( Työelämä )

Tarjolla unelmatöitä

Teksti Jukka Nortio
Kuvat Roope Permanto, Suvi Elo, Juho Kuva, Thinkstock
  • Digitalisaation myötä työtä voi aidosti tehdä ajasta ja paikasta riippumatta, toteaa Timo Lindholm.
  • Jaakko Männistö ei ihannoi muutosta ja epävarmuutta. Yrittäjän on löydettävä tasapaino.
  • En kaipaa statusta, titteliä, työnantajan tuomaa turvaa tai vakaata palkkatyötä, sanoo Marjaana Toiminen.
Työelämä on nyt suurimmassa murroksessa sataan vuoteen. Vauhdissa pysyminen edellyttää rohkeutta arvioida itseään, kykyä hypätä uuteen ja halua oppia aina uutta. Palkintona voi kuitenkin olla suurempi vapaus sekä mahdollisuus tehdä juuri sitä, mitä itse haluaa.

Turkulaisen ekonomin Jaakko Männistön ensimmäinen yrittäjäkokemus oli ruohonleikkurin vuokraaminen 12-vuotiaana työtä vastaan.

”Tienasin sillä leikkaamalla lähiympäristön nurmikkoja”, hän muistelee lapsuuttaan yrittäjäperheessä Ylivieskassa.

Männistöllä on 27 vuoden iästään huolimatta mittava kokemus yrittäjyydestä. Asiakasanalytiikkayritys Tapin perustaja ja toimitusjohtaja opiskelee vielä Turun kauppakorkeakoulussa. Hän kuuluu vuosien 1981–2000 välillä syntyneiden Y- eli millenium-sukupolveen, joka on diginatiivi ja aiempia sukupolvia valmiimpi meneillään olevaan työelämän murrokseen.

Työelämän murroksessa ei ole kyse pelkästään digitaalisuuden lisääntymisestä.

”Ajattelutavan muutos on yrittäjyydessä ja koko modernissa työelämässä nyt tärkein asia. Miten osaat toimia eri rooleissa ja muuttaa ajattelusi esimerkiksi asiantuntijasta myyjäksi”, Jaakko Männistö sanoo.

Itsensä työllistäjien määrä kasvaa nopeimmin

Säännöllisen ja vakituisen palkkatyön asema työmarkkinoilla murenee samalla kun muut työnteon muodot yleistyvät. Nopeimmin Suomessa kasvaa itsensä työllistäjien määrä, joka on noussut tällä vuosituhannella 50 000:sta noin 170 000:een.

”Taustalla ovat globalisaatio ja yritysten toimintaympäristön kiihtyvä muutosvauhti. Digitalisaation ansiosta työtä voi aidosti tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Kolmas muutostekijä on työn muuttuminen projektimaiseksi myös palkkatyössä, jolloin yrittäjämäinen toiminta korostuu”, muistuttaa Sitran teemajohtaja Timo Lindholm.

Ulkoisten muutosvoimien ohella yhä useammalla työntekijällä on herännyt into yrittäjäelämään. Erityisesti millenium-sukupolven edustajien toiveet ja tarpeet työelämää kohtaan poikkeavat keskimäärin melkoisesti 1960-luvulla syntyneiden tavoitteista. Millenium-työntekijät haluavat toteuttaa itseään ja arvostavat työilmapiiriä ja sosiaalisia suhteita. Näin käy ilmi muun muassa Susanna Kultalahden väitöskirjasta.

Työelämän epävakaudesta ja projektimaisuudesta on tullut pysyvä olotila. Vanhemmatkin työntekijäpolvet ovat alkaneet arvioida muita vaihtoehtoja, kuin jatkuvaa palkkatyötä, itselleen sopivina.

”Kun ihmiset oppivat, ettei vakautta ole, moni miettii, mitä voi ja oikeasti haluaa tehdä ja missä on paras paikka itselle”, Lindholm sanoo.

Firma myytiin alta

Aikakauslehtiä ja kirjoja kustantavan Bonnierin Suomen-yhtiötä johtaneen Marjaana Toimisen elämä muuttui 20 vuoden työuran jälkeen, kun firma myytiin alta.

”Päätin, että haluan jotain muuta kuin entisiä hommia median johdossa, eikä viestintäkään tuntunut houkuttelevalta. Vapaus houkutti enemmän. Päädyin lopulta verkostomaiseen yrittäjyyteen, kun entinen kollega sellaiseen kutsui mukaan. Enkä ole katunut”, digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijaverkosto MindMillin perustaja Toiminen sanoo nyt.

Hän alkoi ensimmäisenä miettiä, mikä asia häntä innostaisi, miten voi itse muovata työidentiteettiä ja minkälaisissa muodostelmissa työtä voi tehdä.

