( Yhteiskunta )

Tekeekö Trump protektionismista salonkikelpoista?

Mikko Huotari
Vesa Tyni, Miika Kainu ja Aleksi Poutanen
  • Mikko Saikun mukaan Yhdysvaltojen protektionistinen linja on paluuta vanhaan.
  • Protektionismi on nykyään paljon muutakin kuin tullien nostamista, kuvaa Saila Turtiainen.
  • Markkinakohtaisen tuotannon organisoiminen rasittaa pieniä yrityksiä suhteessa enemmän kuin suuria, Vesa Vihriälä sanoo.
Vapaakauppa on joutunut vastatuuleen. Trumpin kauppapolitiikka ja Brexit lisäävät entisestään protektionismia maailmassa. Ilmiö näkyy myös EU:n sisällä ja heijastuu suomalaisyrityksiin asti.

”Olen iloinen, että Tyynenmeren vapaakauppasopimus TPP on kuollut ja kuopattu.”

Näin sanoi yhdysvaltalainen senaattori Bernie Sanders, kun presidentti Donald Trump allekirjoitti määräyksen vetäytyä TTP-sopimuksesta 23. tammikuuta.

Asetelma on erikoinen, koska Sanders yritti päästä demokraattien presidenttiehdokkaaksi viime vuoden vaaleissa. Sanders kampanjoi huomattavan vasemmistolaisilla teemoilla ja hävisi niukasti demokraattien presidenttiehdokkuuden Hillary Clintonille. Sanders taisteli tiukasti Trumpin näkemyksiä vastaan muilla politiikan alueilla, mutta Trumpin lailla hän kampanjoi voimakkaasti vapaakauppasopimuksia vastaan.

Trumpin valinnan ratkaisi Yhdysvaltojen Keskilännen työväestö, joka käänsi selkänsä demokraattiehdokkaalle. Ruostevyöhykkeeksi (rust belt) kutsuttu alue on viime vuosikymmeninä menettänyt paljon hyväpalkkaisia teollisuuden työpaikkoja. Katkeroituneet, työnsä menettäneet ihmiset ovat kokeneet, että globalisaatio ja kaupan vapautuminen ovat syynä elämän kurjistumiseen.

Yhdysvaltojen poliittinen tilanne on aivan uusi.

”On todella mielenkiintoista nähdä, kuinka Trump tulee onnistumaan pyrkimyksissään, koska iso osa republikaaneista on ollut vapaakaupan kannattajia”, sanoo Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku.

”Nyt republikaanien pitäisi tulla Trumpin kanssa toimeen, mutta hän ei olekaan perinteinen republikaani.”

Republikaaneilla on periaatteessa tuhannen taalan paikka tehdä mieleistänsä politiikkaa, koska heillä on värisuora: presidentin lisäksi heillä on enemmistö senaatissa ja edustajainhuoneessa. Unelma-asetelmaa hankaloittaa se tosiasia, että republikaanien omissa riveissä on hyvin erilaisia intressejä.

”Omalaatuinen kombinaatio”, Saikku pohtii. ”Trump, joka vetää omaa populistista linjaansa. Sitten on perinteisesti suuryritysten etuja ajava osasto ja näiden lisäksi uskonnolliset konservatiivit.”

Kullakin on oma agendansa, eivätkä ne välttämättä kohtaa. Trumpin kannattajajoukon ydin haluaa protektionismia ja vanhoja hyviä aikoja takaisin.

”Trump hyökkäsi vaalikampanjassaan kasvotonta kansainvälistä pääomaa vastaan, mutta hänen taustajoukoissaan on perinteisten nationalistien lisäksi myös juuri tämän suuntauksen edustajia”, Saikku sanoo. ”Todella mielenkiintoinen ja ennakoimaton kuvio.”

Mitä on protektionismi?

Protektionismi on voimistunut monissa valtioissa viime vuosina. Ennen Trumpin valintaa Iso-Britannian kansa äänesti EU-eron eli Brexitin puolesta. Brexit-tuloksen ja Trumpin menestyksen taustalla on samankaltaisia syitä. Kummassakin pelkona on, että työpaikat ja hyvinvointi katoavat muualle tai muualta tuleville ihmisille.

