( Yhteiskunta )

Tuoko talouskasvu hyvinvointia?

Teksti Matti Koskinen
Kuva Anni Koponen
Mika Maliranta tutkii, luoko yritysten tuottavuuden kasvu myös talouskasvua. Kansantalouden ymmärrys on hänen mukaansa avuksi myös liiketaloudessa.

Toisin kuin usein ajatellaan, talouskasvu on edelleen kehittyneissä maissa tärkeä ihmisten hyvinvoinnille”, taloustieteilijä, Etlan tutkimusjohtaja ja osa-aikainen professori Mika Maliranta sanoo. ”Esimerkiksi onnellisuustutkimuksissa on nähty, että kansantalouden vaurastuminen lisää onnellisuutta.”

Kun aiheena on talouskasvu, Etlan tutkimusjohtajan puhe ei juuri katkea. Ei, vaikka hetkeä aikaisemmin hän pahoitteli äänensä käheyttä. Edellisenä päivänä on pelattu jalkapalloa: Liverpool voitti 3–1.

”Kaksi maalia, niin ääni olisi vielä ihan kunnossa, mutta kolme oli jo liikaa”, Maliranta tarinoi.

Vielä kymmenisen vuotta sitten niin sanottu degrowth-liike kannusti talouskasvun rajoittamiseen muun muassa ympäristön ja tasa-arvon nimissä. Se oli ennen finanssikriisiä, eurokriisiä ja pitkää taantumaa.

”Nythän nähdään, kun talouskasvua ei ole, niin ei paljon puhuta degrowthista”, Maliranta sanoo.

”Kun siitä puhuttiin, moni meistä sanoi, että odotetaanpa seuraavaa taantumaa. Nähdään, millaista on elämä ilman talouskasvua.”

Maliranta on omistanut ison osan tutkijan urastaan talouskasvun, tuottavuuden ja työmarkkinoiden tarkastelulle. Nykyisin hän myös opettaa kasvuteoriaa osa-aikaisena professorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa.

”Opettaminen on ollut hyvin antoisaa, olen voinut kytkeä omaa tutkimusalaa hyvinkin luontevasti opetettavaan materiaaliin. Palaute on lämmittänyt mieltä”, Maliranta kertoo.

Kansantalousoppia ekonomeille

Vaikka Maliranta opettaa kauppakorkeakoulussa, hän tekee selväksi eron liiketaloustieteen ja yhteiskuntatieteisiin kallistuvan kansantaloustieteen välillä. Jos ensin mainittu keskittyy ymmärtämään yrityksiä ja niiden kannattavuutta, on jälkimmäisen kohteena yritysten ja ihmisten muodostama kokonaisuus, kansantalous.

”Kuluneen vertauksen mukaan metsä on eri asia kuin yksittäinen puu. Vaikka tuntisi puut kuinka hyvin, se ei kerro vielä mitään siitä, miten metsä toimii”, hän sanoo.

Malirannan mukaan liiketaloustietelijöiden onkin hyvä tuntea myös kansantaloustiedettä, mutta myös päinvastoin. Yrityskohtaisten mikroaineistojen käyttö on esimerkiksi tuottanut kasvuteorian kannalta merkittäviä oivalluksia.

”Yrityskohtaisten aineistojen avulla ymmärretään, miten tuottavuuden kasvu yrityksissä oikeasti tapahtuu”, Maliranta kertoo.

Iso osa talouskasvusta syntyy, kun luodaan uusia työpaikkoja, jotka tuottavat entistä suuremman arvonlisäyksen työtuntia kohden. Vanhoja työpaikkoja häviää uusien, entistä tuottavampien töiden tieltä. Tätä kuvaa ”luovan tuhon” termi, joka on modernin kasvuteorian keskeinen käsite.

”Yksi osa talouskasvua on, että ihmisten pitää siirtyä heikommin tuottavista työpaikoista tuottavampiin. Tämä on jatkuva ja tietysti kivulias prosessi.”

Työpaikkojen menetykset aiheuttavat yhteiskunnalle rasitteita, mutta tuottavuuden kasvusta sikiävä kansantalouden vaurastuminen tuo sitäkin suurempia hyötyjä. Elintaso nousee ja sosiaaliturvaa voidaan parantaa. Hyvä sosiaaliturva puolestaan mahdollistaa innovatiivisuuden ja riskinoton.

Hyvinvointivaltio tukee luovaa tuhoa

Viime vuosien kiperimpiä kysymyksiä taloustieteessä onkin tuottavuuden kasvun hiipuminen. Vaikka teknologia kehittyy entistä rajumpaa vauhtia, on tuottavuuden uutta kasvuaaltoa odotettu jo vuosituhannen alusta lähtien.

”Se on taloustieteen parissa aikamoisen pohdinnan paikka. Onko nopean tuottavuuskasvun aika ohi?” Maliranta sanoo.

”Yksi väärinkäsitys on, että tuottavuuden heikko kasvu johtuu talouden taantumasta. Se ei pidä paikkaansa. Yhdysvalloissa trendi heikkeni jo monta vuotta ennen finanssikriisiä. Kyse on ilmiöstä, jota ei oikein ymmärretä ja jota on vaikea ennustaa.”

Taloustieteen näytöt tulevaisuuden tuottavuuden tai kansantalouden kasvun ennustamisesta ovat muutenkin heikot, Maliranta myöntää. Nykyisin ymmärretään silti paremmin, mitkä tekijät vaikuttavat talouskasvuun myönteisesti.

