( Edunvalvonta )

SEFE valvoo ekonomin etuja

Teksti Marita Kokko, kuvitus Jussi Kaakinen
Kuinka ekonomikoulutus kehittyy? Miten ekonomi-brändi terävöityy? Kuka valvoo etujasi? Jos vastaukset kiinnostavat, kannattaa hakeutua vaikuttamaan SEFEn toimikunnissa. Haku käynnistyy syksyllä, ja valinnat tekee tuleva hallitus.

SEFEn kevätliittokokous päätti, että vuonna 2014 SEFEssä toimii kaksi vakiotoimikuntaa: koulutuspoliittinen toimikunta ja työelämän toimikunta. Nimitystoimikunta hakee hallituksen jäsenten lisäksi potentiaalisia jäseniä myös työelämän toimikuntaan ja koulutuspoliittiseen toimikuntaan sekä mahdollisesti perustettaviin työryhmiin. Vuoden 2014 alussa aloittava uusi hallitus päättää pysyvien toimielinten kokoonpanot, sekä määrittää tarvittavien työryhmien tehtävät ja kokoonpanot.

Koulutuspoliittinen toimikunta linjaa SEFEn keskeiset suuntaviivat yliopistokoulutuksen ja ekonomikoulutuksen kysymyksiin. Tavoitteena on taata mahdollisimman kilpailukykyinen ja arvostettu ekonomikoulutus tulevaisuudessakin.

”Korkeakoulutusjärjestelmä on tällä hetkellä myllerryksessä. On tärkeää tuoda muutokseen myös ekonomikunnan ääni”, toteaa koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Juuso Heinilä Oulusta.

Opetusministeriössä on parhaillaan pöydällä esitys, jonka mukaan korkeakouludiplomi tulisi uutena tutkintona korkeakoulukenttään.

”Meidän mielestämme uusi tutkinto sotkisi järjestelmää, joka on vasta sopeutumassa kandidaatin tutkintoon ja sen tuomaan relevanssiin työelämässä. Nykyisen kaksiportaisuuden lopullinen selkiyttäminen pitäisi tehdä ennen tämän kaltaisia uudistuksia”, Heinilä täsmentää.

Ekonomikoulutuksen laatu on ekonomi-brändin kivijalka

Koulutuspoliittinen toimikunta valmistelee kaikki liiton koulutuspoliittiset kannanotot, oli kyse sitten näkemyksestä Akavan tai opetusministeriön suunnitelmiin. Toimikunta tekee myös omia avauksia ekonomikoulutuksen ja korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi.

Toimikunta, SEFEn edunvalvontayksikön koulutuspoliittiset asiamiehet ja hallitus muodostavat yhdessä keskeiset toimijat koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa.

”Ekonomikoulutuksen laatu on ekonomi-brändin kivijalka. Mikä ekonomi oikeastaan on, jos ei koulutuksen tasosta pidetä huolta? Kun koulutus on laadukasta, voi ekonomi ylläpitää ammattitaitoaan ja kulkea kohti niitä unelmia, joita jokaisella heistä strategiahengessä on.”

Liiton uusi strategia korostaa rohkeutta, kasvua ja osaamista. Koulutuspoliittinen toimikunta puoltaa rohkeita koulutusuudistuksia yhteiskunnassa.

”Uskallamme suhtautua rohkeasti esimerkiksi siihen, että osa meidän koulutuksestamme voidaan kaupallistaa ja tehdä koulutuksesta maksullista EU:n ulkopuolelta tuleville.”

Työskentely toimikunnassa ei ole kovin aikaa vievää, edellyttää asioihin perehtymistä ja keskusteluihin osallistumista

Toimikunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa kevät- ja syyskaudella. Lisäksi työstetään esimerkiksi kannanottoja yhdessä sähköpostitse.

”Työskentely toimikunnassa ei ole ajankäytöllisesti valtavaa. Mukaan tulevilta edellytetään kuitenkin sitoutumista: materiaaleihin perehtymistä ja halua osallistua keskusteluihin.”

