( Yhteiskunta )

Taloustiede raivaa tietä uusiutuvalle energialle

Teksti Matti Koskinen
Harri Tarvainen
  • Rauli Svento tavoittelee todellisissa markkinatilanteissa kestäviä energia-alan ratkaisuja.
Oulun kauppakorkeakoulussa tutkitaan keinoja tuoda tuuli- ja aurinkosähkö markkinoille kustannustehokkaasti ja kannattavasti. Professori Rauli Sventon johtama projekti luo pohjaa uusille energia-alan palvelukonsepteille.

Monessa kodissa aurinkoinen sää määrää pyykkipäivän: sateella lakanoita ei voi ripustaa ulos kuivumaan. Mutta pian säätiedote saattaa säästää sähkölaskussakin.

Ilmatieteen laitoksen ja Oulun yliopiston yhteistyönä kehitetty energiasääennustepalvelu kertoo 200 paikkakunnan seuraavan vuorokauden auringonpaisteen ja tuulen kilowattitunteina. Jos katolla on aurinkopaneeli tai pihassa tuulimylly, voi pyykinpesun ajoittaa hetkeen, jolloin oma sähköntuotanto on tehokkaimmillaan.

”Energiasääsovellus on osoittautunut varsin suosituksi. Vähän yli puolessa vuodessa verkkosivulla on käynyt reilusti yli 6 000 kävijää”, kertoo Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Rauli Svento.

Svento vetää Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa hanketta nimeltä ”Pilvipalvelut laaja-alaisen vaihtelevan energian-tuotannon mahdollistajana”, lyhyemmin BCDC Energia. Sen tavoitteena on tutkia ja kehittää toimintamalleja uusiutuvien energiamuotojen tuomiseksi sähköjärjestelmään.

Sähkömarkkinoilla haetaan ratkaisuja

Uusiutuvat energialähteet ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa, mutta niiden hyödyntämiseen sisältyy haasteita. Toisin kuin perinteiset energian tuotantoteknologiat, sekä tuuli- että aurinkosähkö ovat riippuvaisia sääolosuhteista. Niitä ei voi ajaa sähköjärjestelmään kysynnän ja sähkönkulutuksen mukaan, vaan jonkun systeemin osan on joustettava. Se edellyttää sähkömarkkinoilta uusiutumista.

Mahdollisia ratkaisuja on ainakin kaksi, Svento kertoo. Kapaseettimarkkinamallissa tuotanto joustaa siten, että järjestelmässä on nopeasti ylösajettavia voimaloita, jotka ovat sitoutuneet olemaan käytettävissä tarpeen mukaan. Näin toimitaan esimerkiksi Britanniassa ja Irlannissa. Suomessakin vesivoima tarjoaa tähän mahdollisuuksia, joita Sventon ryhmä on kartoittanut.

Toinen ratkaisumalli on kysyntäjousto, jossa kuluttajat, kotitaloudet ja yritykset sitoutuvat vähentämään omaa kulutustaan, jos sähkön tarjonta yllättäen pienenee. Sventon hanke tutkii erityisesti tätä vaihtoehtoa.

”Jotta se olisi mahdollinen, tarvitaan uudenlaisia sopimuksia. Kuluttajille pitää kompensoida jotenkin, jos heidät voidaan pudottaa sähköverkosta tarpeen mukaan. Se edellyttää myös uutta tekniikkaa, sillä kaiken säätelyn pitää olla automatisoitua”, Svento selittää.

Tieteidenvälisen hankkeen yhtenä päämääränä on kehittää toimintamalli uudenlaiselle energian tuottaja- tai välittäjäyhteisölle, jonka jäseniksi ihmiset voisivat liittyä. Kehitteillä on muun muassa pilvipohjainen alusta, joka yhdistäisi sähkön kuluttajia ja pientuottajia.

Tutkimusta yli tieteenalarajojen

Sventon oma kiinnostus uusiutuviin energiamuotoihin juontaa ympäristötalouden tutkimukseen, johon hän on syventynyt väiteltyään tohtoriksi kansantaloustieteestä. Hän on aikaisemmin tutkinut muun muassa ympäristöön kohdistuvia arvostuksia ja niiden tuomista mukaan taloudelliseen päätöksentekoon.

Vuosituhannen alussa Svento ohjasi oppilaansa Maria Kopsakangas-Savolaisen väitöskirjan energiamarkkinoiden murroksesta, ja kaksikko on sen jälkeen tehnyt yhteistyötä energiatalouden tutkimuksessa. Kopsakangas-Savolainen nimitettiin vuonna 2014 Ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston yhteisen energiatalouden tutkimusprofessorin tehtävään.

