( Yhteiskunta )

Taloustiede raivaa tietä uusiutuvalle energialle

Teksti Matti Koskinen
Harri Tarvainen
  • Rauli Svento tavoittelee todellisissa markkinatilanteissa kestäviä energia-alan ratkaisuja.
Oulun kauppakorkeakoulussa tutkitaan keinoja tuoda tuuli- ja aurinkosähkö markkinoille kustannustehokkaasti ja kannattavasti. Professori Rauli Sventon johtama projekti luo pohjaa uusille energia-alan palvelukonsepteille.

Monessa kodissa aurinkoinen sää määrää pyykkipäivän: sateella lakanoita ei voi ripustaa ulos kuivumaan. Mutta pian säätiedote saattaa säästää sähkölaskussakin.

Ilmatieteen laitoksen ja Oulun yliopiston yhteistyönä kehitetty energiasääennustepalvelu kertoo 200 paikkakunnan seuraavan vuorokauden auringonpaisteen ja tuulen kilowattitunteina. Jos katolla on aurinkopaneeli tai pihassa tuulimylly, voi pyykinpesun ajoittaa hetkeen, jolloin oma sähköntuotanto on tehokkaimmillaan.

”Energiasääsovellus on osoittautunut varsin suosituksi. Vähän yli puolessa vuodessa verkkosivulla on käynyt reilusti yli 6 000 kävijää”, kertoo Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Rauli Svento.

Svento vetää Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa hanketta nimeltä ”Pilvipalvelut laaja-alaisen vaihtelevan energian-tuotannon mahdollistajana”, lyhyemmin BCDC Energia. Sen tavoitteena on tutkia ja kehittää toimintamalleja uusiutuvien energiamuotojen tuomiseksi sähköjärjestelmään.

Sähkömarkkinoilla haetaan ratkaisuja

Uusiutuvat energialähteet ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa, mutta niiden hyödyntämiseen sisältyy haasteita. Toisin kuin perinteiset energian tuotantoteknologiat, sekä tuuli- että aurinkosähkö ovat riippuvaisia sääolosuhteista. Niitä ei voi ajaa sähköjärjestelmään kysynnän ja sähkönkulutuksen mukaan, vaan jonkun systeemin osan on joustettava. Se edellyttää sähkömarkkinoilta uusiutumista.

Mahdollisia ratkaisuja on ainakin kaksi, Svento kertoo. Kapaseettimarkkinamallissa tuotanto joustaa siten, että järjestelmässä on nopeasti ylösajettavia voimaloita, jotka ovat sitoutuneet olemaan käytettävissä tarpeen mukaan. Näin toimitaan esimerkiksi Britanniassa ja Irlannissa. Suomessakin vesivoima tarjoaa tähän mahdollisuuksia, joita Sventon ryhmä on kartoittanut.

Toinen ratkaisumalli on kysyntäjousto, jossa kuluttajat, kotitaloudet ja yritykset sitoutuvat vähentämään omaa kulutustaan, jos sähkön tarjonta yllättäen pienenee. Sventon hanke tutkii erityisesti tätä vaihtoehtoa.

”Jotta se olisi mahdollinen, tarvitaan uudenlaisia sopimuksia. Kuluttajille pitää kompensoida jotenkin, jos heidät voidaan pudottaa sähköverkosta tarpeen mukaan. Se edellyttää myös uutta tekniikkaa, sillä kaiken säätelyn pitää olla automatisoitua”, Svento selittää.

Tieteidenvälisen hankkeen yhtenä päämääränä on kehittää toimintamalli uudenlaiselle energian tuottaja- tai välittäjäyhteisölle, jonka jäseniksi ihmiset voisivat liittyä. Kehitteillä on muun muassa pilvipohjainen alusta, joka yhdistäisi sähkön kuluttajia ja pientuottajia.

