( Kansainvälisyys )

Supertreats teki unelmista totta

Teksti Sari Lapinleimu
Kuvat Ossi Piispanen/MVphotos
  • Englantilaisessa kulttuurissa on paljon sellaista, mitä pitää osata lukea rivien välistä, sanoo Virpi Venho-Jones.
Yli 20 vuotta sitten lontoolaistunut Virpi Venho-Jones päätti toteuttaa pitkäaikaisen unelmansa ja perustaa oman yrityksen. Nyt Supertreats on valloittamassa maailmaa terveellisillä, perinteiset makeiset haastavilla luomuherkuillaan.

Supertreats sai alkunsa vuoden 2009 lopulla Virpi Venho-Jonesin ankarasta makeanhimosta: jotakin hyvää oli saatava jotakuinkin päivittäin. Ongelmana oli perinteisten makeisten aiheuttama verensokeripiikki: se nostatti ensin energiaa ja mielialaa, mutta pudotti ne nopeasti vielä lähtötilannettakin alemmas.

”Olin syönyt jo pitkään terveellisesti. Koska herkuttelu on mielestäni yksi elämän suuria iloja, yritin löytää itselleni ja silloin kaksivuotiaalle pojalleni terveellisempiä vaihtoehtoja. Sellaisia, ainakaan hyvän makuisia, ei kertakaikkiaan ollut”, hän kertoo.

Venho-Jonesilla ei ollut muodollista ravitsemuskoulutusta, mutta hän oli jo pitkään perehtynyt kaikkeen terveyteen liittyvään ja lukenut alan tutkimuksia. Tällä matkalla oli tullut tutuksi myös carob, johanneksenleipäpuu, jonka palkomainen hedelmä on todellinen vitamiini-, mineraali-, antioksidantti- ja kuitupommi.

”Kävin taas yhtenä päivänä luontaiskaupassa ja ostin carob-jauhetta saadakseni makeanhimoni taltutettua. Sötköttelin sitä kotona pähkinävoin sekaan ja hämmästyin, kun maku oli niin hyvä.”

Tästä kokeilusta kehkeytyi ajatus terveellisestä – ilman kofeiinia, muita piristeitä tai valkoista sokeria valmistetusta – vaihtoehdosta suklaalle.

”Melkein heti tuli sellainen fiilis että vau! Olin jo pitkään halunnut perustaa yrityksen, ja päässä oli pyörinyt vaikka minkälaisia ideoita. Tämä idea tuntui toimivalta ja arvomaailmani mukaiselta, minkä lisäksi aviomieheltä ja ystäviltä saamani palaute oli alusta lähtien todella rohkaisevaa.”

Tuotekehitystä kotikeittiössä

Matka ensimmäisestä kokeilusta esittelykelpoiseen tuotteeseen vei viisi pitkää vuotta. Tuotekehitys tapahtui kolmihenkisen perheen keittiössä vaihtelevalla intensiteetillä, pienen Ethan-pojan kanssa.

”Kävin minisuklaanvalmistuskurssin ja tutkin erilaisia sokereita. Käytin paljon aikaa myös massan valmistukseen sopivan laitteen ja tuotteen valmistajan löytämiseksi; tiesin alusta lähtien, että en ole tuomassa markkinoille käsintehtyä artesaanituotetta vaan jotakin suurempaa.”

Kun puuttuvat lenkit olivat löytyneet, ja tuote oli valmis demottavaksi, alkoi ankara myyntityö.

”Vaikka minulla oli omasta ja ystävieni mielestä mahtava ja ainutlaatuinen tuote, sitä ei todellakaan tultu viemään käsistä – vaikka saatoin sinisilmäisyyksissäni niin kuvitella.”

Sinisilmäisyydessä on Venho-Jonesin mukaan hyvätkin puolensa.

”Jos ymmärtäisi etukäteen kaikki ne yllätykset ja haasteet, joita matkan varrella tulee eteen, ei välttämättä lähtisi edes yrittämään”, hän naurahtaa.