Kysymys uusiutuvien energialähteiden laajasta hyödyntämisestä on valtava vyyhti, jonka purkaminen edellyttää monien eri tieteenalojen yhteisiä ponnistuksia. Siksi BCDC-tutkimushankkeen perustana on tieteiden välinen konsortio, johon kuuluu taloustieteilijöiden lisäksi tietoliikenteen ja informaatiotutkimuksen osaajia Oulun yliopistosta, ohjelmoijia Helsingin yliopistosta, meteorologeja Ilmatieteen laitokselta sekä rypäs yrityskumppaneita. Teoreettinen tutkimus ja käytännön toteutus kulkevat käsi kädessä.

Piloteilla kohti toimivia käytäntöjä

Parhaillaan käynnissä on kolme pilottihanketta, joista energiasääennuste on yksi. Toinen on Vuokatissa sijaitseva lomakylä, jonka sähkölämmitteisten mökkien energiankulutusta pyritään optimoimaan muun muassa varausjärjestelmän avulla.

”Vertailemalla viime vuoden toteutuneita säätilastoja ja optimoitua sähkönkulutusta tutkijat selvittivät, että kylä voisi kattaa kulutustaan varsin tehokkaasti mökkien katoille asennetuilla aurinkopaneeleilla”, Svento kertoo.

Kolmannessa pilotissa on mukana Porvoon kaupunki, joka on yksi hiilineutraaliuteen pyrkivistä kokeilukunnista. Projektissa kartoitetaan kysyntäjouston ja uusiutuvien energialähteiden mahdollisuuksia kokonaisen kaupungin mittakaavassa.

Svento toivoo tutkimuksen raivaavan tietä uusille energia-alan startupeille, jotka toisivat uutta taloudellista toimeliaisuutta ja uusia palvelukonsepteja. Siksi talous- ja kauppatieteiden osuus on ratkaisevassa roolissa.

”Tutkimuksessa haetaan ennen kaikkea kustannustehokkaita ja markkinaehtoisia ratkaisuja, jotka kestävät myös todellisessa markkinatilanteessa. Ansaintalogiikan, hinnoittelun ja liiketoimintamallien tulisi olla realistisia ja toimivia”, Svento sanoo.

Tavoitteena on uusiutuva sähköntuotanto, joka ei nilkuta tukimuotojen varassa.

12.4.2017

Rauli Svento

  • Taloustieteen professori, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

  • Tutkimusjohtaja, BCDC Energia-projekti

  • 35 kansainvälistä referee-artikkelia, 12 monografiaa, IIOC Best paper Award 2010.

  • Filosofian tohtori, kansantaloustiede

  • Ohjannut tähän mennessä yli 500 gradua ja 16 väitöskirjaa. Saanut useita Hyvän opettajan palkintoja.

  • Tulevaisuuden tutkimuskohde: Kysyntäjoustoa käytännössä toteuttavan pilvipalvelukonseptin liiketoiminta- ja ansaintamallien kehittäminen

Smart Grid -opintokokonaisuus yhdistää tekniikan ja talouden

Ympäristötaloustiedettä ja energiataloutta voi opiskella osana taloustieteen tutkintoa. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu on käynnistänyt yhdessä insinööritieteiden kanssa yhteisen englanninkielisen Smart Grid -kurssikokonaisuuden, joka käsittelee muun muassa uusiutuvien energiamuotojen tuomia muutoksia sähköntuotantoon.

Kokonaisuuteen kuuluu kolme kurssia, jotka ovat avoimia taloustieteen, ympäristötekniikan ja sähkötekniikan maisteriopiskelijoille. Taloustieteen pääaineopiskelijoita vuotuisesta osallistujamäärästä on noin neljännes.

Professori Rauli Svento uskoo ympäristötaloustieteen ja energiatalouden kiinnostavan jatkossa yhä useampia. Sähkömarkkinoiden murroksen myötä tarvetta on jatkossa yhä enemmän myös kauppatieteelliselle osaamiselle.

Lue lisää opintokokonaisuudesta

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
En ole hankala työntekijä – olen osa Y-sukupolvea

En ole hankala työntekijä, vaikka olen Y-sukupolvea. Kuten tutkimukset osoittavat, minulla on lähestulkoon samanlaiset tavoitteet ja ajatukset työelämästä kuin edellisillä sukupolvilla. Ymmärrän kyllä, että maailmankatsomukseni saattaa tuntua vanhemmista ihmisistä oudolta. Miksi laitan kuvan lounaastani Instagramiin? Miksi kerron päivän tapahtumista Facebookissa? Miksi lähetän videoita, jotka tuhoutuvat viiden sekunnin jälkeen Snapchatissa? En tiedä. Ehkä siksi, että se on nykyaikaa.

