( Edunvalvonta )

SEFE valvoo ekonomin etuja

Teksti Marita Kokko, kuvitus Jussi Kaakinen
Kuinka ekonomikoulutus kehittyy? Miten ekonomi-brändi terävöityy? Kuka valvoo etujasi? Jos vastaukset kiinnostavat, kannattaa hakeutua vaikuttamaan SEFEn toimikunnissa. Haku käynnistyy syksyllä, ja valinnat tekee tuleva hallitus.

SEFEn kevätliittokokous päätti, että vuonna 2014 SEFEssä toimii kaksi vakiotoimikuntaa: koulutuspoliittinen toimikunta ja työelämän toimikunta. Nimitystoimikunta hakee hallituksen jäsenten lisäksi potentiaalisia jäseniä myös työelämän toimikuntaan ja koulutuspoliittiseen toimikuntaan sekä mahdollisesti perustettaviin työryhmiin. Vuoden 2014 alussa aloittava uusi hallitus päättää pysyvien toimielinten kokoonpanot, sekä määrittää tarvittavien työryhmien tehtävät ja kokoonpanot.

Koulutuspoliittinen toimikunta linjaa SEFEn keskeiset suuntaviivat yliopistokoulutuksen ja ekonomikoulutuksen kysymyksiin. Tavoitteena on taata mahdollisimman kilpailukykyinen ja arvostettu ekonomikoulutus tulevaisuudessakin.

”Korkeakoulutusjärjestelmä on tällä hetkellä myllerryksessä. On tärkeää tuoda muutokseen myös ekonomikunnan ääni”, toteaa koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Juuso Heinilä Oulusta.

Opetusministeriössä on parhaillaan pöydällä esitys, jonka mukaan korkeakouludiplomi tulisi uutena tutkintona korkeakoulukenttään.

”Meidän mielestämme uusi tutkinto sotkisi järjestelmää, joka on vasta sopeutumassa kandidaatin tutkintoon ja sen tuomaan relevanssiin työelämässä. Nykyisen kaksiportaisuuden lopullinen selkiyttäminen pitäisi tehdä ennen tämän kaltaisia uudistuksia”, Heinilä täsmentää.

Ekonomikoulutuksen laatu on ekonomi-brändin kivijalka

Koulutuspoliittinen toimikunta valmistelee kaikki liiton koulutuspoliittiset kannanotot, oli kyse sitten näkemyksestä Akavan tai opetusministeriön suunnitelmiin. Toimikunta tekee myös omia avauksia ekonomikoulutuksen ja korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi.

Toimikunta, SEFEn edunvalvontayksikön koulutuspoliittiset asiamiehet ja hallitus muodostavat yhdessä keskeiset toimijat koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa.

”Ekonomikoulutuksen laatu on ekonomi-brändin kivijalka. Mikä ekonomi oikeastaan on, jos ei koulutuksen tasosta pidetä huolta? Kun koulutus on laadukasta, voi ekonomi ylläpitää ammattitaitoaan ja kulkea kohti niitä unelmia, joita jokaisella heistä strategiahengessä on.”

Liiton uusi strategia korostaa rohkeutta, kasvua ja osaamista. Koulutuspoliittinen toimikunta puoltaa rohkeita koulutusuudistuksia yhteiskunnassa.

”Uskallamme suhtautua rohkeasti esimerkiksi siihen, että osa meidän koulutuksestamme voidaan kaupallistaa ja tehdä koulutuksesta maksullista EU:n ulkopuolelta tuleville.”

Työskentely toimikunnassa ei ole kovin aikaa vievää, edellyttää asioihin perehtymistä ja keskusteluihin osallistumista

Toimikunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa kevät- ja syyskaudella. Lisäksi työstetään esimerkiksi kannanottoja yhdessä sähköpostitse.

”Työskentely toimikunnassa ei ole ajankäytöllisesti valtavaa. Mukaan tulevilta edellytetään kuitenkin sitoutumista: materiaaleihin perehtymistä ja halua osallistua keskusteluihin.”