”Vuoden aikana olen tehnyt töitä monenlaisissa kuvioissa: oman verkoston asiakasprojekteissa, mainostoimiston tiimissä sekä toisen verkostomaisen konsulttiyrityksen kanssa”, Toiminen kertoo.

Uudenlaiset työtavat herättävät edelleen meissä suomalaisissa ihmetystä, epäuskoa, torjuntaa ja jopa pelkoa.

”Kun kerron mitä teen, aika moni ihmettelee joko suoraan tai epäsuorasti, mikä minua vaivaa, kun en halua statusta, titteliä, työnantajan tuomaa turvaa ja vakaata palkkatyötä. Tätä vaihtoehtoa ei selvästi vielä ymmärretä kyllin positiivisena”, Toiminen naurahtaa.

Osaamisen Graalin malja

Hyppy palkkatyöstä uuden työn moodiin vaatii paljon. Tärkeintä on punnita, mikä ja miten tehtävä työ on itselle sopivin ja mieluisin. Toimisen mukaan kyky analysoida ja kehittää omaa osaamista monipuolisesti, luovasti ja määrätietoisesti on keskeisin taito työelämässä.

”Jatkossa on erilaisia työsuhteita ja työn tekemisen tapoja, ja ihmisillä on oltava mahdollisuus valita, mikä tapa heille sopii parhaiten”, Toiminen sanoo ja jatkaa.

”Omia mahdollisuuksiaan ei näe peloista eikä lamaannuksesta käsin. Tätä muutosta ei tueta yksin kiihdyttämöillä tai työelämävalmennuksella, vaan uudenlaiseen työhön tarvitaan niiden lisäksi uusia tapoja valmentaa ihmisiä. Muutosvastarinnan ja pelkojen sijaan meidän pitää ymmärtää, miten parhaiten tuemme ihmisiä muutoksessa ja autamme heitä löytämään oman tehtävänsä ja tapansa työskennellä”, Toiminen kiteyttää.

Näin luodaan tehokas verkosto

Vapaasti toimivien yksinyrittäjien verkostossa haasteena on toiminnan tasainen laatu ja se, etteivät palvelut saa henkilöityä liikaa.

”Verkosto on organisoitava, tuotteistettava ja myytävä määrätietoisesti. Työskentely edellyttää kurinalaisuutta aikatauluissa ja työnjaossa. Oleellista on, että verkosto toimii ulospäin yhtenäisenä niin, että asiakas saa tekijöistä riippumatta aina samaa laatua”, Toiminen sanoo.

Työnteko tasavertaisten toimijoiden verkostossa on ekosysteemi, jossa jokaisen hyvinvointi on riippuvainen toisesta. Johtamisen ja valtasuhteiden osalta se eroaa hierarkkisesta organisaatiosta.

”En halua asettaa vastakkain perinteistä organisaatiota ja ekosysteemiverkostoa niin, että väittäisin toista paremmaksi. Kummassakin toimintatavassa pitää huolehtia siitä, että ihmiset voivat motivoituneesti ratkoa ongelmia nyt ja tulevaisuudessa”, Toiminen sanoo.

”Tulevaisuudessa korostuvat itseohjautuvuus ja vaihtuvissa kokoonpanoissa työskentely – myös perinteisillä työpaikoilla – ja hierarkkiset organisaatiorakenteet muuttavat muotoaan.”

Epävarmuutta ja uskallusta

Vaikka yrittäjyys on toisilla luontaista, vaatii oman ajattelutavan sparraus heiltäkin jatkuvaa työtä. Yrittäjä elää kyseenalaistamisen ja epävarmuuden tilassa, jota on kyettävä sietämään. Tämä on käännettävä uskallukseksi tehdä uusia asioita.

”Koko ajan pitää kysyä, tekeekö oikeita asioita ja miten eri asioita pitäisi tehdä. Olemmeko riittävän myyntihenkisiä? Entä miten jaamme työt”, kuuden hengen yritystä ja laajaa kumppaniverkostoa johtava Männistö kuvaa yrittäjän arkea.

Muutoksen ja epävarmuuden ihannointi ei kuitenkaan ole Männistön ihanne. Päinvastoin: turvallinen ja vakaa yrittäminen luovat paremmat mahdollisuudet tietoiselle riskinotolle kuin jatkuva epävarmuus. Näiden asioiden välillä yrittäjän on löydettävä tasapaino.

Työntekijä luo olemassaolon edellytykset

Nuorelle yrittäjälle on tärkeää, että kaikki organisaatiossa toimivat yrittäjähenkisesti. Männistölle se tarkoittaa ennen kaikkea itsenäisyyttä.

