( Edunvalvonta )

SEFE valvoo ekonomin etuja

Teksti Marita Kokko, kuvitus Jussi Kaakinen
Kuinka ekonomikoulutus kehittyy? Miten ekonomi-brändi terävöityy? Kuka valvoo etujasi? Jos vastaukset kiinnostavat, kannattaa hakeutua vaikuttamaan SEFEn toimikunnissa. Haku käynnistyy syksyllä, ja valinnat tekee tuleva hallitus.

SEFEn kevätliittokokous päätti, että vuonna 2014 SEFEssä toimii kaksi vakiotoimikuntaa: koulutuspoliittinen toimikunta ja työelämän toimikunta. Nimitystoimikunta hakee hallituksen jäsenten lisäksi potentiaalisia jäseniä myös työelämän toimikuntaan ja koulutuspoliittiseen toimikuntaan sekä mahdollisesti perustettaviin työryhmiin. Vuoden 2014 alussa aloittava uusi hallitus päättää pysyvien toimielinten kokoonpanot, sekä määrittää tarvittavien työryhmien tehtävät ja kokoonpanot.

Koulutuspoliittinen toimikunta linjaa SEFEn keskeiset suuntaviivat yliopistokoulutuksen ja ekonomikoulutuksen kysymyksiin. Tavoitteena on taata mahdollisimman kilpailukykyinen ja arvostettu ekonomikoulutus tulevaisuudessakin.

”Korkeakoulutusjärjestelmä on tällä hetkellä myllerryksessä. On tärkeää tuoda muutokseen myös ekonomikunnan ääni”, toteaa koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Juuso Heinilä Oulusta.

Opetusministeriössä on parhaillaan pöydällä esitys, jonka mukaan korkeakouludiplomi tulisi uutena tutkintona korkeakoulukenttään.

”Meidän mielestämme uusi tutkinto sotkisi järjestelmää, joka on vasta sopeutumassa kandidaatin tutkintoon ja sen tuomaan relevanssiin työelämässä. Nykyisen kaksiportaisuuden lopullinen selkiyttäminen pitäisi tehdä ennen tämän kaltaisia uudistuksia”, Heinilä täsmentää.

Ekonomikoulutuksen laatu on ekonomi-brändin kivijalka

Koulutuspoliittinen toimikunta valmistelee kaikki liiton koulutuspoliittiset kannanotot, oli kyse sitten näkemyksestä Akavan tai opetusministeriön suunnitelmiin. Toimikunta tekee myös omia avauksia ekonomikoulutuksen ja korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi.

Toimikunta, SEFEn edunvalvontayksikön koulutuspoliittiset asiamiehet ja hallitus muodostavat yhdessä keskeiset toimijat koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa.

”Ekonomikoulutuksen laatu on ekonomi-brändin kivijalka. Mikä ekonomi oikeastaan on, jos ei koulutuksen tasosta pidetä huolta? Kun koulutus on laadukasta, voi ekonomi ylläpitää ammattitaitoaan ja kulkea kohti niitä unelmia, joita jokaisella heistä strategiahengessä on.”

Liiton uusi strategia korostaa rohkeutta, kasvua ja osaamista. Koulutuspoliittinen toimikunta puoltaa rohkeita koulutusuudistuksia yhteiskunnassa.

”Uskallamme suhtautua rohkeasti esimerkiksi siihen, että osa meidän koulutuksestamme voidaan kaupallistaa ja tehdä koulutuksesta maksullista EU:n ulkopuolelta tuleville.”

Työskentely toimikunnassa ei ole kovin aikaa vievää, edellyttää asioihin perehtymistä ja keskusteluihin osallistumista

Toimikunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa kevät- ja syyskaudella. Lisäksi työstetään esimerkiksi kannanottoja yhdessä sähköpostitse.

”Työskentely toimikunnassa ei ole ajankäytöllisesti valtavaa. Mukaan tulevilta edellytetään kuitenkin sitoutumista: materiaaleihin perehtymistä ja halua osallistua keskusteluihin.”