Protektionistista politiikkaa voidaan harjoittaa muun muassa tulleja nostamalla ja tuotteisiin liittyvää sääntelyä lisäämällä.

”Protektionismissa yritetään suojata kotimaista tuotantoa ja siihen liittyviä työpaikkoja ulkoiselta kilpailulta”, sanoo Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. ”Koetaan, että ulkomainen kilpailu on esimerkiksi epäreilua.”

Protektionismi aiheuttaa Vihriälän mukaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Protektionismin kohteeksi joutuneet maat turvautuvat vastatoimenpiteisiin suojatakseen omaa tuotantoaan, mikä johtaa kaupankäynnin vähenemiseen. Työnjakokaan ei toimi yhtä hyvin kuin vapaissa olosuhteissa.

”Tämä vähentää tuottavuutta ja alentaa pitkällä aikavälillä elintasoa kaikissa maissa”, Vihriälä sanoo.

Kaupan esteiden lisääminen nostaa myös kuluttajahintoja. Kun tarjolla on halvimman tai parhaimman tuotteen sijaan vain kotimainen tuote, kilpailu vähenee ja hinnat nousevat. Kuluttajahintojen nouseminen taas heikentää ostovoimaa.

Protektionismin aalto

Maailmantaloudessa protektionismi on lisääntynyt jo ennen Trumpia ja Brexitiä. Finanssikriisi on heikentänyt monien maiden talousnäkymiä. Kun talousnäkymät heikkenevät, valtiot usein pyrkivät suojaamaan omaa markkinaansa, vaikka se voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa maan taloudelle enemmän vahinkoa kuin etuja.

”Vuonna 2009 Maailman kauppajärjestö WTO alkoi seurata uusien kaupan esteiden syntymistä. Kaikki G20-maat sitoutuivat siihen, että ei lähdetä protektionismin ja kauppasodan tielle. Sitoumuksista huolimatta linja ei ole pitänyt”, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen.

Vapaakauppa on ollut vastatuulessa. Kaupan vapauttaminen ei ole edennyt pitkään aikaan, ja samaan aikaan protektionismi on lisääntynyt. Kunnianhimoiset vapaakauppasopimukset TTIP ja TPP muuttuivat utopistisiksi Trumpin astuessa vallankahvaan. Tosin eurooppalaiset torppasivat TTIP:n etenemisen jo ihan omalla porukalla.

Viime vuosina kotimarkkinoiden suojelua ovat harjoittaneet isot kehittyvät markkinat, kuten Kiina, Venäjä, Indonesia ja Intia.

”Esimerkiksi Venäjällä astui vuoden alussa voimaan tuonninkorvausohjelma, joka tarkoittaa käytännössä kotimaisten yritysten suosimista julkisissa hankinnoissa”, Turtiainen kertoo.

Nyt venäläiset yritykset saavat julkisissa hankinnoissa 15 prosentin hintaedun suhteessa ulkomaalaisiin kilpailijoihin. Tavoitteena on asettaa tuonti heikompaan asemaan ja yrittää kehittää paikallista valmistusta.

”Se on kuitenkin verovarojen tehotonta käyttämistä ja kallis tapa yrittää lisätä työllisyyttä kotimaassa”, Turtiainen pohtii.

Nykypäivänä protektionismi on suurelta osin myös muuta sääntelyä kuin perinteistä tullien nostamista. Ulkomaalaisia yrityksiä pyritään lainsäädännöllä asettamaan kotimaisia yrityksiä heikompaan asemaan.

”Hirveä määrä byrokratiaa kasataan yrityksien eteen”, Turtiainen sanoo. ”Etenkin pienemmille vientiyrityksille byrokratiavuori voi olla niin korkea, että sitä ei edes yritetä ylittää.”

Salonkikelpoinen protektionismi

Yhdysvallat on vielä toistaiseksi maailman suurin talous, joten sen kauppapolitiikalla on suuri vaikutus myös muihin talouksiin.

”Viime vuosikymmeninä Yhdysvallat on pääasiassa ollut kaupan vapauttamisen eteenpäin vievä voima, ja se on taistellut kaupan esteitä vastaan etenkin kehittyvissä maissa, joissa niitä syntyy paljon”, Turtiainen sanoo.

