( Työelämä )

Tarjolla unelmatöitä

Teksti Jukka Nortio
Kuvat Roope Permanto, Suvi Elo, Juho Kuva, Thinkstock
  • Digitalisaation myötä työtä voi aidosti tehdä ajasta ja paikasta riippumatta, toteaa Timo Lindholm.
  • Jaakko Männistö ei ihannoi muutosta ja epävarmuutta. Yrittäjän on löydettävä tasapaino.
  • En kaipaa statusta, titteliä, työnantajan tuomaa turvaa tai vakaata palkkatyötä, sanoo Marjaana Toiminen.
Työelämä on nyt suurimmassa murroksessa sataan vuoteen. Vauhdissa pysyminen edellyttää rohkeutta arvioida itseään, kykyä hypätä uuteen ja halua oppia aina uutta. Palkintona voi kuitenkin olla suurempi vapaus sekä mahdollisuus tehdä juuri sitä, mitä itse haluaa.

Turkulaisen ekonomin Jaakko Männistön ensimmäinen yrittäjäkokemus oli ruohonleikkurin vuokraaminen 12-vuotiaana työtä vastaan.

”Tienasin sillä leikkaamalla lähiympäristön nurmikkoja”, hän muistelee lapsuuttaan yrittäjäperheessä Ylivieskassa.

Männistöllä on 27 vuoden iästään huolimatta mittava kokemus yrittäjyydestä. Asiakasanalytiikkayritys Tapin perustaja ja toimitusjohtaja opiskelee vielä Turun kauppakorkeakoulussa. Hän kuuluu vuosien 1981–2000 välillä syntyneiden Y- eli millenium-sukupolveen, joka on diginatiivi ja aiempia sukupolvia valmiimpi meneillään olevaan työelämän murrokseen.

Työelämän murroksessa ei ole kyse pelkästään digitaalisuuden lisääntymisestä.

”Ajattelutavan muutos on yrittäjyydessä ja koko modernissa työelämässä nyt tärkein asia. Miten osaat toimia eri rooleissa ja muuttaa ajattelusi esimerkiksi asiantuntijasta myyjäksi”, Jaakko Männistö sanoo.

Itsensä työllistäjien määrä kasvaa nopeimmin

Säännöllisen ja vakituisen palkkatyön asema työmarkkinoilla murenee samalla kun muut työnteon muodot yleistyvät. Nopeimmin Suomessa kasvaa itsensä työllistäjien määrä, joka on noussut tällä vuosituhannella 50 000:sta noin 170 000:een.

”Taustalla ovat globalisaatio ja yritysten toimintaympäristön kiihtyvä muutosvauhti. Digitalisaation ansiosta työtä voi aidosti tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Kolmas muutostekijä on työn muuttuminen projektimaiseksi myös palkkatyössä, jolloin yrittäjämäinen toiminta korostuu”, muistuttaa Sitran teemajohtaja Timo Lindholm.

Ulkoisten muutosvoimien ohella yhä useammalla työntekijällä on herännyt into yrittäjäelämään. Erityisesti millenium-sukupolven edustajien toiveet ja tarpeet työelämää kohtaan poikkeavat keskimäärin melkoisesti 1960-luvulla syntyneiden tavoitteista. Millenium-työntekijät haluavat toteuttaa itseään ja arvostavat työilmapiiriä ja sosiaalisia suhteita. Näin käy ilmi muun muassa Susanna Kultalahden väitöskirjasta.

Työelämän epävakaudesta ja projektimaisuudesta on tullut pysyvä olotila. Vanhemmatkin työntekijäpolvet ovat alkaneet arvioida muita vaihtoehtoja, kuin jatkuvaa palkkatyötä, itselleen sopivina.

”Kun ihmiset oppivat, ettei vakautta ole, moni miettii, mitä voi ja oikeasti haluaa tehdä ja missä on paras paikka itselle”, Lindholm sanoo.

Firma myytiin alta

Aikakauslehtiä ja kirjoja kustantavan Bonnierin Suomen-yhtiötä johtaneen Marjaana Toimisen elämä muuttui 20 vuoden työuran jälkeen, kun firma myytiin alta.

”Päätin, että haluan jotain muuta kuin entisiä hommia median johdossa, eikä viestintäkään tuntunut houkuttelevalta. Vapaus houkutti enemmän. Päädyin lopulta verkostomaiseen yrittäjyyteen, kun entinen kollega sellaiseen kutsui mukaan. Enkä ole katunut”, digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijaverkosto MindMillin perustaja Toiminen sanoo nyt.

Hän alkoi ensimmäisenä miettiä, mikä asia häntä innostaisi, miten voi itse muovata työidentiteettiä ja minkälaisissa muodostelmissa työtä voi tehdä.