Pääsääntöisesti kokoukset ovat SEFEn toimistolla Helsingissä, joskus muuallakin, kuten tänä keväänä Tallinnassa.

”Kun Estonian Business School perusti yksikön Helsinkiin, pohdimme toimikunnassa, pitäisikö opiskelijat ottaa SEFEen opiskelijajäseniksi, koska he saavat kaupallisen yliopistokoulutuksen. Toimikunta kävi nyt tutustumassa, miten alan yliopistokoulutus toimii Virossa.”

Osaamisen jakaminen verkostona tärkeää

Palvelutoimikunta kehittää puheenjohtajansa Jane Moilasen mukaan puhtaasti jäsenkunnan palveluita ja ulospäin ekonomin brändiä. Näin toimikunnan rooli on erilainen kuin muiden toimikuntien, jotka vetävät linjoja ja vaikuttavat eri sidosryhmiin ja tahoihin. Todennäköisesti palvelutoimikunta ei enää vuonna 2014 toimi toimikuntana, vaan sen asioita työstetään työryhmissä.

”Palvelutoimikunnalla on ollut enemmän projektinomaisia tehtäviä”, hän painottaa.

Koko SEFE on puhdas palveluorganisaatio jäsenistölleen. Jäsenyhteisöissä on lähes 50 000 henkilöjäsentä.

”Näin laajalla jäsenkunnalla on hyvinkin erilaisia tarpeita. Meidän täytyy katsoa, minkä tyyppiset palvelut millekin ryhmälle soveltuvat esimerkiksi elämänvaiheiden mukaan. Ovatko he opiskelijoita, elävätkö he ruuhkavuosia vai ovatko jo ehtineet senioreiksi? Koska järjestömme on valtakunnallinen, on pidettävä huoli myös alueellisesta tarjonnasta.”

SEFEn palveluja pyörittää toimistohenkilökunta. Heillä on tuntuma jäsenistöön ja he tietävät, mitä palveluita käytetään. Toimikunta on antanut oman panoksensa palvelujen kehittämiseen tukemalla ja sparraamalla toimiston väkeä.

Liiton uuden strategian fokuksena on yhteisöllisyys ja yksilö yhteisön jäsenenä.

”On tärkeää, että pystymme jatkossakin jakamaan osaamista verkostona keskenämme, sillä jäsenkunnalla on osaamista ja kokemusta.”

Digiaika parantaa palveluiden saavutettavuutta ja tuo niihin uusia elementtejä. Webinaarit ovat esimerkki digitaalisista mahdollisuuksista.

”Niiden avulla voimme jakaa osaamista kaikille jäsenille, asuivatpa he Rovaniemellä tai Hangossa. Esityksiä voi katsoa myöhemmin arkistosta verkkosivujemme kautta. Meillä on myös ekonomipörssi, joka hyödyntää sähköisiä kanavia. Samoin uudistetut verkkosivumme palvelevat entistä paremmin palveluiden hakijaa.”

Palvelutoimikunta on pohtinut kohderyhmä kerrallaan, miten ekonomi menestyisi työelämässä eri elämänvaiheissa, miten häntä voi auttaa työnhaussa ja miten kehittää esimerkiksi mentorointia.

”Nyt haluamme osallistaa jäsenistöä pohtimaan, mistä palveluista olisi hyötyä. Esimerkiksi seniorijäsenten osaamisen jakaminen nuorille on alue, jota voisi vielä parantaa. Meillä on olemassa mentorointia, mutta palveluun on jonoa. Ottamalla lisää resurssia jäsenkunnasta, pääsemme tässäkin eteenpäin.”

Tavoitteena on kirkastaa ekonomi-brändiä

SEFEn pitää seuraavaksi kirkastaa ekonomi-brändin sisältöä ja merkitystä.

