( Edunvalvonta )

SEFEn uusi strategia on yksilön puolella

Teksti Marita Kokko Kuvitus Jussi Kaakinen
SEFE elää vaalivuotta. Hallituksen päättyvän toimikauden ponnistus on ollut uusi strategia: yksilöiden yhteisö. Nyt se odottaa matkaansa arkeen. Myös tiukka työmarkkina­tilanne haastaa hallitustyötä.

Kasperi Launis Helsingin Ekonomeista on johtanut SEFEn hallitusta tämän kauden. Hän toteaa hallituksen koon, 12 jäsentä, tuovan työskentelylle omat haasteensa. Hallitus ei ole valtuuston kokoinen, mutta ei ihan kompakti hallituskaan. Koska SEFEllä on jäsenyhdistyksiä ympäri Suomen, ovat hallituksen jäsenetkin maakunnissa ja matkan päässä.

”Me pääkaupunkiseudulla olemme ylivertaisessa asemassa, sillä voimme vaivatta käydä tapaamassa liiton toimihenkilöitä. Onneksi tietotekniikka ja puhelimet ovat olemassa.”

”Uudessa strategiassamme on tehty selkeä linjaus, että alueellinen toiminta on peruspilareitamme.”

Kasperi Launis odottaa uuden strategian uudistavan liiton toimintaa. Strategiaa säestävät liiton arvot: avoimuus, rohkeus, vaikuttavuus ja onnellisuus.

”On tärkeää, miten osaamme tehdä päätöksentekomme niin avoimeksi, että se on läpinäkyvää jäsenyhteisöille.”

SEFEn jäseniä ovat vain yhdistykset. Ekonomit ja kylterit ovat jäseniä jäsenjärjestönsä kautta.

”Totta kai me hallituksen jäsenet ja toimiston työntekijät tapaamme kontaktiverkkojemme kautta ihmisiä ja keskustelemme, mutta ei se ole sama asia kuin kymmenistä jäsenyhdistyksistä tuleva tieto siitä, minkälaiset asiat askarruttavat juuri heidän jäseniään.”

SEFE on myös akavalainen edunvalvontajärjestö, mutta laventaa edunvalvonnan merkitystä. Liitossa edunvalvontaa on yhtä lailla työmarkkinaetujen valvonta kuin koulutuksen tasonkin takaaminen. Myös jäsenpalveluiden tuottaminen on edunvalvontaa.

”Voisi sanoa, ettemme muuta Ekonomiliitossa teekään kuin valvomme kaikin tavoin jäsenistön etuja. Jos sinun asiasi ovat paremmin, eikö se ole edunvalvontaa. Ei asiaa tarvitse mieltää vain niin, että jos emme saa kolmea prosenttia, niin marssimme ulos.”

Yhtä lailla työelämäkysymykset ovat edunvalvonnan kysymyksiä. Kuinka taata perhevapailta tulevalle entinen työ tai työ ylipäätään? Kuinka nostaa naisekonomin euro 80 sentistä yhteen euroon?

Mikä aika työkseen matkustavalla on työtä ja mikä vapaa-aikaa? Kuinka tuoda valo harmaisiin ylitöihin, kun tosiasiallinen työaika venyy 80 tuntiin viikossa?

Tehtäväkenttää riittää. SEFEssä on Launiksen mukaan mietittävä, edustaako liitto sellaisia arvoja, kuten suvaitsevaisuutta, rohkeutta, onnellisuutta, että nuoret haluavat olla mukana.

”Ekonomien etuoikeus on, ettei eurolinja aina ole tärkeintä, vaan nimenomaan työelämän laatu. Meidän on osattava olla mukana uudella tavalla jakautuvassa ekonomikunnassa.”

”Karrikoidusti ekonomin paperi oli ennen vakuutus hyvään tulevaisuuteen. Nyt se on hyvä yleissivistävä kaupallinen yliopistokoulutus, muttei tae selkeään työuraan.”

Uusi strategia korostaa verkostoitumista

Päivi Vuorimaa Helsingin Ekonomeista toteaa edustavansa hallituksessa vahvaa jäsenen näkökulmaa.

”Minun asiantuntemukseni tulee strategiatyön ja palveluiden alueelta. On ollut mahtavan upeata olla mukana seuraamassa myös edunvalvontatyötä tasa-arvon ja työurien pidentämisen puolesta sekä palkattomien ylitöiden kitkemiseksi.”