”Vuoden aikana olen tehnyt töitä monenlaisissa kuvioissa: oman verkoston asiakasprojekteissa, mainostoimiston tiimissä sekä toisen verkostomaisen konsulttiyrityksen kanssa”, Toiminen kertoo.

Uudenlaiset työtavat herättävät edelleen meissä suomalaisissa ihmetystä, epäuskoa, torjuntaa ja jopa pelkoa.

”Kun kerron mitä teen, aika moni ihmettelee joko suoraan tai epäsuorasti, mikä minua vaivaa, kun en halua statusta, titteliä, työnantajan tuomaa turvaa ja vakaata palkkatyötä. Tätä vaihtoehtoa ei selvästi vielä ymmärretä kyllin positiivisena”, Toiminen naurahtaa.

Osaamisen Graalin malja

Hyppy palkkatyöstä uuden työn moodiin vaatii paljon. Tärkeintä on punnita, mikä ja miten tehtävä työ on itselle sopivin ja mieluisin. Toimisen mukaan kyky analysoida ja kehittää omaa osaamista monipuolisesti, luovasti ja määrätietoisesti on keskeisin taito työelämässä.

”Jatkossa on erilaisia työsuhteita ja työn tekemisen tapoja, ja ihmisillä on oltava mahdollisuus valita, mikä tapa heille sopii parhaiten”, Toiminen sanoo ja jatkaa.

”Omia mahdollisuuksiaan ei näe peloista eikä lamaannuksesta käsin. Tätä muutosta ei tueta yksin kiihdyttämöillä tai työelämävalmennuksella, vaan uudenlaiseen työhön tarvitaan niiden lisäksi uusia tapoja valmentaa ihmisiä. Muutosvastarinnan ja pelkojen sijaan meidän pitää ymmärtää, miten parhaiten tuemme ihmisiä muutoksessa ja autamme heitä löytämään oman tehtävänsä ja tapansa työskennellä”, Toiminen kiteyttää.

Näin luodaan tehokas verkosto

Vapaasti toimivien yksinyrittäjien verkostossa haasteena on toiminnan tasainen laatu ja se, etteivät palvelut saa henkilöityä liikaa.

”Verkosto on organisoitava, tuotteistettava ja myytävä määrätietoisesti. Työskentely edellyttää kurinalaisuutta aikatauluissa ja työnjaossa. Oleellista on, että verkosto toimii ulospäin yhtenäisenä niin, että asiakas saa tekijöistä riippumatta aina samaa laatua”, Toiminen sanoo.

Työnteko tasavertaisten toimijoiden verkostossa on ekosysteemi, jossa jokaisen hyvinvointi on riippuvainen toisesta. Johtamisen ja valtasuhteiden osalta se eroaa hierarkkisesta organisaatiosta.

”En halua asettaa vastakkain perinteistä organisaatiota ja ekosysteemiverkostoa niin, että väittäisin toista paremmaksi. Kummassakin toimintatavassa pitää huolehtia siitä, että ihmiset voivat motivoituneesti ratkoa ongelmia nyt ja tulevaisuudessa”, Toiminen sanoo.

”Tulevaisuudessa korostuvat itseohjautuvuus ja vaihtuvissa kokoonpanoissa työskentely – myös perinteisillä työpaikoilla – ja hierarkkiset organisaatiorakenteet muuttavat muotoaan.”

Epävarmuutta ja uskallusta

Vaikka yrittäjyys on toisilla luontaista, vaatii oman ajattelutavan sparraus heiltäkin jatkuvaa työtä. Yrittäjä elää kyseenalaistamisen ja epävarmuuden tilassa, jota on kyettävä sietämään. Tämä on käännettävä uskallukseksi tehdä uusia asioita.

”Koko ajan pitää kysyä, tekeekö oikeita asioita ja miten eri asioita pitäisi tehdä. Olemmeko riittävän myyntihenkisiä? Entä miten jaamme työt”, kuuden hengen yritystä ja laajaa kumppaniverkostoa johtava Männistö kuvaa yrittäjän arkea.

Muutoksen ja epävarmuuden ihannointi ei kuitenkaan ole Männistön ihanne. Päinvastoin: turvallinen ja vakaa yrittäminen luovat paremmat mahdollisuudet tietoiselle riskinotolle kuin jatkuva epävarmuus. Näiden asioiden välillä yrittäjän on löydettävä tasapaino.

Työntekijä luo olemassaolon edellytykset

Nuorelle yrittäjälle on tärkeää, että kaikki organisaatiossa toimivat yrittäjähenkisesti. Männistölle se tarkoittaa ennen kaikkea itsenäisyyttä.