”Vastoinkäymiset kuitenkin kuuluvat yrittämiseen. On vain hyväksyttävä, että kaikkea ei voi ennakoida saati hallita – ja otettava hankaluudetkin lahjana, mahdollisuutena oivaltaa ja oppia jotakin uutta.”

Byrokratia haasteista pienin

Yrityksen perustaminen oli Venho-Jonesin mukaan teknisesti helppoa.

”Paperityö oli itselleni haasteista pienimpiä. Oman paikan löytäminen, jalan oven väliin saaminen, on se todellinen haaste.”

Tarjontaa on valtavasti. Vaikka tuote olisi miten hyvä, se ei auta, jos ei onnistu herättämään jälleenmyyjien, median ja kuluttajien huomiota.

”Ostajat ovat äärettömän kiireisiä: he saavat päivittäin röykkiöittäin näytteitä, puheluita ja sähköposteja. Lisäksi hankinnat tehdään usein pienissäkin ketjuissa täysin keskitetysti: yksittäisillä myymälöillä ei ole Englannissa mahdollisuutta vaikuttaa valikoimiinsa, kuten Suomessa.”

Myös journalistit hukkuvat näytteisiin ja yhteydenottoihin, eivätkä läheskään aina vastaa puhelimeen.

”Ilmaisen palstatilan saaminen vaatii valtavasti sinnikkyyttä. Periksi ei pidä antaa: on vain toimitettava näytteitä, lähetettävä sähköposteja ja soitettava yhä uudelleen.”

Jalka- ja puhelintyön merkitys korostuu erityisesti silloin, kun rahaa mediatilan ostamiseen ei ole. Tämä on ollut yksinyrittäjälle iso haaste. Esimerkiksi henkilökohtaiseen myyntityöhön ei ole voinut käyttää niin paljon aikaa kuin olisi halunnut.

Tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Lokakuussa 2016 Venho-Jones istuu Helsingin Kanavarannan kahvilassa ja esittelee ensimmäisiä Supertreats-tuotteitaan. Silky Milky- ja Merry Berry carob -patukat toden totta näyttävät ja maistuvat aivan suklaalta.

Tuotteet tulivat markkinoille puolitoista vuotta sitten.

”Jälleenmyyjiä on tällä hetkellä kaikkiaan noin sata; valtaosa Lontoossa, muutama kymmen Helsingin seudulla ja jokunen Kuwaitissa. Uunituoreita nettikanavia ovat Amazon sekä online-supermarket Ocado.”

Seuraavan viiden vuoden tavoitteena on sekä uusien makujen että kokonaisten uusien tuotekategorioiden lanseeraaminen Euroopan ja USA:n markkinoilla.

”Syksystä alkaen apunani on ollut kahdet lisäkädet: toiset digimarkkinoinnin kehittämisessä, toiset myynnissä ja rahoituksen hakemisessa. Ilman kunnon rahoitusta kasvu ja kansainvälistyminen eivät onnistu.”

Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1993 valmistuneen Venho-Jonesin opinnot, työkokemus ja parikymmentä Lontoossa vietettyä vuotta ovat tarjonneet tukevan pohjan oman luomuherkkuyrityksen perustamiselle.

”Muutin Lontooseen vuonna 1995, ja työskentelin ensin Pohjoismaiden projektipäällikkönä Euromonitorissa, elintarvikkeisiin keskittyneessä markkinatutkimusyrityksessä. Suomen vientikeskuksessa, nykyisessä Finprossa, autoin suomalaisia elintarvikeyrityksiä Ison-Britannian markkinoille.”

Vuoden 2000 lopulla tie vei Tomorrow Associates -nimiseen, elintarvikkeiden brändinrakentamiseen keskittyneeseen konsulttiyritykseen. Täällä Venho-Jones tapasi myös miehensä Jonin.

Suoraviivaisuudesta hienovaraisuuteen

Lontoo on ollut Venho-Jonesin suuri rakkaus jo lukion jälkeisestä au pair -vuodesta lähtien. Kaupungissa puhuttelevat niin mittakaava, puistot, ravintolat, teatterit ja musikaalit, foodie- ja farmers-marketit kuin monikulttuurisuuskin.