Pääsääntöisesti kokoukset ovat SEFEn toimistolla Helsingissä, joskus muuallakin, kuten tänä keväänä Tallinnassa.

”Kun Estonian Business School perusti yksikön Helsinkiin, pohdimme toimikunnassa, pitäisikö opiskelijat ottaa SEFEen opiskelijajäseniksi, koska he saavat kaupallisen yliopistokoulutuksen. Toimikunta kävi nyt tutustumassa, miten alan yliopistokoulutus toimii Virossa.”

Osaamisen jakaminen verkostona tärkeää

Palvelutoimikunta kehittää puheenjohtajansa Jane Moilasen mukaan puhtaasti jäsenkunnan palveluita ja ulospäin ekonomin brändiä. Näin toimikunnan rooli on erilainen kuin muiden toimikuntien, jotka vetävät linjoja ja vaikuttavat eri sidosryhmiin ja tahoihin. Todennäköisesti palvelutoimikunta ei enää vuonna 2014 toimi toimikuntana, vaan sen asioita työstetään työryhmissä.

”Palvelutoimikunnalla on ollut enemmän projektinomaisia tehtäviä”, hän painottaa.

Koko SEFE on puhdas palveluorganisaatio jäsenistölleen. Jäsenyhteisöissä on lähes 50 000 henkilöjäsentä.

”Näin laajalla jäsenkunnalla on hyvinkin erilaisia tarpeita. Meidän täytyy katsoa, minkä tyyppiset palvelut millekin ryhmälle soveltuvat esimerkiksi elämänvaiheiden mukaan. Ovatko he opiskelijoita, elävätkö he ruuhkavuosia vai ovatko jo ehtineet senioreiksi? Koska järjestömme on valtakunnallinen, on pidettävä huoli myös alueellisesta tarjonnasta.”

SEFEn palveluja pyörittää toimistohenkilökunta. Heillä on tuntuma jäsenistöön ja he tietävät, mitä palveluita käytetään. Toimikunta on antanut oman panoksensa palvelujen kehittämiseen tukemalla ja sparraamalla toimiston väkeä.

Liiton uuden strategian fokuksena on yhteisöllisyys ja yksilö yhteisön jäsenenä.

”On tärkeää, että pystymme jatkossakin jakamaan osaamista verkostona keskenämme, sillä jäsenkunnalla on osaamista ja kokemusta.”

Digiaika parantaa palveluiden saavutettavuutta ja tuo niihin uusia elementtejä. Webinaarit ovat esimerkki digitaalisista mahdollisuuksista.

”Niiden avulla voimme jakaa osaamista kaikille jäsenille, asuivatpa he Rovaniemellä tai Hangossa. Esityksiä voi katsoa myöhemmin arkistosta verkkosivujemme kautta. Meillä on myös ekonomipörssi, joka hyödyntää sähköisiä kanavia. Samoin uudistetut verkkosivumme palvelevat entistä paremmin palveluiden hakijaa.”

Palvelutoimikunta on pohtinut kohderyhmä kerrallaan, miten ekonomi menestyisi työelämässä eri elämänvaiheissa, miten häntä voi auttaa työnhaussa ja miten kehittää esimerkiksi mentorointia.

”Nyt haluamme osallistaa jäsenistöä pohtimaan, mistä palveluista olisi hyötyä. Esimerkiksi seniorijäsenten osaamisen jakaminen nuorille on alue, jota voisi vielä parantaa. Meillä on olemassa mentorointia, mutta palveluun on jonoa. Ottamalla lisää resurssia jäsenkunnasta, pääsemme tässäkin eteenpäin.”

Tavoitteena on kirkastaa ekonomi-brändiä

SEFEn pitää seuraavaksi kirkastaa ekonomi-brändin sisältöä ja merkitystä.

