( Edunvalvonta )

Suomen Ekonomit lahjoittaa puoli miljoonaa kauppatieteellisille yliopistoille

teksti Ilpo Lommi
Kuvat Suomen Ekonomit
  • Alkawa Fiber Technologiesin henkilöstöpäällikkö Kari Ikäheimonen (kesk.) otti vastaan Suomen Ekonomien ensimmäisen Osaamisen kehittämisen palkinnon toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemmingiltä ja puheenjohtaja Timo Saranpäältä.
  • Matti Parpala onnistui puheenjohtajana pitämään kokouksen hengen hyvänä ja asiallisena.
  • Turun Seudun Ekonomien Tero Kuusisto ei lämmennyt opiskelijoiden toiveille saada liitossa lisää äänivaltaa.
  • Toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming ja puheenjohtaja Timo Saranpää toivottivat liittokokousedustajat tervetulleiksi Kuopioon.
  • Tiukkojakin keskusteluja Kuopiossa käytiin, mutta liittokokouksen henki oli ammattimaisen asiallinen.
Toukokuun liittokokouksessa linjattiin myös vastavalmistuneiden jäsenmaksusta ja myönnettiin historian ensimmäinen Osaamisen kehittämisen palkinto.

Suomen Ekonomien Kuopion kevätliittokokouksen yhteiskunnallisesti merkittävin päätös oli 500 000 euron lahjoitus kymmenelle suomalaiselle, kauppatieteellisestä koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaavalle yliopistolle. Summa jaetaan yliopoistoille suhteutettuna suoritettujen kauppatieteen alan maisterintutkintojen määrään.

Lahjoitussummasta Aalto-yliopisto saa 100 000, Turun yliopisto 70 000, Vaasan yliopisto 65 000, Svenska Handelshögskolan 60 000, Jyväskylän yliopisto 50 000, Oulun yliopisto 40 000, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 40 000, Tampereen yliopisto 30 000, Itä-Suomen yliopisto 25 000 ja Åbo Akademi 20 000 euroa.

Suomen Ekonomien hallituksen puheenjohtaja Timo Saranpää kertoi, että lahjoituksella tuetaan kauppatieteellisen koulutuksen laatua ja kilpailukykyä koulutusjärjestelmän murroksessa. Hän toivoo lahjoitusten lisäävän paikallisyhdistysten yhteistyötä yliopistojen ja kauppatieteen opiskelijoiden kanssa.

Yliopistojen yksityisen lahjoitusvarainhankinnan merkitystä lisää, että vuosina 2014–2017 valtiovalta vastinrahoittaa yliopistoja kolmella eurolla niiden saamaa lahjoituseuroa kohti, enintään yhteensä 150 miljoonalla eurolla. Siten lahjoituksella on yli miljoonan euron kokonaisvaikutus.

Opiskelijat eivät saaneet lisää äänivaltaa

Eniten keskustelua herätti hallituksen esitys opiskelijayhdistysten liittokokousäänimäärän merkittävästä kasvattamisesta. Esitys päätettiin kuitenkin palauttaa hallituksen ja valittavan työryhmän valmisteluun seuraavaan syysliittokokoukseen. Samalla hyväksyttiin Turun Seudun Ekonomien Tero Kuusiston toivomusponsi, jonka mukaan liittohallituksen olisi pidättäydyttävä opiskelijajärjestöjen äänivaltaa ja liittokokousedustusta kasvattavista esityksistä jatkossa, ellei äänimäärästä ja siihen liittyvistä muista uudistuksista päästä syksyyn mennessä yksimielisyyteen.

Hallituksen esityksen mukaan opiskelijajärjestöt olisivat saaneet yhden äänen alkavaa 50 jäsentä kohti nykyisen 500:n sijaan ja päässeet siten tasa-arvoiseksi ekonomiyhdistysten kanssa. Tämä olisi merkinnyt 13 opiskelijajärjestön yhteisen äänimäärän kasvua nykyisestä kuudesta prosentista niiden jäsenmäärää vastaavaksi 36 prosentiksi. Järjestössä on opiskelijajäseniä noin 19 000 ja ekonomijäseniä noin 33 000.