”Korkeakoulutus muuttuu ja tuo uusia tutkintoja. Ei voi ottaa itsestään selvänä, että työelämässä tiedetään, mitä ekonomi osaa ja mitä tutkinto sisältää. Meidän tulee nyt viestittää sidosryhmille, mitä osaamme ja mitä hyötyä meistä on.”

Jane Moilanen nostaa esimerkiksi teollisuuden markkinoinnin. Suomi oli aiemmin isojen teollisuuslaitosten ja koneiden viennin maa. Totta kai insinööri osasi silloin parhaiten selittää, miten kone toimii.

”Siirrymme kohti palveluyhteiskuntaa ja tuotteisiin tulee raskaassa teollisuudessakin palvelukerros, jonka mukaisesti konekaupan kokonaisuudesta puolet tulee huollosta ja palvelusta. On väistämätöntä, että kaupallisen koulutuksen antama asiakasymmärrys on silloin tärkeä elementti. Tuotteiden kaupallistaminen ja kilpailuedun kirkastaminen on alue, jolla ekonomeilla on paljon annettavaa.”

Vaikka meillä todella osataan markkinointia, Moilasen mukaan meillä ei anneta tilaa markkinointi-ihmisille. Kuitenkin markkinointi avaa tietä itse myynnille, jota jo osataan arvostaa.

”Tarvitaan asiakasymmärrystä, että myydään oikeille kohderyhmille oikeilla argumenteilla. Ruotsissa tämä on ymmärretty, siksi maassa riittää menestystarinoita.”

Työelämän toimikunta odottaa kiireistä syksyä

Työelämän toimikunta linjaa kannanotot työmarkkinapolitiikkaan ja palkansaajien asemaa määrittävään lainsäädäntöön. Käytännössä toimiston edunvalvontatiimi ja edunvalvontajohtaja valmistelevat toimikunnan puheenjohtajan kanssa asiat, joihin odotetaan SEFEn kannanottoja.

”Pyyntö voi tulla SEFEn hallitukselta, Akavasta, ylempien toimihenkilöiden YTN-neuvottelujärjestöltä tai julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöltä JUKOlta”, luettelee toimikunnan jäsen Markku Aapakari Jyväskylästä.

Toimikunta tekee myös omia uudistusesityksiään.

”Teimme vastikään Akavalle tasa-arvolinjauksen naiskiintiöistä pörssiyhtiöiden hallituksiin, ja se meni sellaisenaan läpi. Nyt se on Akavan virallinen esitys”, hän kertoo.

Aapakari työskentelee teknologiateollisuudessa ja hoitaa työpaikkansa luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtäviä. Hän ennakoi tulevan syksyn työllistävän työelämän toimikuntaa.

”Voimme joutua tekemään radikaaleja päätöksiä esimerkiksi työtaistelutoimenpiteistä. Jos työtaistelutoimiin päädytään, on vaikea ennakoida, kuinka SEFEn hallitus suhtautuu toimikunnan esityksiin. Se voi ottaa toimikunnan päätökset omiin käsiinsä ja tehdä omat ratkaisunsa.”

Työnantajapuolelta on Aapakarin mukaan tulossa kylmää kyytiä.

”Jos työnantajan puheet realisoituvat, tilanne johtaa työtaistelutoimiin monellakin alalla. Jos taloudellinen tilanne huononee edelleen, syksystä tulee vielä vaikeampi.”

SEFEssä ei Aapakarin mukaan ole eturistiriitoja yrittäjien ja palkansaajien kesken, sillä yrittäjät ovat yleensä pienyrittäjiä.

”Pienyrittäjinä toimivien ja palkkatyötä tekevien ekonomien edut ja linjaukset ovat aika yhteneväiset. Meidän neuvottelukumppanimme ovat korporaatioita, joille myös pienyrittäjät tekevät työtä alihankintana.  Me suunnittelimmekin nyt, että tekisimme yrittäjien ja palkansaajien yhteisen ohjelman edunvalvonnan suuntaviivoista. Vastakumppanimme on EK, eivät Suomen yrittäjäjärjestöt.”