”Korkeakoulutus muuttuu ja tuo uusia tutkintoja. Ei voi ottaa itsestään selvänä, että työelämässä tiedetään, mitä ekonomi osaa ja mitä tutkinto sisältää. Meidän tulee nyt viestittää sidosryhmille, mitä osaamme ja mitä hyötyä meistä on.”

Jane Moilanen nostaa esimerkiksi teollisuuden markkinoinnin. Suomi oli aiemmin isojen teollisuuslaitosten ja koneiden viennin maa. Totta kai insinööri osasi silloin parhaiten selittää, miten kone toimii.

”Siirrymme kohti palveluyhteiskuntaa ja tuotteisiin tulee raskaassa teollisuudessakin palvelukerros, jonka mukaisesti konekaupan kokonaisuudesta puolet tulee huollosta ja palvelusta. On väistämätöntä, että kaupallisen koulutuksen antama asiakasymmärrys on silloin tärkeä elementti. Tuotteiden kaupallistaminen ja kilpailuedun kirkastaminen on alue, jolla ekonomeilla on paljon annettavaa.”

Vaikka meillä todella osataan markkinointia, Moilasen mukaan meillä ei anneta tilaa markkinointi-ihmisille. Kuitenkin markkinointi avaa tietä itse myynnille, jota jo osataan arvostaa.

”Tarvitaan asiakasymmärrystä, että myydään oikeille kohderyhmille oikeilla argumenteilla. Ruotsissa tämä on ymmärretty, siksi maassa riittää menestystarinoita.”

Työelämän toimikunta odottaa kiireistä syksyä

Työelämän toimikunta linjaa kannanotot työmarkkinapolitiikkaan ja palkansaajien asemaa määrittävään lainsäädäntöön. Käytännössä toimiston edunvalvontatiimi ja edunvalvontajohtaja valmistelevat toimikunnan puheenjohtajan kanssa asiat, joihin odotetaan SEFEn kannanottoja.

”Pyyntö voi tulla SEFEn hallitukselta, Akavasta, ylempien toimihenkilöiden YTN-neuvottelujärjestöltä tai julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöltä JUKOlta”, luettelee toimikunnan jäsen Markku Aapakari Jyväskylästä.

Toimikunta tekee myös omia uudistusesityksiään.

”Teimme vastikään Akavalle tasa-arvolinjauksen naiskiintiöistä pörssiyhtiöiden hallituksiin, ja se meni sellaisenaan läpi. Nyt se on Akavan virallinen esitys”, hän kertoo.

Aapakari työskentelee teknologiateollisuudessa ja hoitaa työpaikkansa luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtäviä. Hän ennakoi tulevan syksyn työllistävän työelämän toimikuntaa.

”Voimme joutua tekemään radikaaleja päätöksiä esimerkiksi työtaistelutoimenpiteistä. Jos työtaistelutoimiin päädytään, on vaikea ennakoida, kuinka SEFEn hallitus suhtautuu toimikunnan esityksiin. Se voi ottaa toimikunnan päätökset omiin käsiinsä ja tehdä omat ratkaisunsa.”

Työnantajapuolelta on Aapakarin mukaan tulossa kylmää kyytiä.

”Jos työnantajan puheet realisoituvat, tilanne johtaa työtaistelutoimiin monellakin alalla. Jos taloudellinen tilanne huononee edelleen, syksystä tulee vielä vaikeampi.”

SEFEssä ei Aapakarin mukaan ole eturistiriitoja yrittäjien ja palkansaajien kesken, sillä yrittäjät ovat yleensä pienyrittäjiä.

”Pienyrittäjinä toimivien ja palkkatyötä tekevien ekonomien edut ja linjaukset ovat aika yhteneväiset. Meidän neuvottelukumppanimme ovat korporaatioita, joille myös pienyrittäjät tekevät työtä alihankintana.  Me suunnittelimmekin nyt, että tekisimme yrittäjien ja palkansaajien yhteisen ohjelman edunvalvonnan suuntaviivoista. Vastakumppanimme on EK, eivät Suomen yrittäjäjärjestöt.”