”Jos Yhdysvallat jatkossa alkaa rakentaa kaupan esteitä, se tekee protektionismista entistä hyväksyttävämpää, ikään kuin salonkikelpoista. Muutkin alkavat suojata omia markkinoitaan.”

TPP:stä irtaantumisen lisäksi Trump haluaa neuvotella Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus NAFTAn uusiksi. Tässä ei ole sinänsä mitään uutta, koska myös Barack Obama halusi neuvotella sen uudelleen. Hän tosin olisi tehnyt sen TPP:n kautta, koska NAFTA-maat olivat TPP-sopimuksessa osallisina.

”Vapaakauppasopimuksien päivittäminen on ihan normaalia, mutta Trumpin tapa toimia on huolestuttava. Hän uhkailee muut neuvottelupöytään ja sanoo, että nykyinen sopimus ei ole Yhdysvaltojen edun mukaista”, Turtiainen sanoo. ”Jos sopimuksesta ei saada parempaa, Trump uhkaa vetäytyä sopimuksesta.”

Meksikon kanssa kauppasopimuksien neuvotteleminen tulee olemaan kivinen tie, koska sivistynyt keskustelu on ollut Trumpin lausunnoista kaukana. Hän on uhkaillut Meksikon tuonnille kohtuuttomia tulleja, jos naapurimaa ei tanssi hänen pillinsä mukaan.

Kaiken huipuksi Trump on vähätellyt WTO:n asemaa. Tuoreen kauppapoliittisen agendansa mukaan Trumpin hallinto valmistautuu kyseenalaistamaan järjestön roolia. Näin Trump asettaa kansainvälisen yhteistyön ja Yhdysvaltain itsemääräämisoikeuden vastakkain.

”Jos Yhdysvallat sivuuttaa sitoumuksiaan WTO:ssa eivätkä kunnioita sitä, mitä on yhdessä sovittu, miksi muutkaan kunnioittaisivat sitä enää sen jälkeen?” Turtiainen pohtii. ”Sellainen tilanne voisi johtaa kauppasotaan.”

Mahdoton paluu vanhaan

Trumpin protektionistinen linja on paluuta vanhaan. Yhdysvalloilla on historiassaan pitkät protektionistiset perinteet.

”1800-luvulla britit olivat taloudellisesti ylivoimaisia tuotantoedellytyksien ja kaupan suhteen”, sanoo professori Mikko Saikku.

Yhdysvalloissa kongressi sääti vuonna 1816 tariffilain, jonka tarkoituksena oli suojella kotimaan tuotantoa merentakaiselta kilpailulta. Hyvin voimakas tariffipolitiikka jakoi mielipiteitä jo silloin.

”Tariffipolitiikka liittyi voimakkaasti myös etelän ja pohjoisen väliseen kahtiajakoon ja oli siten osasyy Yhdysvaltain sisällissotaan”, Saikku sanoo.

Protektionistinen kauppapolitiikka luotiin suojaamaan pohjoisvaltioiden kehittyvää teollisuutta. Etelävaltioilla puolestaan oli tarve kaupan esteiden purkamiseen, kun briteille myytiin puuvillaa ja heiltä hankittiin edullisia teollisuustuotteita.

”Esimerkiksi presidentti Abraham Lincoln oli kovien tariffien kannalla”, Saikku sanoo.

Yhdysvaltojen kauppapoliittinen linja jatkui pääasiassa protektionistisena toiseen maailmansotaan asti. Sen jälkeen tilanne muuttui täysin.

”Vanhat kilpakumppanit olivat sodan jäljiltä huonossa taloudellisessa kunnossa, ja Yhdysvallat oli ylivoimainen. Muuttuneessa tilanteessa Yhdysvaltojen etu oli, että heidän tuotteensa pääsisivät mahdollisimman liukkaasti markkinoille.”

Vuonna 1947 allekirjoitettiin GATT-sopimus, joka oli tulleja ja kaupankäyntiä koskeva yleissopimus. Kaupan vapautuminen sai vauhtia, kun Maailman kauppajärjestö WTO perustettiin vuonna 1995. Lisäksi vuotta aikaisemmin oli astunut voimaan Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus NAFTA. Se on kauppaa vapauttavilta vaikutuksiltaan verrattavissa Euroopan unionin sisämarkkinoihin.

