnallinen vaikuttaja laajassa mittakaavassa. Jokainen meistä on palkattua henkilökuntaa jollakin tavalla, mutta ekonomin rooli yhteiskunnassa edustaa myös työnantajaa. Silloin kuvaan tulee tuplarooli, joka toisaalta antaa laajemman näkökulman asioihin. Toki meillä oli aika haasteellista, kun pankkialalla oli palkkaneuvottelut. Jokainen joutui ihmettelemään, mitä edustaa. Mutta ekonomit ovat osoittaneet, että pystyvät näkemään asiaa molemmilta suunnilta.”

Jäsenten kannalta Hedman näkee tällä hetkellä ostovoiman säilyttämisen tärkeänä. Samoin saman palkan samasta työstä.

”Palkaton ylityö on aika iso asia. Silläkin kolikolla on kaksi puolta. Virallinen puoli on, ettei palkattomia ylitöitä pitäisi tehdä, mutta työt on hoidettava ja tehtävistään innostunut myös haluaa tehdä ne kelloa vilkuilematta. Paljonko tämä ylityö sitten vie eläkkeestä, onkin pohdittava asia. Harmaalla työllä on ajassamme hiljainen hyväksyntä.”

 

Hihat ylös ja hommiin

Taloutemme tilaan SEFEn hallituksen jäsenet tarjoavat omanlaisiaan lääkkeitä, karvaitakin.

Kasperi Launis

Viime vuonna julkaistun tilaston mukaan Suomi on maailman vähiten epäonnistunut maa. Silti syystä tai toisesta olemme saaneet aikaiseksi nykyisen tilanteen, jossa liputamme ulos kaiken mahdollisen. Onko innovaatiokykymme mennyt? Onko meillä ollut liian mukavaa?

Olemme suomalaisina selvinneet mitä vaikeimmista kriiseistä. Sisällissotamme oli maailman verisimpiä, mutta silti olimme muutaman vuoden kuluttua puhaltamassa yhteen hiileen sekä talvisodassa että jatkosodassa, ja maksoimme sotakorvaukset. Mistä löytäisimme positiivisessa mielessä sen vihollisen, jonka takia me lähdemme tekemään yhdessä?

Juuso Enala

En ymmärrä valitusta, ettei talous kasva. Miten se voisi kasvaa, kun ihmiset ovat koko ajan lomalla? On ”saavutettu etu”, että joulun välipäivät ovat vapaata. Sitten jaksetaan juuri ja juuri kärvistellä viisi viikkoa, ennen kuin päästään kahdeksi viikoksi Thaimaahan talvilomalle. Sitten jaksetaan kolme viikkoa pääsiäiseen, johon yhdistetään ylityövapaat ja mennään pohjoiseen.

Mistä ne ylityöt tulevat? No siitä, että ollaan koko ajan lomalla ja sitten kun ollaan töissä, pitää tehdä pitkää päivää.

Nyt pitäisi kaikkien osapuolien unohtaa saavutetut edut, miettiä ja määrittää edut uudelleen, yhteisesti. Koska maailma on muuttunut, rakenteitakin on korjattava. Onneksi Suomi muuttuu väkisin. Meillä on maahanmuuttajia, jotka joutuvat rakentamaan oman elämänsä ja arvonsa nollasta. Mutta heidän kunnianhimonsa on ihan muuta kuin meidän, ja he ajavat ohitsemme, ellemme muuta tapojamme. Meidänkin on käärittävä hihat.

Päivi Vuorimaa

Yksin Suomi ei pärjää. Kansainvälistyminen on tosiasia yrityksen ja yksittäisen työntekijän näkökulmasta. Yrittäjyyden tukeminen on avain tähän. Luodaan työpaikkoja ja parannetaan kasvuyritysten mahdollisuuksia sekä tuetaan yritysten menestystä kansainvälisillä markkinoilla.

Ylimmän johdon palkkioita moititaan tolkuttoman suuriksi, ja sitähän ne ovat, mutta tarvitsemme kokeneita ja osaavia johtajia. Jollei heitä halvemmalla saa, on hinta maksettava.

Palkkatalkoita? Työajan pidennystä? Kyllä työstä on saatava kunnon korvaus. En kannata palkkatalkoita ja työajan lisäystä läpi linjan.

Jerker Hedman

Ennusteissamme numerot ovat edelleen siinä järjestyksessä, että muuhun Eurooppaan verrattuna Suomi pärjää paremmin. Se tarkoittaa, että Suomessa toimivat yhtiöt pärjäävät keskimäärin paremmin kuin muun Euroopan. Kansainvälisyys on etumme. Me olemme sen verran pieni, että pystymme nopeasti reagoimaan muutoksiin. On myös tärkeätä, että löydämme itsemme tulevaisuudessa Aasiasta ja muilta kehittyviltä markkinoilta. Muuten osuutemme menee meiltä ohitse.

Olen optimisti, meillä on osaamista ja hallitsemme kansainvälisen prosessin. Meidän täytyy kansainvälistyä avoimin silmin ja tarttua mahdollisuuksiin. Kannattaa olla kriittinen, muttei skeptinen. Jos olet skeptinen, et etsi enää vaihtoehtoja. Mutta jos olet kriittinen, löydät uudet mahdollisuudet.

On myös unohdettava jokaisen käänteen leimaaminen kohtalon kysymykseksi. On ajateltava, että jokainen tilanne on uusi tilanne, ja se ratkaistaan. Silloin meidän on mahdollista selviytyä.

Täysi tusina

• SEFEn hallituksessa työskentelee 12 jäsentä. Kokoonpanon valitsee liiton ylintä valtaa käyttävä liittokokous. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta.

• Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa.

• Puheenjohtajan lisäksi hallituksessa on kolme varapuheenjohtajaa, joista yksi edustaa alan opiskelijoita.

• Hallitus vastaa liiton toiminnan suunnittelusta ja seurannasta, liiton taloudesta ja sijoitusomaisuudesta.

• SEFEn hallitus asettaa valmisteluelimiksi toimikunnat, joiden puheenjohtajat ovat hallituksen jäseniä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013