Suomen Ekonomien jäsenpeitto on laskenut viime vuosikymmenen puolesta välistä noin prosenttiyksikön vuosivauhtia, mikä on saanut hallituksen suunnittelemaan jäsenhankintaa ja -pysyvyyttä edistäviä toimenpiteitä erityisesti opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden suuntaan. Timo Saranpään mukaan äänivallan kasvattaminen on yksi mutta ei ainoa keino kauppatieteiden opiskelijoiden sitouttamiseksi ja houkuttelemiseksi liittoon.

– Kyse on äänivallan lisäystä laajemmasta kokonaisuudesta. Opiskelijoiden ääntä sekä ideoita on hyvä saada paremmin kuuluville. Hallitus pohtii kesällä uutta rakentavaa esitystä syysliittokokoukseen, totesi Saranpää.

Jyri Heimo Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat ry:stä oli kumppaniensa tapaan pettynyt palautusratkaisuun ja jyrkkään toivomusponteen. Hän myönsi, ettei äänivallan lisäysesitystä olisi äänestyksessä hyväksytty. Se olisi vaatinut kolmen neljäsosan enemmistön, mutta tuskin yksikertaistakaan enemmistöä olisi tullut taakse.

– Tappiokin olisi ollut selkeä päätös. Nyt tuntuu, etteivät liittokokoukset pysty suuriin uudistuksiin. Äänivaltakysymys on meille tasa-arvon vuoksi itseisarvo. Toki haluamme liiton muutenkin aktivoituvan kauppatieteiden opiskelijoille tärkeisiin edunvalvontakysymyksiin, kuten opiskelijakiintiöiden, sisäänpääsykriteerien ja yliopistorahoituksen uudistamiseen, totesi Heimo.

Hän ei ollut järin luottavainen syysliittokokouksen kykyyn ratkaista pitkään Suomen Ekonomeissa esillä ollutta opiskelijajärjestöjen aseman parantamista, koska lähes puolta (48 %) liittokokousten äänivallasta käyttävä Helsingin Ekonomien yhdistys suhtautui siihen Kuopiossa kriittisesti. Sen äänin ratkesi äänivaltaesityksen palautus ja useita muitakin äänestysasioita.

Timo Saranpää näkee jäsenpeiton laskusta huolimatta Suomen Ekonomien olevan hyvässä iskussa. Hän korosti rohkeiden uudistuspäätösten ja voimakkaiden toimenpiteiden tarvetta kehityksen kääntämiseksi positiiviseksi.

– Opiskelijajäsenten aseman parantaminen oli jo viisi vuotta sitten vahvasti esillä edellisessä Kuopion kokouksessa, ja asialla on juuria 1990-luvulle. Aikalisä oli paikallaan mutta syyskokouksessa on tehtävä hyviä ja vaikuttavia ratkaisuja

Vastavalmistuneille kaksi vaihtoehtoa jäsenmaksuihin

Hyvä uutinen tämän vuoden touko-heinäkuussa valmistuneille nuorille ekonomeille on jäsenmaksujen huojennus- ja porrastuskokeilu. Siinä jäsenmaksu on jaettu kahtena ensimmäisenä vuotena peruspalvelujen ja laajemman palvelun kategorioihin. Edellisessä maksuhuojennus on nykyisestä vuosijäsenmaksusta 75 ja jälkimmäisessä 60 prosenttia. Paikallisyhdistyksen jäsenmaksu ja IAET-kassan maksu säilyvät ennallaan. Muut huojennukset, kuten työttömyys- ja perhevapaa-alennus, otetaan edelleen huomioon. Suomen Ekonomit on syksyn mittaan yhteydessä kokeilun kohdehenkilöihin. Pilottiprojektin jatko ratkeaa vuodenvaihteessa.

Peruspalveluihin kuuluvat muun muassa urapalvelu, oikeudelliset palvelut, edunvalvonta, oikeusturva- ja vastuuvakuutus, Ekonomi-lehti sekä Danske Bankin edut. Laajempi palvelukokonaisuus tarjoaa lisäksi Talouselämä-lehden ja kaikki Suomen Ekonomien tapahtumat.