”Täällä on paljon säpinää ja elintarvikealan startupeja, hyvää energiaa ja luomuruokabuumi. Toki nämä hektiset energiat myös uuvuttavat. Tarvitsen hyvät yöunet, että jaksan.”

Vaikka muutto uuteen kotimaahan oli aikanaan unelmien täyttymys, se ei sujunut kaikilta osin niin kivuttomasti kuin nuori nainen oli kuvitellut. Juurettomuuden ja ulkopuolisuuden tunne iski yllättävän lujasti.

”Vanhat ystävät olivat muualla, eikä minulla ollut yhteistä historiaa uusien kavereiden kanssa. Kun he puhuivat lapsuudestaan, yhteisistä kokemuksistaan tai vaikka tv-ohjelmista, olin ihan pihalla.”

Oman haasteensa toi vieras kieli sekä kulttuurierot sen käyttämisessä.

”Vaikka englannin kielen taitoni oli hyvä, tajusin, etten hallitse ihan arkipäiväistä sanastoa. Mikä on nitoja? Tai klemmari? Toiseksi paikallisten kommunikointitapa on huomattavasti hienovaraisempi kuin meillä suomalaisilla. Sain palautetta tylyttämisestä, vaikka olin mielestäni vain sanonut asiat niin kuin ne ovat.”

Sama hienovaraisuus näkyi myös arkielämässä. Esimerkiksi suoran palautteen saaminen on koko lailla mahdotonta.

”Aluksi turhauduin, mutta pikku hiljaa opin ymmärtämään, että kyse on kohteliaisuudesta. Tässä kulttuurissa on paljon sellaista, mitä pitää osata lukea rivien välistä.”

Menestyjä menee unelmiaan kohti

Venho-Jones kertoo tekevänsä juuri sitä mitä haluaa ja olevansa äärettömän kiitollinen. Hän kokee olevansa myös menestynyt, vaikka matka on vielä alussa ja tulevaisuus hämärän peitossa.

”Minulle menestys tarkoittaa, että uskaltaa lähteä tekemään sitä, mistä unelmoi askel ja päivä kerrallaan. Pelkojen voittaminen ja peräänantamattomuus kasvattavat henkisesti ja tuovat ihan mielettömästi hyvää fiilistä”, hän toteaa.

”Totta kai yrityksen pitää tuottaa voittoa, että pystyy ylipäätään jatkamaan toimintaa, ja toki minullakin on suuret visiot. Tästä huolimatta koen, että menestys ei ole raha- tai asema-asia vaan taitoa elää tässä hetkessä ja tehdä parhaansa unelmansa eteen – kävi miten kävi.”

Venho-Jones näkee Supertreatsissa paljon muutakin kuin tuotteet. Hänen mielessään siinä asuu kokonainen maailmankaikkeus.

”Tiimi on suunnaton. Siihen kuuluvat omat uudet työntekijät, mutta myös valtava joukko muita ihmisiä: raaka-aineiden tuottajat, suklaatehtaan työntekijät, logistiikkayritykset varastonhoitajineen ja rekka-auton kuljettajineen, tukkurit ja tuotteita ostavat asiakkaat”, hän luettelee.

”Minkä lisäksi maailmankaikkeus tarjoaa upeat raaka-aineet, jotka maa, kasvit, aurinko ja sateet kasvattavat. Tämä ajatus saa minut tuntemaan valtavaa kiitollisuutta.”

7.12.2016

Lontoo

  • Euroopan suurin kaupunki väkimäärällä mitattuna. Suur-Lontoon (Greater London Authority) alueella asuu 8,6 miljoonaa ihmistä.

  • Tärkeä rahoitusalan keskus, jonka valuuttasiirrot ovat suurimmat kaikista maailman kaupungeista. Tulevia talousnäkymiä hallitsee Brexit eli Ison-Britannian ero EU:sta.