Sukupolveni on elänyt koko ikänsä maailmassa, jossa tieto on koko ajan käden ulottuvilla. Google ja Wikipedia vastaavat hankaliinkin kysymyksiin. Lähtökohdat ovat täysin erilaiset verrattuna vanhempiin ikäluokkiin. Me olemme kasvaneet avoimessa maailmassa. Se, että jokainen tekomme voi päätyä yhdellä klikkauksella verkkoon, on läpinäkyvyyttä, joka on laajentunut pidemmälle kuin vain ihmisten välisiin vuorovaikutuksiin. Tämä on nykyään todellisuutta myös liiketoiminnassa.

Helsingin yliopisto teki tutkimuksen, jossa selvitettiin, mitä odotuksia Y-sukupolvella on työelämää kohtaan. Yksi nousi ylitse muiden: palautteen saaminen on meille erittäin tärkeää. Meille ei riitä, että työpaikalla saa arvion suorituksestaan kerran puolessa vuodessa. Haluan kuulla, kun olen tehnyt työni hyvin ja haluan kuulla sen heti. Haluan, että palaute on rehellistä. Haluan, että johtajat ovat avoimia.

Uskon läpinäkyvyyteen. Salailu vähenee, mutta ennen kaikkea se vähentää tiedon epäsymmetriaa. Olen pelannut jalkapalloa yli kymmenen vuotta ammatikseni. Nykyään minun on helppo neuvotella sopimukseni, koska tiedän arvoni ja sen, mikä on tasoiseni pelaajan palkkataso. Tämän tiedän, sillä luen joka vuosi pelaajien palkat urheilusivujen verojulkaisuista.

Sama tilanne on vastavalmistuneilla työtä haettaessa. Mistä tietää, kuinka paljon palkkaa pitäisi pyytää? Tiedon epäsymmetria on valtava. Miten pärjäämme tilanteessa, jossa tietoa ei ole saatavilla? Ajatus tuntuu pahalta. Tämä ei ole sitä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, johon olen tottunut.

Mitä tapahtuisi, jos yhteiskuntamme olisi täysin läpinäkyvä palkkojen suhteen? Olemassa oleva käsitys on, että muiden palkkojen tietäminen aiheuttaa riitaa ja kateutta. Entä jos näitä tunteita aiheuttaakin se tietojen salailu? Entä jos palkkojen avoimuus lisäisikin reiluutta ja yhteistyötä yrityksen sisällä?

David Burkus on kirjoittanut ja tutkinut paljon palkkojen läpinäkyvyyttä. Hänen mukaansa avoin tieto palkoista tekee organisaatiosta paremman työpaikan työntekijöille. Kun ihminen ei tiedä työkavereidensa palkkoja, tuntee hän itsensä alipalkatuksi ja ehkä jopa syrjityksi; näin Burkusin tutkimukset osoittavat.

Ainoa häviäjä palkkojen tekemisessä läpinäkyväksi on työnantaja. Työnantajalla on huomattavasti enemmän tietoa yrityksen palkkatasosta kuin työnhakijalla ja tätä tietoa se käyttää hyväkseen palkoista neuvoteltaessa. Työntekijän on puolestaan vaikea pyytää palkankorotusta, kun ei ole mitään vertailutietoa.

Minulla on ollut omalla urallani helpompaa, koska joka vuosi olen pystynyt päivittämään lehdistä palkkaustietämykseni. Kaikilla ei tätä luksusta ole. En kuitenkaan väitä, etten koskaan olisi ollut mielestäni esim. alipalkattu, mutta ainakin minulla on ollut tieto siitä. Epävarmuuden tunne on tunne, joka kalvaa mieltä ja vaikuttaa työpanokseen.

Burkusin mukaan tutkimukset osoittavat, että työntekijät tekevät enemmän töitä, sitoutuvat paremmin yritykseen ja pysyvät samassa työpaikassa kauemmin, mikäli he tietävät työkavereidensa palkat. Toisin sanoen myös työnantajat voittavat pitkässä juoksussa.

Y-sukupolvelle läpinäkyvyys on osa identiteettiä. Se on meille itsestäänselvyys. Me olemme kohta suurin sukupolvi työelämässä ja se tulee näkymään läpinäkyvyyden lisäyksenä. Minkä takia emme murtaisi jo nyt tätä työelämän viimeistä tabua?

Kristian Kojola
Country Manager, Partner. Evulate

Kirjoittaja on ammattijalkapalloilija, Suomen mestari 2016, kauppatieteiden kandidaatti ja läpinäkyvyyttä työmarkkinoilla lisäävän Evulaten perustaja

25.04.2017
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013