Duunari kääntää kelkkansa

Professori Mikko Saikku oli Yhdysvalloissa jatko-opiskelijana 1990-luvun alkupuolella, kun NAFTA-neuvotteluja käytiin.

”Presidentti Bill Clintonin kaudella maalailtiin aika ruusuisia kuvia työpaikkojen säilymisestä”, Saikku muistelee. ”Nyt myöhemmin on ymmärrettävää, että pettymys oli aikamoinen, kun työpaikkoja esimerkiksi autoteollisuudesta siirtyi Meksikoon.”

Ongelma on ilmeinen. Kaupan vapautuminen ja globalisaatio ovat lisänneet kansantalouksien vaurautta, mutta ne eivät ole kohdelleet kaikkia yhtä hyvin. Tyytymätön kansanosa on katkeroitunut, ja populististen poliitikkojen on ollut helppo tarttua tähän täkyyn. Ilmiö näkyy muuallakin kuin Yhdysvalloissa. Trumpin valinta saattaa silti olla dramaattisin, koska Yhdysvalloissa perinteiset vasemmistoäänestäjät hyppäsivät oikeistolaisen populistin ja show-miehen kelkkaan.

”Yhdysvalloissa yhteiskunnan turvaverkot ovat paljon heikommat kuin Euroopan unionissa tai varsinkaan pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa”, Saikku selittää. ”Kun joutuu hyväpalkkaisesta teollisuustyöpaikasta hampurilaisbaarin kassalle minimipalkalla, joutuu samalla luopumaan sairausvakuutuksestaan. Myöskään ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei ole.”

Arvoketjut hajallaan

Vaikka Trumpin politiikka voi vaikuttaa monin kohdin hyvin tempoilevalta ja ennalta-arvaamattomalta, hän on ollut protektionististen ajatuksiensa kanssa johdonmukainen jo 1980-luvulta asti.

”Trumpin ajatusmaailma perustuu vanhakantaiseen merkantilismiin”, Saila Turtiainen sanoo.

Merkantilismi on kauppa- ja teollisuuspolitiikan suuntaus, jota harjoitettiin 1500-luvulta 1800-luvulle. Taustalla vaikutti uskomus siitä, että maailman varallisuus on vakio, joten yksien voitto on toisten tappio. Talous nähtiin nollasummapelinä. Merkantilismissa tavoitteena on siis ylijäämäinen kauppatase: viennin pitää olla suurempi kuin tuonnin. Tämä saavutetaan muun muassa tariffeilla ja kauppakielloilla.

Nykyaikaisten näkemyksen valossa merkantilismilla mennään lähinnä metsään. Sen sijaan vireä kaupankäynti hyödyttää kaikkia kauppaa käyviä maita. Monien maiden sisäpolitiikassa protektionismi saa kuitenkin kannatusta, koska oman markkinan suojaaminen on helposti myytävä ajatus, joka myös nostaa kansallista itsetuntoa.

Onko protektionismi ollut milloinkaan hyvää kauppapolitiikkaa, Saila Turtiainen?

”Aikaisemmin historiassa on ollut helpompi suojata kotimaista tuotantoa ilman, että se aiheuttaa taloudellista vahinkoa omalle maalle”, Turtiainen vastaa. ”Tänä päivänä arvoketjut ovat hajallaan, ja yritykset toimivat monissa maissa. Siksi valmistus on riippuvainen siitä, että kauppa kulkee.”

Turtiainen ei usko, että Trump pystyy rajoittamaan tuontia Yhdysvaltoihin aiheuttamatta vahinkoa kotimaisille yrityksille.

Myös Etlan Vesa Vihriälä on samoilla linjoilla. Protektionismilla saadaan hyötyä vain harvoille. Ketkä siis ovat voittajia protektionismissa?

”Periaatteessa Yhdysvallat voi saada takaisin joitakin työpaikkoja, joita suojataan ulkomaalaiselta kilpailulta, koska ulkomaisen kilpailun heiketessä tuotanto Yhdysvalloissa muodostuu kannattavammaksi.”