Pääsääntöisesti kokoukset ovat SEFEn toimistolla Helsingissä, joskus muuallakin, kuten tänä keväänä Tallinnassa.

”Kun Estonian Business School perusti yksikön Helsinkiin, pohdimme toimikunnassa, pitäisikö opiskelijat ottaa SEFEen opiskelijajäseniksi, koska he saavat kaupallisen yliopistokoulutuksen. Toimikunta kävi nyt tutustumassa, miten alan yliopistokoulutus toimii Virossa.”

Osaamisen jakaminen verkostona tärkeää

Palvelutoimikunta kehittää puheenjohtajansa Jane Moilasen mukaan puhtaasti jäsenkunnan palveluita ja ulospäin ekonomin brändiä. Näin toimikunnan rooli on erilainen kuin muiden toimikuntien, jotka vetävät linjoja ja vaikuttavat eri sidosryhmiin ja tahoihin. Todennäköisesti palvelutoimikunta ei enää vuonna 2014 toimi toimikuntana, vaan sen asioita työstetään työryhmissä.

”Palvelutoimikunnalla on ollut enemmän projektinomaisia tehtäviä”, hän painottaa.

Koko SEFE on puhdas palveluorganisaatio jäsenistölleen. Jäsenyhteisöissä on lähes 50 000 henkilöjäsentä.

”Näin laajalla jäsenkunnalla on hyvinkin erilaisia tarpeita. Meidän täytyy katsoa, minkä tyyppiset palvelut millekin ryhmälle soveltuvat esimerkiksi elämänvaiheiden mukaan. Ovatko he opiskelijoita, elävätkö he ruuhkavuosia vai ovatko jo ehtineet senioreiksi? Koska järjestömme on valtakunnallinen, on pidettävä huoli myös alueellisesta tarjonnasta.”

SEFEn palveluja pyörittää toimistohenkilökunta. Heillä on tuntuma jäsenistöön ja he tietävät, mitä palveluita käytetään. Toimikunta on antanut oman panoksensa palvelujen kehittämiseen tukemalla ja sparraamalla toimiston väkeä.

Liiton uuden strategian fokuksena on yhteisöllisyys ja yksilö yhteisön jäsenenä.

”On tärkeää, että pystymme jatkossakin jakamaan osaamista verkostona keskenämme, sillä jäsenkunnalla on osaamista ja kokemusta.”

Digiaika parantaa palveluiden saavutettavuutta ja tuo niihin uusia elementtejä. Webinaarit ovat esimerkki digitaalisista mahdollisuuksista.

”Niiden avulla voimme jakaa osaamista kaikille jäsenille, asuivatpa he Rovaniemellä tai Hangossa. Esityksiä voi katsoa myöhemmin arkistosta verkkosivujemme kautta. Meillä on myös ekonomipörssi, joka hyödyntää sähköisiä kanavia. Samoin uudistetut verkkosivumme palvelevat entistä paremmin palveluiden hakijaa.”

Palvelutoimikunta on pohtinut kohderyhmä kerrallaan, miten ekonomi menestyisi työelämässä eri elämänvaiheissa, miten häntä voi auttaa työnhaussa ja miten kehittää esimerkiksi mentorointia.

”Nyt haluamme osallistaa jäsenistöä pohtimaan, mistä palveluista olisi hyötyä. Esimerkiksi seniorijäsenten osaamisen jakaminen nuorille on alue, jota voisi vielä parantaa. Meillä on olemassa mentorointia, mutta palveluun on jonoa. Ottamalla lisää resurssia jäsenkunnasta, pääsemme tässäkin eteenpäin.”

Tavoitteena on kirkastaa ekonomi-brändiä

SEFEn pitää seuraavaksi kirkastaa ekonomi-brändin sisältöä ja merkitystä.