”Jokaisen työntekijän on ymmärrettävä vastuunsa kokonaisuudesta. Suurin ero vanhakantaiseen organisaatioon on johtamisessa. Ennen johto määritteli, miten toimitaan. Meillä organisaatio joustaa ja muuttuu työntekijöiden tarpeiden ja työtapojen mukaan. Minun tehtäväni on taata, että työntekijämme voivat toimia itselleen parhaalla mahdollisella ja tehokkaimmalla tavalla juuri heille itselle. Työntekijät luovat yritykselle vision määrittelemällä, miksi ovat yrityksessä töissä”, Männistö kuvaa uuden ajan yrittäjän toimintatapaa.

Vastuu, luottamus ja yhdessä kehittyminen korostuvat oman organisaation sisällä ja verkostoissa. Kumppaniverkoston ja oman organisaation tavoitteet ja näkemykset on huomioitava päätöksenteossa tasavertaisesti.

”Keskustelen asioista työntekijöiden, perustajaosakkaiden, asiakkaiden ja sijoittajakumppaneiden kanssa. Pyrin tekemään päätöksiä huomioimalla tasapuolisesti kaikkien näkökannat. Tämä ei ole helppo tie, mutta se kantaa varmasti pidemmälle kuin vanhanmallinen päätöksenteko”, Männistö vakuuttaa.

Ekonomikaan ei ole turvassa

Työelämän epävarmuus on alkanut suorittavasta työstä, mutta se on nyt ulottunut koskemaan myös korkeakoulutettuja asiantuntijoita. Vastavalmistuneet ekonomitkaan eivät ole turvassa.

”Itsensä työllistäminen ja yksinyrittäminen vaativat käytännön valmiuksia ja rohkeutta nähdä mahdollisuuksia, joihin tutkinnot eivät valmenna. Sitra on mukana Nuori Yrittäjyys ry:n hankkeessa, jossa korkeakoulututkintojen sisään uitetaan vuoden mittainen yrittäjävalmennuskurssi. Tällä halutaan antaa käytännön valmiuksia työelämään, on työ sitten palkkatyötä tai yrittäjyyttä”, Lindholm kertoo.

Pitkään työssä olleilla oppimiskynnys on usein korkeammalla kuin vastavalmistuneilla. Muutokset voivat tulla shokkeina ja muutosvastarinta on suurta.

Muutos voi realisoitua yllättäen, kun työura päättyy tutussa organisaatiossa ja työelämän tukiverkosto katoaa alta. Uusi tilanne nähdään uhkana, ei mahdollisuutena. Pitäisi irtautua vanhasta ja tarttua uudenlaisiin mahdollisuuksiin.

”Jos ajattelutapa ei muutu, nämä, usein yli 50-vuotiaat, ihmiset uhkaavat jäädä uransa loppuun asti kilpailemaan samanlaisista työpaikoista, joista ovat pudonneet. He häviävät nämä kisat aina uudelleen parikymmentä vuotta nuoremmille”, Lindholm varoittaa.

Mitä pitäisi tehdä?

Sparraus ja vertaistuki niiltä, jotka ovat jo aiemmin kokeneet muutoksen ja löytäneet uudenlaisen työuran, on yksi tapa oppia uutta ja päästä uuden alkuun.

”Tämä voisi tapahtua esimerkiksi yhteisissä toimistoissa tai muissa verkostoissa”, Lindholm ehdottaa.

Kaikkea ei aina tarvitse oppia uudestaan, vaan vanha osaaminen voi olla hyvä pohja uuden rakentamiselle.

”Uudessa tilanteessa on arvioitava, onko vanha tekeminen sitä, mitä haluaa tehdä ja onko sillä vielä kysyntää työmarkkinoilla”, Lindholm sanoo.

Oppia nuoremmilta

Männistö uskoo, että kaikki voivat oppia uusia asioita. Asenteen muuttaminen ja erityisesti sisäisen myyjän löytäminen on monelle vaikeaa.

”Minulle on turha tulla sanomaan, että en opi, kun en ole myyntihenkinen. Tämä osoittaa vain, ettei kykene muuttumaan, kun ei uskalla tehdä uusia asioita”, Männistö sanoo.

Tärkeintä on, että kukin löytää oman tyylinsä kasvaa.

”Tunnen hiljaisia, pedantteja ja analyyttisiä huippumyyjiä, mutta myös perinteisiä hurtteja jenkkiautomyyjiä. Jokainen ekonomi tarvitsee myyntitaitoja jo kun myy itsensä työpaikalle”, Männistö sanoo.