Tutkimusta yli tieteenalarajojen

Sventon oma kiinnostus uusiutuviin energiamuotoihin juontaa ympäristötalouden tutkimukseen, johon hän on syventynyt väiteltyään tohtoriksi kansantaloustieteestä. Hän on aikaisemmin tutkinut muun muassa ympäristöön kohdistuvia arvostuksia ja niiden tuomista mukaan taloudelliseen päätöksentekoon.

Vuosituhannen alussa Svento ohjasi oppilaansa Maria Kopsakangas-Savolaisen väitöskirjan energiamarkkinoiden murroksesta, ja kaksikko on sen jälkeen tehnyt yhteistyötä energiatalouden tutkimuksessa. Kopsakangas-Savolainen nimitettiin vuonna 2014 Ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston yhteisen energiatalouden tutkimusprofessorin tehtävään.

Kysymys uusiutuvien energialähteiden laajasta hyödyntämisestä on valtava vyyhti, jonka purkaminen edellyttää monien eri tieteenalojen yhteisiä ponnistuksia. Siksi BCDC-tutkimushankkeen perustana on tieteiden välinen konsortio, johon kuuluu taloustieteilijöiden lisäksi tietoliikenteen ja informaatiotutkimuksen osaajia Oulun yliopistosta, ohjelmoijia Helsingin yliopistosta, meteorologeja Ilmatieteen laitokselta sekä rypäs yrityskumppaneita. Teoreettinen tutkimus ja käytännön toteutus kulkevat käsi kädessä.

Piloteilla kohti toimivia käytäntöjä

Parhaillaan käynnissä on kolme pilottihanketta, joista energiasääennuste on yksi. Toinen on Vuokatissa sijaitseva lomakylä, jonka sähkölämmitteisten mökkien energiankulutusta pyritään optimoimaan muun muassa varausjärjestelmän avulla.

”Vertailemalla viime vuoden toteutuneita säätilastoja ja optimoitua sähkönkulutusta tutkijat selvittivät, että kylä voisi kattaa kulutustaan varsin tehokkaasti mökkien katoille asennetuilla aurinkopaneeleilla”, Svento kertoo.

Kolmannessa pilotissa on mukana Porvoon kaupunki, joka on yksi hiilineutraaliuteen pyrkivistä kokeilukunnista. Projektissa kartoitetaan kysyntäjouston ja uusiutuvien energialähteiden mahdollisuuksia kokonaisen kaupungin mittakaavassa.

Svento toivoo tutkimuksen raivaavan tietä uusille energia-alan startupeille, jotka toisivat uutta taloudellista toimeliaisuutta ja uusia palvelukonsepteja. Siksi talous- ja kauppatieteiden osuus on ratkaisevassa roolissa.

”Tutkimuksessa haetaan ennen kaikkea kustannustehokkaita ja markkinaehtoisia ratkaisuja, jotka kestävät myös todellisessa markkinatilanteessa. Ansaintalogiikan, hinnoittelun ja liiketoimintamallien tulisi olla realistisia ja toimivia”, Svento sanoo.

Tavoitteena on uusiutuva sähköntuotanto, joka ei nilkuta tukimuotojen varassa.

12.4.2017

Rauli Svento

  • Taloustieteen professori, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

  • Tutkimusjohtaja, BCDC Energia-projekti

  • 35 kansainvälistä referee-artikkelia, 12 monografiaa, IIOC Best paper Award 2010.

  • Filosofian tohtori, kansantaloustiede

  • Ohjannut tähän mennessä yli 500 gradua ja 16 väitöskirjaa. Saanut useita Hyvän opettajan palkintoja.

  • Tulevaisuuden tutkimuskohde: Kysyntäjoustoa käytännössä toteuttavan pilvipalvelukonseptin liiketoiminta- ja ansaintamallien kehittäminen

Smart Grid -opintokokonaisuus yhdistää tekniikan ja talouden

Ympäristötaloustiedettä ja energiataloutta voi opiskella osana taloustieteen tutkintoa. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu on käynnistänyt yhdessä insinööritieteiden kanssa yhteisen englanninkielisen Smart Grid -kurssikokonaisuuden, joka käsittelee muun muassa uusiutuvien energiamuotojen tuomia muutoksia sähköntuotantoon.