”Korkeakoulutus muuttuu ja tuo uusia tutkintoja. Ei voi ottaa itsestään selvänä, että työelämässä tiedetään, mitä ekonomi osaa ja mitä tutkinto sisältää. Meidän tulee nyt viestittää sidosryhmille, mitä osaamme ja mitä hyötyä meistä on.”

Jane Moilanen nostaa esimerkiksi teollisuuden markkinoinnin. Suomi oli aiemmin isojen teollisuuslaitosten ja koneiden viennin maa. Totta kai insinööri osasi silloin parhaiten selittää, miten kone toimii.

”Siirrymme kohti palveluyhteiskuntaa ja tuotteisiin tulee raskaassa teollisuudessakin palvelukerros, jonka mukaisesti konekaupan kokonaisuudesta puolet tulee huollosta ja palvelusta. On väistämätöntä, että kaupallisen koulutuksen antama asiakasymmärrys on silloin tärkeä elementti. Tuotteiden kaupallistaminen ja kilpailuedun kirkastaminen on alue, jolla ekonomeilla on paljon annettavaa.”

Vaikka meillä todella osataan markkinointia, Moilasen mukaan meillä ei anneta tilaa markkinointi-ihmisille. Kuitenkin markkinointi avaa tietä itse myynnille, jota jo osataan arvostaa.

”Tarvitaan asiakasymmärrystä, että myydään oikeille kohderyhmille oikeilla argumenteilla. Ruotsissa tämä on ymmärretty, siksi maassa riittää menestystarinoita.”

Työelämän toimikunta odottaa kiireistä syksyä

Työelämän toimikunta linjaa kannanotot työmarkkinapolitiikkaan ja palkansaajien asemaa määrittävään lainsäädäntöön. Käytännössä toimiston edunvalvontatiimi ja edunvalvontajohtaja valmistelevat toimikunnan puheenjohtajan kanssa asiat, joihin odotetaan SEFEn kannanottoja.

”Pyyntö voi tulla SEFEn hallitukselta, Akavasta, ylempien toimihenkilöiden YTN-neuvottelujärjestöltä tai julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöltä JUKOlta”, luettelee toimikunnan jäsen Markku Aapakari Jyväskylästä.

Toimikunta tekee myös omia uudistusesityksiään.

”Teimme vastikään Akavalle tasa-arvolinjauksen naiskiintiöistä pörssiyhtiöiden hallituksiin, ja se meni sellaisenaan läpi. Nyt se on Akavan virallinen esitys”, hän kertoo.

Aapakari työskentelee teknologiateollisuudessa ja hoitaa työpaikkansa luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtäviä. Hän ennakoi tulevan syksyn työllistävän työelämän toimikuntaa.

”Voimme joutua tekemään radikaaleja päätöksiä esimerkiksi työtaistelutoimenpiteistä. Jos työtaistelutoimiin päädytään, on vaikea ennakoida, kuinka SEFEn hallitus suhtautuu toimikunnan esityksiin. Se voi ottaa toimikunnan päätökset omiin käsiinsä ja tehdä omat ratkaisunsa.”

Työnantajapuolelta on Aapakarin mukaan tulossa kylmää kyytiä.

”Jos työnantajan puheet realisoituvat, tilanne johtaa työtaistelutoimiin monellakin alalla. Jos taloudellinen tilanne huononee edelleen, syksystä tulee vielä vaikeampi.”

SEFEssä ei Aapakarin mukaan ole eturistiriitoja yrittäjien ja palkansaajien kesken, sillä yrittäjät ovat yleensä pienyrittäjiä.

”Pienyrittäjinä toimivien ja palkkatyötä tekevien ekonomien edut ja linjaukset ovat aika yhteneväiset. Meidän neuvottelukumppanimme ovat korporaatioita, joille myös pienyrittäjät tekevät työtä alihankintana.  Me suunnittelimmekin nyt, että tekisimme yrittäjien ja palkansaajien yhteisen ohjelman edunvalvonnan suuntaviivoista. Vastakumppanimme on EK, eivät Suomen yrittäjäjärjestöt.”