Ennen ekonomi oli johtotehtävissä, nyt asiantuntijana

Vielä 60-luvulla ekonomi oli iso johtaja, josta työnantaja piti hyvää huolta. Nykyisin ekonomi on yhä useammin asiantuntijatehtävässä ja työntekijän asemassa.

”Moni kuitenkin kokee olevansa johtaja eikä ole niin sitoutunut edunvalvontaan, vaikka yt-neuvotteluissa ekonomit ovat samalla viivalla kuin muutkin.”

Aapakari muistuttaa, että liiton toiminnan kivijalka on edunvalvonta.

”Ekonomin ansiotaso tulee saada vastaamaan koulutusta ja osaamista. Siksi olemme aikanaan järjestäytyneet.”

Edunvalvontatiimi osaa lobbauksen

Sefeläistä edunvalvontaa on myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

”Olemme pystyneet vaikuttamaan hallitusohjelmiin ja eduskuntaan, mistä  kiitos kuuluu toimistomme edunvalvontatiimille. Sen taidot lobbauksessa ovat parasta mitä akavalaisista liitoista löytyy”, Aapakari toteaa.

Nyt Aapakarin mielestä tulisi kuitenkin lisätä vaikuttamista työmarkkinapolitiikassa, vaikka edunvalvonta onkin ekonomeille vierasta, osalle pelottavaakin. Ammattiyhdistystoimintaa kammoksutaan jo sanana.

”Olen luottamusmiehenä käynyt neljät yt-neuvottelut, ja joka kerta neuvottelujen kohteeksi joutuneet ekonomit ovat yhtä hädissään kuin muutkin. Asenteiden muokkaamisessa toimikunnalla on ylivoimaisen suuri työ, sillä sen resurssit ovat rajalliset ja asenteiden kääntäminen on vuosien työ”, toteaa Aapakari, joka on teknologiateollisuudessa ainoa sefeläinen luottamusmies. Hän toivoo vähintään 50 luottamusmiestä lisää.

Työelämän toimikunta kokoontuu tavallisesti kaksi kertaa kolmen kuukauden aikana, tulevana syksynä luultavasti useamminkin, kun liittotasoiset työehtosopimusneuvottelut alkavat.

Puheenjohtajalta työskentely toimikunnassa vaatii paljon. Jäseneltä kokousmateriaaleihin tutustuminen vie yksi, kaksi iltaa. Kokouksensa toimikunta pitää pääosin SEFEn toimistolla.

Aktiiviset esiin!

SEFEn hallituksen ja sen alaisten toimikuntien toimikausi on kaksivuotinen. Liitto tiedottaa syksyn 2013 hakuajoista jäsenten uutiskirjeissä ja nettisivuillaan.

Esimerkiksi koulutuspoliittisessa toimikunnassa odotetaan jäseniltä koulutusosaamista mahdollisimman monelta osa-alueelta. Toimikuntatyössä on mukana osaajia professoreista opiskelijoihin.

”Mutta tarvitsemme myös koulutuksesta kiinnostuneita, tavallisessa työelämässä vaikuttavia ekonomeja kertomaan työarjen tuomista koulutustarpeista”, korostaa koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Juuso Heinilä.

Työelämän toimikuntaan tulevilta toivotaan kokemusta tehtävistä luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna tai SEFEn yhdyshenkilönä. Yksityissektorin edustajien lisäksi tarvitaan myös ihmisiä, jotka tuntevat työolot valtiolla, kunnissa ja yliopistoissa.

”Pitäisi olla jotakin näistä kompetensseista, sillä muuten jäsen saattaa tuntea itsensä ulkopuoliseksi. Tai sitten on ainakin todella paljon opeteltavaa”, kertoo työelämän toimikunnan jäsen Markku Aapakari.