Päivi Vuorimaa luonnehtii nykyhallitusta keskustelevaksi.

”Välillä käydään kiivastakin keskustelua, mutta kykenemme erinomaiseen yhteistyöhön. Liikkeelle lähdettiin perehtymällä ulkopuolisen asiantuntijan ohjauksessa hallitustyöskentelyyn. Teimme näkyväksi jokaisen odotukset.”

Näin luotiin kestävä pohja yhteistyölle.

”Yhteisymmärrys on löytynyt puhumalla. Äänestämään on jouduttu puolentoista vuoden aikana vain pari kertaa.”

Viime vuoden iso ponnistus oli pitkä ja perusteellinen strategiatyö. Sitä kaulittiin ja käännettiin moneen kertaan, kunnes se nousi kauniisti. Mukana olivat henkilöstö sekä jäsenyhteisöjen edustajat.

”Halusimme korostaa tämän päivän verkostoitumista, jossa yksilöt antavat ja jakavat omaa osaamistaan. Strategia on tuotu tähän päivään ja tulevaisuuteen. Olemme saaneet aikaan uudistuksia, mutta maltillisesti.”

Päivi Vuorimaa kuuluu strategian toteutuksen ohjausryhmään, jonka tavoitteena on saada strategia elämään käytännössä, ei vain hienona kalvosarjana.

”Jokaisen jäsenen kannalta tärkeää on elinikäinen oppiminen ja jatkuvan osaamisen kehittäminen. Pysyäkseen kelkassa omaa osaamistaan pitää jatkuvasti itse ja itsenäisesti kehittää. Se on yksilön menestyksen ydin.”

Tasa-arvokysymykset palkkauksessa ovat tärkeitä asioita liitolle. Myös työurien pidentäminen alkupäästä, loppupäästä ja keskeltä on ajankohtaista.

”Henkilökohtaisesti näen, että valinnan mahdollisuuksia työssä tulisi lisätä. Tarvitsemme vaihtoehtoja esimerkiksi hoitovapaaseen ja osa-aikatyöhön. Pitää olla muitakin vaihtoehtoja kuin työskennellä 40 tuntia viikossa tai olla kokonaan kotona. Tasapaino kodin, perheen ja työn välillä mahdollistaa menestyksen ja onnellisuuden.”

Työelämän murros tieto- ja asiantuntijatyössä on vienyt rajat työn ja vapaa-ajan väliltä. Mikä on työtä ja mikä vapaa-aikaa? Palkattomat ylityöt ovat ajan haaste.

Mainosmies tuotteistaisi SEFE-osaamisen

Juuso Enala Turun Seudun Ekonomeista on joutunut hallitustyössä pois mukavuusalueeltaan. Mainosmiehelle vieras hitaampi toimintasykli vaati totuttelua.

”Mielenkiintoisia asioita on käsitelty ja merkittäviä asioita päätetty. On puntaroitu ekonomi-brändin uudistamista ja aikaansaatu uusi strategia. Meidän täytyy miettiä, mitä edunvalvontatehtävä on tulevaisuudessa.”

Tähtäimessä on tietysti tuoda lisätuottoa ekonomien brändille, parempaa asemaa ja palkkaa työelämässä.

”Yrittäjähenkisenä käännän välillä takkia. Ymmärrän hyvin työnantajaa, mutta välillä taas työntekijää. Olen vähän molemmilla puolilla.”

Strategian valmisteluprosessi oli Juuso Enalan mielestä hyvin mietitty. ”Itse olisin valistunut diktaattori, mutta oli fiksua, että työhön sitoutettiin kaikki työntekijät ja alueorganisaatiot. Uusi strategia vie meidät interaktiivisempaan tapaan toimia. Jokainen on yksilöllinen ekonominsa, joka haluaa yksilöllisen palvelun ja antaa yksilöllisen panoksensa. Strategia laajentaa sosiaalisen median mallin järjestötoimintaan.”

Juuso Enala toteaa, ettei hänen ydinosaamistaan ole työmarkkinapolitiikka, sen sijaan markkinointi on. Hän haluaa kehittää ekonomin, ja nimenomaan SEFE-ekonomin brändiä. Hänen visiossaan olisi ekonomeja ja sitten SEFE-ekonomeja. SEFE-liite olisi arvo, joka ansaitaan.