Tappiota kärsivät ensimmäiseksi ne yritykset ja kuluttajat, jotka ovat hyötyneet ulkomaisesta tuonnista.

”Pitkällä aikavälillä kansantaloudet sopeutuvat protektionismiin eri tavoin, mutta nettovaikutus kaupan vähenemisestä on kaikille kansantalouksille kaiken kaikkiaan kielteinen”, Vihriälä sanoo.

Eurooppa Brexitin jälkeen

Iso-Britannian ero Euroopan unionista lähenee päivä päivältä. Brexit tulee luomaan merkittäviä kaupan esteitä Eurooppaan. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä tarkkaa tietoa siitä, mitä ne ovat.

Iso-Britannian eroilmoituksen jälkeen varsinainen eroprosessi lähtee käyntiin kesäkuussa, ja neuvottelut pitäisi käydä kahdessa vuodessa. Käytännössä neuvotteluihin jää aikaa vain puolitoista vuotta, koska EU tarvitsee puoli vuotta neuvottelujen lopputuloksen käsittelyyn.

”Voimme arvata, että se on käytännössä mahdoton tehtävä”, Turtiainen sanoo. ”Briteillä on suuri byrokraattinen sotku hoidettavana. Ja tässä vaiheessa heidän osaamisensa on iso kysymysmerkki, koska heillä ei ole kauppaneuvottelijoita. Vapaakauppasopimusten laatiminen on ollut ulkoistettuna EU:lle.”

Brexitin vaikutukset tuntuvat myös Suomen talouselämässä.

Turtiainen arvioi, että suorien vaikutuksien osalta Suomi ei ole suurin kärsijä, mutta epäsuorien vaikutuksien kautta ilmiö on negatiivinen ja merkittävä.

Heti Brexit-kansanäänestyksen jälkeen uumoiltiin, että britit voisivat pysyä osana EU:n sisämarkkinoita, mutta nyt Iso-Britannia on osoittanut haluavansa niin sanotun kovan Brexitin (Hard Brexit) eli jäädä sisämarkkinoiden ulkopuolelle.

”Brexitin vaikutukset riippuvat siitä, minkälainen sopimus brittien kanssa saadaan neuvoteltua.”

Toinen suuri kysymys suomalaisten kannalta on, minkälaiseksi EU ja sen kauppapolitiikka asettuvat Brexitin jälkeen.

”Iso-Britannia on ollut Suomen kanssa samoilla linjoilla kauppapolitiikassa, eli on haettu kaupan vapauttamista ja parempaa säätelyä”, Turtiainen sanoo.

Etenkin eteläisessä Euroopassa on suosittu protektionistisempia linjauksia kuin Iso-Britanniassa ja Suomessa.

Iso-Britannia on Suomelle seitsemänneksi tärkein vientimarkkina. Suomesta viedään Britteihin muun muassa metsä-, konepaja- ja kemianteollisuuden tuotteita. Briteistä puolestaan tuodaan kuluttajahyödykkeitä, kuten autoja ja lääkkeitä.

Protektionismi voi tuoda pk-yrityksille vaikeuksia

Myös Yhdysvaltojen kauppapolitiikan linjaukset vaikuttavat Suomeen, koska Yhdysvallat on tärkeä kauppakumppani.

”Kun tarkastellaan arvonlisän vientiä, ei pelkästään bruttovientiä, niin Yhdysvallat on Kiinan rinnalla Suomen tärkein vientimarkkina”, Vihriälä sanoo.

Pieni talous on riippuvaisempi kansainvälisestä vaihdannasta kuin suuri talous. Viennin osuus bruttokansantuotteesta on noin 40 prosenttia. Protektionismin lisääntyminen voi luoda uusia haasteita jo nyt nahkeasti pyörivälle viennille.

”Toisaalta nämä ilmiöt eivät kosketa Suomea niin voimakkaasti, jos EU:n sisälle ei tule kaupan esteitä”, Vihriälä pohtii. ”EU:n vuoksi voimme pitää omaa kotimarkkinaamme pelkästään Suomea laajempana.”