Kokonaisuuteen kuuluu kolme kurssia, jotka ovat avoimia taloustieteen, ympäristötekniikan ja sähkötekniikan maisteriopiskelijoille. Taloustieteen pääaineopiskelijoita vuotuisesta osallistujamäärästä on noin neljännes.

Professori Rauli Svento uskoo ympäristötaloustieteen ja energiatalouden kiinnostavan jatkossa yhä useampia. Sähkömarkkinoiden murroksen myötä tarvetta on jatkossa yhä enemmän myös kauppatieteelliselle osaamiselle.

Lue lisää opintokokonaisuudesta

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
Kilpailukieltojen rajoittamisella potkua kansantalouteen

Momentouksen Pasi Natri keskittyy työssään ylimmän johdon suorahakuihin sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Natri kertoo kilpailukiellon hidastavan rekrytointiprosesseja, eikä siitä ole hyötyä työnantajalle eikä työntekijälle. Pahimmillaan kilpailukielto estää osaamisen liikkuvuutta ja heikentää työhyvinvointia.

Miten kilpailukiellot vaikuttavat rekrytointiprosesseissa? Estävätkö kilpailukiellot työvoiman kohdentumisen oikein?
Kilpailukiellot ovat harvoin rekrytoinnin esteenä – hidasteena kylläkin. Kilpailukiellot tuottavat kuitenkin ei-toivottavia vaikutuksia. Työntekijän joutuminen pakkolomalle, ehkä mukavalle sellaiselle, on aina kansantaloudellisesti haitallista. Työntekijästä luopuva työnantaja ei kilpailukiellosta juuri hyödy, liikesalaisuudet ovat salaisuuksia kilpailukiellosta riippumatta. Vastaanottava työnantaja taas ei saa tarvitsemaansa osaamista kuukausiin.

Tärkeää on muistaa, että yhdessä tilanteessa työntekijästä luopuva työnantaja on toisessa hetkessä vastaanottava. Näin kaikki siis menettävät, mutta erityisesti kansantalous, sillä kansakunnan osaamisvoimaravat eivät kohdistu optimaalisesti.

Meillä on yhteiskuntavastuun tunnuksena ”parempaa johtamista, parempi Suomi”. Varmasti johtaminen ja osaamisesta huolehtiminen paranisivat, jos kynnys vaihtaa työpaikkaa olisi nykyistä matalampi. Työhyvinvointi siis lisääntyisi kilpailukiellon lakkauttamisen myötä!

Kuinka usein työntekijät siirtyvät kilpailijoilta toisille?
Johtamista ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevien joukossa siirrytään aika usein. Kilpailukielto koskee tällaisissa rekrytoinneissa jopa kolmasosaa. Vaikka kilpailukieltoa ei olisikaan, usein siirtyvä työntekijä siirtyy työvelvoittamattomalle ”lomalle” saman tien irtisanoutuessaan.

Millainen on tyypillinen työpaikan vaihto yritysten kilpailun näkökulmasta? Onko toimialoissa eroja?
Toimialoissa on paljon eroja. Suomi on pieni markkina, ja valitettavasti aitoa kilpailua meillä on liian vähän. Siellä, missä aitoa kilpailua on, kilpailukieltopohdinta on tietysti näkyvästi esillä. Sen sijaan aika paljon keskustelua herättänyt siirtyminen julkiselta yksityiselle on kilpailunäkökulmasta vähäistä. Jos ja kun eettisiä normeja noudatetaan, en näe tällaisissa siirtymisissä mitään pulmaa. Päinvastoin, olisi kannustettava osaamisen horisontaalista liikkuvuutta julkisen, politiikan, tutkimuksen, kolmannen sektorin ja yksityisen välillä.

Pasi Natri
Senior Partner, Momentous
Momentous on johdon valintaan sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen keskittyvä yritys.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

13.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013