Ennen ekonomi oli johtotehtävissä, nyt asiantuntijana

Vielä 60-luvulla ekonomi oli iso johtaja, josta työnantaja piti hyvää huolta. Nykyisin ekonomi on yhä useammin asiantuntijatehtävässä ja työntekijän asemassa.

”Moni kuitenkin kokee olevansa johtaja eikä ole niin sitoutunut edunvalvontaan, vaikka yt-neuvotteluissa ekonomit ovat samalla viivalla kuin muutkin.”

Aapakari muistuttaa, että liiton toiminnan kivijalka on edunvalvonta.

”Ekonomin ansiotaso tulee saada vastaamaan koulutusta ja osaamista. Siksi olemme aikanaan järjestäytyneet.”

Edunvalvontatiimi osaa lobbauksen

Sefeläistä edunvalvontaa on myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

”Olemme pystyneet vaikuttamaan hallitusohjelmiin ja eduskuntaan, mistä  kiitos kuuluu toimistomme edunvalvontatiimille. Sen taidot lobbauksessa ovat parasta mitä akavalaisista liitoista löytyy”, Aapakari toteaa.

Nyt Aapakarin mielestä tulisi kuitenkin lisätä vaikuttamista työmarkkinapolitiikassa, vaikka edunvalvonta onkin ekonomeille vierasta, osalle pelottavaakin. Ammattiyhdistystoimintaa kammoksutaan jo sanana.

”Olen luottamusmiehenä käynyt neljät yt-neuvottelut, ja joka kerta neuvottelujen kohteeksi joutuneet ekonomit ovat yhtä hädissään kuin muutkin. Asenteiden muokkaamisessa toimikunnalla on ylivoimaisen suuri työ, sillä sen resurssit ovat rajalliset ja asenteiden kääntäminen on vuosien työ”, toteaa Aapakari, joka on teknologiateollisuudessa ainoa sefeläinen luottamusmies. Hän toivoo vähintään 50 luottamusmiestä lisää.

Työelämän toimikunta kokoontuu tavallisesti kaksi kertaa kolmen kuukauden aikana, tulevana syksynä luultavasti useamminkin, kun liittotasoiset työehtosopimusneuvottelut alkavat.

Puheenjohtajalta työskentely toimikunnassa vaatii paljon. Jäseneltä kokousmateriaaleihin tutustuminen vie yksi, kaksi iltaa. Kokouksensa toimikunta pitää pääosin SEFEn toimistolla.

Aktiiviset esiin!

SEFEn hallituksen ja sen alaisten toimikuntien toimikausi on kaksivuotinen. Liitto tiedottaa syksyn 2013 hakuajoista jäsenten uutiskirjeissä ja nettisivuillaan.

Esimerkiksi koulutuspoliittisessa toimikunnassa odotetaan jäseniltä koulutusosaamista mahdollisimman monelta osa-alueelta. Toimikuntatyössä on mukana osaajia professoreista opiskelijoihin.

”Mutta tarvitsemme myös koulutuksesta kiinnostuneita, tavallisessa työelämässä vaikuttavia ekonomeja kertomaan työarjen tuomista koulutustarpeista”, korostaa koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Juuso Heinilä.

Työelämän toimikuntaan tulevilta toivotaan kokemusta tehtävistä luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna tai SEFEn yhdyshenkilönä. Yksityissektorin edustajien lisäksi tarvitaan myös ihmisiä, jotka tuntevat työolot valtiolla, kunnissa ja yliopistoissa.

”Pitäisi olla jotakin näistä kompetensseista, sillä muuten jäsen saattaa tuntea itsensä ulkopuoliseksi. Tai sitten on ainakin todella paljon opeteltavaa”, kertoo työelämän toimikunnan jäsen Markku Aapakari.