”Ettei jäsen ota yhteyttä SEFEen vain, kun hänellä on ongelma, hän kirjoittaa työsopimusta tai hänet on irtisanottu.”

Enalan ajatuksissa on myös mallintaa SEFEn vaikutusvaltaa ja järjestäytymisastetta kansainvälisesti.

”Siinä olisi vientituote. Suomessa ekonomin oppiarvo on arvostettu, porukalla on hyvät palkat ja he ovat hyvissä asemissa. Siinä olisi oppia muille.”

Kyltereiden vallan kasvattaminen liitossa on Enalasta välttämätöntä. Kaikki valta tulisi antaa nuorisolle.

”Nuoret rakentavat tulevaisuutta varten, me vanhat jäärät ylläpidämme olemassa olevia rakenteita.”

Ekonomi katsoo asioita sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta

Liiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Jerker Hedman Ekonomföreningen Niordista johtaa myös sijoitustoiminnan johtoryhmää.

”Me olemme hyvin hoidettu liitto, ja meillä on hyvä sijoitusstrategia. Siten on varmistettu, että kassavirta sijoituksista menee liiton toimintaan. Näin pystymme tulevaisuudessakin pitämään taustamme turvattuna. Olemme saaneet sijoitusjohtoryhmään asiantuntijat mukaan”, toteaa Hedman, jonka omaa ammatillista erikoisalaa sijoitustoiminta on.

Hallituksen ydintehtävinä Hedman näkee pitkäaikaiset strategiset päätökset, juuri nyt uuden strategian juurruttamisen ja viemisen kentälle. Yksi suurimmista muutoksista on, että SEFE on verkoston alusta, jolla jäsenyhdistykset ja jäsenet voivat vapaasti verkostoitua keskenään. Aiemmin verkoston langat olivat liiton käsissä.

Strategiassa englanti on nostettu palvelu- ja viestintäkieleksi kahden kotimaisen rinnalle. Esimerkiksi Hankenilla on tavoitteena ottaa 16 prosenttia uusista opiskelijoista ulkomailta. Tämä alkaa vaikuttaa myös SEFEn jäsenissä.

Nykyisen hallituksen toiminta saa kiitosta myös Hedmanilta.

”Pienempi hallitus olisi tietysti ketterämpi, mutta meillä valmistelevien toimikuntien vastuuhenkilöt istuvat hallituksessa. Käymme paljon keskusteluja, ja silloin tällöin asiat vaativat pöydällepanoa. Mutta kun päätös on tehty, on helppo olla mukana. Olemme osoittaneet, että pystymme päätöksentekoon.”

”Haluamme olla yhteiskunnallinen vaikuttaja laajassa mittakaavassa. Jokainen meistä on palkattua henkilökuntaa jollakin tavalla, mutta ekonomin rooli yhteiskunnassa edustaa myös työnantajaa. Silloin kuvaan tulee tuplarooli, joka toisaalta antaa laajemman näkökulman asioihin. Toki meillä oli aika haasteellista, kun pankkialalla oli palkkaneuvottelut. Jokainen joutui ihmettelemään, mitä edustaa. Mutta ekonomit ovat osoittaneet, että pystyvät näkemään asiaa molemmilta suunnilta.”

Jäsenten kannalta Hedman näkee tällä hetkellä ostovoiman säilyttämisen tärkeänä. Samoin saman palkan samasta työstä.

”Palkaton ylityö on aika iso asia. Silläkin kolikolla on kaksi puolta. Virallinen puoli on, ettei palkattomia ylitöitä pitäisi tehdä, mutta työt on hoidettava ja tehtävistään innostunut myös haluaa tehdä ne kelloa vilkuilematta. Paljonko tämä ylityö sitten vie eläkkeestä, onkin pohdittava asia. Harmaalla työllä on ajassamme hiljainen hyväksyntä.”

 

Hihat ylös ja hommiin

Taloutemme tilaan SEFEn hallituksen jäsenet tarjoavat omanlaisiaan lääkkeitä, karvaitakin.

Kasperi Launis

Viime vuonna julkaistun tilaston mukaan Suomi on maailman vähiten epäonnistunut maa. Silti syystä tai toisesta olemme saaneet aikaiseksi nykyisen tilanteen, jossa liputamme ulos kaiken mahdollisen. Onko innovaatiokykymme mennyt? Onko meillä ollut liian mukavaa?