  • Lontoon osuus koko maan bruttokansantuotteesta on yli viidenneksen – kaupunki olisi taloutensa puolesta Ruotsin kokoinen maa.

  • Turismi tuo Lontooseen 20 miljardia puntaa vuodessa.

  • Sekä bisneskulttuuriin että muuhunkin kommunikointiin kuuluu äärimmäinen kohteliaisuus. Suomalainen tapa puhua työ- ja muista asioista voi kuulostaa paikallisen kollegan korvaan tylyltä.

  • Kohteliaan kommunikointitavan takia esimerkiksi suoran palautteen saaminen voi olla yrityskulttuurissa vaikeaa.

Lähteet: Financial Times, European Statistical Agency, globalis.fi, Virpi Venho-Jones

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
Kilpailukieltojen rajoittamisella potkua kansantalouteen

Momentouksen Pasi Natri keskittyy työssään ylimmän johdon suorahakuihin sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Natri kertoo kilpailukiellon hidastavan rekrytointiprosesseja, eikä siitä ole hyötyä työnantajalle eikä työntekijälle. Pahimmillaan kilpailukielto estää osaamisen liikkuvuutta ja heikentää työhyvinvointia.

Miten kilpailukiellot vaikuttavat rekrytointiprosesseissa? Estävätkö kilpailukiellot työvoiman kohdentumisen oikein?
Kilpailukiellot ovat harvoin rekrytoinnin esteenä – hidasteena kylläkin. Kilpailukiellot tuottavat kuitenkin ei-toivottavia vaikutuksia. Työntekijän joutuminen pakkolomalle, ehkä mukavalle sellaiselle, on aina kansantaloudellisesti haitallista. Työntekijästä luopuva työnantaja ei kilpailukiellosta juuri hyödy, liikesalaisuudet ovat salaisuuksia kilpailukiellosta riippumatta. Vastaanottava työnantaja taas ei saa tarvitsemaansa osaamista kuukausiin.

Tärkeää on muistaa, että yhdessä tilanteessa työntekijästä luopuva työnantaja on toisessa hetkessä vastaanottava. Näin kaikki siis menettävät, mutta erityisesti kansantalous, sillä kansakunnan osaamisvoimaravat eivät kohdistu optimaalisesti.

Meillä on yhteiskuntavastuun tunnuksena ”parempaa johtamista, parempi Suomi”. Varmasti johtaminen ja osaamisesta huolehtiminen paranisivat, jos kynnys vaihtaa työpaikkaa olisi nykyistä matalampi. Työhyvinvointi siis lisääntyisi kilpailukiellon lakkauttamisen myötä!

Kuinka usein työntekijät siirtyvät kilpailijoilta toisille?
Johtamista ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevien joukossa siirrytään aika usein. Kilpailukielto koskee tällaisissa rekrytoinneissa jopa kolmasosaa. Vaikka kilpailukieltoa ei olisikaan, usein siirtyvä työntekijä siirtyy työvelvoittamattomalle ”lomalle” saman tien irtisanoutuessaan.

Millainen on tyypillinen työpaikan vaihto yritysten kilpailun näkökulmasta? Onko toimialoissa eroja?
Toimialoissa on paljon eroja. Suomi on pieni markkina, ja valitettavasti aitoa kilpailua meillä on liian vähän. Siellä, missä aitoa kilpailua on, kilpailukieltopohdinta on tietysti näkyvästi esillä. Sen sijaan aika paljon keskustelua herättänyt siirtyminen julkiselta yksityiselle on kilpailunäkökulmasta vähäistä. Jos ja kun eettisiä normeja noudatetaan, en näe tällaisissa siirtymisissä mitään pulmaa. Päinvastoin, olisi kannustettava osaamisen horisontaalista liikkuvuutta julkisen, politiikan, tutkimuksen, kolmannen sektorin ja yksityisen välillä.

Pasi Natri
Senior Partner, Momentous
Momentous on johdon valintaan sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen keskittyvä yritys.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

13.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013