Ennen ekonomi oli johtotehtävissä, nyt asiantuntijana

Vielä 60-luvulla ekonomi oli iso johtaja, josta työnantaja piti hyvää huolta. Nykyisin ekonomi on yhä useammin asiantuntijatehtävässä ja työntekijän asemassa.

”Moni kuitenkin kokee olevansa johtaja eikä ole niin sitoutunut edunvalvontaan, vaikka yt-neuvotteluissa ekonomit ovat samalla viivalla kuin muutkin.”

Aapakari muistuttaa, että liiton toiminnan kivijalka on edunvalvonta.

”Ekonomin ansiotaso tulee saada vastaamaan koulutusta ja osaamista. Siksi olemme aikanaan järjestäytyneet.”

Edunvalvontatiimi osaa lobbauksen

Sefeläistä edunvalvontaa on myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

”Olemme pystyneet vaikuttamaan hallitusohjelmiin ja eduskuntaan, mistä  kiitos kuuluu toimistomme edunvalvontatiimille. Sen taidot lobbauksessa ovat parasta mitä akavalaisista liitoista löytyy”, Aapakari toteaa.

Nyt Aapakarin mielestä tulisi kuitenkin lisätä vaikuttamista työmarkkinapolitiikassa, vaikka edunvalvonta onkin ekonomeille vierasta, osalle pelottavaakin. Ammattiyhdistystoimintaa kammoksutaan jo sanana.

”Olen luottamusmiehenä käynyt neljät yt-neuvottelut, ja joka kerta neuvottelujen kohteeksi joutuneet ekonomit ovat yhtä hädissään kuin muutkin. Asenteiden muokkaamisessa toimikunnalla on ylivoimaisen suuri työ, sillä sen resurssit ovat rajalliset ja asenteiden kääntäminen on vuosien työ”, toteaa Aapakari, joka on teknologiateollisuudessa ainoa sefeläinen luottamusmies. Hän toivoo vähintään 50 luottamusmiestä lisää.

Työelämän toimikunta kokoontuu tavallisesti kaksi kertaa kolmen kuukauden aikana, tulevana syksynä luultavasti useamminkin, kun liittotasoiset työehtosopimusneuvottelut alkavat.

Puheenjohtajalta työskentely toimikunnassa vaatii paljon. Jäseneltä kokousmateriaaleihin tutustuminen vie yksi, kaksi iltaa. Kokouksensa toimikunta pitää pääosin SEFEn toimistolla.

Aktiiviset esiin!

SEFEn hallituksen ja sen alaisten toimikuntien toimikausi on kaksivuotinen. Liitto tiedottaa syksyn 2013 hakuajoista jäsenten uutiskirjeissä ja nettisivuillaan.

Esimerkiksi koulutuspoliittisessa toimikunnassa odotetaan jäseniltä koulutusosaamista mahdollisimman monelta osa-alueelta. Toimikuntatyössä on mukana osaajia professoreista opiskelijoihin.

”Mutta tarvitsemme myös koulutuksesta kiinnostuneita, tavallisessa työelämässä vaikuttavia ekonomeja kertomaan työarjen tuomista koulutustarpeista”, korostaa koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Juuso Heinilä.

Työelämän toimikuntaan tulevilta toivotaan kokemusta tehtävistä luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna tai SEFEn yhdyshenkilönä. Yksityissektorin edustajien lisäksi tarvitaan myös ihmisiä, jotka tuntevat työolot valtiolla, kunnissa ja yliopistoissa.

”Pitäisi olla jotakin näistä kompetensseista, sillä muuten jäsen saattaa tuntea itsensä ulkopuoliseksi. Tai sitten on ainakin todella paljon opeteltavaa”, kertoo työelämän toimikunnan jäsen Markku Aapakari.