Olemme suomalaisina selvinneet mitä vaikeimmista kriiseistä. Sisällissotamme oli maailman verisimpiä, mutta silti olimme muutaman vuoden kuluttua puhaltamassa yhteen hiileen sekä talvisodassa että jatkosodassa, ja maksoimme sotakorvaukset. Mistä löytäisimme positiivisessa mielessä sen vihollisen, jonka takia me lähdemme tekemään yhdessä?

Juuso Enala

En ymmärrä valitusta, ettei talous kasva. Miten se voisi kasvaa, kun ihmiset ovat koko ajan lomalla? On ”saavutettu etu”, että joulun välipäivät ovat vapaata. Sitten jaksetaan juuri ja juuri kärvistellä viisi viikkoa, ennen kuin päästään kahdeksi viikoksi Thaimaahan talvilomalle. Sitten jaksetaan kolme viikkoa pääsiäiseen, johon yhdistetään ylityövapaat ja mennään pohjoiseen.

Mistä ne ylityöt tulevat? No siitä, että ollaan koko ajan lomalla ja sitten kun ollaan töissä, pitää tehdä pitkää päivää.

Nyt pitäisi kaikkien osapuolien unohtaa saavutetut edut, miettiä ja määrittää edut uudelleen, yhteisesti. Koska maailma on muuttunut, rakenteitakin on korjattava. Onneksi Suomi muuttuu väkisin. Meillä on maahanmuuttajia, jotka joutuvat rakentamaan oman elämänsä ja arvonsa nollasta. Mutta heidän kunnianhimonsa on ihan muuta kuin meidän, ja he ajavat ohitsemme, ellemme muuta tapojamme. Meidänkin on käärittävä hihat.

Päivi Vuorimaa

Yksin Suomi ei pärjää. Kansainvälistyminen on tosiasia yrityksen ja yksittäisen työntekijän näkökulmasta. Yrittäjyyden tukeminen on avain tähän. Luodaan työpaikkoja ja parannetaan kasvuyritysten mahdollisuuksia sekä tuetaan yritysten menestystä kansainvälisillä markkinoilla.

Ylimmän johdon palkkioita moititaan tolkuttoman suuriksi, ja sitähän ne ovat, mutta tarvitsemme kokeneita ja osaavia johtajia. Jollei heitä halvemmalla saa, on hinta maksettava.

Palkkatalkoita? Työajan pidennystä? Kyllä työstä on saatava kunnon korvaus. En kannata palkkatalkoita ja työajan lisäystä läpi linjan.

Jerker Hedman

Ennusteissamme numerot ovat edelleen siinä järjestyksessä, että muuhun Eurooppaan verrattuna Suomi pärjää paremmin. Se tarkoittaa, että Suomessa toimivat yhtiöt pärjäävät keskimäärin paremmin kuin muun Euroopan. Kansainvälisyys on etumme. Me olemme sen verran pieni, että pystymme nopeasti reagoimaan muutoksiin. On myös tärkeätä, että löydämme itsemme tulevaisuudessa Aasiasta ja muilta kehittyviltä markkinoilta. Muuten osuutemme menee meiltä ohitse.

Olen optimisti, meillä on osaamista ja hallitsemme kansainvälisen prosessin. Meidän täytyy kansainvälistyä avoimin silmin ja tarttua mahdollisuuksiin. Kannattaa olla kriittinen, muttei skeptinen. Jos olet skeptinen, et etsi enää vaihtoehtoja. Mutta jos olet kriittinen, löydät uudet mahdollisuudet.

On myös unohdettava jokaisen käänteen leimaaminen kohtalon kysymykseksi. On ajateltava, että jokainen tilanne on uusi tilanne, ja se ratkaistaan. Silloin meidän on mahdollista selviytyä.

Täysi tusina

• SEFEn hallituksessa työskentelee 12 jäsentä. Kokoonpanon valitsee liiton ylintä valtaa käyttävä liittokokous. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta.

• Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa.

• Puheenjohtajan lisäksi hallituksessa on kolme varapuheenjohtajaa, joista yksi edustaa alan opiskelijoita.

• Hallitus vastaa liiton toiminnan suunnittelusta ja seurannasta, liiton taloudesta ja sijoitusomaisuudesta.

• SEFEn hallitus asettaa valmisteluelimiksi toimikunnat, joiden puheenjohtajat ovat hallituksen jäseniä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013