Vaikuttamisen paikkoja kyltereille

Teekkari on teekkari. Ja kylteri on – anteeksi kuka? Tehdäkseen kylteristä yhtä tunnetun termin kuin tupsulakkinen teekkari on, kauppatieteiden opiskelijat suunnittelevat työryhmää pohtimaan kylteri-imagoa nyt, kun SEFE tulevalla hallituskaudella siirtää painopistettä kiinteistä toimikunnista projektityöryhmien suuntaan. Kylteri-brändi on SEFEn hallituksen kolmannen varapuheenjohtajan ja opiskelijapoliittisen toimikunnan puheenjohtajan Tommi Oran mukaan pohdituttanut opiskelijoita tälläkin toimikaudella.

Yksi selkeä työryhmä saattaisi Oran mielestä olla kylteribrändityöryhmä, joka miettisi, millaisia kampanjoita ja tempauksia voi tehdä brändin kehittämiseksi. Ota kylteri kesätöihin -kampanja voisi näin saada ansaitsemaansa huomiota.

”Haluamme kehittää kylteri-brändiä ja viedä viestiä ennen kaikkia työnantajien suuntaan. Kyltereiden kesätyöt puhuttavat aina, ja varsinkin ensimmäisten vuosien opiskelijoiden on hankala saada kesätöitä.”

Liittokokoukselle esiteltiin toukokuussa ehdotelma uudenlaisesta opiskelijapoliittisesta neuvottelukunnasta, joka kerää yhteen toimikunnissa ja työryhmissä toimivat kylterit. Kylterit halusivat muutoksella korostaa yhteenkuuluvuutta ja tiedonkulkua muiden toimikuntien kanssa.

SEFEn toimikunnissa ja työryhmissä työskentelee seuraavallakin toimikaudella lukuisia kylteriedustajia. Liittokokous kannatti suunnitelmaa, jonka mukaan kyltereitä on jatkossa noin kolmasosa toimikuntien ja työryhmien jäsenistä – eli samassa suhteessa, miten kyltereitä on liitossakin jäseninä.

”Kyltereitä on jatkossa enemmän kuin aiemmin, esimerkiksi kolme–neljä silloin jos jäseniä on kaiken kaikkiaan kymmenen yhdessä toimikunnassa tai työryhmässä. Ideana on, että opiskelijajäsenillä on sektoriroolit. Jos meillä on esimerkiksi työelämän toimikunnassa kolme opiskelijaa, he tuovat neuvottelukuntaan työelämäpoliittiset asiat ja toisaalta vievät neuvottelukunnan edustajien näkökannat takaisin työelämätoimikuntaan.”

Sektorivastuiden ansiosta on mahdollista kasvattaa opiskelijaedustajien roolia, sitouttaa opiskelijat toimintaan nykyistä paremmin ja tuoda lisäpontta työskentelyyn: jokaisella on oma agendansa tullessaan neuvottelukunnan kokoukseen.

Uusi hallitus aloittaa vuoden vaihteessa määrittelemällä hallituskaudellaan tarvittavat toimikunnat ja työryhmät sekä valitsee jäsenet niihin. Liittokokous päätti myös, että SEFEn hallituksessakin voi vastedes olla useampi kuin yksi kylteri. Lisäksi liitolla on jatkossa aina kolme varapuheenjohtajaa, joista yksi on opiskelijoiden edustaja. Tähän asti liittokokous on voinut toimikausittain päättää, täytetäänkö kolmannen varapuheenjohtajan paikka.

”Kylterit näkevät vahvasti, että opiskelijaelämä on vain pieni osa urasta, joten monissa ekonomien edunvalvonnallisissa kysymyksissä samat asiat koskettavat niin ekonomia kuin kylteriä”, Tommi Ora muistuttaa.

Niin että mikä kylteri? Sisäpiirin ulkopuolisillekin tietoa levittää  heti syyskuussa hyväntekeväisyysjuoksu KylteriRUN, joka juostaan kaikilla ekonomeja leipovilla paikkakunnilla 28.9.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013