( Edunvalvonta )

Suotta pähkäilet, kysy juristilta

Teksti Kirsi Riipinen Kuva vesa tyni
  • Kuvassa vasemmalta Timo Voutilainen, Jan Degerlund, Joel Uusi-Oukari, Julia Lauren, Emilia Reinikainen ja Johanna Hämäläinen. Kuvasta puuttuvat Sofie Siegfrids ja Noora Yli-Huumo.
Onko työsopimus laadittu oikein? Miten vuosilomaa ansaitaan? Oman liiton asiantuntijat antavat henkilökohtaista neuvontaa oikeudellisissa kysymyksissä.

Osittaista lomauttamista ei enää lueta mukaan 200 lomautuspäivän kertymiseen

Jäsenet ottavat yhteyttä Suomen Ekonomien oikeudellisiin palveluihin kaikkein yleisimmin työelämän sopimuksiin ja työsuhteen päättymiseen liittyvissä asioissa. Liiton asiantuntijoille tuttuja ovat kuitenkin kaikki työelämän kysymykset työajoista, matkustamisesta ja vuosilomista aina työpaikkakiusaamisiin ja potkuihin asti.

”Meille soitetaan esimerkiksi tilanteissa, kun työnantaja ei ole tyytyväinen työntekijänsä myyntitavoitteisiin. Käymme silloin läpi sitä, onko tyytymättömyys riittävä peruste irtisanomiseen”, kertoo Ekonomien lakiasiainjohtaja Jan Degerlund.

Irtisanomisten selvittelyt saattavat olla pitkiä ja vaatia useita yhteydenottoja työntekijään ja työnantajaan.

”Meidän tehtävämme on selvittää, onko tilanne edennyt lain ja säännösten mukaisesti. Melko säännöllisesti vastaamme tulee tilanteita, joissa asiat eivät ole menneet, kuten niiden olisi pitänyt. Toisinaan selviää, että tilanne on laillinen mutta ei oikeustajun mukainen.”

Harva asia käräjille

Asiat alkavat yleensä selvitä viimeistään silloin, kun liiton juristi ottaa yhteyttä työnantajan juristiin. Valtaosa kaikista tapauksista selviääkin ilman käräjöintiä. Degerlund korostaa, ettei riitely ole kenenkään tavoite.

Mikäli asiankäsittelyä jatketaan oikeussalissa, jäsenen taloudellisena tukena on oikeusturvavakuutus.

”Meidän palvelumme yltävät käräjäoikeuden eteiseen asti, sen jälkeen vuorossa ovat tuomioistuimen prosessit.”

Oli kyse mistä tahansa epäselvyydestä, liiton asiantuntijat käyvät sen jäsenen kanssa läpi objektiivisesti. Jos lakimiehet päätyvät suosittamaan jäsenelleen käräjille menoa, he kertovat prosessin hyvät ja huonot puolet.

Käräjöinnit ovat marginaalisia, sillä tuomioistuimeen asti etenee vuosittain useista tuhansista yhteydenotoista vain 20–30 tapausta.

Tärkeä syy jäsenyyteen

Suomen Ekonomien jäsenet ovat selvityksissä kertoneet, että tärkeimpiä syitä liittyä jäseneksi ovat työttömyysturvan lisäksi liiton lakipalvelut.

Oikeudellisille palveluille tulisi hintaa, jos ne hankkisi muualta. Lakipalvelujen tuntilaskutus on keskimäärin parinsadan euron tuntumassa, eikä etukäteen voi tietää, miten kauan lakimiehen apua tarvitaan.

Liitolla on myös työnantajaneuvontaa, ja esimerkiksi HR-päällikkö saattaa olla tilanteessa, jossa hän tarvitsee oikeudellisten palvelujen neuvoa työnantajan näkökulmasta.

Yrittäjäneuvonnassa puolestaan käydään läpi esimerkiksi osakassopimuksia.

Näkökulmat vaihtelevat muutoinkin. Saman päivän aikana lakimiehet voivat vastata vaikkapa kylterin kysymyksiin kesätyösopimuksesta, neuvoa yrittäjää ensimmäisen työntekijänsä palkkaamisessa tai olla suuryrityksen toimitusjohtajan tukena.

Neuvoa vuosittain tuhansille

Oikeudellisten palveluiden kahdeksan asiantuntijaa neuvoo vuosittain noin 3 500–4 000 jäsentä. Esimerkiksi vuosiloman kertymiseen liittyvät kysymykset he selvittävät puhelinsoiton aikana, kun taas pisimpiä ovat irtisanomistapaukset.

Degerlund on tehnyt töitä työoikeuden kysymyksissä vuodesta 1999 asti, eikä työelämä ole tänä aikana lakimiehen näkökulmasta dramaattisesti muuttunut. Vaikka muutostahti on monella työpaikalla kova, ihmisten kysymykset ovat pysyneet melko samantyyppisinä.

”Lainsäädäntö toki elää, ja esimerkiksi kilpailukykysopimus on tuonut turbulenssia.”

Kiky on teettänyt töitä erityisesti työmarkkinayksikössä, jossa vastataan kysymyksiin sen soveltamisesta.

Vuodenvaihteen lakimuutoksilla on useita vaikutuksia työelämän sääntelyyn. Koeaika pidentyi neljästä kuukaudesta puoleen vuoteen, ja työnantajan takaisinottovelvollisuus lyheni yhdeksästä kuukaudesta pääsääntöisesti neljään. Määräaikaisuudelle vaaditaan edelleen perustelut, mutta pitkäaikaistyöttömän palkkaamisessa enintään vuodeksi määräaikaisuutta ei jatkossa tarvitse perustella.

Entä mitä laki sanoo matka-ajasta: voiko työreissuihin menevän matkustusajan laskea työajaksi?

”Ei voi, sillä matkustaminen ei tyypillisesti ole ylemmällä toimihenkilöllä työsuoritus. Joissakin yrityksissä tosin ymmärretään, että matkustaminen ei ole käytännössä lepoaikaa siitä huolimatta, ettei se ole työaikalain kannalta työaikaakaan.”

Degerlund toivookin, että työaikalakia ryhdyttäisiin kehittämään nykyisen liikkuvan työn mukaisesti. Töitä tehdään yhä enemmän muualla kuin varsinaisella työpaikalla, eikä työajan määrittäminen toimi kuten ennen. Tämä tulisi ottaa huomioon myös laissa.

”Jäsenkunnassa keskustellaan lepoajasta ja palautumisen tärkeydestä. Loppupeleissä ei ole työnantajankaan etu, jos henkilöstö uupuu vaikkapa mannertenvälisten työmatkojen takia.”

14.2.2017

Ekonomien oikeudelliset palvelut

Jan Degerlund, lakiasiainjohtaja, erityisesti teknologiateollisuus sekä työnantajaneuvonta

Johanna Hämäläinen, työsuhdelakimies, erityisesti yliopistot ja seurakunnat

Julia Lauren, työttömyysturva-asiamies, työttömyysturvaneuvonta

Emilia Reinikainen, työsuhdelakimies, erityisesti elintarvikeala sekä tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi

Sofie Siegfrids, työsuhdelakimies, erityisesti kaupan ala ja graafinen ala, myös ruotsinkieliset jäsenet

Joel Uusi-Oukari, työsuhdelakimies, erityisesti rahoitusala sekä valtio

Timo Voutilainen, työsuhdelakimies, erityisesti palvelutoimiala ja Finnvera, julkisella sektorilla kunta- ja opetusala

Noora Yli-Huumo, työsuhdelakimies, erityisesti tietotekniikan palveluala ja yrittäjäneuvonta

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013