Lisäksi liitto kaavailee toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemmingin mukaan aktiivisempaa jäsenhankintaa sellaisiin maisteriopiskelijoihin, joiden taustalla on muita kuin kauppatieteen kandidaatin tutkintoja. Tällä hetkellä he ovat väliinputoajia liiton jäsenyydessä.

Hallituksen toimikaudet pitenevät kolmeen vuoteen

Liittokokous hyväksyi hallituksen toimikauden pidentämisen kolmeen vuoteen nykyisestä kahdesta. Sama henkilö voidaan valita hallituksen puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi ja jäseneksi korkeintaan kahdeksi perättäiseksi kaudeksi eli yhteensä kuudeksi vuodeksi. Liiton hallitus oli esittänyt myös, että varapuheenjohtaja tai jäsen voitaisiin valita vielä tämän jälkeen yhdeksi kolmivuotiskaudeksi puheenjohtajaksi, mutta se kaatui äänestyksessä.

Kokous hyväksyi liiton viime vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä valitsi syyskokouksen henkilövalintoja valmistelemaan yhdeksänjäsenisen nimitystoimikunnan. Sen puheenjohtajaksi tuli Annemaija Summanen Savonlinnan Seudun ekonomeista ja varapuheenjohtajaksi Aulis Töyli Helsingin Ekonomeista.

Sijoitustuotot ovat pysyneet vahvoina

Hallitus sai hieman kasvaneet mutta omaa esitystään pienemmät valtuudet Suomen Ekonomien mittavan sijoitusomaisuuden hallinnointiin. Suuret sijoitustuotot ovat järjestölle elintärkeä tulonlähde, koska ne kattoivat viime vuonna yli 5 miljoonaa noin 13 miljoonan euron vuosibudjetista. Sijoitusomaisuuden päivän arvo on 96 miljoonaa euroa. Vuosituotto on ollut viiden viime vuoden aikana 11,2 prosenttia eli selvästi yli indeksin. Vuotuista tuottotavoitetta on nyt pudotettu 5,6:sta 4,1 prosenttiin samalla kun sijoitusomaisuuden osakepainotusta on pienennetty ja vastuullisuusperiaatteita selkeytetty.

Hanna-Leena Hemming totesi alkuvuoden katsauksessaan, että CRM-jäsenhallintajärjestelmä tulee loppuvuodesta täyteen toimintakuntoon tehostamaan jäsenpalveluja. Samalla liiton toimiston sähköpostiruuhka on purkaantumassa ja käsittely nopeutumassa.

Merkittävä voimanponnistus edunvalvonnassa on hänen mukaansa Ekonomien Parempi työ + elämä -projekti, joka tähtää neljällä konkreettisella pelisäännöllä työelämän kohentamiseen. Ne ovat paikallisen sopimisen uusi kulttuuri aloittaen työajoista sopimisesta, perhevapaiden uudistamisesta, työvoiman paremman liikkuvuuden mahdollistamisesta sekä työelämän muutosten sujuvoittamisesta tukemalla ammattitaidon ylläpitoa ja kehittämistä.

Ensimmäinen Osaamisen kehittämisen palkinto AFT:lle Varkauteen

Liittokokouksessa jaettiin Suomen Ekonomien ensimmäinen Osaamisen kehittämisen palkinto varkautelaiselle konepajateollisuusyritys Aikawa Fiber Technologies Oy:lle (AFT). 10 000 euron palkinnon vastaanotti yrityksen henkilöstöpäällikkö Kari Ikäheimonen.

Ikäheimosen mukaan AFT laajentaa henkilöstönsä osaamista systemaattisesti kaikilla tasoilla.

– Panostamme johtamisen ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Olemme siirtymässä yhden tehtävän hallinnasta monitaitoisuuden lisäämiseen. Koko henkilöstömme on sitoutunut muutokseen, ja työtyytyväisyys on kasvanut. Esimiehistä on tullut osaamista mahdollistavia valmentajia. Toimintatapojamme kehitämme Lean-ajattelulla.

