( Edunvalvonta )

Suotta pähkäilet, kysy juristilta

Teksti Kirsi Riipinen Kuva vesa tyni
  • Kuvassa vasemmalta Timo Voutilainen, Jan Degerlund, Joel Uusi-Oukari, Julia Lauren, Emilia Reinikainen ja Johanna Hämäläinen. Kuvasta puuttuvat Sofie Siegfrids ja Noora Yli-Huumo.
Onko työsopimus laadittu oikein? Miten vuosilomaa ansaitaan? Oman liiton asiantuntijat antavat henkilökohtaista neuvontaa oikeudellisissa kysymyksissä.

Osittaista lomauttamista ei enää lueta mukaan 200 lomautuspäivän kertymiseen

Jäsenet ottavat yhteyttä Suomen Ekonomien oikeudellisiin palveluihin kaikkein yleisimmin työelämän sopimuksiin ja työsuhteen päättymiseen liittyvissä asioissa. Liiton asiantuntijoille tuttuja ovat kuitenkin kaikki työelämän kysymykset työajoista, matkustamisesta ja vuosilomista aina työpaikkakiusaamisiin ja potkuihin asti.

”Meille soitetaan esimerkiksi tilanteissa, kun työnantaja ei ole tyytyväinen työntekijänsä myyntitavoitteisiin. Käymme silloin läpi sitä, onko tyytymättömyys riittävä peruste irtisanomiseen”, kertoo Ekonomien lakiasiainjohtaja Jan Degerlund.

Irtisanomisten selvittelyt saattavat olla pitkiä ja vaatia useita yhteydenottoja työntekijään ja työnantajaan.

”Meidän tehtävämme on selvittää, onko tilanne edennyt lain ja säännösten mukaisesti. Melko säännöllisesti vastaamme tulee tilanteita, joissa asiat eivät ole menneet, kuten niiden olisi pitänyt. Toisinaan selviää, että tilanne on laillinen mutta ei oikeustajun mukainen.”

Harva asia käräjille

Asiat alkavat yleensä selvitä viimeistään silloin, kun liiton juristi ottaa yhteyttä työnantajan juristiin. Valtaosa kaikista tapauksista selviääkin ilman käräjöintiä. Degerlund korostaa, ettei riitely ole kenenkään tavoite.

Mikäli asiankäsittelyä jatketaan oikeussalissa, jäsenen taloudellisena tukena on oikeusturvavakuutus.

”Meidän palvelumme yltävät käräjäoikeuden eteiseen asti, sen jälkeen vuorossa ovat tuomioistuimen prosessit.”

Oli kyse mistä tahansa epäselvyydestä, liiton asiantuntijat käyvät sen jäsenen kanssa läpi objektiivisesti. Jos lakimiehet päätyvät suosittamaan jäsenelleen käräjille menoa, he kertovat prosessin hyvät ja huonot puolet.

Käräjöinnit ovat marginaalisia, sillä tuomioistuimeen asti etenee vuosittain useista tuhansista yhteydenotoista vain 20–30 tapausta.

Tärkeä syy jäsenyyteen

Suomen Ekonomien jäsenet ovat selvityksissä kertoneet, että tärkeimpiä syitä liittyä jäseneksi ovat työttömyysturvan lisäksi liiton lakipalvelut.

Oikeudellisille palveluille tulisi hintaa, jos ne hankkisi muualta. Lakipalvelujen tuntilaskutus on keskimäärin parinsadan euron tuntumassa, eikä etukäteen voi tietää, miten kauan lakimiehen apua tarvitaan.

Liitolla on myös työnantajaneuvontaa, ja esimerkiksi HR-päällikkö saattaa olla tilanteessa, jossa hän tarvitsee oikeudellisten palvelujen neuvoa työnantajan näkökulmasta.

Yrittäjäneuvonnassa puolestaan käydään läpi esimerkiksi osakassopimuksia.

Näkökulmat vaihtelevat muutoinkin. Saman päivän aikana lakimiehet voivat vastata vaikkapa kylterin kysymyksiin kesätyösopimuksesta, neuvoa yrittäjää ensimmäisen työntekijänsä palkkaamisessa tai olla suuryrityksen toimitusjohtajan tukena.

Neuvoa vuosittain tuhansille

Oikeudellisten palveluiden kahdeksan asiantuntijaa neuvoo vuosittain noin 3 500–4 000 jäsentä. Esimerkiksi vuosiloman kertymiseen liittyvät kysymykset he selvittävät puhelinsoiton aikana, kun taas pisimpiä ovat irtisanomistapaukset.

Degerlund on tehnyt töitä työoikeuden kysymyksissä vuodesta 1999 asti, eikä työelämä ole tänä aikana lakimiehen näkökulmasta dramaattisesti muuttunut. Vaikka muutostahti on monella työpaikalla kova, ihmisten kysymykset ovat pysyneet melko samantyyppisinä.

”Lainsäädäntö toki elää, ja esimerkiksi kilpailukykysopimus on tuonut turbulenssia.”

Kiky on teettänyt töitä erityisesti työmarkkinayksikössä, jossa vastataan kysymyksiin sen soveltamisesta.

Vuodenvaihteen lakimuutoksilla on useita vaikutuksia työelämän sääntelyyn. Koeaika pidentyi neljästä kuukaudesta puoleen vuoteen, ja työnantajan takaisinottovelvollisuus lyheni yhdeksästä kuukaudesta pääsääntöisesti neljään. Määräaikaisuudelle vaaditaan edelleen perustelut, mutta pitkäaikaistyöttömän palkkaamisessa enintään vuodeksi määräaikaisuutta ei jatkossa tarvitse perustella.

Entä mitä laki sanoo matka-ajasta: voiko työreissuihin menevän matkustusajan laskea työajaksi?

”Ei voi, sillä matkustaminen ei tyypillisesti ole ylemmällä toimihenkilöllä työsuoritus. Joissakin yrityksissä tosin ymmärretään, että matkustaminen ei ole käytännössä lepoaikaa siitä huolimatta, ettei se ole työaikalain kannalta työaikaakaan.”

Degerlund toivookin, että työaikalakia ryhdyttäisiin kehittämään nykyisen liikkuvan työn mukaisesti. Töitä tehdään yhä enemmän muualla kuin varsinaisella työpaikalla, eikä työajan määrittäminen toimi kuten ennen. Tämä tulisi ottaa huomioon myös laissa.

”Jäsenkunnassa keskustellaan lepoajasta ja palautumisen tärkeydestä. Loppupeleissä ei ole työnantajankaan etu, jos henkilöstö uupuu vaikkapa mannertenvälisten työmatkojen takia.”

14.2.2017

Ekonomien oikeudelliset palvelut

Jan Degerlund, lakiasiainjohtaja, erityisesti teknologiateollisuus sekä työnantajaneuvonta

Johanna Hämäläinen, työsuhdelakimies, erityisesti yliopistot ja seurakunnat

Julia Lauren, työttömyysturva-asiamies, työttömyysturvaneuvonta

Emilia Reinikainen, työsuhdelakimies, erityisesti elintarvikeala sekä tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi

Sofie Siegfrids, työsuhdelakimies, erityisesti kaupan ala ja graafinen ala, myös ruotsinkieliset jäsenet

Joel Uusi-Oukari, työsuhdelakimies, erityisesti rahoitusala sekä valtio

Timo Voutilainen, työsuhdelakimies, erityisesti palvelutoimiala ja Finnvera, julkisella sektorilla kunta- ja opetusala

Noora Yli-Huumo, työsuhdelakimies, erityisesti tietotekniikan palveluala ja yrittäjäneuvonta

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013