Vaikuttamisen paikkoja kyltereille

Teekkari on teekkari. Ja kylteri on – anteeksi kuka? Tehdäkseen kylteristä yhtä tunnetun termin kuin tupsulakkinen teekkari on, kauppatieteiden opiskelijat suunnittelevat työryhmää pohtimaan kylteri-imagoa nyt, kun SEFE tulevalla hallituskaudella siirtää painopistettä kiinteistä toimikunnista projektityöryhmien suuntaan. Kylteri-brändi on SEFEn hallituksen kolmannen varapuheenjohtajan ja opiskelijapoliittisen toimikunnan puheenjohtajan Tommi Oran mukaan pohdituttanut opiskelijoita tälläkin toimikaudella.

Yksi selkeä työryhmä saattaisi Oran mielestä olla kylteribrändityöryhmä, joka miettisi, millaisia kampanjoita ja tempauksia voi tehdä brändin kehittämiseksi. Ota kylteri kesätöihin -kampanja voisi näin saada ansaitsemaansa huomiota.

”Haluamme kehittää kylteri-brändiä ja viedä viestiä ennen kaikkia työnantajien suuntaan. Kyltereiden kesätyöt puhuttavat aina, ja varsinkin ensimmäisten vuosien opiskelijoiden on hankala saada kesätöitä.”

Liittokokoukselle esiteltiin toukokuussa ehdotelma uudenlaisesta opiskelijapoliittisesta neuvottelukunnasta, joka kerää yhteen toimikunnissa ja työryhmissä toimivat kylterit. Kylterit halusivat muutoksella korostaa yhteenkuuluvuutta ja tiedonkulkua muiden toimikuntien kanssa.

SEFEn toimikunnissa ja työryhmissä työskentelee seuraavallakin toimikaudella lukuisia kylteriedustajia. Liittokokous kannatti suunnitelmaa, jonka mukaan kyltereitä on jatkossa noin kolmasosa toimikuntien ja työryhmien jäsenistä – eli samassa suhteessa, miten kyltereitä on liitossakin jäseninä.

”Kyltereitä on jatkossa enemmän kuin aiemmin, esimerkiksi kolme–neljä silloin jos jäseniä on kaiken kaikkiaan kymmenen yhdessä toimikunnassa tai työryhmässä. Ideana on, että opiskelijajäsenillä on sektoriroolit. Jos meillä on esimerkiksi työelämän toimikunnassa kolme opiskelijaa, he tuovat neuvottelukuntaan työelämäpoliittiset asiat ja toisaalta vievät neuvottelukunnan edustajien näkökannat takaisin työelämätoimikuntaan.”

Sektorivastuiden ansiosta on mahdollista kasvattaa opiskelijaedustajien roolia, sitouttaa opiskelijat toimintaan nykyistä paremmin ja tuoda lisäpontta työskentelyyn: jokaisella on oma agendansa tullessaan neuvottelukunnan kokoukseen.

Uusi hallitus aloittaa vuoden vaihteessa määrittelemällä hallituskaudellaan tarvittavat toimikunnat ja työryhmät sekä valitsee jäsenet niihin. Liittokokous päätti myös, että SEFEn hallituksessakin voi vastedes olla useampi kuin yksi kylteri. Lisäksi liitolla on jatkossa aina kolme varapuheenjohtajaa, joista yksi on opiskelijoiden edustaja. Tähän asti liittokokous on voinut toimikausittain päättää, täytetäänkö kolmannen varapuheenjohtajan paikka.

”Kylterit näkevät vahvasti, että opiskelijaelämä on vain pieni osa urasta, joten monissa ekonomien edunvalvonnallisissa kysymyksissä samat asiat koskettavat niin ekonomia kuin kylteriä”, Tommi Ora muistuttaa.

Niin että mikä kylteri? Sisäpiirin ulkopuolisillekin tietoa levittää  heti syyskuussa hyväntekeväisyysjuoksu KylteriRUN, joka juostaan kaikilla ekonomeja leipovilla paikkakunnilla 28.9.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013