Esimerkiksi julkisen sektorin panostukset tutkimukseen ja kehitykseen tuottavat paremmin kuin muiden investointien tukeminen.

”Yritykset pystyvät ostamaan tuotantovälineitä sen verran kuin on järkevää, mutta tietoon panostaminen jää kansantaloudessa tarvittavaa vähemmäksi, ellei julkinen sektori siihen investoi.”

Käytännössä parhaat eväät talouskasvun tukemiseen ovat suoraan nenämme alla, Maliranta toteaa. Pohjoismainen yhteiskuntamalli on aina tunnistanut luovan tuhon merkityksen ja pyrkinyt edistämään sitä panostamalla turvaverkkoihin, koulutukseen ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan.

”Laajasti ottaen hyvinvointivaltiomalli on ollut yksi suurimpia innovaatioita, joita ihminen on keksinyt”, Maliranta sanoo.

31.5.2017

Kansantalouden tuntijoista on vajetta

Taloustiedettä voi opiskella esimerkiksi Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, ja se on myös yksi kauppakorkeakoulujen suuntautumisvaihtoehdoista.

Erotuksena liiketaloustieteestä tai kauppatieteistä taloustiede on lähellä muita yhteiskuntatieteitä. Vanhanaikainen termi kansantaloustiede on tosin jo poistumassa käytöstä.

Suomessa kansantaloustieteilijöitä on selvitysten mukaan väkilukuun suhteutettuna selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Professori Mika Malirannan mukaa Suomessa on selvä vaje taloustieteilijöistä.

Mika Maliranta, 48

  • Taloustieteen tohtori

  • Tutkimusjohtaja, Etla, sekä osa-aikainen professori, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

  • On kirjoittanut professori Ari Hyytisen kanssa oppikirjan Yritysjohdon taloustiede.

  • Pitää suurimpina tieteellisinä saavutuksinaan muutamia julkaistuja artikkeleja, joissa on kehitetty eteenpäin analyysimenetelmiä mm. palkkojen mittaamiseen.

  • Tutkii johtamisen kytkeytymistä yrityksen menestykseen, tuotannon uudistumista tuotetasolla ja omistajuuden yhteyttä yrityksen taloudelliseen menestykseen.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Etsimme vaikuttajia tulevaisuuden Suomen Ekonomeihin

Työmarkkinat kokevat suuria muutoksia Suomessa, uudenlaiset työn muodot sekä lakimuutokset sekoittavat niin eduskuntaa kuin ammattijärjestöjä. Ammattijärjestöjen toiminta kokee paljon arvostelua, mutta ovatko ne pelkästään lakkouhkailua ja työmarkkinoiden jäykistämistä?

Ei, vaikka vaikutelma on monelle sitä. On tärkeä muistaa, että meillä Suomessa on useita järjestöjä, jotka keskittyvät tulevaisuuteen.

Miten toimii työmarkkinajärjestö, joka haluaa tulevaisuudessa keskittyä myös työn muutokseen tuoden samalla turvaa, järkevällä tavalla? Me Suomen Ekonomeissa tuomme järkeviä aloituksia työmarkkinoihin ja tuemme kauppatieteellistä koulutusta, jotta tutkintomme pysyy arvostettuna, mutta myös uudistuu.

Haluaisitko sinä tuoda omaa asiantuntemustasi sekä ajatuksiasi tulevaisuuden Suomen Ekonomeihin?

Suomen Ekonomien hallitus ohjaa järjestön toimintaa strategisella tasolla. Järjestömme on laaja ja siihen tarvitaan näkemystä ja asiantuntemusta sekä myös rohkeutta uudistua. Nyt Suomen Ekonomit hakee uutta hallitusta, johon tarvitaan niin varttuneempaa kokemusta työmarkkinoista kuin myös nuoria ekonomeja sekä opiskelijoita, joille työ ja tutkinto näyttävät hyvin erilaisilta.

Suomen Ekonomien hallituksessa olet

Tulevaisuuden hallitustyöskentelijä
Hallitustyöskentely vaatii kykyä tarkastella liiton toimintaa kokonaisuutena yhdistäen monta eri elementtiä. Hallituksessa työskentely kehittää sinua ammatillisesti edistäen vahvuuksiasi strategian ohjaamisesta työelämän kysymyksiin.

Vaikuttaja
Pääset vaikuttamaan hallituksessa kuumimpiin asiakysymyksiin, jotka vaihtelevat koulutus- sekä työmarkkinapolitiikasta brändi- ja jäsenkysymyksiin. Vaikuttaminen laajaan kokonaisuuteen sekä yhteisiin asioihin tekee hallitustyöskentelystä mielenkiintoista ja merkityksellistä.

Verkostoituja
Hallitustyöskentely avaa sinulle useita ovia, pääset tapaamaan mielenkiintoisia henkilöitä ja organisaatioita. Hienoimpia kokemuksia on nähdä omien hallitustovereiden asiantuntijuus ja oppia heiltä.

Tule vaikuttamaan ja kertomaan oma visiosi Suomen Ekonomien hallitukseen!

Miia Paavola
Hallituksen 3. varapuheenjohtaja
Suomen Ekonomit

Suomen Ekonomit etsii uutta hallitusta seuraavalle kolmivuotiskaudelle 2018-2020, hakuaika on käynnissä 3.9. asti. Lue lisää ja hae: ekonomit.fi/hallitukseen.

18.08.2017
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013