”Jokaisen työntekijän on ymmärrettävä vastuunsa kokonaisuudesta. Suurin ero vanhakantaiseen organisaatioon on johtamisessa. Ennen johto määritteli, miten toimitaan. Meillä organisaatio joustaa ja muuttuu työntekijöiden tarpeiden ja työtapojen mukaan. Minun tehtäväni on taata, että työntekijämme voivat toimia itselleen parhaalla mahdollisella ja tehokkaimmalla tavalla juuri heille itselle. Työntekijät luovat yritykselle vision määrittelemällä, miksi ovat yrityksessä töissä”, Männistö kuvaa uuden ajan yrittäjän toimintatapaa.

Vastuu, luottamus ja yhdessä kehittyminen korostuvat oman organisaation sisällä ja verkostoissa. Kumppaniverkoston ja oman organisaation tavoitteet ja näkemykset on huomioitava päätöksenteossa tasavertaisesti.

”Keskustelen asioista työntekijöiden, perustajaosakkaiden, asiakkaiden ja sijoittajakumppaneiden kanssa. Pyrin tekemään päätöksiä huomioimalla tasapuolisesti kaikkien näkökannat. Tämä ei ole helppo tie, mutta se kantaa varmasti pidemmälle kuin vanhanmallinen päätöksenteko”, Männistö vakuuttaa.

Ekonomikaan ei ole turvassa

Työelämän epävarmuus on alkanut suorittavasta työstä, mutta se on nyt ulottunut koskemaan myös korkeakoulutettuja asiantuntijoita. Vastavalmistuneet ekonomitkaan eivät ole turvassa.

”Itsensä työllistäminen ja yksinyrittäminen vaativat käytännön valmiuksia ja rohkeutta nähdä mahdollisuuksia, joihin tutkinnot eivät valmenna. Sitra on mukana Nuori Yrittäjyys ry:n hankkeessa, jossa korkeakoulututkintojen sisään uitetaan vuoden mittainen yrittäjävalmennuskurssi. Tällä halutaan antaa käytännön valmiuksia työelämään, on työ sitten palkkatyötä tai yrittäjyyttä”, Lindholm kertoo.

Pitkään työssä olleilla oppimiskynnys on usein korkeammalla kuin vastavalmistuneilla. Muutokset voivat tulla shokkeina ja muutosvastarinta on suurta.

Muutos voi realisoitua yllättäen, kun työura päättyy tutussa organisaatiossa ja työelämän tukiverkosto katoaa alta. Uusi tilanne nähdään uhkana, ei mahdollisuutena. Pitäisi irtautua vanhasta ja tarttua uudenlaisiin mahdollisuuksiin.

”Jos ajattelutapa ei muutu, nämä, usein yli 50-vuotiaat, ihmiset uhkaavat jäädä uransa loppuun asti kilpailemaan samanlaisista työpaikoista, joista ovat pudonneet. He häviävät nämä kisat aina uudelleen parikymmentä vuotta nuoremmille”, Lindholm varoittaa.

Mitä pitäisi tehdä?

Sparraus ja vertaistuki niiltä, jotka ovat jo aiemmin kokeneet muutoksen ja löytäneet uudenlaisen työuran, on yksi tapa oppia uutta ja päästä uuden alkuun.

”Tämä voisi tapahtua esimerkiksi yhteisissä toimistoissa tai muissa verkostoissa”, Lindholm ehdottaa.

Kaikkea ei aina tarvitse oppia uudestaan, vaan vanha osaaminen voi olla hyvä pohja uuden rakentamiselle.

”Uudessa tilanteessa on arvioitava, onko vanha tekeminen sitä, mitä haluaa tehdä ja onko sillä vielä kysyntää työmarkkinoilla”, Lindholm sanoo.

Oppia nuoremmilta

Männistö uskoo, että kaikki voivat oppia uusia asioita. Asenteen muuttaminen ja erityisesti sisäisen myyjän löytäminen on monelle vaikeaa.

”Minulle on turha tulla sanomaan, että en opi, kun en ole myyntihenkinen. Tämä osoittaa vain, ettei kykene muuttumaan, kun ei uskalla tehdä uusia asioita”, Männistö sanoo.

Tärkeintä on, että kukin löytää oman tyylinsä kasvaa.

”Tunnen hiljaisia, pedantteja ja analyyttisiä huippumyyjiä, mutta myös perinteisiä hurtteja jenkkiautomyyjiä. Jokainen ekonomi tarvitsee myyntitaitoja jo kun myy itsensä työpaikalle”, Männistö sanoo.