Miten oppimista ja ajattelutavan muutosta voidaan sitten edistää?

”Mentorointia ja oppimista pitäisi olla myös niin päin, että viisikymppiset oppivat meikäläisiltä ja minä viisitoistavuotiaalta bloggarilta”, Männistö ehdottaa.

17.2.2016

Onnellinen yrittäjä

Itsensä työllistäjät ovat palkkatyössä olevia selvästi tyytyväisempiä sekä kehitysmahdollisuuksiinsa että ammattitaitonsa arvostamiseen. Tämä selviää Tilastokeskuksen ja Suomen Yrittäjien tekemistä tutkimuksista. Erityisesti tietotyön asiantuntijat ovat yksinyrittäjinä tyytyväisempiä työhönsä, arvostukseensa sekä kehitysmahdollisuuksiinsa kuin ollessaan pakkatyössä.

Viimeksi vuonna 2013 tehty Suomen Yrittäjien tutkimus kertoo, että yksinyrittäjäksi tai itsensä työllistäjäksi ryhtyneet eivät juuri haikaile takaisin palkkatyöhön.

”Mitä pitempi yrittäjäura on, sitä varmemmin sillä tiellä myös pysytään. Kun ihminen hoksaa yrittäjyyden positiiviset puolet ja pärjää yrittäjänä, hän ei enää halua palkkatyöhön”, Sitran Lindholm tiivistää.

Kolme kovaa osaamista

Yrittäjä Jaakko Männistö kertoo tärkeimmät osaamiset, joilla sekä palkkatyötä tekevä että yrittäjäekonomi pärjää pitkälle.

1. Myyntihenkisyys. ”Kaikissa tehtävissä on osattava vakuuttaa ihmisiä aina myyntityöstä ihan arkielämän tilanteisiin. Tämä vaati sosiaalisia taitoja, uskallusta pyytää asioita sekä ymmärrystä markkinoinnista ja ihmisen psykologiasta.”

2. Halu tehdä ja oppia. ”Intohimoisella asenteella paikataan jopa puutteet osaamisessa.”

3. Substanssiosaaminen. ”Pakko olla oman alan perustaidot. Ja niitä pitää jatkuvasti kehittää.”

Työelämään uusia pelisääntöjä

Kun palkkatyöntekijä siirtyy yksinyrittäjiksi, hänen perusturvansa muuttuu monella tapaa. Eläkevakuutusmaksut, sairaspäivärahat ja työttömyysturva määräytyvät toisin kuin palkansaajalla. Myös Suomen Ekonomeissa työn muutos on tunnistettu tämä ja uusia pelisääntöjä halutaan aktiivisesti edistää.

Lainsäädäntö ja työelämän pelisäännöt eivät ole pysyneet työnteon muutoksissa mukana. Vaikka muutostarpeet tunnistetaan ja hallituksen pöydällä on muutoshankkeita, ei suuria käytännön uudistuksia ole vielä saavutettu.

Pelisääntöuudistuksen vauhdittamisen puolesta puhuu myös Sitran Lindholm: ”On ymmärrettävä, että muutossuunta on selvä, eikä vanhaan ole enää paluuta. Tulevaisuudessa ihmiset tekevät töitä yhä enemmän eri rooleissa. Palkkatyötä ja yrittäjyyttä sekä osa-aikatyötä yhdistellään monipuolisesti. Ihmisillä pitää olla yhtäläiset oikeudet työmarkkinoilla riippumatta siitä, minkälaisessa suhteessa he tekevät työtä”.

Kaikkea ei voi tai saa vielä tehdä, mitä haluaisi. Miten siis kannattaa mennä eteenpäin?

”Ilmeisesti lähes kaikki digitaalista taloutta muuttaneet ilmiöt ovat aluksi olleet laittomia. Olemme murroksen alkupäässä, ja lainsäädännön on pakko seurata työelämässä tapahtuvia muutoksia. Tästä muutoksesta pitää keskustella eikä vaan tarrata vanhoihin rakenteisiin ja huolehtia vaikkapa kuuden viikon kesäloman säilyttämisestä”, MindMillin yrittäjä Marjaana Toiminen sanoo.

Suomen Ekonomit tukee yrittäjyyttä tarjoamalla muun muassa:

  • yrittäjyyssparrausta

  • oikeudellista apua yritystä perustettaessa ja osakassopimuksissa

  • neuvoja työelämän pelisäännöistä yrittäjälle työnantajana

  • yrittäjän työttömyysturvaneuvontaa

  • ekonomiyrittäjien verkostoitumista tapahtumissa

  • yleistietoa yrittäjyydestä ja rahoituksesta

  • Fondian Virtuaali-Lakimies-palvelua

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013