( Peruspohja (2014) )

Tietoa ja tunnetta

Teksti Sanna Laakkonen
Kuvat Juuso Paloniemi
Suomen Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto jaetaan jo kymmenettä kertaa. Finlandia-palkintoa vastaava palkintosumma, 30 000 euroa, on tunnustus erityisen laadukkaalle ja ajankohtaiselle suomalaiselle teokselle, joka edustaa kauppatieteellisiä osaamis- ja tutkimusalueita.

Suomen parhaan yrityskirjan palkinnosta kisaa kova kuusikko. Tarjolla on oppia niin henkilökohtaisen kuin organisaation kehittymisen tueksi.

Kahden vuoden välein jaettavan palkinnon tavoitteena on kannustaa ekonomeja kehittämään itseään ja omaa osaamistaan hyviä suomalaisia yrityskirjoja lukemalla sekä antaa tunnustusta erityisen ansiokkaan teoksen kirjoittajalle tai kirjoittajille. Koska kysessä on ainoa Suomessa jaettava yrityskirjapalkinto, Ekonomiliiton tavoitteena on myös kohottaa suomalaisen yrityskirjallisuuden arvostusta ja tasoa kansainvälisessä vertailussa.

Finalisteja valitessa huomioidaan teoksen asiantuntemuksen, käytännön sovellettavuuden ja viestinnällisyyden lisäksi teoksen kokonaisantia yhteiskunnalliselta kannalta sekä sen uutuusarvoa asian kehittämisen ja käsittelyn kannalta.

Vuoden 2014 kilpailuun ilmoitettiin määräaikaan mennessä 43 teosta, joista esiraati valitsi kuusi finalistia. Voittajan päättää palkintoraati, johon kuuluvat KTT, Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen tutkimusalueen johtaja Mika Aaltonen, Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Ari Rahkonen sekä TkT, KM, hallituksen puheenjohtaja Helena Åhman Hunting Minds Oy:stä.

Kirjallisuuspalkinto julkistetaan ja palkinnot jaetaan 2.2.2015 Scandic Park Helsinki -hotellissa järjestettävän johdon JEDI 2015 -seminaarin yhteydessä.

 

Palkintoehdokkaat

Myyntipsykologia. Näin meille myydään
Petri Parvinen
Docendo 2013

Suomen talouden nousun kannalta mikään ei ole ajankohtaisempaa ja ratkaisevampaa kuin myynnin ja viennin kehittyminen. Mutta miten metsäläiskansasta tulisi hyviä myyjiä? Myyjän syvintä ammattitaitoa on vuorovaikutuksen psykologia. Mitä enemmän myyntipsykologiasta ja sen tutkimuksesta ymmärtää, sitä kiehtovampana ihmisten käyttäytyminen arjessa näyttäytyy. Petri Parvinen on Suomen ensimmäinen myynnin johtamisen professori. Hän on toiminut aktiivisesti yrittäjänä, toimitusjohtajana, riskisijoittajana ja myyjänä.

Talous ja utopia
Sixten Korkman
Docendo 2012

Vaikka politiikka kiinnostaisi, kansantalous ja talouspolitiikka näyttävät usein kuuluvan ei voisi vähempää kiinnostaa -kategoriaan. Kirja antaa lukijalle eväitä arvioida talouden ja politiikan keskeisiä kysymyksiä sekä ymmärtää yhteiskunnan ongelmia niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisesti. Sixten Korkman on maamme arvostetuimpia talouden asiantuntijoita. Valtiotieteen tohtori ja Aalto-yliopiston professori on suurelle yleisölle tuttu rakentavista kannanotoistaan.

Tarinan valta. Kertomus luolamiehen paluusta
Juhana Torkki
Otava 2014

Jos tahtoo muuttaa maailmaa ja liikuttaa joukkoja, on osattava kertoa tarinoita – mutta miten syntyy menestyksekäs tarina? Nykymaailman heimojen syntyä selittävät jo savannin leirinuotioilla tunnetut keinot. Kirja opettaa tarinankerronnan perusteet kaikille, jotka haluavat ymmärtää markkinointia, politiikkaa ja mediaa. Juhana Torkki on kirjailija, puhetaidon kouluttaja ja teologian tohtori. Hänet tunnetaan myös maamme eturivin vaikuttajien puhekouluttajana.

Pääasia. Organisaation psykologinen pääoma
Ilona Rauhala, Makke Leppänen & Annamari Heikkilä
Talentum 2013

Huippuorganisaatiot ovat oivaltaneet, että taloudellisen, inhimillisen ja sosiaalisen pääoman lisäksi on johdettava tulevaisuususkoa, realistista optimismia, sinnikkyyttä ja itseluottamusta. Kirja opettaa, kuinka psykologista pääomaa kehittämällä ja johtamalla organisaatio lisää elinvoimaisuuttaan ja tuloksellisuuttaan. Kirjoittajat ovat psykologian asiantuntijoita, joilla on laajaa valmennusosaamista sekä käytännön kokemusta johtamisesta.

Kone. Perhe, yrittäjyys ja yritys teollisuuden vuosisadalla
Karl-Erik Michelsen
Otava 2013

Herlinien suku on harjoittanut yritystoimintaa yli kahdensadan vuoden ajan ja johdossa on jo kuudes sukupolvi. Tutkimuksen periaattein tehty yli 600-sivuinen kirja kertoo Kone-yhtiön ja omistajasuku Herlinien tarinan, sekä piirtää kuvan Suomen ja teollisen maailman rakentamisesta 1900-luvun alusta asti. Karl-Erik Michelsen on Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori. Hän opiskeli historiaa Helsingin yliopistossa yhtä aikaa Ilkka Herlinin kanssa.

Johtajana kaaoksen reunalla. Kuinka selviytyä pirullisista ongelmista?
Pirkko Vartiainen, Seija Ollila, Harri Raisio & Juha Lindell
Gaudeamus 2013

Yrityksissä ja yhteisöissä on usein monisäikeisiä ongelmia, joihin ei löydy yhtä oikeaa ratkaisua. Kaaoksen reunalle ajautuminen voi olla myös uuden alku. Kirja auttaa ymmärtämään pirullisia ongelmia ja opastaa käytännön johtamistyössä, hyödyntäen kompleksisuusajattelun toimintatapoja ja työkaluja. Kirjoittajat ovat Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen tutkijoita, jotka ovat tutkineet pirullisia ongelmia kunnissa ja eri alan organisaatioissa.

Muista äänestää omaa suosikkiasi 16.1.2015 mennessä:

https://www.sefe.fi/kirjallisuuspalkinto

9.12.2014

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013