Kaupan esteiden purkaminen on erityisen merkittävää ulkomaille suuntautuville pk-yrityksille. Protektionismi on puolestaan myrkkyä. Tariffeja haitallisempia voivat olla maakohtaiset lainsäädännölliset muutokset, jotka lisäävät tuotannolle maakohtaisia vaatimuksia.

”Yrityksillä täytyy olla juristeja ja insinöörejä, jotka osaavat suunnitella, miten eri markkinoille tuotteet valmistetaan ja miten täytetään erilaiset vaatimukset”, Vihriälä sanoo. ”Se on kallista, eikä pk-yrityksillä välttämättä ole sellaista osaamista.”

Isoille yrityksille markkinakohtaisen tuotannon organisoiminen ei ole suhteessa yhtä suuri rasite kuin pienille.

”Monikansallisilla yrityksillä on tuotantoa eri maissa, ja ne pystyvät sen avulla sopeutumaan paremmin tilanteeseen, jossa säännöt ovat eri maissa hieman erilaisia”, Vihriälä sanoo.

Mitä suomalaiset voivat tehdä?

Suomi on pieni avoin talous, joka on monella tapaa riippuvainen muusta maailmasta. Mitä suomalaiset voivat tehdä, jos protektionismi kasvaa ja lyö kapuloita viennin rattaisiin?

”Suomi voi yrittää vaikuttaa osana kansainvälistä yhteisöä niissä neuvottelupöydissä, joissa on osallisena”, Vihriälä vastaa.

”Voimme puhua ja äänestää vapaamman kaupankäynnin puolesta.”

Vihriälä korostaa, että Suomen täytyy pitää omasta taloudestaan mahdollisimman hyvää huolta.

”Meidän on tuotettava hyvälaatuisia tuotteita, hyödynnettävä uutta teknologiaa ja pidettävä kustannustaso kilpailukykyisenä. Jos nämä toteutuvat, voimme pärjätä vähän huonommissakin oloissa.”

Turtiaisen mukaan EU on nyt vapaakaupan merkittävin puolestapuhuja.

”Vaikka Iso-Britannia ja Yhdysvallat haluaisivat käpertyä sisäänpäin, niin edelleen on paljon maita, jotka haluavat poistaa kaupan esteitä”, Turtiainen sanoo.

Tällä hetkellä EU:lla on käynnissä toistakymmentä vapaakauppasopimusneuvottelua eri tahojen kanssa.

”Näiden kanssa voitaisiin yrittää edetä mahdollisimman nopeasti ja jättää Yhdysvallat rannalle ruikuttamaan”, Turtiainen pohtii.

”Jos me kykenemme etenemään kaupan vapauttamisessa, niin uskon, että pragmaattinen Yhdysvallat huomaa pian jäävänsä tappiolle. Se pakottaa heidät takaisin neuvottelupöytään.”

12.4.2017

Euroopan vaikea vuosi

Euroopassa äänestetään tänä vuonna useissa tärkeissä vaaleissa. Monissa maissa liberaalin demokratian haastajiksi ovat nousseet populistiset puolueet.

Ranskassa järjestetään toukokuussa presidentinvaalit. Maahanmuuttovastaisen oikeistopopulistin Marine Le Penin suosio on kasvanut, ja muiden puolueiden ehdokkaat vaikuttavat kisassa yllättävän vaisuilta.

Saksassa järjestetään syyskuussa liittopäivävaalit. Suuret puolueet eli kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit tulevat todennäköisesti pysymään kärkikaksikkona, mutta kolmanneksi suurimmaksi voi nousta oikeistopopulistinen ja maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD).

Jos Ranska valitsee presidentikseen Le Penin, seuraukset Euroopan unionille ovat arvaamattomat. Le Pen liputtaa EU-eron puolesta ja on kertonut kannattavansa samanlaista protektionismia, jota Donald Trump ajaa.

Kuinka protektionistinen politiikka onnistuisi EU:ssa, jolla on yhteinen kauppapolitiikka?

