( Edunvalvonta )

Suotta pähkäilet, kysy juristilta

Teksti Kirsi Riipinen Kuva vesa tyni
  • Kuvassa vasemmalta Timo Voutilainen, Jan Degerlund, Joel Uusi-Oukari, Julia Lauren, Emilia Reinikainen ja Johanna Hämäläinen. Kuvasta puuttuvat Sofie Siegfrids ja Noora Yli-Huumo.
Onko työsopimus laadittu oikein? Miten vuosilomaa ansaitaan? Oman liiton asiantuntijat antavat henkilökohtaista neuvontaa oikeudellisissa kysymyksissä.

Osittaista lomauttamista ei enää lueta mukaan 200 lomautuspäivän kertymiseen

Jäsenet ottavat yhteyttä Suomen Ekonomien oikeudellisiin palveluihin kaikkein yleisimmin työelämän sopimuksiin ja työsuhteen päättymiseen liittyvissä asioissa. Liiton asiantuntijoille tuttuja ovat kuitenkin kaikki työelämän kysymykset työajoista, matkustamisesta ja vuosilomista aina työpaikkakiusaamisiin ja potkuihin asti.

”Meille soitetaan esimerkiksi tilanteissa, kun työnantaja ei ole tyytyväinen työntekijänsä myyntitavoitteisiin. Käymme silloin läpi sitä, onko tyytymättömyys riittävä peruste irtisanomiseen”, kertoo Ekonomien lakiasiainjohtaja Jan Degerlund.

Irtisanomisten selvittelyt saattavat olla pitkiä ja vaatia useita yhteydenottoja työntekijään ja työnantajaan.

”Meidän tehtävämme on selvittää, onko tilanne edennyt lain ja säännösten mukaisesti. Melko säännöllisesti vastaamme tulee tilanteita, joissa asiat eivät ole menneet, kuten niiden olisi pitänyt. Toisinaan selviää, että tilanne on laillinen mutta ei oikeustajun mukainen.”

Harva asia käräjille

Asiat alkavat yleensä selvitä viimeistään silloin, kun liiton juristi ottaa yhteyttä työnantajan juristiin. Valtaosa kaikista tapauksista selviääkin ilman käräjöintiä. Degerlund korostaa, ettei riitely ole kenenkään tavoite.

Mikäli asiankäsittelyä jatketaan oikeussalissa, jäsenen taloudellisena tukena on oikeusturvavakuutus.

”Meidän palvelumme yltävät käräjäoikeuden eteiseen asti, sen jälkeen vuorossa ovat tuomioistuimen prosessit.”

Oli kyse mistä tahansa epäselvyydestä, liiton asiantuntijat käyvät sen jäsenen kanssa läpi objektiivisesti. Jos lakimiehet päätyvät suosittamaan jäsenelleen käräjille menoa, he kertovat prosessin hyvät ja huonot puolet.

Käräjöinnit ovat marginaalisia, sillä tuomioistuimeen asti etenee vuosittain useista tuhansista yhteydenotoista vain 20–30 tapausta.

Tärkeä syy jäsenyyteen

Suomen Ekonomien jäsenet ovat selvityksissä kertoneet, että tärkeimpiä syitä liittyä jäseneksi ovat työttömyysturvan lisäksi liiton lakipalvelut.

Oikeudellisille palveluille tulisi hintaa, jos ne hankkisi muualta. Lakipalvelujen tuntilaskutus on keskimäärin parinsadan euron tuntumassa, eikä etukäteen voi tietää, miten kauan lakimiehen apua tarvitaan.

Liitolla on myös työnantajaneuvontaa, ja esimerkiksi HR-päällikkö saattaa olla tilanteessa, jossa hän tarvitsee oikeudellisten palvelujen neuvoa työnantajan näkökulmasta.

Yrittäjäneuvonnassa puolestaan käydään läpi esimerkiksi osakassopimuksia.

Näkökulmat vaihtelevat muutoinkin. Saman päivän aikana lakimiehet voivat vastata vaikkapa kylterin kysymyksiin kesätyösopimuksesta, neuvoa yrittäjää ensimmäisen työntekijänsä palkkaamisessa tai olla suuryrityksen toimitusjohtajan tukena.

Neuvoa vuosittain tuhansille

Oikeudellisten palveluiden kahdeksan asiantuntijaa neuvoo vuosittain noin 3 500–4 000 jäsentä. Esimerkiksi vuosiloman kertymiseen liittyvät kysymykset he selvittävät puhelinsoiton aikana, kun taas pisimpiä ovat irtisanomistapaukset.

Degerlund on tehnyt töitä työoikeuden kysymyksissä vuodesta 1999 asti, eikä työelämä ole tänä aikana lakimiehen näkökulmasta dramaattisesti muuttunut. Vaikka muutostahti on monella työpaikalla kova, ihmisten kysymykset ovat pysyneet melko samantyyppisinä.

”Lainsäädäntö toki elää, ja esimerkiksi kilpailukykysopimus on tuonut turbulenssia.”

Kiky on teettänyt töitä erityisesti työmarkkinayksikössä, jossa vastataan kysymyksiin sen soveltamisesta.

Vuodenvaihteen lakimuutoksilla on useita vaikutuksia työelämän sääntelyyn. Koeaika pidentyi neljästä kuukaudesta puoleen vuoteen, ja työnantajan takaisinottovelvollisuus lyheni yhdeksästä kuukaudesta pääsääntöisesti neljään. Määräaikaisuudelle vaaditaan edelleen perustelut, mutta pitkäaikaistyöttömän palkkaamisessa enintään vuodeksi määräaikaisuutta ei jatkossa tarvitse perustella.

Entä mitä laki sanoo matka-ajasta: voiko työreissuihin menevän matkustusajan laskea työajaksi?

”Ei voi, sillä matkustaminen ei tyypillisesti ole ylemmällä toimihenkilöllä työsuoritus. Joissakin yrityksissä tosin ymmärretään, että matkustaminen ei ole käytännössä lepoaikaa siitä huolimatta, ettei se ole työaikalain kannalta työaikaakaan.”

Degerlund toivookin, että työaikalakia ryhdyttäisiin kehittämään nykyisen liikkuvan työn mukaisesti. Töitä tehdään yhä enemmän muualla kuin varsinaisella työpaikalla, eikä työajan määrittäminen toimi kuten ennen. Tämä tulisi ottaa huomioon myös laissa.

”Jäsenkunnassa keskustellaan lepoajasta ja palautumisen tärkeydestä. Loppupeleissä ei ole työnantajankaan etu, jos henkilöstö uupuu vaikkapa mannertenvälisten työmatkojen takia.”

14.2.2017

Ekonomien oikeudelliset palvelut

Jan Degerlund, lakiasiainjohtaja, erityisesti teknologiateollisuus sekä työnantajaneuvonta

Johanna Hämäläinen, työsuhdelakimies, erityisesti yliopistot ja seurakunnat

Julia Lauren, työttömyysturva-asiamies, työttömyysturvaneuvonta

Emilia Reinikainen, työsuhdelakimies, erityisesti elintarvikeala sekä tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi

Sofie Siegfrids, työsuhdelakimies, erityisesti kaupan ala ja graafinen ala, myös ruotsinkieliset jäsenet

Joel Uusi-Oukari, työsuhdelakimies, erityisesti rahoitusala sekä valtio

Timo Voutilainen, työsuhdelakimies, erityisesti palvelutoimiala ja Finnvera, julkisella sektorilla kunta- ja opetusala

Noora Yli-Huumo, työsuhdelakimies, erityisesti tietotekniikan palveluala ja yrittäjäneuvonta

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013