Miten oppimista ja ajattelutavan muutosta voidaan sitten edistää?

”Mentorointia ja oppimista pitäisi olla myös niin päin, että viisikymppiset oppivat meikäläisiltä ja minä viisitoistavuotiaalta bloggarilta”, Männistö ehdottaa.

17.2.2016

Onnellinen yrittäjä

Itsensä työllistäjät ovat palkkatyössä olevia selvästi tyytyväisempiä sekä kehitysmahdollisuuksiinsa että ammattitaitonsa arvostamiseen. Tämä selviää Tilastokeskuksen ja Suomen Yrittäjien tekemistä tutkimuksista. Erityisesti tietotyön asiantuntijat ovat yksinyrittäjinä tyytyväisempiä työhönsä, arvostukseensa sekä kehitysmahdollisuuksiinsa kuin ollessaan pakkatyössä.

Viimeksi vuonna 2013 tehty Suomen Yrittäjien tutkimus kertoo, että yksinyrittäjäksi tai itsensä työllistäjäksi ryhtyneet eivät juuri haikaile takaisin palkkatyöhön.

”Mitä pitempi yrittäjäura on, sitä varmemmin sillä tiellä myös pysytään. Kun ihminen hoksaa yrittäjyyden positiiviset puolet ja pärjää yrittäjänä, hän ei enää halua palkkatyöhön”, Sitran Lindholm tiivistää.

Kolme kovaa osaamista

Yrittäjä Jaakko Männistö kertoo tärkeimmät osaamiset, joilla sekä palkkatyötä tekevä että yrittäjäekonomi pärjää pitkälle.

1. Myyntihenkisyys. ”Kaikissa tehtävissä on osattava vakuuttaa ihmisiä aina myyntityöstä ihan arkielämän tilanteisiin. Tämä vaati sosiaalisia taitoja, uskallusta pyytää asioita sekä ymmärrystä markkinoinnista ja ihmisen psykologiasta.”

2. Halu tehdä ja oppia. ”Intohimoisella asenteella paikataan jopa puutteet osaamisessa.”

3. Substanssiosaaminen. ”Pakko olla oman alan perustaidot. Ja niitä pitää jatkuvasti kehittää.”

Työelämään uusia pelisääntöjä

Kun palkkatyöntekijä siirtyy yksinyrittäjiksi, hänen perusturvansa muuttuu monella tapaa. Eläkevakuutusmaksut, sairaspäivärahat ja työttömyysturva määräytyvät toisin kuin palkansaajalla. Myös Suomen Ekonomeissa työn muutos on tunnistettu tämä ja uusia pelisääntöjä halutaan aktiivisesti edistää.

Lainsäädäntö ja työelämän pelisäännöt eivät ole pysyneet työnteon muutoksissa mukana. Vaikka muutostarpeet tunnistetaan ja hallituksen pöydällä on muutoshankkeita, ei suuria käytännön uudistuksia ole vielä saavutettu.

Pelisääntöuudistuksen vauhdittamisen puolesta puhuu myös Sitran Lindholm: ”On ymmärrettävä, että muutossuunta on selvä, eikä vanhaan ole enää paluuta. Tulevaisuudessa ihmiset tekevät töitä yhä enemmän eri rooleissa. Palkkatyötä ja yrittäjyyttä sekä osa-aikatyötä yhdistellään monipuolisesti. Ihmisillä pitää olla yhtäläiset oikeudet työmarkkinoilla riippumatta siitä, minkälaisessa suhteessa he tekevät työtä”.

Kaikkea ei voi tai saa vielä tehdä, mitä haluaisi. Miten siis kannattaa mennä eteenpäin?

”Ilmeisesti lähes kaikki digitaalista taloutta muuttaneet ilmiöt ovat aluksi olleet laittomia. Olemme murroksen alkupäässä, ja lainsäädännön on pakko seurata työelämässä tapahtuvia muutoksia. Tästä muutoksesta pitää keskustella eikä vaan tarrata vanhoihin rakenteisiin ja huolehtia vaikkapa kuuden viikon kesäloman säilyttämisestä”, MindMillin yrittäjä Marjaana Toiminen sanoo.

Suomen Ekonomit tukee yrittäjyyttä tarjoamalla muun muassa:

  • yrittäjyyssparrausta

  • oikeudellista apua yritystä perustettaessa ja osakassopimuksissa

  • neuvoja työelämän pelisäännöistä yrittäjälle työnantajana

  • yrittäjän työttömyysturvaneuvontaa

  • ekonomiyrittäjien verkostoitumista tapahtumissa

  • yleistietoa yrittäjyydestä ja rahoituksesta

  • Fondian Virtuaali-Lakimies-palvelua

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013