”EU:lla on yhteinen sisämarkkina, eli EU:n sisällä ei periaatteessa ole kaupan esteitä. Tosin kyllä niitä sääntelyn seurauksena on jonkin verran, ja niitä pitää yrittää poistaa. Tämä olisi ensimmäinen uhanalainen asia”, Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä pohtii.

Myös unionin yhteinen kauppapolitiikka on uhanalainen.

”Jos jokin maa, esimerkiksi Ranska Le Penin tullessa valtaan, haluaisi aivan omanlaistaan kauppapolitiikkaa, niin kyllä se tarkoittaisi jossain mielessä EU:n loppua. Ei se sovi tähän kokonaisuuteen, että yksi maa ottaa ihan erilaisen linjan suhteessa jäsenmaihin ja ulkomaailmaan.”

Vihriälän mielestä Le Pen olisi uhka EU:lle myös monista muista syistä. Le Pen on muun muassa halunnut järjestää kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä.

”Jos Ranska eroaa EU:sta, niin EU lakkaa olemasta siinä mielessä kuin se on ymmärretty.”

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
Kilpailukieltojen rajoittamisella potkua kansantalouteen

Momentouksen Pasi Natri keskittyy työssään ylimmän johdon suorahakuihin sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Natri kertoo kilpailukiellon hidastavan rekrytointiprosesseja, eikä siitä ole hyötyä työnantajalle eikä työntekijälle. Pahimmillaan kilpailukielto estää osaamisen liikkuvuutta ja heikentää työhyvinvointia.

Miten kilpailukiellot vaikuttavat rekrytointiprosesseissa? Estävätkö kilpailukiellot työvoiman kohdentumisen oikein?
Kilpailukiellot ovat harvoin rekrytoinnin esteenä – hidasteena kylläkin. Kilpailukiellot tuottavat kuitenkin ei-toivottavia vaikutuksia. Työntekijän joutuminen pakkolomalle, ehkä mukavalle sellaiselle, on aina kansantaloudellisesti haitallista. Työntekijästä luopuva työnantaja ei kilpailukiellosta juuri hyödy, liikesalaisuudet ovat salaisuuksia kilpailukiellosta riippumatta. Vastaanottava työnantaja taas ei saa tarvitsemaansa osaamista kuukausiin.

Tärkeää on muistaa, että yhdessä tilanteessa työntekijästä luopuva työnantaja on toisessa hetkessä vastaanottava. Näin kaikki siis menettävät, mutta erityisesti kansantalous, sillä kansakunnan osaamisvoimaravat eivät kohdistu optimaalisesti.

Meillä on yhteiskuntavastuun tunnuksena ”parempaa johtamista, parempi Suomi”. Varmasti johtaminen ja osaamisesta huolehtiminen paranisivat, jos kynnys vaihtaa työpaikkaa olisi nykyistä matalampi. Työhyvinvointi siis lisääntyisi kilpailukiellon lakkauttamisen myötä!

Kuinka usein työntekijät siirtyvät kilpailijoilta toisille?
Johtamista ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevien joukossa siirrytään aika usein. Kilpailukielto koskee tällaisissa rekrytoinneissa jopa kolmasosaa. Vaikka kilpailukieltoa ei olisikaan, usein siirtyvä työntekijä siirtyy työvelvoittamattomalle ”lomalle” saman tien irtisanoutuessaan.

Millainen on tyypillinen työpaikan vaihto yritysten kilpailun näkökulmasta? Onko toimialoissa eroja?
Toimialoissa on paljon eroja. Suomi on pieni markkina, ja valitettavasti aitoa kilpailua meillä on liian vähän. Siellä, missä aitoa kilpailua on, kilpailukieltopohdinta on tietysti näkyvästi esillä. Sen sijaan aika paljon keskustelua herättänyt siirtyminen julkiselta yksityiselle on kilpailunäkökulmasta vähäistä. Jos ja kun eettisiä normeja noudatetaan, en näe tällaisissa siirtymisissä mitään pulmaa. Päinvastoin, olisi kannustettava osaamisen horisontaalista liikkuvuutta julkisen, politiikan, tutkimuksen, kolmannen sektorin ja yksityisen välillä.

Pasi Natri
Senior Partner, Momentous
Momentous on johdon valintaan sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen keskittyvä yritys.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

13.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013