Vaikuttamisen paikkoja kyltereille

Teekkari on teekkari. Ja kylteri on – anteeksi kuka? Tehdäkseen kylteristä yhtä tunnetun termin kuin tupsulakkinen teekkari on, kauppatieteiden opiskelijat suunnittelevat työryhmää pohtimaan kylteri-imagoa nyt, kun SEFE tulevalla hallituskaudella siirtää painopistettä kiinteistä toimikunnista projektityöryhmien suuntaan. Kylteri-brändi on SEFEn hallituksen kolmannen varapuheenjohtajan ja opiskelijapoliittisen toimikunnan puheenjohtajan Tommi Oran mukaan pohdituttanut opiskelijoita tälläkin toimikaudella.

Yksi selkeä työryhmä saattaisi Oran mielestä olla kylteribrändityöryhmä, joka miettisi, millaisia kampanjoita ja tempauksia voi tehdä brändin kehittämiseksi. Ota kylteri kesätöihin -kampanja voisi näin saada ansaitsemaansa huomiota.

”Haluamme kehittää kylteri-brändiä ja viedä viestiä ennen kaikkia työnantajien suuntaan. Kyltereiden kesätyöt puhuttavat aina, ja varsinkin ensimmäisten vuosien opiskelijoiden on hankala saada kesätöitä.”

Liittokokoukselle esiteltiin toukokuussa ehdotelma uudenlaisesta opiskelijapoliittisesta neuvottelukunnasta, joka kerää yhteen toimikunnissa ja työryhmissä toimivat kylterit. Kylterit halusivat muutoksella korostaa yhteenkuuluvuutta ja tiedonkulkua muiden toimikuntien kanssa.

SEFEn toimikunnissa ja työryhmissä työskentelee seuraavallakin toimikaudella lukuisia kylteriedustajia. Liittokokous kannatti suunnitelmaa, jonka mukaan kyltereitä on jatkossa noin kolmasosa toimikuntien ja työryhmien jäsenistä – eli samassa suhteessa, miten kyltereitä on liitossakin jäseninä.

”Kyltereitä on jatkossa enemmän kuin aiemmin, esimerkiksi kolme–neljä silloin jos jäseniä on kaiken kaikkiaan kymmenen yhdessä toimikunnassa tai työryhmässä. Ideana on, että opiskelijajäsenillä on sektoriroolit. Jos meillä on esimerkiksi työelämän toimikunnassa kolme opiskelijaa, he tuovat neuvottelukuntaan työelämäpoliittiset asiat ja toisaalta vievät neuvottelukunnan edustajien näkökannat takaisin työelämätoimikuntaan.”

Sektorivastuiden ansiosta on mahdollista kasvattaa opiskelijaedustajien roolia, sitouttaa opiskelijat toimintaan nykyistä paremmin ja tuoda lisäpontta työskentelyyn: jokaisella on oma agendansa tullessaan neuvottelukunnan kokoukseen.

Uusi hallitus aloittaa vuoden vaihteessa määrittelemällä hallituskaudellaan tarvittavat toimikunnat ja työryhmät sekä valitsee jäsenet niihin. Liittokokous päätti myös, että SEFEn hallituksessakin voi vastedes olla useampi kuin yksi kylteri. Lisäksi liitolla on jatkossa aina kolme varapuheenjohtajaa, joista yksi on opiskelijoiden edustaja. Tähän asti liittokokous on voinut toimikausittain päättää, täytetäänkö kolmannen varapuheenjohtajan paikka.

”Kylterit näkevät vahvasti, että opiskelijaelämä on vain pieni osa urasta, joten monissa ekonomien edunvalvonnallisissa kysymyksissä samat asiat koskettavat niin ekonomia kuin kylteriä”, Tommi Ora muistuttaa.

Niin että mikä kylteri? Sisäpiirin ulkopuolisillekin tietoa levittää  heti syyskuussa hyväntekeväisyysjuoksu KylteriRUN, joka juostaan kaikilla ekonomeja leipovilla paikkakunnilla 28.9.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013