Palkitsemisperustelujen mukaan AFT on sitouttanut koko henkilöstönsä kehittämään osaamistaan ja yrityksen prosesseja niin tehokkaasti, että se toipui viime vuosikymmenen lopun lamasta tuottavaksi ja työympäristöltään viihtyisäksi esimerkkiyritykseksi.

Koulutuspoliittinen asiamies Mika Parkkari totesi Suomen Ekonomien korostavan palkinnolla osaamisen jatkuvaa kehittämistä järjestön Ytimessä osaaminen -teeman mukaisesti.

– Haluamme yhteiskuntaa, jossa kansalaiset motivoituvat ja saavat kehittää ammatillista osaamistaan toimintaympäristön nopeassa muutoksessa. Konkreettisina toimenpiteinä ovat uutta mahdollistava luova ilmapiiri, positiivinen asenne jatkuvaan oppimiseen ja uusien toimintatapojen aktiivinen lanseeraus.

31.5.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Etsimme vaikuttajia tulevaisuuden Suomen Ekonomeihin

Työmarkkinat kokevat suuria muutoksia Suomessa, uudenlaiset työn muodot sekä lakimuutokset sekoittavat niin eduskuntaa kuin ammattijärjestöjä. Ammattijärjestöjen toiminta kokee paljon arvostelua, mutta ovatko ne pelkästään lakkouhkailua ja työmarkkinoiden jäykistämistä?

Ei, vaikka vaikutelma on monelle sitä. On tärkeä muistaa, että meillä Suomessa on useita järjestöjä, jotka keskittyvät tulevaisuuteen.

Miten toimii työmarkkinajärjestö, joka haluaa tulevaisuudessa keskittyä myös työn muutokseen tuoden samalla turvaa, järkevällä tavalla? Me Suomen Ekonomeissa tuomme järkeviä aloituksia työmarkkinoihin ja tuemme kauppatieteellistä koulutusta, jotta tutkintomme pysyy arvostettuna, mutta myös uudistuu.

Haluaisitko sinä tuoda omaa asiantuntemustasi sekä ajatuksiasi tulevaisuuden Suomen Ekonomeihin?

Suomen Ekonomien hallitus ohjaa järjestön toimintaa strategisella tasolla. Järjestömme on laaja ja siihen tarvitaan näkemystä ja asiantuntemusta sekä myös rohkeutta uudistua. Nyt Suomen Ekonomit hakee uutta hallitusta, johon tarvitaan niin varttuneempaa kokemusta työmarkkinoista kuin myös nuoria ekonomeja sekä opiskelijoita, joille työ ja tutkinto näyttävät hyvin erilaisilta.

Suomen Ekonomien hallituksessa olet

Tulevaisuuden hallitustyöskentelijä
Hallitustyöskentely vaatii kykyä tarkastella liiton toimintaa kokonaisuutena yhdistäen monta eri elementtiä. Hallituksessa työskentely kehittää sinua ammatillisesti edistäen vahvuuksiasi strategian ohjaamisesta työelämän kysymyksiin.

Vaikuttaja
Pääset vaikuttamaan hallituksessa kuumimpiin asiakysymyksiin, jotka vaihtelevat koulutus- sekä työmarkkinapolitiikasta brändi- ja jäsenkysymyksiin. Vaikuttaminen laajaan kokonaisuuteen sekä yhteisiin asioihin tekee hallitustyöskentelystä mielenkiintoista ja merkityksellistä.

Verkostoituja
Hallitustyöskentely avaa sinulle useita ovia, pääset tapaamaan mielenkiintoisia henkilöitä ja organisaatioita. Hienoimpia kokemuksia on nähdä omien hallitustovereiden asiantuntijuus ja oppia heiltä.

Tule vaikuttamaan ja kertomaan oma visiosi Suomen Ekonomien hallitukseen!

Miia Paavola
Hallituksen 3. varapuheenjohtaja
Suomen Ekonomit

Suomen Ekonomit etsii uutta hallitusta seuraavalle kolmivuotiskaudelle 2018-2020, hakuaika on käynnissä 3.9. asti. Lue lisää ja hae: ekonomit.fi/hallitukseen.

18.08.2017
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013